Eroperhe, isä ei ota vastuuta
Kerron lyhyesti.
Olen kohta kolme vuotta sitten eronnut ja meillä on yhteishuoltajuus. Lapset asuvat minulla.
Lapset ovat isällään joka toinen viikonloppu.
Näiden vuosien aikana lasten isä ei ole viettänyt lomaa lasten kanssa,vain nämä viikonloput jotka sopparissa määrätty. Jos lapset ovat sairaana en saa häntä hoitamaan lapsia, hän vain kieltäytyy auttamassa.
Omat loma aikani ei riitä kun lasten loma ajat on niin pitkät, koululaisia siis ovat.
Mistä saisin apua ja oikeutta että toinen vanhempi kantaisi myös vastuun lapsista muutenkin kuin mitä sopimukseen on kirjallisesti laitettu?
Myös siksi että lapset haluaisivat loma aikonia olla isällään myös.
Tiedän että tää on aika karkeasti kerrottu.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ei eka tämmönen aloitus. Erikoinen systeemi suomessa, jos näin toimii. Toinen vanhempi voi siis sanoutua irti vastuusta omista lapsistaan, kun ei enää nappaa. Väkisin nousee mieleen auton ja jopa mopon ajokortti pakko, kun taas lapsia saa tehdä kuka tahansa ja toimia näin. Hieno systeemi, todella!!
Näihän se on kautta aikojen ollut, joten ei pitäisi tulla kennellekään yllätyksenä. Jo sodistamme nykypäivään ulottuva yhteiskunnallinen trendi on ollut avioerot, joten...
Vierailija kirjoitti:
Ei eka tämmönen aloitus. Erikoinen systeemi suomessa, jos näin toimii. Toinen vanhempi voi siis sanoutua irti vastuusta omista lapsistaan, kun ei enää nappaa. Väkisin nousee mieleen auton ja jopa mopon ajokortti pakko, kun taas lapsia saa tehdä kuka tahansa ja toimia näin. Hieno systeemi, todella!!
Erikoinen systeemi olisi myös pakkottaa se toinen siihen vanhemmuuteen. Ja missä maassa muuten sitten vanhemuuteen pakotetaan, jos systeemi on erikoinen juurikin suomessa? Mitä lapsi tekee sellaisella vanhemmalla, joka ei sitä aidosti halua olla? Lapselle riittää kyllä yksi kyllin hyvä vanhempi ja tälläisistäkin perheistä kasvaa ihan terveitä aikuisia.
Kyllähän molemmat vanhemmat voi kieltäytyä kantamasta vastuuta ja sanoutua irti ihan yhtä lailla, lapset siirtyy sitten sosiaaliviranomaisten hoiviin. Ikävä juttu mutta ei ole mitään keinoa pakottaa isää pitämään lapsia. Ainoa keino olisi ehkä hyvän kautta yrittää vaikuttaa ja suostutella, mutta ei voi pakottaa ja aika vähän on tehtävissä siinä vaiheessa kun suhde on päättynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei eka tämmönen aloitus. Erikoinen systeemi suomessa, jos näin toimii. Toinen vanhempi voi siis sanoutua irti vastuusta omista lapsistaan, kun ei enää nappaa. Väkisin nousee mieleen auton ja jopa mopon ajokortti pakko, kun taas lapsia saa tehdä kuka tahansa ja toimia näin. Hieno systeemi, todella!!
Näihän se on kautta aikojen ollut, joten ei pitäisi tulla kennellekään yllätyksenä. Jo sodistamme nykypäivään ulottuva yhteiskunnallinen trendi on ollut avioerot, joten...
Kyllä vanhemmilla pitäisi olla juridinen vastuu tekemistään pennusta, oli nyt eronneet tai ei. koiran nyt voi ampua kun siihen kyllästyy, lasten kanssa vaikeampi juttu.
Ymmärrän sen, että jos yksin joutuu hoitamaan lapset kaikki lomat ja vapaat ja arjen, niin se on oikeasti vaikeata ja ongelma. Mutta en ymmärrä sitä valitusta, että isä ei eron jälkeen hoida osuuttaan. Jokaisella aikuisella on halutessaan oikeus kieltäytyä hoitamasta lapsiaan. Myös ap:lla. Jos etä ei hoida lapsia, niin lapset jää yksin lähin hoidettavaksi. Jos lähi (ap) ei hoida lapsia, niin lapset siirtyy joko kokonaan sille etällä (joka muuttuu siinä kohdin lähiksi) tai sitten lapset sijoitetaan jonnekin sijoitusperheeseen. Myös ap:lla on ihan mahdollisuus olla hoitamatta lapsia lomalla.
