Onko 35-vuotias tosiaan liian vanha äidiksi?

Oon 36 ja raskaana viimeisilläni, esikoinen tulossa. En todellakaan koe itseäni vanhaksi millään mittarilla, päin vastoin. Olen parhaassa mahdollisessa iässä saada esikoinen. Raskaus on ollut helppo enkä ole kärsinyt juuri mistään vaivoista. On koulutusta, rahaa ja elämänkokemusta sekä halua sitoutua tähän ihan erilailla kuin olisi ollut aikaisemmin. Moni on kyllä paljon vanhempi tässä iässä, mutta minusta myös isot lapset tekee naisesta vanhan..

Vierailija kirjoitti:

Oon 36 ja raskaana viimeisilläni, esikoinen tulossa. En todellakaan koe itseäni vanhaksi millään mittarilla, päin vastoin. Olen parhaassa mahdollisessa iässä saada esikoinen. Raskaus on ollut helppo enkä ole kärsinyt juuri mistään vaivoista. On koulutusta, rahaa ja elämänkokemusta sekä halua sitoutua tähän ihan erilailla kuin olisi ollut aikaisemmin. Moni on kyllä paljon vanhempi tässä iässä, mutta minusta myös isot lapset tekee naisesta vanhan..

Minusta taas muut 36-vuotiaat ovat kanssasi aivan saman ikäisiä, niin kauan kuin ikä mitataan ihmisen omien eikä hänen lastensa elinvuosien määrässä. Elämäntilanteet saattavat sen sijaan vaihdella paljonkin. Itse olin tuossa kohtaa teini-ikäisen leskiäiti, siis ilmeisesti ikäloppu? 😀

Vierailija kirjoitti:

Sain ensimmäisen 19v, viidennen 30v. Koen jo olevani iäkäs äiti. 40v saatan olla mummo.

Silloin nuorimmaiseni 10v ja jaksan antaa aikaa lapsenlapsillekin.

Minä sain ekani 19v ja viidenteni 31v ja olen nyt 47-vuotiaana eskarilaisen mummo :)

En tuntenut vanhaksi kun sain vauvan 44 v ja oli ensimmäinen. Suuresti kiitollinen.

Ei 35 - v ole vanha. Huolehtivathan monet isovanhemmatkin lapsenlapsistaan kun ne nuoret vanhemmat ei sit pystykään.

Ei ole, äidiksi tulemisen aika on kaikille yksilöllistä. Tosin täällä palstalla toisinaan ärsyttää melkein viha meitä nuorena lapsensa saaneita kohtaan.. arvailujen mukaan ollaan kaikki  työttömiä/kouluttautumattomia ja jos lapsia on useampi, niin takuulla kaikki ovat eri isälle  sun muuta ennakkoluuloa. Ymmärtäkää eri elämäntilanteissa olevia. Olisi kaikille mukavampaa niin. Oman ensimmäiseni sain ollessani 20-vuotias ja kesken yliopisto opiskelujen. Niinpä vaan valmistuin, pääsin työelämään ja pyöräytin siinä välissä toisenkin. Nyt olen 42- vuotias. Itse en enää haluaisi pientä lasta, koska niinkuin tänne aiemmin kirjoittanut sanoi, olen jo kokenut sen pikkulapsi ajan, joka oli ihanaa. 

Vierailija kirjoitti:

En tuntenut vanhaksi kun sain vauvan 44 v ja oli ensimmäinen. Suuresti kiitollinen.

Ihanaa. Mielestäni pitää elää tässä hetkessä, sitä paitsi on onnen kantamoinen että lapšen lapsia edes ilmaantuu sit joskus. Voiko elämää elää aina niin että mitäs sitku? Sitä päivää ei välttämättä edes tule jos käykin jotain ja vaikka elämä ei menekään ihan niinku suunnittelee.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, äidiksi tulemisen aika on kaikille yksilöllistä. Tosin täällä palstalla toisinaan ärsyttää melkein viha meitä nuorena lapsensa saaneita kohtaan.. arvailujen mukaan ollaan kaikki  työttömiä/kouluttautumattomia ja jos lapsia on useampi, niin takuulla kaikki ovat eri isälle  sun muuta ennakkoluuloa. Ymmärtäkää eri elämäntilanteissa olevia. Olisi kaikille mukavampaa niin. Oman ensimmäiseni sain ollessani 20-vuotias ja kesken yliopisto opiskelujen. Niinpä vaan valmistuin, pääsin työelämään ja pyöräytin siinä välissä toisenkin. Nyt olen 42- vuotias. Itse en enää haluaisi pientä lasta, koska niinkuin tänne aiemmin kirjoittanut sanoi, olen jo kokenut sen pikkulapsi ajan, joka oli ihanaa. 

