Kysy taiteilijalta mitä vain

Kertoisitko lisää tästä ihanasta Montrealin mafia-taiteesta? Haluaisin kovasti nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen graafinen suunnittelija ja mielestäni työni on kaukana taiteen tekemisestä. Asiakas tilaa työn, joka tehdään yritysilmeen ja graafisen ohjeiston mukaan. Eli työni on suunnittelun alinta kastia jos niin voi sanoa. Työhöni kuuluu hallita kaikki adoben työkalut ja ymmärtää niin painetun kuin sähköisen julkaisemisen aineistovaatimukset.

Kirjojen kuvittaminen on myös aika kädet sidottuna -työtä. Ei täytä taiteen tekemisen kriteerejä minulle.

Mielestäni taiteilija tekee vain omasta lähtökohdastaan ja tulkitsee maailmaa oman taidemuotonsa kautta - oli se sitten maalaus, veistos tai video.

Nuohan ovat kaksi täysin eri alaa. Graafinen suunnittelija ja kuvataiteilija siis. Ei niitä voi verrata, kuten joku jo kirjoitti grasu on grasu ja kuvataiteilija on kuvataiteilija

Taide on yhtäkuin vapaus sitä ei voi lokeroida graafikko tai suunnittelija voi olla todellinen taiteilija. Se on täysin mahdollista. Jopa juristikin voi olla aito taiteilija kaikki riippuu siitä onko sitä annettavaa ja sanottavaa ja ilmaisukykyä siihen.

Tutustu aiheeseen, josta puhut. Linkkasin tuon gatekeeper-gradun tänne jo. Instituutio luo taiteilijan, sori. En itsekään toivoisi, että asia olisi näin, mutta faktan kanssa on vaikea väitellä.

Annat aivopestä itsesi kuin kommunistin että muka instituutio:)! Että ihan isnstituutio hahhaa! Taide ei mahdu yhteenkään instituutioon eikä ole lokeroitavissa. Se on jumalallista perua.

No ei nyt sentään jumalallista :D mutta ei kaikki taide mahdu instituutioon, esim. ite-taide on tästä hyvä esimerkki. Aiheesta on kuitenkin tehty paljon tutkimusta, joihin voi viitata, eli nuo jumalalliset hommat kuulostaa vähän, no, ei niin relevanteilta :D

Kyllä se on niin jumalallista alkuperää kuin tyhjästä luominen ikinä voi olla. Luominen tarkoittaa juuri sitä. Kopioiminen on eri juttu . Ajattelet nimenomaan ei - taiteellisesti eli instituutioitten kautta mikä tekee sinusta pelkän byrokraatin ja se on joltsiltään juuri taiteen vastakohta.

Taide ei lokeroidu vaan se on aukkoja sinne missä ei olla vielä ikinä oltu. Toivottavasti näin. Se tekee siitä suurta. Että me laajennumme emmekä käperry instituutioitten nurkkaan.

Voi taivas mitä diletantatismia sitä tapaakin.

Jatkan: taiden on nimenomaan jumalallista siinä mielessä että jos se on suurta niin se taiteilija on vaan välikappaleena eikä nimellä ole enää merkitystäkään hänelle niin paljoa. Vain idiootti kuvittelee että taide on hänen nimensä kasvattamista varten :)!

Tämä paljastaa aidon taiteilijan ja sen ei aidon välisen eron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen graafinen suunnittelija ja mielestäni työni on kaukana taiteen tekemisestä. Asiakas tilaa työn, joka tehdään yritysilmeen ja graafisen ohjeiston mukaan. Eli työni on suunnittelun alinta kastia jos niin voi sanoa. Työhöni kuuluu hallita kaikki adoben työkalut ja ymmärtää niin painetun kuin sähköisen julkaisemisen aineistovaatimukset.

Kirjojen kuvittaminen on myös aika kädet sidottuna -työtä. Ei täytä taiteen tekemisen kriteerejä minulle.

Mielestäni taiteilija tekee vain omasta lähtökohdastaan ja tulkitsee maailmaa oman taidemuotonsa kautta - oli se sitten maalaus, veistos tai video.

Nuohan ovat kaksi täysin eri alaa. Graafinen suunnittelija ja kuvataiteilija siis. Ei niitä voi verrata, kuten joku jo kirjoitti grasu on grasu ja kuvataiteilija on kuvataiteilija

Taide on yhtäkuin vapaus sitä ei voi lokeroida graafikko tai suunnittelija voi olla todellinen taiteilija. Se on täysin mahdollista. Jopa juristikin voi olla aito taiteilija kaikki riippuu siitä onko sitä annettavaa ja sanottavaa ja ilmaisukykyä siihen.

Tutustu aiheeseen, josta puhut. Linkkasin tuon gatekeeper-gradun tänne jo. Instituutio luo taiteilijan, sori. En itsekään toivoisi, että asia olisi näin, mutta faktan kanssa on vaikea väitellä.

