Lue keskustelun säännöt.
Auttavatko siskonne (tai veljenne) lastenhoidossa koskaan?
Heti alkuun sanon että en mitenkään ajattele että sisarusten olisi pakko auttaa tai osallistua. Jokainen toki kantaa vastuun lapsistaan. Mutta jäin vain miettimään että onko 'normaslia' että sisko, jota itse on auttanut paljon eri asioissa, ei koskaan halua/suostu auttamaan lastenhoidossa edes hätätilanteessa?
Olen itse auttanut siskoani paljon rahallisesti opintojen aikana, muutoissa, vaikeissa tilanteissa. Mutta sisko ei halua millään lailla auttaa minua lasteni kanssa, harvoin siis pyydän mutta aina vastaus on EI.
Siskoni on vela, ymmärrän siis että lapset ei ole hänen juttunsa, mutta luulisi että äärimmäisessä hädässä voisi joskus harvoin auttaa.
Ongelma juontanee juurensa paskasta lapsuusperheestä (alkoholismia jne), sillä vanhempani eivät mitenkään auta lapsiaan eivätkä välitä yhtään lapsenlapsistaan. Varmaan tuolta tulee se ajatusmalli siskollekin että ei kuulu auttaa, jokainen hoitakoot onat ongelmansa.
Rakastan siskoani enkä tietenkään voi häntä mihinkään pakottaa, mutta toivoisin vai n että olisi lasteni elämässä enemmän mukana. Miten teillä muilla?
Kommentit (96)
Joo eivät auta. Ei sisko, joka on lapseni kummi, eikä veli. Asuvat 400 km päässä. Vierailivat viimeksi lapsen 1-v synttäreillä. Lapsi on nyt 14-v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen vielä lapseton isosisko, pari vuotta nuoremmalla siskollani on kaksi lasta (6- ja 3-vuotiaat). Molempien syntymän jälkeen otin viikon loman ja tein ~8h "työpäivää" siskon luona, kävin kaupassa ja pesin tuttipulloja, nukutin vauvaa ja tein vaunulenkkejä ulkona. Siivosin, pesin pyykkiä, ulkoilutin koiraa... Kaikki tämä ihan omasta aloitteestani, siskoni varmasti omalla tavallaan arvostaa vaikka ei ole koskaan kiittänyt (mistään, on vähän erikoinen persoona).
Lasten vanhetessa olen satunnaisesti ollut pyynnöstä vahtina, esim. siskon hammaslääkärireissun ajan. Voisin vahtia pidempäänkin, mutta ei ole pyydetty. Sisko ja miehensä eivät kaipaa omaa aikaa niin paljoa.
Ja tarjonnut olen, miehinikin monesti heille sanonut että lapset voi tulla meille joskus viikonlopuksi tms. En kuitenkaan ala ruinata toiselta että pliis anna ne lapset mulle nyt hoitoon...
Näen lapsia muuten kuitenkin viikottain, varsinkin isompi jo itse soittelee (äitinsä luurilla) ja pyytää nähdä. Välillä vaan leikitään, joskus retkeillään tai käydään leffassa.
Lapset tosi rakkaita mulle ja miehelleni myös, ja ollaan heille tärkeitä.
Valitettavasti siskoni kanssa ei muuten olla erityisen läheisiä eikä ystäviä, tekemisissä vähän niin kuin vaan kun on pakko kun ollaan siskoksia ja asutaan 6km päässä toisistamme (vanhemmat ja veli 300km päässä meistä).
Jos niitä omia lapsia vaan itselle siunaantuu, niin en usko että osaisin pyytää siskolta apua. Ei ole sellainen ihminen ollenkaan. Ottaa paljon mutta mitään ei anna. Itse taas olen toisenlainen, ja mielellään autan kaikessa vaikka tiedän etten mitään takaisin saa, enhän sitä odotakaan!
Lapset menee koulusta siskon luo ja aamulla taas kouluun. Nään niitä joskus viikonloppuna ikkunasta...
Minä olen lapseton, töissä kasvatusalalla ja hoitaisin kyllä ihan mielelläni minun ja mieheni sisarusten lapsia. Mutta heitä ei juurikaan anneta meille hoitoon. Jonkin kerran ovat olleet ja kaikki on mennyt hyvin, mutta ilmeisesti äidit pitävät lapsistaan niin kiinni, ettei tätiin saa luoda suhdetta. Tätä on jatkunut monta vuotta enkä jaksa enää edes yrittää. Ehkä ne muistavat meidät sitten, kun perintöä jaetaan...
