Lue keskustelun säännöt.
Asumiskulujen jakaminen avoliitossa. Apua?
12.09.2017 |
Olemme molemmat 30-vuotiaita, ja opiskelut jo takana. Olemme asuneet yhdessä neljä vuotta vuokralla, ja nyt avomieheni sai uuden hyväpalkkaisen työpaikan, ja puhuttiin että ehkä kannattaisi ostaa asunto. Minulla on selvästi pienempi palkka, ja opintolainaakin vielä maksettavana. Mies voisi käytännössä ostaa asunnon yksin, hän saisi lainaa siihen yksin, minä taas en oikein pysty maksamaan puolta niin isosta lainasta. Jos mies ostaa meille asunnon yksin eli vain hän omistaa sen asunnon ja laina on vain hänen, niin miten meidän olisi parasta jakaa sitten asumiskulut? Nyt vuokralla ollaan maksettu kaikki puoliksi.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka viikko jossain muodossa sama kulujenjakamiskeskustelu...
Mies ostaa asunnon, sinä maksat vuokrana sopivaksi katsomanne summan, esim. hoitovastike, sähkö ja muita juoksevia kuluja. Yksinkertaista.
Ei todellakaan kannata ruveta puolison kanssa vuokrasuhteeseen. Been there, done that, ja lopulta suhde olikin pelkkä vuokranantajan ja vuokralaisen suhde, vaikka meillä oli yhteinen lapsi ja minulla pelkkä muutaman satasen kotihoidontuki. Puolisoni "korotti" vuokraa muutaman kuukauden välein, ryhtyi kiskojaksi siis ja vielä väkivaltaiseksi. Jouduin lähtemään 1-v. kanssa turvakotiin ja olin asunnoton 2kk.
Oikeasti minun ei olisi tarvinnut maksaa mitään "vuokraa" tai kerryttää hänen omaisuuttaan. Osallistua vain asumiskuluihin. Eli max puolet vastikkeesta, sauna- sähkö, jäte- yms. maksuista. Muu on puolisosi omaisuutta ja hän siitä vastaa ja hänhän sen myös pitää eron tullen. Jos maksat yhtään mitään muuta, vaikkapa esim. 30%, vaadi PAPERILLA, että se prosenttiosuus on sitten myös sinun, jos eroatte. Muuten jäät puille paljaille lehdellä soittelemaan, kuten minä. Nyt saan asumistuen, jota en silloin puolison varallisuuden takia saanut, ja asumiskuluni ovat yli puolet pienemmät.
Eli lompakkoloisen pitää saada asua toisen omistamassa asunnossa lähes ilmaiseksi? Toinen ostaa asunnon, ja lompakkoloinen sitten maksaa armollisesti puolet vastikkeesta? Ei hyvää päivää. Hommaatko autonkin niin, että toinen ostaa sen sulle ja sä maksat puolet bensasta?
Väkivaltaisuus kurjaa mutta epärelevanttia.
Mies sen asunnon halusi ostaa, oli perinyt huomattavan summan ja hänellä oli myös muuta varallisuutta ja sijoitusasuntoja. Minulla ei ollut omaisuutta, vain opintovelkaa. Ei kaikki ole yhtä rikkaita.
Autoesimerkissä voisin maksaa osuuden muistakin auton kuluista, onhan niitä muitakin kuin bensa. Todellakaan en maksaisi puolta kokonaan toisen nimissä olevasta auton ostohinnasta, tietenkään, varsinkaan jos en sitä edes haluaisi, tarvitsisi, tai käyttäisi, tai olisi autoon alunperinkään varaa.
Väkivaltaisuuden mainitseminen oli relevanttia sikäli, että väkivalta johtui pitkälti siitä, etten suostunut "vuokrankorotuksiin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkevintä on tämä: Kumpikin ottaa asuntoon oman lainan, ei yhteisvastuullista. Silloin vastaat vain omastasi, et toisen lainasta. Helpottaa lähtemistä, jos vaikka sukset menee ristiin.