Annat aivopestä itsesi kuin kommunistin että muka instituutio:)! Että ihan isnstituutio hahhaa! Taide ei mahdu yhteenkään instituutioon eikä ole lokeroitavissa. Se on jumalallista perua.

No ei nyt sentään jumalallista :D mutta ei kaikki taide mahdu instituutioon, esim. ite-taide on tästä hyvä esimerkki. Aiheesta on kuitenkin tehty paljon tutkimusta, joihin voi viitata, eli nuo jumalalliset hommat kuulostaa vähän, no, ei niin relevanteilta :D

Kyllä se on niin jumalallista alkuperää kuin tyhjästä luominen ikinä voi olla. Luominen tarkoittaa juuri sitä. Kopioiminen on eri juttu . Ajattelet nimenomaan ei - taiteellisesti eli instituutioitten kautta mikä tekee sinusta pelkän byrokraatin ja se on joltsiltään juuri taiteen vastakohta.

Taide ei lokeroidu vaan se on aukkoja sinne missä ei olla vielä ikinä oltu. Toivottavasti näin. Se tekee siitä suurta. Että me laajennumme emmekä käperry instituutioitten nurkkaan.

Voi taivas mitä diletantatismia sitä tapaakin.

Jatkan: taiden on nimenomaan jumalallista siinä mielessä että jos se on suurta niin se taiteilija on vaan välikappaleena eikä nimellä ole enää merkitystäkään hänelle niin paljoa. Vain idiootti kuvittelee että taide on hänen nimensä kasvattamista varten :)!

Tämä paljastaa aidon taiteilijan ja sen ei aidon välisen eron.

Mielenkiintoinen tulkinta! Ikään kuin taiteilija olisi vain välikappale, ikään kuin Jumalan kynä :D https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120905/Suvela_Jarkko.pdf?…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä inspriroi sinua ja mikä leipäännyttää?

Kiva kysymys, kiitos! Kauniit värisekoitukset, taidenäyttelyissä käyminen, toisten innostus ja inspiroituminen innostaa myös minua. Luonnonvalo, luonto, sommitelmat ja nyt varsinkin syksyn murretut värit. Liike ja askellus sekä ihmisten kasvonpiirteet tuovat joskus jopa sellaista merkillistä mielihyvää. Eläinten tapa liikkua. Joskus saatan istua tuntikaupalla luonnoskirjan kanssa jossain ja tarkkailla citykanien tapaa hyppiä, liikuskella ja olla paikallaan. Jänisten takajalat ovat mahdottoman mielenkiintoisia.

Minua leipäännyttää aikarajat, deadlinet, asiakkaan vaatimukset tai pahimmillaan ei sano mitään mitä haluaa, mutta sanoo kaikelle "ei". Tilaustyöt ovat suuria inhokkejani. Päivänvalon liian lyhyt aika. Joskus leipäännyttää oma kädenjälki, epäonnistuminen ja uskonpuute itseensä. Joskus toisten hyvät ja kauniit työt inspiroitumisen sijaan leipäännyttää, masentaa ja murskaa. Joskus janoan kritiikkiä, joskus en kestä sitä yhtään. Kerran muserruin, kun joku sanoi minun kehittyneen. :D Koska mietin mikä vika aikaisemmissa töissäni oli hahah. Kaikki tämä on hyvin normaalia ja tyypillistä. Ala on raskas oman itsensä kanssa, sen takia se kollegiaalisuus ja vertaistuki on tärkeää.

AP

Kuulostat juuri taiteilijalta. Sekä kärsimättömältä taiteilijaluonteelta että visuaalisesti viisaalta ihmiseltä. Ihmiseltä, joka tuottaa jotain kaunista, inspiroivaa, ihmeteltävää, ärsyttävää, tyhmää, viisasta tai ymmärrettävää.

Minä haluaisin olla juuri sellainen. En ole, olen enemmänkin henkinen taiteilija (jota en osaa kuvata termeillä). Tunnetaitelija.

Meitä on paljon Suomessa, vielä enemmän Lapissa.

Tähän ketjuun tuli ihmisiä, jotka eivät tajunneet.

Kiitos, ap, kun vastasit aloituksellasi siihen, mitä mietin 16-vuotiaana. Eli mitä on taide.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä inspriroi sinua ja mikä leipäännyttää?

Kiva kysymys, kiitos! Kauniit värisekoitukset, taidenäyttelyissä käyminen, toisten innostus ja inspiroituminen innostaa myös minua. Luonnonvalo, luonto, sommitelmat ja nyt varsinkin syksyn murretut värit. Liike ja askellus sekä ihmisten kasvonpiirteet tuovat joskus jopa sellaista merkillistä mielihyvää. Eläinten tapa liikkua. Joskus saatan istua tuntikaupalla luonnoskirjan kanssa jossain ja tarkkailla citykanien tapaa hyppiä, liikuskella ja olla paikallaan. Jänisten takajalat ovat mahdottoman mielenkiintoisia.

