Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miestä ärsyttää minun helppo arki
Joku voisi varmaan ensimmäiseksi ajatella, että parisuhteessa molempien arjen täytyy olla yhtä kevyttä tai yhtä kuormittavaa, eli vastuut jaetaan puoliksi. No niin minäkin ennen ajattelin, ja selvästi miehenikin ajattelee niin. Mutta miten jakaa arjen raskaus tasaisesti?
Kun tavattiin ja alettiin seurustelemaan niin lähtötilanteemme oli tämä: Minulla helppo ja kevyt työ, josta saan ison palkan. Minulla ei rahahuolia, koska olen niin pitkään tehnyt tuota työtä ja rahaa on kertynyt. En ole syntynyt kultalusikka suussa, vaan ihan uraani panostamalla päässyt tähän asemaan, toki ymmärrän olevani onnekas. Minulla kävi siivooja, koska en tykkää siivoamisesta ja oli ylimääräistä rahaa, ja satun arvostamaan vapaa-aikaa korkealle, samaten käytin pesulapalveluita ym ym, jos jotain hajosi niin tilasin korjausmiehen. Miehellä taas rankka, uuvuttava ja epävarma työ, jossa huono palkka, eikä juurikaan varallisuutta joten jatkuvat rahahuolet vaikka ei tuhlaa ylimääräiseen. Hoiti kaikki korjaukset ym itse tekemällä. No tutustuttiin, rakastuttiin, muutettiin yhteenkin jossain vaiheessa jne, suhteemme on onnellinen ja olemme oikeasti toisillemme hyvin sopivia ja edelleen rakastuneita.
Ei hierrä kuin yksi asia. Miestä ärsyttää minun helppo arki, siis paljon helpompi arki kuin hänen arkensa. Minun työpäivät on keveitä ja kivoja, en niistä uuvu yhtään ikinä ja edelleen siis rahaa tulee paljon. Mies taas on lopen uupunut oman työnsä jälkeen. Teemme siis molemmat matkoineen 10-tunnin työpäivät, ja palaamme kotiin samoihin aikoihin. Miestä ärsyttää jos hän uupuneena joutuu tekemään paljon kotitöitä, kun minä taas "levänneenä" ja pirteänä tekisin vain puolet. No teen välillä kaikki kotityöt sen 10-tunnin työpäiväni päälle samalla kun mies vain makaa uupuneena sohvalla siinä vieressä, se taas ei tunnu minusta reilulta. Miestä ärsyttää se, että on niin epäreilua, että minun työ on niin kevyttä ja hänen työ niin rankkaa. Miestä ärsyttää se, että hän "joutuu" korjaamaan kotona asioita uupuneena. Minun ratkaisu olisi ostaa taas se korjausmies ja siis maksaisin sen tietenkin, mutta se ei miehelle käy, koska hänelle on jokin kunnia-asia hoitaa asiat itse. Ja hän tarvitsee minut usein avuksi siihen hommaan, esim. pitämään jotain asiaa suorassa tai ylhäällä tms. Vapaa-aikani on vähentynyt huomattavasti sinkkuaikoihini verrattuna, koska arki syö sen nykyään. Eihän sen niin pitäisi olla, kun lapsiakaan ei ole.
Mitä tehdä sille, että miestä ärsyttää minun helppo arki? Miten muka jakaa arki tasaisesti?
Kommentit (168)
Olen ehdottanut miehelle, että otettaisiin se siivooja, niin arki kevenisi. No hän sanoo että meillä ei ole varaa sellaiseen. Ja minä vastaan siihen, että on kyllä, maksan sen siivoojan palkastani, ja silti jää joka kuukausi rahaa säästöönkin. No ei kelpaa miehelle, kuulemma siivoojan hankkiminen on jotenkin "snobia" tms. Ääääh. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, oiskohan miehen aika etsiä itselleen uusi duuni? Duuni ylikuormittaa, kun se ei motivoi eikä siitä pidä. Ei tuohon muuta vaihtoehtoa ole. Ihan sama miten arjen jakaisitte, miestä ketuttaa silti 24/7.
No tämähän sen ratkaisisi tietenkin. Mutta mies ei ole saanut uutta duunia, vaikka on jo vuosia etsinyt. Eikä sen koulutuksilla kevyitä kivoja duuneja taida olla:( . Kuulemma ei enää koulunpenkille halua. Ap.