1. Mä ehdottaisin, että ap ottaa sen lainan minkä pankista saat, ja otat sen omana lainana. Ja lyhennät sitä. Mies ottaa sen toisen osuuden. Ja vastikkeet ym. maksatte tässä tilanteessa puoliksi. Jos esim. myöhemmin kiinnostaa jatko-opiskelu, voit ottaa omaan lainaasi lyhennysvapaata ja mies voi lyhentää omaansa tai vaihtoehtoisesti sinunkin lainaasi (teette velkakirjan). Omistussuhteet huomioitte vastaavasti kauppakirjassa tyyliin Milla 30 % ja Marko 70 %.
2. Jos laina otetaan yhteisvastuullisesti, etkä voi osallistua puoleen lyhennyksestä, teette omistus- ja maksudiilin tulojen suhteessa. Siskollani on näin.
3. Älä missään nimessä ala maksaa puolta miehen lainamenoista, kerrytät sillä miehen omaisuutta. Erossa sulle jää pelkkä tuulen huuhtoma pylly. Palaa vaihtoehtoihin 1 ja 2.
Entäs se tilanne, kun saatte lapsia, ja jompikumpi on hoitovapailla? Kukas ne lainanlyhennykset sitten maksaa? Siitä ei silloin velkakirjoja kirjoitella. Jos mies on tästä tilanteesta sitä mieltä että kylläpäs kirjoitellaan vaikka kyseessä on yhteiset lapset, katsele oma kämppä.
Sekin teidän pitää keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
Eli teillä oli yhteinen säästötili, jonne olitte molemmat säästäneet rahaa. Sinne oli kertynyt rahaa, joka käytettiin asunnon käsirahaan. Kuitenkin asunto on yksin miehesi nimissä. Eli sinun säästöt meni sinne miehen nimiin, ne oli lahja sinulta miehelle.
Ymmärtääkseni puoliso voi myöhemmin rahatilanteen niin salliessa vaikka ostaa siitä asunnosta puolet. Tässä kun ollaan parisuhteessa, ei bisnessuhteessa.
Ajatteletteko te ihmiset siinä parisuhteessanne päivittäin/kuukausittain/vuosittain sitä kuka maksaa mistäkin eniten ja meneekö kulut nyt varmasti kaikki tasan, etten minä vaan maksa tuon omaisuudesta yhtään mitään? Meillä ainakin kymmenen vuoden aikana on maksettu asioita sen mukaan, miten kummallakin on varaa, ja välillä toinen on lyhentänyt yhteistä lainaa enemmän, kun toinen on ollut työttömänä. Prioriteettina kun on ollut se, että oma koti säilyy, ei se kumpi maksaa siitä nyt enemmän.
En yhtään ihmettele riitaisia eroja, jos jo parisuhteessa eletään siten, etten vaan tule rahallisesti kusetetuksi.
Tehdään vuosittain budjetti yhteisistä ja omista menoista. Kummallakin on varaa ja molemmille jää säästöön, ei siis voida käyttää sitä taktiikka että se maksaa jolla on.
Hoitovapaalla oltiin molemmat. Jokunen lomautuskin on nähty.
Hei AP!
En lukenut koko ketjua läpi, joten en tiedä onko täällä samanlaista ratkaisua sinulle jo ehdotettu, mutta haluaisin kertoa miten meillä on mennyt.
Minä ja avomieheni ostimme puolitoista vuotta sitten yhteisen asunnon. Meillä on pieni tuloero, mies tienaa hieman enemmän kuin minä.
Otimme yhteisen lainan ja asunto on molempien nimissä. Lainaa maksamme niin, että koko laina summa veloitetaan kerran kuussa vain minun tililtäni ja mieheni maksaa siitä sitten minulle puolet joka kuukausi. Tämä näin siksi, että minä saan palkan kerran kuussa kokonaan, mieheni kaksi kertaa kuussa. Tuloerojemme vuoksi mies maksaa suuremman osan vastikkeesta.