Minua leipäännyttää aikarajat, deadlinet, asiakkaan vaatimukset tai pahimmillaan ei sano mitään mitä haluaa, mutta sanoo kaikelle "ei". Tilaustyöt ovat suuria inhokkejani. Päivänvalon liian lyhyt aika. Joskus leipäännyttää oma kädenjälki, epäonnistuminen ja uskonpuute itseensä. Joskus toisten hyvät ja kauniit työt inspiroitumisen sijaan leipäännyttää, masentaa ja murskaa. Joskus janoan kritiikkiä, joskus en kestä sitä yhtään. Kerran muserruin, kun joku sanoi minun kehittyneen. :D Koska mietin mikä vika aikaisemmissa töissäni oli hahah. Kaikki tämä on hyvin normaalia ja tyypillistä. Ala on raskas oman itsensä kanssa, sen takia se kollegiaalisuus ja vertaistuki on tärkeää.

AP

Kuulostat juuri taiteilijalta. Sekä kärsimättömältä taiteilijaluonteelta että visuaalisesti viisaalta ihmiseltä. Ihmiseltä, joka tuottaa jotain kaunista, inspiroivaa, ihmeteltävää, ärsyttävää, tyhmää, viisasta tai ymmärrettävää.

Minä haluaisin olla juuri sellainen. En ole, olen enemmänkin henkinen taiteilija (jota en osaa kuvata termeillä). Tunnetaitelija.

Meitä on paljon Suomessa, vielä enemmän Lapissa.

Tähän ketjuun tuli ihmisiä, jotka eivät tajunneet.

Kiitos, ap, kun vastasit aloituksellasi siihen, mitä mietin 16-vuotiaana. Eli mitä on taide.

Taide on juuri tätä. Ap, olet taiteilija.

Ja sen lisäksi, että ap on feikki hän ei tunnistaisi taidetta vaikka se räkisi häntä naamaan. Se käy piinallisen ilmeiseksi hänen moniäänisestä monologistaan taiteen olemuksesta. Lehmän ammuminen parkkihallissa kaikuineen sisältää enemmän näkemystä.

Ap esittää, että taide on kuin sudokuista vakavissaan innostuneen peruskoulussa matikan reputtaneen levyseppähitsaajan oheistoimintaa. Mukavaa puuhastelua arjen ohessa. Ei prklklke. Taidetta syntyy vain sisäisestä pakosta. Tämän takia ap ei ymmärrä mistä puhuu edes teoreettisella tasolla. Hän on kuin harrastelijanäyttelijä, joka uskoo voivansa esittää Hitleriä hyvin kosja osaa huutaa ja heilutella käsiään. Tämä on karmeaa, aivoja repivää keskinkertaisuuden ylistystä. Jos ap olisi edes artesaani, ad, kuvittaja tms. hän ymmärtäisi tämän eron, mutta ei.

Ime parsaa ap.

Hauska seurata miten ihan asiallinen ja rauhallinen ketju muuttuu piripäiseksi paskan heittelyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen graafinen suunnittelija ja mielestäni työni on kaukana taiteen tekemisestä. Asiakas tilaa työn, joka tehdään yritysilmeen ja graafisen ohjeiston mukaan. Eli työni on suunnittelun alinta kastia jos niin voi sanoa. Työhöni kuuluu hallita kaikki adoben työkalut ja ymmärtää niin painetun kuin sähköisen julkaisemisen aineistovaatimukset.

Kirjojen kuvittaminen on myös aika kädet sidottuna -työtä. Ei täytä taiteen tekemisen kriteerejä minulle.

Mielestäni taiteilija tekee vain omasta lähtökohdastaan ja tulkitsee maailmaa oman taidemuotonsa kautta - oli se sitten maalaus, veistos tai video.

Nuohan ovat kaksi täysin eri alaa. Graafinen suunnittelija ja kuvataiteilija siis. Ei niitä voi verrata, kuten joku jo kirjoitti grasu on grasu ja kuvataiteilija on kuvataiteilija

Onpa mustavalkoista. Joku voi olla molempia, esimerkiksi työssään graafisena suunnittelijana vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja hyödyntää ammattitaitoaan ja osaamistaan, joka on tullut taiteen parissa. Samalla hän kuitenkin voi olla taiteilija, joka vapaa-ajallaan luo teoksia, jotka eivät palvele muiden agendaa vaan syntyvät silkasta luomisen ilosta.

Ei aina tarvitse olla joko tai.

Jos hän tienaa euronsa graafisena suunnittelijana, niin hän on silloin ammatiltaan graafinen suunnittelija. Ja jos vapaa-ajallaan tekee taidetta, niin eikös se ole silloin harrastus? 