Ja siis tilanne on se, että ihan kuin minun pitäisi tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa "helposta elämästäni". No en tunne. Mutta minua jotenkin syyllistetään siitä että pääsen niin helpolla, kun samalla parisuhteen toinen osapuoli ei pääse helpolla vaan elämää todella ylikuormitettua arkea. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tilanne on se, että ihan kuin minun pitäisi tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa "helposta elämästäni". No en tunne. Mutta minua jotenkin syyllistetään siitä että pääsen niin helpolla, kun samalla parisuhteen toinen osapuoli ei pääse helpolla vaan elämää todella ylikuormitettua arkea. Ap.
Miehesi ei taida olla ihan henkisesti aikuinen. Muuten hän ymmärtäisi, että hänen raskas arkensa on tulosta hänen omista valinnoistaan, ja että hänellä myös on vapaus valita toisin. Hän pakottaa sinut äidin rooliin, tekemään päätökset. Eli joudut tilaamaan sen siivous- ja korjauspalvelun miehen napinasta huolimatta.
Pohjimmiltaan kyse on tietysti hänen kateudesta sinun suurempaa varakkuuttasi kohtaan.
Puhukaa vakavasti. Kun kerran olette pariskunta, on sinunkin etusi, että mies ei olis niin uupunut ja kun kerran on mahdollista, että vapaa-aika ei mene kotitöihin yms. niin silloin voi kuitenkin neuvotella, miten asiat hoidetaan. Yritä saada mies ymmärtämään, että voit tulla miestä vastaan ja sopia, mikä asia menisi sinun palkastasi, kun se ei ole sinulta pois, mutta että et voi muuttaa sitä, jos miehen mielestä kaikki vaihtoehdot ovat silloin huonoja ja lähtökohtaisesti mitään ratkaisua ei voi tehdä, mikä tyydyttäisi miestä. Pidemmän päälle tuollainen alemmuudentunto johtaa eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tilanne on se, että ihan kuin minun pitäisi tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa "helposta elämästäni". No en tunne. Mutta minua jotenkin syyllistetään siitä että pääsen niin helpolla, kun samalla parisuhteen toinen osapuoli ei pääse helpolla vaan elämää todella ylikuormitettua arkea. Ap.
Miehesi ei taida olla ihan henkisesti aikuinen. Muuten hän ymmärtäisi, että hänen raskas arkensa on tulosta hänen omista valinnoistaan, ja että hänellä myös on vapaus valita toisin. Hän pakottaa sinut äidin rooliin, tekemään päätökset. Eli joudut tilaamaan sen siivous- ja korjauspalvelun miehen napinasta huolimatta.
Pohjimmiltaan kyse on tietysti hänen kateudesta sinun suurempaa varakkuuttasi kohtaan.
Kyllä mies sen tietää hyvin, että hänen rankka arki on seurausta hänen valinnoistaan, usein siitä vähän katkerana puhuu, että miksi ei valinnut toisin silloin nuorena (hänen älli olisi kyllä riittänyt opintoihin, mutta ilmeisesti energia ei). En ole tilannut niitä siivous- ja korvauspalveluita suhteemme aikana, koska en halua äidin rooliin, vaan haluan että sovimme asioista yhdessä, olen vain ehdottanut että voisin ne maksaa ja sillä helpottaa arkea(mme). Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tilanne on se, että ihan kuin minun pitäisi tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa "helposta elämästäni". No en tunne. Mutta minua jotenkin syyllistetään siitä että pääsen niin helpolla, kun samalla parisuhteen toinen osapuoli ei pääse helpolla vaan elämää todella ylikuormitettua arkea. Ap.
Miehesi ei taida olla ihan henkisesti aikuinen. Muuten hän ymmärtäisi, että hänen raskas arkensa on tulosta hänen omista valinnoistaan, ja että hänellä myös on vapaus valita toisin. Hän pakottaa sinut äidin rooliin, tekemään päätökset. Eli joudut tilaamaan sen siivous- ja korjauspalvelun miehen napinasta huolimatta.
Pohjimmiltaan kyse on tietysti hänen kateudesta sinun suurempaa varakkuuttasi kohtaan.