Eli jos haluatte yhteisen kodin, voitte hyvin ottaa yhteisen lainan ja asunnon molempien nimiin. Laina voisi mennä sinun miehesi tililtä ja sinä maksat hänelle kerran kuussa sopivaksi katsomanne määrän.
Tsemppiä kodin hankkimiseen!
Vierailija kirjoitti:
Olemme molemmat 30-vuotiaita, ja opiskelut jo takana. Olemme asuneet yhdessä neljä vuotta vuokralla, ja nyt avomieheni sai uuden hyväpalkkaisen työpaikan, ja puhuttiin että ehkä kannattaisi ostaa asunto. Minulla on selvästi pienempi palkka, ja opintolainaakin vielä maksettavana. Mies voisi käytännössä ostaa asunnon yksin, hän saisi lainaa siihen yksin, minä taas en oikein pysty maksamaan puolta niin isosta lainasta. Jos mies ostaa meille asunnon yksin eli vain hän omistaa sen asunnon ja laina on vain hänen, niin miten meidän olisi parasta jakaa sitten asumiskulut? Nyt vuokralla ollaan maksettu kaikki puoliksi.
Minun mielestäni jos yhdessä eletään, oli sitten kyseessä avio tai avoliitto, kaiken pitäisi olla yhteistä! Jollei sitä elämää ja kaikkea mitä siihen kuuluu, halua jakaa, voi mielestäni elää aivan hyvin erillään. Pitää olla todella vakava luottamuspula mikäli pitää olla kaksi erillistä lainaa tai että vuokrasta maksetaan kumpikin puolet! Jos luottamus on tuolla tasolla, ei se kovin hyvältä näytä jatkoa silmällä pitäen. Minulla on naiseni kanssa kaikki, siis aivan kaikki yhteistä! Minä jaan aivan kaiken naiseni kanssa, rahat, tavarat, autot, aivan kaiken. Jos jommalla kummalla on ongelma, molemmilla on ongelma ja se ratkaistaan yhdessä molempien parasta etsien. Minä luotan täydellisesti, eikä minulla ole yhtään, ei pienintäkään asiaa jonka haluan pitää vain itselläni, eikä minulla ole minkäänlaisia salaisuuksia, jaan aivan kaiken. Sillain se mielestäni menee, kun yhdessä ollaan. Jollei olla tosissaan yhdessä, voi olla sitten ihan kokonaan erillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten kuulleet miehestä, joka säästi ja antoi rahat puolisonsa omistaman asunnon käsirahaksi? Niin, ei kukaan ole, koska niin ei ikinä ikinä ole tapahtunut.
Me ostettiin meidän ensimmäinen yhteinen perheasunto omistussuhteella 50/50 vaikka itselläni oli vain vähän säästöjä ja miehellä jo puoliksi maksettu yksiö, jonka myyntirahat menivät uuteen asuntoon. Mies maksoi asuntolainankin pitkälti yksin, koska itse olin milloin hoitovapaalla, milloin opiskelija ja milloin työtön. Minulle on kertynyt yli 200000 euron edestä asuntovarallisuutta, jonka maksamiseen en ole paljonkaan osallistunut. Kyllä tällaisia miehiä on olemassa.
En suostuisi avoliitossa mihinkään muuhun osaomistukseen kuin 50/50. Varakkaampi puoliso voi ostaa asuntonsa ja toinen maksaa puolet juoksevista kuluista. Sen jälkeen muita kuluja voi vielä tasoittaa suhteessa tuloihin, jos tarpeen.
Kai te avopuolisonne omaisuutta kartuttavat tolvanat suostutte vielä siihenkin, että avoliiton aikana hankittu asunto suojataan avioehdolla, jos satutte naimisiin menemään? Vaikka olette siitä jo osan maksaneet.