Ammatti ja leipätyö eivät aina ole sama kuin "mitä olet". Voin kokea olevani taiteilija (jota olenkin, mikäli teen teoksia joko ihan harrastuksena tai työnä, kunhan teen), ilman että tienaisin sillä tarkoituksellisesti ja suunnitellusti senttiäkään. Tietysti voidaan keskustella siitä, onko tällöin henkilön _toimenkuva_ olla taiteilija, mutta kyseinen sana voidaan tulkita muutoinkin kuin ammattinimikkeenä.

Raha on toissijaista, kun ajatellaan abstraktilla tasolla.

Kyllä minulle ainakin raha on hyvin olennainen osa työtäni, sillä minulla ei ole mesenaatteja, apurahoja, rikasta sukua tai rahakasta puolisoa. Tienaan rahani opettamalla, keikkailemalla, tekemällä äänityksiä jne. Terveisin muusikko. Toki edelleen tekisin musiikkia vaikken saisi siitä pennin pyörylää, mutta en tässä samassa mittakaavassa. Koska harva meistä ehtii tehdä kahta työtä samalla teholla. En myöskään kutsuisi sitä ammatikseni jos en sitä pääasiallisena työnäni olisi jo vuosia tehnyt. Mutta mielummin kestän alani epävarmuuden kuin joutuisin tekemään jotain itselleni vastenmielistä. Koen etten voi valita elämässäni mitenkään toisin tavoin, tarve tehdä musiikkia on vain niin suuri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen graafinen suunnittelija ja mielestäni työni on kaukana taiteen tekemisestä. Asiakas tilaa työn, joka tehdään yritysilmeen ja graafisen ohjeiston mukaan. Eli työni on suunnittelun alinta kastia jos niin voi sanoa. Työhöni kuuluu hallita kaikki adoben työkalut ja ymmärtää niin painetun kuin sähköisen julkaisemisen aineistovaatimukset.

Kirjojen kuvittaminen on myös aika kädet sidottuna -työtä. Ei täytä taiteen tekemisen kriteerejä minulle.

Mielestäni taiteilija tekee vain omasta lähtökohdastaan ja tulkitsee maailmaa oman taidemuotonsa kautta - oli se sitten maalaus, veistos tai video.

Nuohan ovat kaksi täysin eri alaa. Graafinen suunnittelija ja kuvataiteilija siis. Ei niitä voi verrata, kuten joku jo kirjoitti grasu on grasu ja kuvataiteilija on kuvataiteilija

Onpa mustavalkoista. Joku voi olla molempia, esimerkiksi työssään graafisena suunnittelijana vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja hyödyntää ammattitaitoaan ja osaamistaan, joka on tullut taiteen parissa. Samalla hän kuitenkin voi olla taiteilija, joka vapaa-ajallaan luo teoksia, jotka eivät palvele muiden agendaa vaan syntyvät silkasta luomisen ilosta.

Ei aina tarvitse olla joko tai.

Mä olen juuri kuvailemasi kaltainen, olen siis ton ekan lainauksen kirjoittaja. Koen, että taiteen tekeminen on suorastaan vastapainoa graafiselle suunnittelulle.

Vierailija kirjoitti:

Hauska seurata miten ihan asiallinen ja rauhallinen ketju muuttuu piripäiseksi paskan heittelyksi.

Oikeasta taiteesta puhuminen on siis sinusta yhtä pelottavaa kuin huumeet. Älä huoli. Tämä on ainoa helmeni sialle.

Täällä riehuvat siat.

Ap, tee mitä haluat. Viestini on turha; hän tekee mitä haluaa

Olen hieman pettynyt siihen että vaikka ketjussa on ilmoittautunut useitakin itseään taiteilijaksi kutsuvia niin kukaan ei kuitenkaan ole voinut määritellä taidetta, ts. mitä se taide on. On hieman koomistakin että joku kutsuu itseään taiteilijaksi - siis taiteen tekijäksi - vaikka ei näytä oikeastaan edes tietävän mitä tekee.

Itse olen työskennellyt parikymmentä vuotta ns. luovalla alalla (mainonta) ja muovannut omaa, epäortodoksista taiteen määritelmääni. En kuitenkaan ole koskaan pitänyt itseäni taiteilijana (vaikka tällaisiakin määritelmiä minusta on ilmeisesti kohteliaisuudesta käytetty) joten olisipa hauska kuulla vauvapalstan taiteilijoiden taiteen määritelmistä.

Mutta toki keskinäinen päänaukominen on helpompaa ja kai joidenkin mielestä viihdyttävämpääkin kun yrittää määritellä sitä mistä ketjussa pitäisi olla puhe.

Vierailija kirjoitti:

Ja sen lisäksi, että ap on feikki hän ei tunnistaisi taidetta vaikka se räkisi häntä naamaan. Se käy piinallisen ilmeiseksi hänen moniäänisestä monologistaan taiteen olemuksesta. Lehmän ammuminen parkkihallissa kaikuineen sisältää enemmän näkemystä.

