Kuinka kauan kestää, että alkoholittomuus alkaa vaikuttaa jotenkin positiivisesti elämään?
Olen ollut nyt viisi viikkoa ilman pisaraakaan alkoholia ja mitään muutoksia ei ole tapahtunut sen paremmin henkisessä kuin fyysisessäkään voinnissa. En ole laihtunut grammaakaan, ihon kunto on ihan sama kuin kesällä, yhtä lailla väsyttää koko ajan, eikä mieli ole millään tavalla virkeämpi tai positiivisempi. Kaiken kaikkiaan oloni on siis ihan täysin sama kuin reilu kuukausi sitten.
Kyllähän tässä nyt pakostikin rupeaa miettimään, että onko se ihan se ja sama juoko vai ei. Mä olen viiniä tissutellut koko aikuisen ikäni ihan reippaalla kädellä. Normilauantaina saattaa ihan helposti mennä kotona kaks pulloa viiniä, enkä ole oikeastaan edes missään järjettömässä humalassa. Ei siis ole kyse siitä, että olisin juonut aiemmin tosi vähän tai harvoin.
Minkälaisia kokemuksia muilla on? Onko juomattomuus muuttanut elämää ja missä ajassa?
Kommentit (85)
Oletko ap vielä käynyt tutustumassa Päihdelinkin Me lopettajiin? Siellä näkee hyvin, miten eri tavoin ihmiset reagoivat juomisen lopettamiseen. Toiset ovat pirteitä ja pursuvat vapautunutta energiaa, toiset ovat väsyneitä. Itse lopetin juomisen reilut 5 vuotta sitten ja tämä elämä raittiina on kyllä parempaa, se "tylsä" arki onkin yllättävän kivaa.
Minulla lopettamiseen oli useita syitä. Toleranssi oli kasvanut, enää alkoholi ei välttämättä rentouttanutkaan ja auttanut pakenemaan ahdistusta vaan mielen pohjalle painunut kiukku nousi pintaan ja saatoin suuttua silmittömästi. Nuorena en kärsinyt krapulasta eikä juominen näkynyt kasvoissakaan, mutta vuosien myötä tulivat krapulat ja turvotus. Suosittelen ap:lle, että jatkat juomattomuutta päivä kerrallaan vielä sen kolme-neljä kuukautta, miksei vuodenkin ja seuraat, millaisia muutoksia tapahtuu. Minä olin pitkään hyvin väsynyt, ajattelen että elimistö otti takaisin niitä alkoholin pilaamia unia.
Kerta viikkoon -tahdista kun lopettaa, niin menee vähän yli viikko, että mieliala kohoaa, väsymys katoaa, jne. Eli käänteisesti yksistä känneistä saa kärsiä viikon.
En sitten edes tiedä mitä tapahtuu, jos on pidempään juomatta, paitsi että juomattomuus muuttuu "normaaliksi" eikä sitä enää jatkuvasti ajattele.
Täytyy kokeilla nyt alkuun loppuvuosi, sopivasti 100 päivää.
Vierailija kirjoitti:
Okei eli viidessä viikossa ei sitten vielä "kuulukaan" näkyä tai tuntua muutoksia. Pitää sitten vissiin jatkaa.
Olen juonut käytännössä lähemmäs 30 vuotta keskimäärin kerran viikossa ja haluaisin oikeasti tietää, onko siitä jotain iloa olla juomatta. Mun ei ole mitenkään vaikea olla juomatta, enkä koe sitä muutenkaan millään tavalla ongelmaksi elämässäni. Mulla ei siis varsinaisesti ole mitään erityistä syytä, miksi pitäisi olla juomatta eli jos elämä ja oma olo tuntuu ihan samalta silloin, kun lipittelee viiniä lauantaina, voi sitä sitten myös niin tehdä.
No jos asia on ihan sama, kokeile vaikka puoli vuotta ja jos et tunne että siitä olisi hyötyä tai mitään iloa, aina voi sitten kurvat alkon kautta kotiin.