T: Miestään enemmän tienaava nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa, että AP:n olisi helpointa jatkaa miehensä kanssa puoliksi maksettavassa vuokra-asunnossa. Mies voi sijoittaa ylijääviä kuukausituloja vaikka itse omistamiinsa sijoitusasuntoihin. Parinkymmenen vuoden päästä sijoitusasuntojen tuottamalla tulovirralla maksaa helposti miehen puolikkaan vuokrasta, ja jää vielä ylikin.
"Puolet vastikkeesta" -diili on äärimmäisen surkea asunnon omistajalle. Korot ovat noususuunnassa, taloyhtiöön voi tulla kalliita remontteja, kodinkoneita voi hajota tai asuntoa pitää kunnostaa. Puolet vastikkeesta maksava asuinkumppani ei varmasti sijoita vaikkapa julkisivuremonttiin tai hajonneeseen jääkaappiin pennin jeniä, samalla kun asunnon omistajan kuukausikulut voivat räjähtää kasvuun. Samasta syystä 30/70-diilit ovat epäreiluja isomman osan omistajalle: maksat 70% viuluista ja käytät asuntoa yhtä paljon.
Oikeasti toimivia vaihtoehtoja on vain kolme:
(i) Asunto omistetaan ja maksetaan puoliksi
(ii) Asutaan vuokralla ja maksetaan vuokra puoliksi
(iii) Toinen omistaa asunnon 100% ja maksaa kaikki asumiskulut. Toinen asukas on kylässä toisen omistamassa asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
"ostettiin oma osake" siis miehesi osti, mutta sinä annoit hänelle siihen lahjana rahaan. Jos ero joskus tulee jää asunto kokonaisuudessaan miehellesi, sinä et saa penniäkään, vaikka kuinka olet remontoinut. Kai ymmärrät tämän?
Joo annoin muutaman satasen, hän on maksanut autokouluni, maksanut ulkomaan matkoja yms. Mutta niitähän ei tietenkään oteta tässä tilanteessa huomioon. Koska minä en ole maksanut niistä. Minä tyhmänä naisena maksoin osan miehen omista asunnosta käsirahaa. Ja mitä parin satasen remonttikulut tähän kuuluu? Kyllähän se olis voinut alan ammattilainen käydä maalaamassa ja tapetoida sen 10 kertaa kalliimmalla, ettei ei minun olisi tarvinnut. Tyhmä nainen kun suostui maalaamaan miehen asunnon seiniä!
Vaikka ero tulisi heti huomenna, jäisin silti "plussalle" kun olisimme jos olisimme olleet vuokralla, missä molemmat maksoi vuokran 50/50. Yhtiövastike on vain 120€ . Joten aikaisemman 330€ sijaan on jäänyt aika mukavasti myös minun omalle säästötilille säästöön. ;) Tyhmänä naisena minulla on myös oma säästötili yhteisen säästötilin lisäksi, sillä olen oppinut tältä palstalta että miehet on sikoja, eikä niihin pidä luottaa.
No asiahan on ok jos kerran ymmärrät että asunto on kokonaan miehesi etkä saa siitä mitään jos eroatte. Jos halusitkin lahjoittaa hänelle rahaa niin ok, senkus lahjoitat.
Totta kai asunto on sen kenen nimi on paperissa, ja kuka sen asunnon maksaa. Kuten sanottu en maksa senttiäkään lainaa tästä asunnosta. Miksi minun pitäisi saada siitä jotain, jos eroaisin huomenna? Mitä saisin jos asuisimme vuokralla ja maksaisin 50% vuokrasta? En mitään. Näin on vain helpompi säästää rahaa tilille. ;)
Voi luoja :D miksi sinun pitäisi saada jotain asunnosta jonka käsirahaa olet maksanut? Ei toki tarvitse jos asia on sinulle ok....
Luetun ymmärtäminen. Minulle ei kuulu mitään, koska en ole maksanut mitään. Pari sataa voi pitää lahjana jos on siitä kiinni. (olis mennyt muutenkin vuokraan) Miksi minulle kuuluisi jotain jos toinen on maksanut asunnosta vaikkapa 13 000€ ja minä 200€? Tämä on taas tätä av-mama logikkaa.. xD
Ei sinulle kuulukaan mitään, koska asunto on miehesi nimissä, ihan sama kuinka paljon olet maksanut tai rempannut :)
Olenko niin sanonut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos laina on miehen nimissä, lainan lyhennykset kartuttavat hänen omaisuuttaan. Miksi sinun pitäisi kerätä omaisuutta toiselle ihmiselle?