Ap esittää, että taide on kuin sudokuista vakavissaan innostuneen peruskoulussa matikan reputtaneen levyseppähitsaajan oheistoimintaa. Mukavaa puuhastelua arjen ohessa. Ei prklklke. Taidetta syntyy vain sisäisestä pakosta. Tämän takia ap ei ymmärrä mistä puhuu edes teoreettisella tasolla. Hän on kuin harrastelijanäyttelijä, joka uskoo voivansa esittää Hitleriä hyvin kosja osaa huutaa ja heilutella käsiään. Tämä on karmeaa, aivoja repivää keskinkertaisuuden ylistystä. Jos ap olisi edes artesaani, ad, kuvittaja tms. hän ymmärtäisi tämän eron, mutta ei.

Ime parsaa ap.

Pitääkö kommunikoida 100% kliseillä niin kuin sinä, että olisi sisäisestä pakosta taiteilija?

Käyttäjä5770 kirjoitti:

Olen hieman pettynyt siihen että vaikka ketjussa on ilmoittautunut useitakin itseään taiteilijaksi kutsuvia niin kukaan ei kuitenkaan ole voinut määritellä taidetta, ts. mitä se taide on. On hieman koomistakin että joku kutsuu itseään taiteilijaksi - siis taiteen tekijäksi - vaikka ei näytä oikeastaan edes tietävän mitä tekee.

Itse olen työskennellyt parikymmentä vuotta ns. luovalla alalla (mainonta) ja muovannut omaa, epäortodoksista taiteen määritelmääni. En kuitenkaan ole koskaan pitänyt itseäni taiteilijana (vaikka tällaisiakin määritelmiä minusta on ilmeisesti kohteliaisuudesta käytetty) joten olisipa hauska kuulla vauvapalstan taiteilijoiden taiteen määritelmistä.

Mutta toki keskinäinen päänaukominen on helpompaa ja kai joidenkin mielestä viihdyttävämpääkin kun yrittää määritellä sitä mistä ketjussa pitäisi olla puhe.

Mainosalalla... luovalla alalla... jotkut ne tekee rahasta mitä skeidaa vaan... mutta huh huh, vielä vakavana selittämässä asioiden ydintä...  :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko ovat vuosiansiosi? Mistä ne koostuvat?

Taiteen myynnistä, tilaustöistä. Sanoisin vuosituloiksi brutto n. 20-30000 riippuen aina töiden määrästä. Jonain kuukausina tienaan 3000e, joinain 0 ja sen takia tuosta yhden 3000 e myynnistä laitan sivuun vuokranmaksua ym. varten.

AP

Faktat tiskiin: https://yle.fi/uutiset/3-8425863 Jos kerran tienaat taiteellasi 20-30000, niin miksi sinua ei mainata? Brotheruskin tienaa paljon sinua vähemmän vaikka on suomen kuuluisin valokuvataiteilija.

Feikki mikä feikki.

Hmm, sinä et selkeästi tunne alaa etkä taiteiljoiden määritelmän linjaa. Vaikka olen ammatiltani "taiteilija", en ole samanlainen taiteilija kuin vaikka Miina Äkkijyrkkä. Teokseni eivät ole taidemuseoiden seinillä eikä kaikki tittelin omaavat ole kuuluisia niin, että olisin jossain listalla Brotheruksen kanssa. En oikeastaan edes tiedä miksi selittäisin sinulle tätä, kun et ymmärrä mitä tarkoittaa olla taiteilija tai kuvittaja.

Laitetaan nyt vielä vähän ansiotulojani tähän, kun niitä niin janoat.

Esimerkkikuukausi huhtikuu, joka oli tänä vuonna parhain kuu mitä minulla on tänä vuonna ollut tähän mennessä:

- kuvituspalkkio 3730e

- kopiostokorvaukset 276e

- palkkio kirjan uusintapainosta 1690e

Toukokuussa en tienannut mitään, kesäkuussa vain 650e.

Meinaatko, että tuo ylen artikkeli olisi ensinnäkin kaikenkattava? Miksei siellä ole mainittu Emilia Laitista? Voi sinua :) Ymmärrän, että yrität nyt päteä siinä ja keksiä minut feikiksi, viihdettähän se on kai sekin.

AP

Kuvittaja on kuvittaja

Graafinen suunnittelija on graafinen suunnittelija

Kuvataiteilija on kuvataiteilija

Koristetaide on sisustusta, ei nykytaidetta.

Sulla on väärät termit käytössä. 

Jos puhutaan kuvataiteesta, niin Brotherus, Ahtila, Äkkijyrkkä, Leinonen jne. ja kaikki Venetsian Biennaalin taiteilijat ovat alan huippuja. Heitä kuitsuttan taiteilijoiksi syystä. 