Itse olin 3 kk juomatta ja nyt join aika paljon viime viikolla yksissä juhlissa. Mieliala oli selvästi matalampi vielä eilen, neljä päivää juomisen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei eli viidessä viikossa ei sitten vielä "kuulukaan" näkyä tai tuntua muutoksia. Pitää sitten vissiin jatkaa.
Olen juonut käytännössä lähemmäs 30 vuotta keskimäärin kerran viikossa ja haluaisin oikeasti tietää, onko siitä jotain iloa olla juomatta. Mun ei ole mitenkään vaikea olla juomatta, enkä koe sitä muutenkaan millään tavalla ongelmaksi elämässäni. Mulla ei siis varsinaisesti ole mitään erityistä syytä, miksi pitäisi olla juomatta eli jos elämä ja oma olo tuntuu ihan samalta silloin, kun lipittelee viiniä lauantaina, voi sitä sitten myös niin tehdä.
No jos asia on ihan sama, kokeile vaikka puoli vuotta ja jos et tunne että siitä olisi hyötyä tai mitään iloa, aina voi sitten kurvat alkon kautta kotiin.
Itse olin 3 kk juomatta ja nyt join aika paljon viime viikolla yksissä juhlissa. Mieliala oli selvästi matalampi vielä eilen, neljä päivää juomisen jälkeen.
Itsekin juon nykyään todella harvoin, koska kun olen ollut pitkään juomatta, huomaa selkeämmin ne juomisen vaikutukset. Nousuhumala on tietysti ihanaa, mutta yleensä edes se ei houkuta, kun tiedän, millainen olo ja eritoten mieliala on seuraavien päivien ajan. Ja miten kehnot yöunet on tiedossa...
Kyllä ne vaikutukset sun kehossa näkyy jo vaikka ei siltä tuntuisikaan. Maksa ja aivot kiittää jokaisesta päivästä, jonka olet juomatta. Tsemppiä sulle ♡
Ihan sellainen pieni pointti. Jos on juonut alkoholia pitkään ja suuria määriä niin EI kannata kerralla lopettaa kokonaan. On elimistölle aika jysäys kun etanolin saanti loppuu seinään.
Itse olin puoli vuotta juomatta ja aina välillä kaipasin juomista. Sitten yhtäkkiä tilanne aukeni ja en enää kaivannutkaan sitä, itse asiassa mietin kauhulla että jonain päivänä olisin taas humalassa. Yhtäkkiä huomasin että minähän nautin tästä kirjan lukemisesta perjantai-iltana ja oli ihanaa mennä aikaisin nukkumaan. Oli ihanaa herätä aamulla ja nähdä maailma kirkkaana eikä harmaana ja sumuisena, kuvottavan krapulan värittämänä. Muistelen vieläkin kauhulla kuinka viikon ajan odotin viikonloppua, kun se tuli, olin yhden illan "onnellinen" ja koko seuraavan päivän makasin kotona krapulan kourissa. Krapula oli myös hyvä syy mässätä karkkia ja syödä roskaruokaa. Viikosta toiseen elin eräänlaisessa sumussa, aivan kuin olisin nähnyt painajaista. Ja minä join siis suomalaisittain noin kerran viikossa, välillä oli kauemmin väliä.
Tunnen itseni todella vapaaksi. En tarvitse alkoholia rentoutuakseni, koska oloni on rento AINA. Tai jos olen stressaantunut, oikaisen itseni sohvalle ja stressi lievenee jo viidessä minuutissa. En tarvitse mitään keinotekoista painamaan huonot ajatukset alitajuntaan, josta ne voivat räjähtää ilmoille milloin tahansa.