Tämä, ja yleensä vaikka tulot olis pienemmät, ihminen haluaa kokemuksen, että hallitsee omia asioitaan. Se, että toinen hankkisi siivoojan, poistaa tunteen omasta pärjäämisestä ja tuo vaivaantuneen tunteen, että "elää toisen siivellä". Siksi asiasta pitää puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhukaa vakavasti. Kun kerran olette pariskunta, on sinunkin etusi, että mies ei olis niin uupunut ja kun kerran on mahdollista, että vapaa-aika ei mene kotitöihin yms. niin silloin voi kuitenkin neuvotella, miten asiat hoidetaan. Yritä saada mies ymmärtämään, että voit tulla miestä vastaan ja sopia, mikä asia menisi sinun palkastasi, kun se ei ole sinulta pois, mutta että et voi muuttaa sitä, jos miehen mielestä kaikki vaihtoehdot ovat silloin huonoja ja lähtökohtaisesti mitään ratkaisua ei voi tehdä, mikä tyydyttäisi miestä. Pidemmän päälle tuollainen alemmuudentunto johtaa eroon.
Eniten haluaisinkin, että mies ei olisi niin uupunut, tästä ollaan vakavasti puhuttu jo monta kertaa. Ja siitä, että minun iso palkka on etu, jota kannattaisi hyödyntää molempien arjen helpottamiseen. Ilmeisesti hän ei kuitenkaan halua ottaa minulta "almuja" vastaan eli että minä makselisin noita juttuja häntä "varten". En ihan tajua sitä ajatusmallia, mutta kai se jokin miehinen ylpeys sitten on. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tilanne on se, että ihan kuin minun pitäisi tuntea jotenkin huonoa omaatuntoa "helposta elämästäni". No en tunne. Mutta minua jotenkin syyllistetään siitä että pääsen niin helpolla, kun samalla parisuhteen toinen osapuoli ei pääse helpolla vaan elämää todella ylikuormitettua arkea. Ap.
Miehesi ei taida olla ihan henkisesti aikuinen. Muuten hän ymmärtäisi, että hänen raskas arkensa on tulosta hänen omista valinnoistaan, ja että hänellä myös on vapaus valita toisin. Hän pakottaa sinut äidin rooliin, tekemään päätökset. Eli joudut tilaamaan sen siivous- ja korjauspalvelun miehen napinasta huolimatta.
Pohjimmiltaan kyse on tietysti hänen kateudesta sinun suurempaa varakkuuttasi kohtaan.
Tämä, ja yleensä vaikka tulot olis pienemmät, ihminen haluaa kokemuksen, että hallitsee omia asioitaan. Se, että toinen hankkisi siivoojan, poistaa tunteen omasta pärjäämisestä ja tuo vaivaantuneen tunteen, että "elää toisen siivellä". Siksi asiasta pitää puhua.
Millä minä voin poistaa sen tunteen, että elää minun siivellä? Jos annan koko palkkani yhteiseen käyttöön, niin ei sekään sitä poista, eikä sekään että makselen noita siivoojia yksin meille. Eikä sekään, että pidän kaikki rahani itselläni. Ainoa mitä voisin tehdä, olisi hankkia huonopalkkainen raskas työ??
Ja me siis puhutaan ihan avoimesti ja usein rahasta, tuloeroista, kummankin työn rankkuudesta tai helppoudesta jne, eikä tämä ole puhumalla selvinnyt. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittänyt miettiä, että jos minä olisin joku rankkaa vuorotyötä ja fyysisesti raskasta työtä tekevä vaikkapa pienipalkkainen lähihoitaja, ja mieheni vaikkapa kevyessä työssä oleva toimitusjohtaja, niin miten tilanne pitäisi silloin ratkaista. Luultavasti niin, että minä siirtyisin tekemään vain päivätyötä ja ehkä osa-aikaisesti, ja miehen hyvä palkka riittäisi edelleen kattamaan kaiken, mutta kumpikaan ei enää joutuisi olemaan ylikuormittavassa työssä ja molempien arki olisi ns. yhtä helppoa. Mies ei kuitenkaan kuulemma halua siirtyä osapäivätyöhön. Ap.