Tosin kai kuka vaan voi pyyhkästä jonkun vesiväriteoksen tuntematta taidetta lainkaan ja sitten kutsua itseään taiteilijaksi :) (toim. huom. saattaa ärsyttää ns. oikeaa taiteilijaa vähän)

Ja pistää siitä vieläpä asiantuntijakeskustelun pystyyn palstalla "Kysy taiteilijalta".

Kai näet, miten naurettavalta tämä tuntuu?

Ei vaan kyllä se olet nyt sinä, joka olet naurettava kun täällä katkeruuttasi ärsyynnyt.

Itse en tee tilaustöitä enkä kuvituksia, on se yliopistokoulutus, työt myy, mutta tulee myös apurahoja, eikä mua ärsytä tippaakaan ap! Olen vain tyytyväinen, että joku vaivautuu selittämään tavalliselle kansalle mistä taidealan työssä on kyse. Liian moni uskoo edelleen, ettei taiteella elä.

Sua siis ärsyttää että hän kutsuu itseään taiteilijaksi koska se vie huomion pois sinusta, vauvapalstan ainoasta ja oikeasta taiteilijasta?! Mene työhuoneelle töitä tekemään ja lopeta meidän kaikkien ajan haaskaaminen. Töitä tekemällä saat sitä kipeästi kaipaamaasi huomiota!

Tälläinen käytös kertoo sinusta vain sen, että olet todella epävarma omasta taiteesta ja ammattilaisuudestasi. Luultavasti olet myös hyvin nuori ja lapsellinen.

Oman kokemukseni perusteella vain nuoret ja epävarmat taideopiskelijat käyttäytyvät laillasi ja silloinkin vain ne jotka eivät uskalla eikä osaa tarkastella omia tunteitaan ja siitä seuraavaa huonoa käytöstä kriittisesti. Jos et ole enää nuori niin sitten jotain on vielä pahemmin pielessä.

Jos olisin ilkeä niin kysyisin, että

maksoiko äitis sen sun venetsianmatkan? Vai menitkö apurahalla? Eikö sulla oo näyttelyitä kun ehdit matkustaa? Vai maksoiko leipätyö matkan? Oot leipätyössä ja kutsut itseäsi taiteilijaksi vai? Eikö tuu stipendejä eikä työt myy? Ootko nyt ihan varmasti oikealla alalla?

Ei tarvi vastata, kunhan vastaat itselles=)

Bourdieu on aiheesta kirjoittanut paljon ja tekstit ovat edelleen relevantteja. Lue edes tuon linkkaamani gradun yhteenveto, niin pääset vähän kärryille mitä tarkoitan -- jos Bourdieu ja kumppanit eivät ole tuttuja http://ethesis.siba.fi/files/mirjasiltalaprogradu.pdf

Tämä linkkisi on mulle täysin tuttua ja ajat sitten sisäistetty, mutta linkki ei edelleenkään vastaa kysymykseen siitä minkä takia sä käyttäydyt noin huonosti ja mitä iloa sulle kn ensin haukkua AP tä feikiksi ja sitten ties miksi.

On mullakin oma vahvasti perusteltu mielipide minkä koen taiteeksi ja minkä en, mutta samalla mulla ei ole minkäänlaista tarvetta lytätä toista ihmistä vaikka hän olisinkin eri tavalla taiteilija kuin minä itse tai oma taiteilijakäsitykseni.

Piiloudut tuon linkin ja tutkimuksen taakse kun sun käytöstapoja, kypsyyttä ja motiiveja kyseenalaistetaan. Tuttua taidekouluajoilta, mutta voin luvata että useimmat kasvaa tuon pätemisvaiheen ohi=)

Ainut kelle sun pitää todistaa olevasi oikea taiteilija olet sinä itse. Näemmä et ole siihen kyennyt ja se purkautuu sitten täällä vauvapalstalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä inspriroi sinua ja mikä leipäännyttää?

Kiva kysymys, kiitos! Kauniit värisekoitukset, taidenäyttelyissä käyminen, toisten innostus ja inspiroituminen innostaa myös minua. Luonnonvalo, luonto, sommitelmat ja nyt varsinkin syksyn murretut värit. Liike ja askellus sekä ihmisten kasvonpiirteet tuovat joskus jopa sellaista merkillistä mielihyvää. Eläinten tapa liikkua. Joskus saatan istua tuntikaupalla luonnoskirjan kanssa jossain ja tarkkailla citykanien tapaa hyppiä, liikuskella ja olla paikallaan. Jänisten takajalat ovat mahdottoman mielenkiintoisia.