Vaikka teillä nyt menisi kuinka hyvin, niin kummankin kannattaa varautua siihen, että ero voi tulla, ja miettiä kulujen jakaminen nyt sillä silmällä, että tilanne eron tullen olisi kummankin kannalta kohtuullinen.
Mies voisi ajatella, että asunto on kokonaan hänen, kaikkine kuluine ja vastuineen. Sitten hän ottaa mukavan vuokralaisen, joka jossakin määrin vastaa myös asunnon ylläpidosta, esim. siivoaa. Paljonko tällaiselta vuokralaiselta olisi kohtuullista vaatia kuussa? En tiedä tarkkaan tilannettanne, mutta esim. se että sinä huolehtisit yhtiövastikkeesta (paitsi mahdollinen rahoitusvastike), voisi olla kohtuullista.
Ei hemmetti että täällä on katkeria ämmiä ruudun toisella puolella. yleis oletus on aina se, että mies jättää ja lähtee toisen matkaan.. Aina.. Eikä kenenkään kannata suunnitella yhtään mitään jos ei ole naimisissa ja siinä avioehtoa.
Kumma juttu että nykysin suurin osa liitoista päättyy eroon. :D
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että AP:n olisi helpointa jatkaa miehensä kanssa puoliksi maksettavassa vuokra-asunnossa. Mies voi sijoittaa ylijääviä kuukausituloja vaikka itse omistamiinsa sijoitusasuntoihin. Parinkymmenen vuoden päästä sijoitusasuntojen tuottamalla tulovirralla maksaa helposti miehen puolikkaan vuokrasta, ja jää vielä ylikin.
"Puolet vastikkeesta" -diili on äärimmäisen surkea asunnon omistajalle. Korot ovat noususuunnassa, taloyhtiöön voi tulla kalliita remontteja, kodinkoneita voi hajota tai asuntoa pitää kunnostaa. Puolet vastikkeesta maksava asuinkumppani ei varmasti sijoita vaikkapa julkisivuremonttiin tai hajonneeseen jääkaappiin pennin jeniä, samalla kun asunnon omistajan kuukausikulut voivat räjähtää kasvuun. Samasta syystä 30/70-diilit ovat epäreiluja isomman osan omistajalle: maksat 70% viuluista ja käytät asuntoa yhtä paljon.
Oikeasti toimivia vaihtoehtoja on vain kolme:
(i) Asunto omistetaan ja maksetaan puoliksi
(ii) Asutaan vuokralla ja maksetaan vuokra puoliksi
(iii) Toinen omistaa asunnon 100% ja maksaa kaikki asumiskulut. Toinen asukas on kylässä toisen omistamassa asunnossa.
Kyllä se neljäskin vaihtoehto on olemassa. On vain yksi pankkitili jonne molemmilla kortit. Kaikki rahat laitetaan tälle yhteiselle tilille, ja sieltä maksetaan kaikki menot. Tätä kutsutaan oikeasti yhdessä elämiseksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
"ostettiin oma osake" siis miehesi osti, mutta sinä annoit hänelle siihen lahjana rahaan. Jos ero joskus tulee jää asunto kokonaisuudessaan miehellesi, sinä et saa penniäkään, vaikka kuinka olet remontoinut. Kai ymmärrät tämän?
Joo annoin muutaman satasen, hän on maksanut autokouluni, maksanut ulkomaan matkoja yms. Mutta niitähän ei tietenkään oteta tässä tilanteessa huomioon. Koska minä en ole maksanut niistä. Minä tyhmänä naisena maksoin osan miehen omista asunnosta käsirahaa. Ja mitä parin satasen remonttikulut tähän kuuluu? Kyllähän se olis voinut alan ammattilainen käydä maalaamassa ja tapetoida sen 10 kertaa kalliimmalla, ettei ei minun olisi tarvinnut. Tyhmä nainen kun suostui maalaamaan miehen asunnon seiniä!