Tehkää viisi lasta ja sä jäät kotiin hoitamaan ja kituutatte miehen palkalla ja sulla on hirveä univelka ja karmeat silmäpussit ja sitten sanot joka ilta sotkuiseen kotiin palaavalle miehelle että no onko nyt tilit tasan!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihda miestä, tuo tilanne ei tule muuten ratkeamaan, se käy todella selväksi kommenteistasi. You're damned if you do, and you're damned if you don't.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda miestä, tuo tilanne ei tule muuten ratkeamaan, se käy todella selväksi kommenteistasi. You're damned if you do, and you're damned if you don't.
En minä halua vaihtaa miestä.
Mutta siinä olet oikeassa että minusta tuntuu kuin että tein niin tai näin niin teen väärin päin. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhukaa vakavasti. Kun kerran olette pariskunta, on sinunkin etusi, että mies ei olis niin uupunut ja kun kerran on mahdollista, että vapaa-aika ei mene kotitöihin yms. niin silloin voi kuitenkin neuvotella, miten asiat hoidetaan. Yritä saada mies ymmärtämään, että voit tulla miestä vastaan ja sopia, mikä asia menisi sinun palkastasi, kun se ei ole sinulta pois, mutta että et voi muuttaa sitä, jos miehen mielestä kaikki vaihtoehdot ovat silloin huonoja ja lähtökohtaisesti mitään ratkaisua ei voi tehdä, mikä tyydyttäisi miestä. Pidemmän päälle tuollainen alemmuudentunto johtaa eroon.
Kysy mieheltä, mikä sitten on hyvä ratkaisu, jos kaikki ehdotetut ratkaisut (osa-aikatyö, siivoja/korjaaja) on huonoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhukaa vakavasti. Kun kerran olette pariskunta, on sinunkin etusi, että mies ei olis niin uupunut ja kun kerran on mahdollista, että vapaa-aika ei mene kotitöihin yms. niin silloin voi kuitenkin neuvotella, miten asiat hoidetaan. Yritä saada mies ymmärtämään, että voit tulla miestä vastaan ja sopia, mikä asia menisi sinun palkastasi, kun se ei ole sinulta pois, mutta että et voi muuttaa sitä, jos miehen mielestä kaikki vaihtoehdot ovat silloin huonoja ja lähtökohtaisesti mitään ratkaisua ei voi tehdä, mikä tyydyttäisi miestä. Pidemmän päälle tuollainen alemmuudentunto johtaa eroon.
Kysy mieheltä, mikä sitten on hyvä ratkaisu, jos kaikki ehdotetut ratkaisut (osa-aikatyö, siivoja/korjaaja) on huonoja.
Olen kysynytkin, ja kuulemma se että minä teen yli puolet kotitöistä koska minulla on niin paljon kevyempi työ kuin hänellä, joten minä jaksan tehdä enemmän kotitöitä, ja tällöin arjen kuormittavuus jakautuisi reilusti meidän kahden välillä. No totta tuo onkin, mutta kun minä en halua tehdä enemmän kotitöitä, kun olisi rahaa palkata joku vieras muu tekemään ne. Ap.
Hiukan ohis, mutta siis olette lapseton pariskunta? Ei lemmikkejä?
Miten ihmeessä arki voi olla niin rankkaa miehellesi, tuskinpa teidän täytyy joka päivä töiden jälkeen siivota tuntikausia, jos työ + matkat vie päivistänne 10h.. Eihän siinä kerkeä edes kotona paljon sotkemaan.
Teettekö siis joka päivä suursiivouksen vai kuinka?
Arkea voi helpottaa myös kodinkoneilla, pesutorni jossa kuivausrumpu, astianpesukone, robotti-imuri, ruuaksi puolivalmiita tai eineksiä...
Meillä kanssa työpäivät matkoineen about 10h, kunnon siivous sunnuntaisin niin viikon pysyy koti pystyssä kunhan vaan muistaa viedä tavarat heti omille paikoilleen ja välillä heittää pyykit koneeseen ja astianpesukoneen pyörimään.. Vie max. vartin arkipäivistä
Vierailija kirjoitti:
Hiukan ohis, mutta siis olette lapseton pariskunta? Ei lemmikkejä?
Miten ihmeessä arki voi olla niin rankkaa miehellesi, tuskinpa teidän täytyy joka päivä töiden jälkeen siivota tuntikausia, jos työ + matkat vie päivistänne 10h.. Eihän siinä kerkeä edes kotona paljon sotkemaan.
