Asumiskulujen jakaminen avoliitossa. Apua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Oletteko muuten kuulleet miehestä, joka säästi ja antoi rahat puolisonsa omistaman asunnon käsirahaksi? Niin, ei kukaan ole, koska niin ei ikinä ikinä ole tapahtunut.

Me ostettiin meidän ensimmäinen yhteinen perheasunto omistussuhteella 50/50 vaikka itselläni oli vain vähän säästöjä ja miehellä jo puoliksi maksettu yksiö, jonka myyntirahat menivät uuteen asuntoon. Mies maksoi asuntolainankin pitkälti yksin, koska itse olin milloin hoitovapaalla, milloin opiskelija ja milloin työtön. Minulle on kertynyt yli 200000 euron edestä asuntovarallisuutta, jonka maksamiseen en ole paljonkaan osallistunut. Kyllä tällaisia miehiä on olemassa.

Olitte ilmeisesti naimisissa?

Se on aika lailla eri tilanne kuin olla avopuoliso, saati olla lapseton avopuoliso...

Itse kyllä suosittelen jakamaan omistusasuntoja osiin maksukyvyn mukaan. Itse riitelee hovioikeudessa asti riitautettua ositusta ja vaikka voitin niin kalliiksi tuli. Jouduin omat kulut kuitenkin maksaa. Vaikka nyt on kaikki hyvin niin jossain kohtaa voi tilanne muuttua ja sit riidellään kalliisti. En väitä, enkä kiellä etteikö reiluja ihmisiä ole mutta niin itse luotin sanaan ja ihmiseen mutta niin riitsutti kaikki 10 kk:tta osituksen jälkeen, vaikka 6kk:tta on valitusaika. Niin meni läpi oikeusasteissa tuo 10 kk:tta mutta muutoin kyllä hävisi. Ainut tapa on jakaa selkeään osaan omistus niin ei tarvi riidellä, eikä selvitellä jälkikäteen.

Jos olette maksaneet puoliksi, ostakaa asunto puoliksi.

Jos asunto maksaa vaikka 200 000, otatte kummatkin 100 000 lainan ja maksat omaan tahtiin.

Toinen 5 v laina ja toinen 30 v laina.

Mutta kannattaa miehelle tehdä selväksi ettet voi lähteä ulos samalla tavalla , jos lyhennys on huomattavasti suurempi kuin ennen.

Meillä mieheni muutti minun luo. Tiesimme alusta asti menemme naimisiin, joten mies laittoi omansa vuokralle ja rahat menivät lyhennykseen, vuokratulot siis.

Nyt 4 asuntoa myöhemmin asumme lastemme kanssa toivottavasti asunnossa, josta emme muuta koskaan pois.

Meillä oli vastaava tilanne. Omilla tuloilla en olisi sanut lainaa, mutta mies olisi saanut sen vaikka yksin. Otettiin yhteisvastuullinen laina ja omistus 50/50. Lainaa yhteensä 200 000€. Näin pankille ei ole väliä kumpi sitä lainaa lyhentää. Nettotulot 1500€ ja 3100€. Haluttiin, että omistukset ovat 50/50. Meillä tosin talous on yhteinen, joten ei tarvitse miettiä sen enempää kulujen jakoa ja mitä kukin maksaa. Lyhennys yhteensä noin 800€/kk

Tämä on toisesta ketjusta:

Katsotaan sen asunnonm vuokra-arvon mukaan johon ollaan muuttamassa. Eli jos tässä tapauksessa ostetun kodin vuokra markkinoilla olisi vaikka 700eur, niin sinunosuus olisi 350 eur. Ja mielestäni tästä tietysti otetaan hiukan pois kumppaneita kun ollaan. Pelkän vastikkeen jakamisen pitäminen taloudellisesti tasapuolisena osoittaa vain kokemattomuuden talousasioiden laskemisessa. 

Entä jos mies omistaa kämpän kokonaan, onko silloin ok, että nainen maksaa vain vastikkeen?Miehellä on mahdollisesti satoja tuhansia kiinni asunnossa ja mies nainen maksaa asumisesta 150€? 