Minua leipäännyttää aikarajat, deadlinet, asiakkaan vaatimukset tai pahimmillaan ei sano mitään mitä haluaa, mutta sanoo kaikelle "ei". Tilaustyöt ovat suuria inhokkejani. Päivänvalon liian lyhyt aika. Joskus leipäännyttää oma kädenjälki, epäonnistuminen ja uskonpuute itseensä. Joskus toisten hyvät ja kauniit työt inspiroitumisen sijaan leipäännyttää, masentaa ja murskaa. Joskus janoan kritiikkiä, joskus en kestä sitä yhtään. Kerran muserruin, kun joku sanoi minun kehittyneen. :D Koska mietin mikä vika aikaisemmissa töissäni oli hahah. Kaikki tämä on hyvin normaalia ja tyypillistä. Ala on raskas oman itsensä kanssa, sen takia se kollegiaalisuus ja vertaistuki on tärkeää.

AP

Kuulostat juuri taiteilijalta. Sekä kärsimättömältä taiteilijaluonteelta että visuaalisesti viisaalta ihmiseltä. Ihmiseltä, joka tuottaa jotain kaunista, inspiroivaa, ihmeteltävää, ärsyttävää, tyhmää, viisasta tai ymmärrettävää.

Minä haluaisin olla juuri sellainen. En ole, olen enemmänkin henkinen taiteilija (jota en osaa kuvata termeillä). Tunnetaitelija.

Meitä on paljon Suomessa, vielä enemmän Lapissa.

Anteeksi, mutta mikä on tunnetaiteilija tai henkinen taiteilija?

Aika lailla kaikki ammatikseen taidetta tekevät ovat kohtuullisen herkkiä ja tuntevia ihmisiä. Jos ei olisi, niin vaikea olisi tehdä ja tuottaa mitään luovaa produktia joka herättäisi myöskään muissa tunteita, ajatuksia, oivalluksia, vihaa, iloa, surua. Ja esimerkiksi musiikkipiireissä ja käsittääkseni myös muissa ammattitaiteilijoiden piirissä puhutaan flow-tilasta, joka voi olla tunnetasolla hyvinkin syvä kokemus. En minä ainakaan voisi tehdä musiikkia jos tunteet, kokeminen ja tulkinta ei olisi koko ajan tavalla taikka toisella läsnä. Toki kaikenlainen tekninen osaaminen on koko ajan myös läsnä, kyllä sitä tekniikkaa vaan pitää harjoitella ja jaksaa puurtaa. Ja monesti luovan produktin tekeminen on kuin jonkinmoista ongelmaratkaisua, joten ei se toisaalta pelkää tunnehaahuilua myöskään ole. Vaan voi olla hyvin analyyttistä ja pieneksi pureskeltua.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä5770 kirjoitti:

Olen hieman pettynyt siihen että vaikka ketjussa on ilmoittautunut useitakin itseään taiteilijaksi kutsuvia niin kukaan ei kuitenkaan ole voinut määritellä taidetta, ts. mitä se taide on. On hieman koomistakin että joku kutsuu itseään taiteilijaksi - siis taiteen tekijäksi - vaikka ei näytä oikeastaan edes tietävän mitä tekee.

Itse olen työskennellyt parikymmentä vuotta ns. luovalla alalla (mainonta) ja muovannut omaa, epäortodoksista taiteen määritelmääni. En kuitenkaan ole koskaan pitänyt itseäni taiteilijana (vaikka tällaisiakin määritelmiä minusta on ilmeisesti kohteliaisuudesta käytetty) joten olisipa hauska kuulla vauvapalstan taiteilijoiden taiteen määritelmistä.

Mutta toki keskinäinen päänaukominen on helpompaa ja kai joidenkin mielestä viihdyttävämpääkin kun yrittää määritellä sitä mistä ketjussa pitäisi olla puhe.

Mainosalalla... luovalla alalla... jotkut ne tekee rahasta mitä skeidaa vaan... mutta huh huh, vielä vakavana selittämässä asioiden ydintä...  :D :D

Ei vaan kyselemässä sitä ydintä. Mitä se taide on?

Mainonta ei ole taidetta, vaikka se taiteen käsitteistöllä usein operoikin. Mutta skeidaa tai ei, parhaat nauravat valittajille koko matkan pankkiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä inspriroi sinua ja mikä leipäännyttää?

Kiva kysymys, kiitos! Kauniit värisekoitukset, taidenäyttelyissä käyminen, toisten innostus ja inspiroituminen innostaa myös minua. Luonnonvalo, luonto, sommitelmat ja nyt varsinkin syksyn murretut värit. Liike ja askellus sekä ihmisten kasvonpiirteet tuovat joskus jopa sellaista merkillistä mielihyvää. Eläinten tapa liikkua. Joskus saatan istua tuntikaupalla luonnoskirjan kanssa jossain ja tarkkailla citykanien tapaa hyppiä, liikuskella ja olla paikallaan. Jänisten takajalat ovat mahdottoman mielenkiintoisia.