Eivät yliopistossa yhdyssanoja opettaneet?

No onneks oon vasta 34 kun synnytän muutaman kk päästä, niin ei tarvii tästäkään murehtia! Mutta aijai jos hedelmöittyminen olisi tapahtunut vasta seuraavassa kierrossa, silloin synnyttäisin 35 vuotiaana ja olis piru merrassa!!

Sain lapseni 40-vuotiaana. Jos joku päiväkodin tai koulun vanhempainillassa ajattelee, että onpa tossa vanha äiti, kyllä selvästi huomaa, ettei ole samannäköinen kuin nämä 30-vuotiaat niin minä ajattelen, että paskanko väliä.

Se ero meissä usein on. Ei meitä keski-ikäisiä, elämää nähneitä kiinnosta, mitä muut ajattelevat. Toisin kuin jotkut nuoremmat, jotka ovat koko ajan huolissaan siitä, että ne varmasti elävät "oikein" niin me vanhat äidit eletään just niin kuin halutaan ja keskitytään ihan vaan siihen omaan elämään.

Suosittelen!

Sain esikoiseni 35-vuotiaana.

Ystäväni saa lapsen 50-vuotiaana. On tutkittu, pitäisi olla täysin terve

Intiassa pariskunta, nainen 72-v., mies 79-v. saivat esikoisensa keinohedelmöityksellä huhtikuussa 2016. Olivat olleet yli 40 v. naimisissa. Terve lapsi syntyi.

Tän viimeisen, ilmeisesti maailman vanhimman synnyttäjän kohdalla, mietin vähän.

No ei todellakaan.Itse sain esikoisen ollessani 35 ja kolmannen lapsen 39-vuotiaana:) Yövalvomiset on ehkä vähän raskaampia kuin nuorempana mut muuten pärjätään hyvin.Tunnen itseni vielä "nuoreksi" ja elämää on edessä monia hyviä vuosia lasten kanssa.

TODELLAKIN iso lapsi vanhentaa! Itsestä tuntuu tässä iässä lapsia pyöräyttelevät aivan teinareilta. Ne puhuvatkin jotain vauvajuttuja jotka itsellä kuului sinne parinkympin pintaan. Tiedetään jotain pikkulasten trendejä, kuten shopkinssit. Ja ihmettelin ryhmähauta. Miksi hautoja lapsille? :D Tosiaankin tuntuu oma olo vanhemmalta(ja toki viisaammaltakin, kun on tuon polun jo kulkenut). Minä TIEDÄN millaista on kasvattaa lapsi aikuiseksi, he vasta lähtevät sille tielle. Siinä vaiheessa kn he vielä viettivät villiä sinkkuelämää, ja "elivät", hommasin minäkin useamman tutkinnon, tein töitä, ostettiin ok-tao, maksettiin laina pois. Lisänä oli vain lapsi. Olen vanha. Todella vanha. Onneksi silti vasta 37, ja elämä edessä! Jaksamista on vaikka muille jakaa! lisäkoulutuksia, miehen kanssa parisuhteeseen keskittymistä, remontteeraamista, kukaan ei enää kaipaa ja vaadi huomiota.  T: 37v 18 vuotiaan äiti.

Tämän palstan eräs suurimpia opetuksia on minulle ollut, että lapsua voi saada vain kahtena ajankohtana aina jonkun mielstä liian vanhana tai vastaavasti liian nuorena. Siksi olisi enemmän kui toivottavaa, että itse kukin suunnilleen tietäisi, että milloin olisi valmis saamaan lapsia, jos tai kun sellainen tulee mahdolliseksi. - Itse olisin saattanut olla jo hyvä aikaa olla valmis saamaan lapsia, mutta jostain syystä en ole onnistunut niitä saamaan. Mutta ihan varmaan täällä on heitä, jotka päättävät lapsen syntymän ja saavat silloin lapssen. - Mutta ttä tietysti edeltää se, että samalla moni valitsee mysö mm. lapsen pituuden, kasvojen piirteet, hiusten värin, silien värin, taloudellisen toieentulon, älykkyyden ja kyvyn empatiaan vain muutaman esimerkin antaakaeni.     

Jänskää, miten näillä vanhoilla ja viisailla aikuisten lasten äideillä on koulutusta ja tutkintoa vaikka minkälaista, mutta kaikki silti tekevät samat oikeinkirjoitusvirheet.