Sillä pääomalla on oma merkitys laskelmaan. 

Mieti yhteisen kodin hankintaan liittyen seuraava kuvitelma: naisella on myös kämppä, jonka vuokraa ulos. Kuvittele molempien kämppien vuokra-arvoksi tonni, vastikkeeksi 250 ja lainakuluksi 500. 

Onko reilua, että miehen kulut ovat 500+125 eli -625 eur/kk.

Nainen maksaa omasta kämpästään 750 (250+500) ja miehen kämpästä 125. eli yhteensä 875. Hän kuitenkin saa tonnin vuokratulon eli jää plussalle +125 eur/kk samalla kun se mies maksoi 625eur...

Molemmat asuu samantasoisessa kämpässä ja molemmilla lainat lyhenee samaan tahtiin. Naisella vaan jää 750 enemmän muihin säästöihin. 

Fiksuin tapa rakkauskerroin * vuokrahinta. Eli yllä olevassa esimerkissä vaikkapa 0.8 * 500 eur = 400 eur. 

Silloin alettaisiin olla oikeassa mittakaavassa. Rakkauskerroin voi toki olla anteliaampi, mutta sekin on ihan hyvä ymmäärtää, niin kukaan ei katkeroidu. Samalla tavalla yhteiselle taloustilille, josta laskut maksetaan voidaan sopia, että parempi tuloinen pistää tonnin ja toinen viisi sataa. Minusta on hyvä jos nämä ovat selkeitä ja sovittuja asioita. 

Ja modasin ylläolevan ketjusta, jossa sukupuolet olivat toisinpäin. Eli ei ole sukupuolista kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sitten voinut lukea niitä sataa aiempaa ketjua tästä aiheesta??

Olen lukenut aiempia ketjuja, mutta niissä puhutaan siitä, että muutetaan yhteen toisen omistamaan asuntoon. Mielestäni se on eri tilanne kuin meillä, kun me ollaan asuttu jo neljä vuotta yhdessä, ja totuttu maksamaan kaikki puoliksi. Ap.

No mikä tuossa ehdotuksessani, että mies ostaa asunnon yksin ja hoitaa tietysti myös lainan yksin, mutta sinä maksat hoitovastiketta ym kuluja sovitulla summalla (suunnilleen sama kuin se, jonka joutuisit maksamaan vuokraa) on vialla? Haluaisit ratkaisun, jossa lyhennät vähemmän lainaa mutta omistat yhtä paljon asunnosta? Miksi sen niin pitäisi mennä?

Nyt meidän vuokra on 750 euroa. Maksamme sen puoliksi eli maksan noin 375 e kuukaudessa. Katsomissamme asunnoissa on hoitovastike vain 100-150 euroa. Voin minä sen vastikkeen maksaa tietenkin, mutta silloin mies joutuu yksin maksamaan koko lainan lyhennyksen ja korot, jotka on sen 750 euroa kuukaudessa, eli siirtyisimme puoliksi maksamisesta siihen että minä maksan vain 150 e asumisesta ja mies 750 e. Ap.

MIES maksaa sillä 750 egellä itselleen omaisuutta. Sitä ei voi suoraan ajatella samanlaiseksi asumiskuluksi kuin vuokraa.

Kyllä, mutta vain osa siitä voidaan katsoa oman omaisuuden kartuttamiseksi. Mies tässä tilanteessa kantaa kuitenkin suuren pääomariskin, maksaa korkoja, kartuttaa huolto- ja korjausvelkaa, sitouttaa pääomaa, joka voisi tienata muuten jne. 

 

Meillä on laina puoliksi, mutta minä maksan vähemmän, koska:

- maksan päivähoitomaksut

- maksan perheen ruoat

- maksan lasten vaatteet ym.