Vaikka ero tulisi heti huomenna, jäisin silti "plussalle" kun olisimme jos olisimme olleet vuokralla, missä molemmat maksoi vuokran 50/50. Yhtiövastike on vain 120€ . Joten aikaisemman 330€ sijaan on jäänyt aika mukavasti myös minun omalle säästötilille säästöön. ;) Tyhmänä naisena minulla on myös oma säästötili yhteisen säästötilin lisäksi, sillä olen oppinut tältä palstalta että miehet on sikoja, eikä niihin pidä luottaa.
No asiahan on ok jos kerran ymmärrät että asunto on kokonaan miehesi etkä saa siitä mitään jos eroatte. Jos halusitkin lahjoittaa hänelle rahaa niin ok, senkus lahjoitat.
Totta kai asunto on sen kenen nimi on paperissa, ja kuka sen asunnon maksaa. Kuten sanottu en maksa senttiäkään lainaa tästä asunnosta. Miksi minun pitäisi saada siitä jotain, jos eroaisin huomenna? Mitä saisin jos asuisimme vuokralla ja maksaisin 50% vuokrasta? En mitään. Näin on vain helpompi säästää rahaa tilille. ;)
Voi luoja :D miksi sinun pitäisi saada jotain asunnosta jonka käsirahaa olet maksanut? Ei toki tarvitse jos asia on sinulle ok....
Luetun ymmärtäminen. Minulle ei kuulu mitään, koska en ole maksanut mitään. Pari sataa voi pitää lahjana jos on siitä kiinni. (olis mennyt muutenkin vuokraan) Miksi minulle kuuluisi jotain jos toinen on maksanut asunnosta vaikkapa 13 000€ ja minä 200€? Tämä on taas tätä av-mama logikkaa.. xD
Ensi kyseessä oli teidän yhteinen säästötili ja nyt yhtäkkiä et olekaan maksanut mitään? Ja nuo rahat menee parin vuoden päästä omakotitaloon JOS mies suostuu, ne ovat nyt hänen.
Juuri näin. En ole maksanut paljoa mitään. Olen kyllä laittanut rahaa sinne enemmänkin joskus. Mutta kuten aikaisemmissa viesteissä mainitsin, niitä on käytetty muuhun. Esim matkoihin ja minun 1000€ kameraan. Itselläni on tapana säästää silloin kuin olen töissä, ja ostan vain tarpeeseen. Kun ostan, ostan kunnollista.
Miksi olette minulle niin kateellisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
"ostettiin oma osake" siis miehesi osti, mutta sinä annoit hänelle siihen lahjana rahaan. Jos ero joskus tulee jää asunto kokonaisuudessaan miehellesi, sinä et saa penniäkään, vaikka kuinka olet remontoinut. Kai ymmärrät tämän?
Joo annoin muutaman satasen, hän on maksanut autokouluni, maksanut ulkomaan matkoja yms. Mutta niitähän ei tietenkään oteta tässä tilanteessa huomioon. Koska minä en ole maksanut niistä. Minä tyhmänä naisena maksoin osan miehen omista asunnosta käsirahaa. Ja mitä parin satasen remonttikulut tähän kuuluu? Kyllähän se olis voinut alan ammattilainen käydä maalaamassa ja tapetoida sen 10 kertaa kalliimmalla, ettei ei minun olisi tarvinnut. Tyhmä nainen kun suostui maalaamaan miehen asunnon seiniä!