Eivät auta, enkä edes halua sitä, sillä minulla on neljä vanhempaa sisarusta ja sain tarpeekseni, kun nuorena sain olla jatkuvasti hoitamassa lapsia tai tekemässä kotitöitä, kun olin perheetön, kun vanhempani eivät omalta osaltaan ehtineet hoitaa kaikkia lapsenlapsiaan.
Vieläkin puistattaa heidän vauvakuumeensa ja kulissien pitäminen, kun toisten olisi pitänyt tehdä työt ja heille jäi vain hehkuttaminen.
Juuri näistä syistä en pyydä edes isovanhemmilta hoitoapua, vaikka ollaan heidän kanssaan paljon tekemisissä, vaan kuulumme muutaman perheen kanssa hoitorinkiin, jossa saadaan tarvittaessa apua ja maksan siitä mieluusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole tarvinnut kodin ulkopuolista hoitoapua, vaikka kolme lasta.
Silloin kun lapset olivat kotihoidossa ja tarvitsin käydä vaikka hammaslääkärissä, mies otti vapaata töistä.
Ja nyt kun lapset ovat päiväkodissa, hoidon tarvetta ei ole, kun asiat voidaan hoitaa päivällä ja jos on iltamenoja, hoidon vuorottelemme mieheni kanssa.
En ymmärrä, mihin ihmeeseen te tarvitsette niin paljon hoitoapua, jos lapsella on hoitopaikka, kun tarvitaan isovanhemmat, siskot ja veljet ja vielä kummin kaimat. Eikö silloin olisi lapsille parempi vuoropäiväkotipaikka.
Kukaan ei ole auttanut koskaan missään asiassa. Mutta ei hätää, täällä pärjätään kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset auttaa eri tavalla. Ei se ole "ekan" auttajan tehtävä määritellä tai laskea mitkä on ne oikeat tavat, jolla toinen "maksaa takaisin" myöhemmin. Sitäpaitsi, jos toinen on (vielä?) vela, siinä yleensä käy niin, et sit kun tää vela saakin niitä omia, ni eipä käykään niin hyvin lapsiperheelliselle ottaa hoitoon kun on niitä omiakin lapsia ja omia kiireitä.
Tosin meillä meni toisinpäin. Asuttiin itse kaukana suvusta, kun omat lapset oli pieniä ja nyt hoidetaan sitten muidenkin lapsia omien lisänä. Näen sen enemminkin läheisen ihmissuhteen luomisena noihin pieniin. Haluan viettää aikaa heidän kanssaan ja oppia tuntemaan heidät. Toivottavasti hyvät välit tätiin säilyt läpi elämän. Koskaan ei voi olla liikaa rakkautta elämässä! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ole koskaan auttaneet. Asuvat kaukana. Itse mielelläni ottaisin veljieni lapsia hoitoon leikkimään meidän lasten kanssa viikonlopuksi jos vaan toisivat tänne.
Ei auta. Ei myöskään isovanhemmat, meidän kohdalla valehdellaan tilanteeseen sopivia tekosyitä.
Millon on maha sekasi, toisinaan jalka kipeä jne. Sanotaan myös suoraan ,että he ei jaksa auttaa. Kuitenkin muille sisaruksille ollaan aina toista maata. Vuosi kaudet on autettu lähes viikottain.
Meiltä kyllä pyydetään mielistellen palveluksia. Tottakai autamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei auta. Ei myöskään isovanhemmat, meidän kohdalla valehdellaan tilanteeseen sopivia tekosyitä.
Millon on maha sekasi, toisinaan jalka kipeä jne. Sanotaan myös suoraan ,että he ei jaksa auttaa. Kuitenkin muille sisaruksille ollaan aina toista maata. Vuosi kaudet on autettu lähes viikottain.Meiltä kyllä pyydetään mielistellen palveluksia. Tottakai autamme.[/quotte]
Narsistit toimii juuri noin. Tiedoksi vaan,että osaatte perääntyä heistä.
Meitä ei auteta.
Meille valehdellaan millon mihinkin syyhyn tai vaivaan vedoten. Muita sisaruksia ollaan aina valmiina auttamaan.
Meiltä pyydetään edelleen kierosti mielistellen palveluksia.
Autamme heitä.Emme halua Aikuisina ihmisinä alentua yhtä ilkeälle tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meitä ei auteta.
Meille valehdellaan millon mihinkin syyhyn tai vaivaan vedoten. Muita sisaruksia ollaan aina valmiina auttamaan.Meiltä pyydetään edelleen kierosti mielistellen palveluksia.
Autamme heitä.Emme halua Aikuisina ihmisinä alentua yhtä ilkeälle tasolle.
Ei auta. Kärsimään tänne on tultukkin.
Autan sisaruksia. Olen lapseton.