Mutta kukaan, ei edes ap, ei voi vaatia että joku hoitaa lapsiaan eikä pakottaa siihen. Myöskään ap:n eksä ei voi pakottaa ap:ta olemaan lähi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei eka tämmönen aloitus. Erikoinen systeemi suomessa, jos näin toimii. Toinen vanhempi voi siis sanoutua irti vastuusta omista lapsistaan, kun ei enää nappaa. Väkisin nousee mieleen auton ja jopa mopon ajokortti pakko, kun taas lapsia saa tehdä kuka tahansa ja toimia näin. Hieno systeemi, todella!!
Erikoinen systeemi olisi myös pakkottaa se toinen siihen vanhemmuuteen. Ja missä maassa muuten sitten vanhemuuteen pakotetaan, jos systeemi on erikoinen juurikin suomessa? Mitä lapsi tekee sellaisella vanhemmalla, joka ei sitä aidosti halua olla? Lapselle riittää kyllä yksi kyllin hyvä vanhempi ja tälläisistäkin perheistä kasvaa ihan terveitä aikuisia.
Sitä suurempi tarve saada lisääntyminen tarkoin kontrolloiduksi, kun tota porukkaa riittää maapallolla, ei ole välttämättä kaikkien lisäännyttävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei eka tämmönen aloitus. Erikoinen systeemi suomessa, jos näin toimii. Toinen vanhempi voi siis sanoutua irti vastuusta omista lapsistaan, kun ei enää nappaa. Väkisin nousee mieleen auton ja jopa mopon ajokortti pakko, kun taas lapsia saa tehdä kuka tahansa ja toimia näin. Hieno systeemi, todella!!
Näihän se on kautta aikojen ollut, joten ei pitäisi tulla kennellekään yllätyksenä. Jo sodistamme nykypäivään ulottuva yhteiskunnallinen trendi on ollut avioerot, joten...
Kyllä vanhemmilla pitäisi olla juridinen vastuu tekemistään pennusta, oli nyt eronneet tai ei. koiran nyt voi ampua kun siihen kyllästyy, lasten kanssa vaikeampi juttu.
No mitä ehdottaisit lakiin kirjoitettavan? Että jos tekee lapsen, niin sakon tai vankeuden uhalla on pidettävä lasta hoidossaan vähintään 20 % vuodesta ja vähintään kahden viikon loma yhtäjaksoisesti? Vai miten se juridinen vastuu sinun mielestä pitäisi mennä?
Ap:n olisi kannattanut miettiä, että haluaako hän todella lähivanhemmaksi. Kyllä ap olisi eron yhteydessä voinut sanoa miehelle, että hän ei suostu lähivanhemmaksi vaan suostuu ainoastaan etävanhemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei eka tämmönen aloitus. Erikoinen systeemi suomessa, jos näin toimii. Toinen vanhempi voi siis sanoutua irti vastuusta omista lapsistaan, kun ei enää nappaa. Väkisin nousee mieleen auton ja jopa mopon ajokortti pakko, kun taas lapsia saa tehdä kuka tahansa ja toimia näin. Hieno systeemi, todella!!
Näihän se on kautta aikojen ollut, joten ei pitäisi tulla kennellekään yllätyksenä. Jo sodistamme nykypäivään ulottuva yhteiskunnallinen trendi on ollut avioerot, joten...
Kyllä vanhemmilla pitäisi olla juridinen vastuu tekemistään pennusta, oli nyt eronneet tai ei. koiran nyt voi ampua kun siihen kyllästyy, lasten kanssa vaikeampi juttu.
No mitä ehdottaisit lakiin kirjoitettavan? Että jos tekee lapsen, niin sakon tai vankeuden uhalla on pidettävä lasta hoidossaan vähintään 20 % vuodesta ja vähintään kahden viikon loma yhtäjaksoisesti? Vai miten se juridinen vastuu sinun mielestä pitäisi mennä?
Ei missään tapauksessa toimisi tämä, eikä sitä viisaammat hyväksyisikään. On paljon sellaisia "vanhempia", joiden luona lapsen on parempi olla mahdollisimman vähän. Itse en missään tapauksessa hyväksyisi oman lapseni kahden viikon yhtäjaksoista vierailua isällään. En edes kahden tunnin.
Olen aikanaan ollut 8-vuotiaasta yksin, kun vaihtoehtoja ei ollut. Jo nuorempanakin yritettiin jotenkin selvitä, kun äiti sairasti. Menin kauppaan ja raahasin kauppakassia maata viistäen.
Muodosta ystävyys toiseen kaltaiseesi ja jeesatkaa hädän tullen vuorollanne.
Ja kukaan ei tässäkään ketjussa ajattele miltä LAPSISTA tuntuu!!
Vanhemmat tappelee oikeuksista ja velvollisuuksista lapsiin, lapset on kuin jotain esineitä joista riidellään. En huoli, tuo on ruma eikä sovi mun huusholliin, pidä itse. Vaikka ne on aikoinaan yhdessä tähän maailmaan tehty. Vastuuta ei ole, vain hetken huvi ja sen jälkeen haudataan kuin koira p.skansa, pari kertaa hiekkaa raapaistaan ja jolkotellaan eteenpäin.