Teettekö siis joka päivä suursiivouksen vai kuinka?
Arkea voi helpottaa myös kodinkoneilla, pesutorni jossa kuivausrumpu, astianpesukone, robotti-imuri, ruuaksi puolivalmiita tai eineksiä...
Meillä kanssa työpäivät matkoineen about 10h, kunnon siivous sunnuntaisin niin viikon pysyy koti pystyssä kunhan vaan muistaa viedä tavarat heti omille paikoilleen ja välillä heittää pyykit koneeseen ja astianpesukoneen pyörimään.. Vie max. vartin arkipäivistä
Lapseton ollaan, yksi kissa on. Ei niitä kotitöitä olekaan mitenkään erityisen paljon, ja riittää jos vaikka imuroi pari kertaa viikossa jne. Ehkä isoin kotityö on miehen työvaatteiden pesu, hänen työvaatteita pitää pestä lähes joka päivä. Ja harvemmin kaikkea pientä rempattavaa tässä talossa tai autossa, mutta ei joka viikko todellakaan ja osa niistäkin sellaisia että voisi hyvin jättää tekemättä mutta kun mies haluaa että tehdään. Kotitöiden määrä ei siis ole suuri, enemmän kyse on siitä että miehen mielestä arjen raskaus jakautuu ihan liian epätasaisesti välillämme. Eli epäreiluuden tunne hänellä. Ap.
Miehesi on laiska tai kaikesta helposti kuormittuva. Sen lisäksi ei pysty ratkaisemaan ongelmatilanteita aikuismaisesti.
Tämä ei ole mies, jonka kanssa kannattaisi perustaa perhettä tai jonka tukeen voisi luottaa, kun sairastut esim. syöpään.
Mieti, millaisen tulevaisuuden haluat? Jos mielessäsi on lapset ja luotettava aikuinen kumppani, nykyinen miehesi ei ole sinulle sopiva.
Kuka muuten teki miehen puolesta kotityöt, kun ette vielä asuneet yhdessä, jos nyt ei yht'äkkiä niihin enää edes 50/50 jaolla pysty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhukaa vakavasti. Kun kerran olette pariskunta, on sinunkin etusi, että mies ei olis niin uupunut ja kun kerran on mahdollista, että vapaa-aika ei mene kotitöihin yms. niin silloin voi kuitenkin neuvotella, miten asiat hoidetaan. Yritä saada mies ymmärtämään, että voit tulla miestä vastaan ja sopia, mikä asia menisi sinun palkastasi, kun se ei ole sinulta pois, mutta että et voi muuttaa sitä, jos miehen mielestä kaikki vaihtoehdot ovat silloin huonoja ja lähtökohtaisesti mitään ratkaisua ei voi tehdä, mikä tyydyttäisi miestä. Pidemmän päälle tuollainen alemmuudentunto johtaa eroon.
Kysy mieheltä, mikä sitten on hyvä ratkaisu, jos kaikki ehdotetut ratkaisut (osa-aikatyö, siivoja/korjaaja) on huonoja.
Olen kysynytkin, ja kuulemma se että minä teen yli puolet kotitöistä koska minulla on niin paljon kevyempi työ kuin hänellä, joten minä jaksan tehdä enemmän kotitöitä, ja tällöin arjen kuormittavuus jakautuisi reilusti meidän kahden välillä. No totta tuo onkin, mutta kun minä en halua tehdä enemmän kotitöitä, kun olisi rahaa palkata joku vieras muu tekemään ne. Ap.
No luulisi, että tällainen on vain järjestelykysymys ja asia, johon löytyy ratkaisu. Mutta uskon, että sinua alkaa hiertämään sellainen tilanne, että koet, että mies vain istuu ja pieree sohvalla, varsinkin sit jos hoidat niitä kotitöitä enemmän kuin hän.
Alue: Aihe vapaa
No, oiskohan miehen aika etsiä itselleen uusi duuni? Duuni ylikuormittaa, kun se ei motivoi eikä siitä pidä. Ei tuohon muuta vaihtoehtoa ole. Ihan sama miten arjen jakaisitte, miestä ketuttaa silti 24/7.