35 on rajapyykki, jonka jälkeen naisen elimistö alkaa sanoa, ettei ole syytä lisääntyä. Raskaus sinällään on sille rasite, vauvan terveys geeni ym virheineen vaarantuu joka vuosi lisää. Sikiöseurannoilla voidaan "hoitaa" monta ongelma atavalla tai toisella. Niiden kaikkien "olen 45 ja sain terveen lapsen" tarinoiden toinen puoli on ne, jotka eivät saaneet lasta lainkaan tai sillä oli jokin terveydellinen ongelma tai se ei koskaan syntynyt koska seulontojen kautta päädyttiin aborttiin.

Omalla kohdalla arvoitin asiat niin, että ei ollut koskaan ajatustakaan hankkia lapsia noin vanhana. Nyt on mukava odotella lapsenlapsia ja katsella kun jotkut muut nelikymppiset työntää vaunuja ja aloittaa tarhaan kuskaamista..

Äitiys sinällään sopii toiselle jo nuorena, joku on valmiimpi kypsemmällä iällä. Mielestäni on oleellista se, että hankkii lapsensa silloin, kun on siihen valmis tai jättää vaikka hankkimatta. Mutta kannattaa tiedostaa riskit omille valinnoille  ja nimenomana ne todelliset eikä oletetut.

Ei ole liian vanha.

Oma ikärajani äidiksi tuloon oli juuri tuo 35v johtuen omista kokemuksistani. Oma äitini sai yli 40v minut ja siskoni, ja hän sitten sairastui alle 70v ja kuoli jo pois. Isäni oli tosin 6v äitiä nuorempi ja hän kuoli vielä aiemmin. Olisin halunnut pitää molemmat vanhemmat paljon pidempään

Toki 35v voi saada lapsen ja vanhempikin. Mutta se ei ole mielipideasia, liittyykö siihen riskejä. Kyllä liittyy!

"Kun äidin ikä lisääntyy, myös raskausaikaan liittyy riskejä.

- Tietyt ongelmat ovat tavallisempia iäkkäämmillä äideillä ja liittyy osittain kansansairauksiimme, verenpaineeseen, 2-tyypin diabetekseen ja ylipainoon, jotka tuovat nämä raskauskomplikaatiot esimerkiksi diabeteksen, sikiön kasvunhäiriöt ja ennenaikaiset synnytykset. Niiden määrä lisääntyy noin kaksinkertaiseksi verrattuna nuorempiin äiteihin, Sainio toteaa."

"Iän mukana monien sairauksien todennäköisyys lisääntyy. Kaikkein keskeisimpiä raskaudenkulun kannalta ovat sydämen ja verenkiertoelimistön tila. Verisuonivaurioiden todennäköisyys kasvaa ja suonten seinämien joustavuus vähenee. Verisuonet eivät pysty enää yhtä hyvin mukautumaan raskauden tarpeisiin. Tällöin istukan toiminnanvajauksen vaara lisääntyy, mikä johtaa sikiön pienipainoisuuteen ja hapenpuutteen vaaraan. Jos verenpaine on ennen raskautta normaali eikä perustauteja ole, on ennuste yleensä hyvä. Vanha synnyttäjä on kuitenkin riskisynnyttäjä, jonka raskautta seurataan tehostetusti koko raskauden ajan.

Yleensä synnytys sujuu hyvin, vaikkakin keisarileikkausten ja imukuppisynnytysten määrä vanhoilla ensisynnyttäjillä on 1,5 –2–kertainen. Vanhojen synnyttäjien lasten kuolleisuus on keskimääräistä korkeampi. Myös äidin riskit lisääntyvät, joten raskauden tehostettu seuranta on tärkeä sekä äidin että lapsen kannalta."

Mulla on useampi ystävä, jotka on saaneet ekan lapsen / lapsia jopa 40vuoden jälkeen, siis 41-45v. Yhdelläkään ei ole ollut ongelmia raskauden, synnytyksen tai lapsen terveyden kanssa. Kunhan hoitaa neuvolat ym. säntillisesti. Turhaa pelottelua.

Vanha äiti on hyvä äiti kirjoitti:

Ei ole liian vanha.

Oma ikärajani äidiksi tuloon oli juuri tuo 35v johtuen omista kokemuksistani. Oma äitini sai yli 40v minut ja siskoni, ja hän sitten sairastui alle 70v ja kuoli jo pois. Isäni oli tosin 6v äitiä nuorempi ja hän kuoli vielä aiemmin. Olisin halunnut pitää molemmat vanhemmat paljon pidempään

Meistä kuka tahansa voi jäädä vaikka jo huomenna auton alle, tai sairastua ja kuolla. Enpä kyllä alkaisi ennakoimaan ja pelkäämään kuinka pitkään elää ja sen pohjalta tekemään lapsenhankkimista koskevia (tai hankimmattajättämis-)päätöksiä. Siitä olen kuitenkin ihan samaa mieltä, että 35 ei ole missään tapauksessa liian vanha äidiksi.