Minua leipäännyttää aikarajat, deadlinet, asiakkaan vaatimukset tai pahimmillaan ei sano mitään mitä haluaa, mutta sanoo kaikelle "ei". Tilaustyöt ovat suuria inhokkejani. Päivänvalon liian lyhyt aika. Joskus leipäännyttää oma kädenjälki, epäonnistuminen ja uskonpuute itseensä. Joskus toisten hyvät ja kauniit työt inspiroitumisen sijaan leipäännyttää, masentaa ja murskaa. Joskus janoan kritiikkiä, joskus en kestä sitä yhtään. Kerran muserruin, kun joku sanoi minun kehittyneen. :D Koska mietin mikä vika aikaisemmissa töissäni oli hahah. Kaikki tämä on hyvin normaalia ja tyypillistä. Ala on raskas oman itsensä kanssa, sen takia se kollegiaalisuus ja vertaistuki on tärkeää.

AP

Kuulostat juuri taiteilijalta. Sekä kärsimättömältä taiteilijaluonteelta että visuaalisesti viisaalta ihmiseltä. Ihmiseltä, joka tuottaa jotain kaunista, inspiroivaa, ihmeteltävää, ärsyttävää, tyhmää, viisasta tai ymmärrettävää.

Minä haluaisin olla juuri sellainen. En ole, olen enemmänkin henkinen taiteilija (jota en osaa kuvata termeillä). Tunnetaitelija.

Meitä on paljon Suomessa, vielä enemmän Lapissa.

Anteeksi, mutta mikä on tunnetaiteilija tai henkinen taiteilija?

Aika lailla kaikki ammatikseen taidetta tekevät ovat kohtuullisen herkkiä ja tuntevia ihmisiä. Jos ei olisi, niin vaikea olisi tehdä ja tuottaa mitään luovaa produktia joka herättäisi myöskään muissa tunteita, ajatuksia, oivalluksia, vihaa, iloa, surua. Ja esimerkiksi musiikkipiireissä ja käsittääkseni myös muissa ammattitaiteilijoiden piirissä puhutaan flow-tilasta, joka voi olla tunnetasolla hyvinkin syvä kokemus. En minä ainakaan voisi tehdä musiikkia jos tunteet, kokeminen ja tulkinta ei olisi koko ajan tavalla taikka toisella läsnä. Toki kaikenlainen tekninen osaaminen on koko ajan myös läsnä, kyllä sitä tekniikkaa vaan pitää harjoitella ja jaksaa puurtaa. Ja monesti luovan produktin tekeminen on kuin jonkinmoista ongelmaratkaisua, joten ei se toisaalta pelkää tunnehaahuilua myöskään ole. Vaan voi olla hyvin analyyttistä ja pieneksi pureskeltua.

Flow-tila on tuttu myös vaikkapa koodareille tai puhelinmyyjille. Ei se ole taiteilijoiden erityispiirre.

Paljo maksaa metri maalattua lankkua? Entäs metri viiskyt?

Käyttäjä5770 kirjoitti:

Olen hieman pettynyt siihen että vaikka ketjussa on ilmoittautunut useitakin itseään taiteilijaksi kutsuvia niin kukaan ei kuitenkaan ole voinut määritellä taidetta, ts. mitä se taide on. On hieman koomistakin että joku kutsuu itseään taiteilijaksi - siis taiteen tekijäksi - vaikka ei näytä oikeastaan edes tietävän mitä tekee.

Itse olen työskennellyt parikymmentä vuotta ns. luovalla alalla (mainonta) ja muovannut omaa, epäortodoksista taiteen määritelmääni. En kuitenkaan ole koskaan pitänyt itseäni taiteilijana (vaikka tällaisiakin määritelmiä minusta on ilmeisesti kohteliaisuudesta käytetty) joten olisipa hauska kuulla vauvapalstan taiteilijoiden taiteen määritelmistä.

Mutta toki keskinäinen päänaukominen on helpompaa ja kai joidenkin mielestä viihdyttävämpääkin kun yrittää määritellä sitä mistä ketjussa pitäisi olla puhe.

Tuskinpa kukaan perustaiteilija niitä taidekäsityksiä ja -määritelmiä itsekseen keksii, vaan liikutaan kehittyvän diskurssin sisällä - milloin mikäkin taideteoria soveltuu mihinkin kontekstiin. Kukaan taidetta opiskellut ei ole voinut välttyä diskurssianalyysin kursseista, Focaultia on tungettu kurkusta alas ja Dickien, Danton, Beardsleyn, Levinson'n, Weitzn ja Gautin teoriat kyllä tunnetaan ja esim New Schoolissa rakennetaan uutta aika kovaa vaihtia. Harmi vaan, ettei näistä ole kukaan muu kiinnostunut kuin ne, jotka työskentelevät taiteen kentällä muutenkin. 

Ummikon kanssa keskustelu on taas turhauttavaa, kun he eivät ole kuulleetkaan näistä em. teoreetikoista, heidän teorioistaan, saati että ymmärtäisivät niitä. Ummokille taide on sellainen musta tuntuu -fiilisjuttu ja hymiö perään :) mutta silti ollaan olevinaan niin taiteilijaa internetin keskustelupalstoilla.