- olin pitkään kotona lasten kanssa

En siis noiden kulujen lisäksi voi mitenkään maksaa lainaa takaisin yhtä paljon kuin mies. Tämä ihan fine hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on laina puoliksi, mutta minä maksan vähemmän, koska:

- maksan päivähoitomaksut

- maksan perheen ruoat

- maksan lasten vaatteet ym.

- olin pitkään kotona lasten kanssa

En siis noiden kulujen lisäksi voi mitenkään maksaa lainaa takaisin yhtä paljon kuin mies. Tämä ihan fine hänelle.

No niin pitäsikin olla, ihan päivänselvää.

Vierailija kirjoitti:

Asunnon omistavaa miestä pitää kupata puoli-ilmaisella asumisella ihan sosialismin hengessä, jotta ei tulisi liian paha mieli siitä, että suhteen päätyttyä mies yhä omistaa sen asuntonsa?

Näköjään.

Ko. tapauksessa asunnon omistaja joutuu kantamaan myös omistusasunnon vastuut, kun taas toinen puolisko on vapaa lähtemään asunnosta ihan milloin tahtoo. Molemmat kuitenkin käyttää oletettavasti asuntoa yhtälailla. Asunnon omistaja joutuu myös sitomaan pääomaa asuntoon, eikä saa valita, laittaako sitä vaikka rahastoon tai osakkeisiin sijoitukseen. 

Usea kirjoittaja myös unohtaa, että säästöön ei jää tässä tapauksessa omistajalle 750€, vaan lainan kuukausierä on se 750€, josta aluksi korkojen ja lainanhoitokulun määrä on aika tarkkaan 250€/kk.

Olemme ratkaisseet vastaavan tilanteen niin, että puolisoni maksaa hoitovastikkeen kokonaisuudessaan ja itse maksan kaikki lainaan liittyvät kulut, kuten myös asuntoon tulevat korjausvastikkeet. Tällöin hän maksaa asumisestaan huomattavasti markkinahintaa alempaa "vuokraa" ja minä hyödyn siitä, että olen maksanut perse ruvella asuntolainaan säästämisestä ja maksamisesta osaltani.

Jos omistus 90/10 niin vain rahoitusvastike 90/10. Hoitovastike 50/50 molemmat nauttii hoidosta(rappusiivous, lumityöt, isännöitsijän palvelut) yhtä paljon. Myös sähköt vakuutukset 50/50. Rahotusvastike taloyhtiön perusparannus joka nostaa asunnon arvoa.. hoitovastike normi ylläpitoa

Mä maksan avopuolisolleni vuokraa. Jos mä en asuisi hänen asunnossaan, niin hänellä olisi joku muu siellä vuokralla. Ja mieluummin maksan puolisolle kuin jollekin Satolle tms, nythän rahat jää tavallaan perheeseen.

Minunkin mielestäni järkevintä olisi ottaa erilliset lainat siten, että miehellä olisi suurempi omistusosuus ja suurempi laina.

Tosin, jos ap pystyy nyt maksamaan 375/kk, ja oletettu lainan takaisinmaksuerä oli n. 750/kk, päälle vastike max. 200e, niin mikä estää yhteisen lainan ottamisen ja sen, että ap maksaa puolet lainaerästä ja vastikkeesta (425/kk)? Vai oliko tarkoitus ostaa huomattavasti arvokkaampi kämppä?

Jos lainan lyhennys ja korot on vain 750 € kuukaudessa, ei lainan pääomakaan ole kovin kummoinen.

Meillä on yhteinen asuntolaina, 55/45 jaolla, koska se on minun ensiasuntoni. Käytönnössä teemme niin, että maksamme lyhennykset, korot ja vastikkeet puoliksi, mutta viimeinen 10% lainan pääomasta ja koroista jää vain minun maksettavakseni. Vastikkeet ja muut kulut maksamme silloinkin edelleen puoliksi.

Olisiko tässä järkevä keino teillekin? Ostatte vaikka 60/40 osuudet ja jaatte edelleen kulut puoliksi siihen 80% asti, sitten mies maksaa loput lainasta ja koroista, koska hänen omaisuuttaan.