Jos voisin saada vain sen iloisen nousuhumalan enkä mitään muuta, voisin juoda. Mutta kun sen lisäksi tulee kunnon humala, himo juoda lisää, kontrollin pettäminen ja seuraavan päivän kestävä harmaa krapula, niin ei kiitos. Enkä ole siis sellainen joka mokailee tai nolaa itsensä humalassa, huutaa tai haastaa riitaa. Olen iloinen ja nauran koko ajan. Mutta niin voin tehdä selvin päinkin, ja niin teenkin nykyään huomattavasti enemmän kuin ennen.
Suoraan sanoen minua säälittää nähdä humalaisia ja oloni on helpottunut aina kun pääsen pois heidän seurastaan. Aina välillä joku testailee ja ehdottelee että etkö edes yhtä juo, mutta minulle se ei ole edes vaihtoehto kun ei tee mieli. Eivät jää jankuttamaan kun eivät halua kuulla että olen onnellisempi ilman.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellainen pieni pointti. Jos on juonut alkoholia pitkään ja suuria määriä niin EI kannata kerralla lopettaa kokonaan. On elimistölle aika jysäys kun etanolin saanti loppuu seinään.
Joo, onhan se jysäys ja silloin kannattaa mennä katkolle jos on juonut paljon ja pitkään. Siellä lääkitään niin että pääsee pahimmista vierotusoireista selviämään. Asteittaisella vähentämisellä on huonompi ennuste. Siinä vain petkuttaa itseään ja sitten käy hakemassa lisää juotavaa, kun loppui kesken. nimim.kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne vaikutukset sun kehossa näkyy jo vaikka ei siltä tuntuisikaan. Maksa ja aivot kiittää jokaisesta päivästä, jonka olet juomatta. Tsemppiä sulle ♡
Toinen päivä juomatta ja äsken kuulin hiljaisen kiitos äänen oikealta puolelta ylä-vatsaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellainen pieni pointti. Jos on juonut alkoholia pitkään ja suuria määriä niin EI kannata kerralla lopettaa kokonaan. On elimistölle aika jysäys kun etanolin saanti loppuu seinään.
Joo, onhan se jysäys ja silloin kannattaa mennä katkolle jos on juonut paljon ja pitkään. Siellä lääkitään niin että pääsee pahimmista vierotusoireista selviämään. Asteittaisella vähentämisellä on huonompi ennuste. Siinä vain petkuttaa itseään ja sitten käy hakemassa lisää juotavaa, kun loppui kesken. nimim.kokemusta on
Diapameja+b-vitamiinia. Sama on samoilla tropeilla itse lääkitä itsensä.
Nyt pari kuukautta tipattomalla. Ei muutoksia. Paino, väsymys, vitutus, seksuaalinen haluttomuus kaikki samaa kuin ennenkin. Päämotivaatio oli tiputtaa painoa, joka nyt yli 100. Ihmettelen miten voi olla mahdollista ettei paino lähde saman tien putoamaan. Johan luulisi turvotusta olleen muutama kilo
- mutta ei.
M40
Polttasitte ihmiset ennemmin pilveä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt pari kuukautta tipattomalla. Ei muutoksia. Paino, väsymys, vitutus, seksuaalinen haluttomuus kaikki samaa kuin ennenkin. Päämotivaatio oli tiputtaa painoa, joka nyt yli 100. Ihmettelen miten voi olla mahdollista ettei paino lähde saman tien putoamaan. Johan luulisi turvotusta olleen muutama kilo
- mutta ei.M40
Kyllähän se nyt varmaan vähän ruokavaliostakin on kiinni. Ja osa juomisesta kyllä täyttää sitä vatsaa ja korvaa ateriantarvetta, joten nyt todennäköisesti yksinkertaisesti syöt (vitutukseen) ne ihan samat kalorit mitkä ennen joit. Vitutukseen, väsymykseen ja seksuaaliseen haluttomuuteen se painonpudotus auttaa kaikista eniten.
4kk juomatta. Ei ole mitään ihmettä tapahtunut.
juopottelun lopettamisesta palautuminen kestää
noin vuoden verran ;)