Vaikka ero tulisi heti huomenna, jäisin silti "plussalle" kun olisimme jos olisimme olleet vuokralla, missä molemmat maksoi vuokran 50/50. Yhtiövastike on vain 120€ . Joten aikaisemman 330€ sijaan on jäänyt aika mukavasti myös minun omalle säästötilille säästöön. ;) Tyhmänä naisena minulla on myös oma säästötili yhteisen säästötilin lisäksi, sillä olen oppinut tältä palstalta että miehet on sikoja, eikä niihin pidä luottaa.
No asiahan on ok jos kerran ymmärrät että asunto on kokonaan miehesi etkä saa siitä mitään jos eroatte. Jos halusitkin lahjoittaa hänelle rahaa niin ok, senkus lahjoitat.
Totta kai asunto on sen kenen nimi on paperissa, ja kuka sen asunnon maksaa. Kuten sanottu en maksa senttiäkään lainaa tästä asunnosta. Miksi minun pitäisi saada siitä jotain, jos eroaisin huomenna? Mitä saisin jos asuisimme vuokralla ja maksaisin 50% vuokrasta? En mitään. Näin on vain helpompi säästää rahaa tilille. ;)
Voi luoja :D miksi sinun pitäisi saada jotain asunnosta jonka käsirahaa olet maksanut? Ei toki tarvitse jos asia on sinulle ok....
Luetun ymmärtäminen. Minulle ei kuulu mitään, koska en ole maksanut mitään. Pari sataa voi pitää lahjana jos on siitä kiinni. (olis mennyt muutenkin vuokraan) Miksi minulle kuuluisi jotain jos toinen on maksanut asunnosta vaikkapa 13 000€ ja minä 200€? Tämä on taas tätä av-mama logikkaa.. xD
Ei sinulle kuulukaan mitään, koska asunto on miehesi nimissä, ihan sama kuinka paljon olet maksanut tai rempannut :)
Olenko niin sanonut?
Kovin puhut MEIDÄN osakkeesta. Ei se ole teidän, se on yksin miehesi ja tekee sillä mitä lystää, sinä lennät sieltä tyhjin käsin pellolle ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
"ostettiin oma osake" siis miehesi osti, mutta sinä annoit hänelle siihen lahjana rahaan. Jos ero joskus tulee jää asunto kokonaisuudessaan miehellesi, sinä et saa penniäkään, vaikka kuinka olet remontoinut. Kai ymmärrät tämän?
Joo annoin muutaman satasen, hän on maksanut autokouluni, maksanut ulkomaan matkoja yms. Mutta niitähän ei tietenkään oteta tässä tilanteessa huomioon. Koska minä en ole maksanut niistä. Minä tyhmänä naisena maksoin osan miehen omista asunnosta käsirahaa. Ja mitä parin satasen remonttikulut tähän kuuluu? Kyllähän se olis voinut alan ammattilainen käydä maalaamassa ja tapetoida sen 10 kertaa kalliimmalla, ettei ei minun olisi tarvinnut. Tyhmä nainen kun suostui maalaamaan miehen asunnon seiniä!
Vaikka ero tulisi heti huomenna, jäisin silti "plussalle" kun olisimme jos olisimme olleet vuokralla, missä molemmat maksoi vuokran 50/50. Yhtiövastike on vain 120€ . Joten aikaisemman 330€ sijaan on jäänyt aika mukavasti myös minun omalle säästötilille säästöön. ;) Tyhmänä naisena minulla on myös oma säästötili yhteisen säästötilin lisäksi, sillä olen oppinut tältä palstalta että miehet on sikoja, eikä niihin pidä luottaa.
No asiahan on ok jos kerran ymmärrät että asunto on kokonaan miehesi etkä saa siitä mitään jos eroatte. Jos halusitkin lahjoittaa hänelle rahaa niin ok, senkus lahjoitat.
Totta kai asunto on sen kenen nimi on paperissa, ja kuka sen asunnon maksaa. Kuten sanottu en maksa senttiäkään lainaa tästä asunnosta. Miksi minun pitäisi saada siitä jotain, jos eroaisin huomenna? Mitä saisin jos asuisimme vuokralla ja maksaisin 50% vuokrasta? En mitään. Näin on vain helpompi säästää rahaa tilille. ;)
Voi luoja :D miksi sinun pitäisi saada jotain asunnosta jonka käsirahaa olet maksanut? Ei toki tarvitse jos asia on sinulle ok....