Juuri tämän takia en yhtäkään ns. miestä ole elämääni huolinut enkä huoli.
Älöttävää ja oksettavaa porukkaa.
Melkoisen helmen olet löytänyt lastesi isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Ja kukaan ei tässäkään ketjussa ajattele miltä LAPSISTA tuntuu!!
Vanhemmat tappelee oikeuksista ja velvollisuuksista lapsiin, lapset on kuin jotain esineitä joista riidellään. En huoli, tuo on ruma eikä sovi mun huusholliin, pidä itse. Vaikka ne on aikoinaan yhdessä tähän maailmaan tehty. Vastuuta ei ole, vain hetken huvi ja sen jälkeen haudataan kuin koira p.skansa, pari kertaa hiekkaa raapaistaan ja jolkotellaan eteenpäin.
Juuri tämän takia en yhtäkään ns. miestä ole elämääni huolinut enkä huoli.
Älöttävää ja oksettavaa porukkaa.
En kyllä ymmärrä kommenttiasi, tottakai on selvää että lapsista tuntuu pahalta. Mutta mitä sitten? Isää ei kiinnosta. Isää ei kiinnosta vaikka lapsista tuntuisi miten pahalta. Joten mikä pointtisi oli?
Käräjille! Vielä kiristät vähän elareilla niin avot.
Annas kun arvaan, exälläsi on uusi perhe eivätkä halua lapsiasi sinne? Mikä sua estää hankkimasta uutta miestä, laita se hoitamaan :D
Mutta ihan oikeasti, toivottavasti kaikki vauvakuumeiset nuoret pimatsut palstalla lukevat tämän keskustelun ennen kuin hankkivat lapsia. Ennen kuin vauvan hankkii, pitää ihan oikeasti miettiä missä lapsi viettää kesälomat koululaisena. Voitte myös miettiä, onko teillä varaa maksaa lapsen lukio yms. kun tuet lapsiperheille vähenee vähenemistään. Asiat eivät "järjesty itsekseen" vaan ne on mietittävä ja järjesteltävä, ihan itse, ajoissa.
Minusta etävanhemman, joka rikkoo tapaamissopimusta eli rikkoo lapsen oikeutta vanhempaansa tulisi joutua maksamaan korvauksia lapselleen sopimuksen rikkomisesta sekä aiheuttamastaan mielipahasta.
Näitä helmi-isiä riittää.
Meidän lasten isukin työvuorojen mukaan hypättiin 6 vuotta aikoinaan, pätkääkään ei joustoja tullut sieltä puolelta esim. juuri sairastumistapauksissa. Hän toi lapset välittömästi kotiin, jos jompi kumpi sairastui, eihän hän nyt vapaapäivillään ala lapsia hoitamaan! Jouduin luopumaan näiden asioiden takia itse leipätyöstäni, koska en vaan saanut soviteltua vuorotyötä ja etän sanelemia tapaamispäiviä yhteen. Jos näin en olisi tehnyt, olisin joutunut viemään lapset esim. yöhoitoon suoraan heidän tullessa kotiin etäisän luota. Etällä sen sijaan oli oikeus omaan vuorotyöhönsä. Etäisän ja lapsen suhteen tukeminen. Suorastaan kihisen raivosta, kun kuulen lausahduksen "Isät lasten asialla". Liian monen ystäväni etäisät käyttäytyvät juurikin samoin. On vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. Tapaamisajat sanellaan kuin kuningas, eikä edes niitä muisteta noudattaa vaan haetaan ja tuodaan miten sattuu. Puhumattakaan aikuisen roolin omaksumisesta lasten ollessa käymässä. Hampaita ei harjata, syödään mitä sattuu ja päivärytmit persiillään. Kiva vastaanottaa lapset muutaman päivän jälkeen ja herätä porukalla 5.30 aamuvuoroon, kun on monta päivää valvottu puoleenyöhön ja nukuttu pitkään. Suorastaan ihanaa lapsille:(
Älkääkä sanoko että olisit katsonut kenen kanssa lapsia teit. Kyllä katsoin, nämä asiat tulivat ilmi vasta lasten teon jälkeen. Koulutettu, näennäisesti rento kaveri, mutta ah, niin itsekeskeinen ja keskenkasvuinen kuin mikäkin nulikka.
Tälläkin hetkellä teen vain sijaisuuksia, taisin jäädä kokonaan työelämän kelkasta:(
No ap voi sanoa lasten isälle, että ap aikoo ryhtyä etävanhemmaksi, koska ei voi "pitää" lapsia enää 24/7. Että lasten isän täytyy olla välillä se lähivanhempi. No todennäköisesti isä kieltäytyy kunniasta. Tällöin ap voi antaa osaltaa lapset adoptioon.