Luetun ymmärtäminen. Minulle ei kuulu mitään, koska en ole maksanut mitään. Pari sataa voi pitää lahjana jos on siitä kiinni. (olis mennyt muutenkin vuokraan) Miksi minulle kuuluisi jotain jos toinen on maksanut asunnosta vaikkapa 13 000€ ja minä 200€? Tämä on taas tätä av-mama logikkaa.. xD
Ensi kyseessä oli teidän yhteinen säästötili ja nyt yhtäkkiä et olekaan maksanut mitään? Ja nuo rahat menee parin vuoden päästä omakotitaloon JOS mies suostuu, ne ovat nyt hänen.
Juuri näin. En ole maksanut paljoa mitään. Olen kyllä laittanut rahaa sinne enemmänkin joskus. Mutta kuten aikaisemmissa viesteissä mainitsin, niitä on käytetty muuhun. Esim matkoihin ja minun 1000€ kameraan. Itselläni on tapana säästää silloin kuin olen töissä, ja ostan vain tarpeeseen. Kun ostan, ostan kunnollista.
Miksi olette minulle niin kateellisia?
Olet vaan niin tyhmä että jonkun oli sanottava jotain. Maailman sivu on täynnä teitä "ei mun mies ikinä.. Kyllä mä luotan." mutta jos et ota onkeesi niin onpahan kerrottu kuitenkin.
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
"ostettiin oma osake" siis miehesi osti, mutta sinä annoit hänelle siihen lahjana rahaan. Jos ero joskus tulee jää asunto kokonaisuudessaan miehellesi, sinä et saa penniäkään, vaikka kuinka olet remontoinut. Kai ymmärrät tämän?
Joo annoin muutaman satasen, hän on maksanut autokouluni, maksanut ulkomaan matkoja yms. Mutta niitähän ei tietenkään oteta tässä tilanteessa huomioon. Koska minä en ole maksanut niistä. Minä tyhmänä naisena maksoin osan miehen omista asunnosta käsirahaa. Ja mitä parin satasen remonttikulut tähän kuuluu? Kyllähän se olis voinut alan ammattilainen käydä maalaamassa ja tapetoida sen 10 kertaa kalliimmalla, ettei ei minun olisi tarvinnut. Tyhmä nainen kun suostui maalaamaan miehen asunnon seiniä!
Vaikka ero tulisi heti huomenna, jäisin silti "plussalle" kun olisimme jos olisimme olleet vuokralla, missä molemmat maksoi vuokran 50/50. Yhtiövastike on vain 120€ . Joten aikaisemman 330€ sijaan on jäänyt aika mukavasti myös minun omalle säästötilille säästöön. ;) Tyhmänä naisena minulla on myös oma säästötili yhteisen säästötilin lisäksi, sillä olen oppinut tältä palstalta että miehet on sikoja, eikä niihin pidä luottaa.
No asiahan on ok jos kerran ymmärrät että asunto on kokonaan miehesi etkä saa siitä mitään jos eroatte. Jos halusitkin lahjoittaa hänelle rahaa niin ok, senkus lahjoitat.
Totta kai asunto on sen kenen nimi on paperissa, ja kuka sen asunnon maksaa. Kuten sanottu en maksa senttiäkään lainaa tästä asunnosta. Miksi minun pitäisi saada siitä jotain, jos eroaisin huomenna? Mitä saisin jos asuisimme vuokralla ja maksaisin 50% vuokrasta? En mitään. Näin on vain helpompi säästää rahaa tilille. ;)
Voi luoja :D miksi sinun pitäisi saada jotain asunnosta jonka käsirahaa olet maksanut? Ei toki tarvitse jos asia on sinulle ok....
Luetun ymmärtäminen. Minulle ei kuulu mitään, koska en ole maksanut mitään. Pari sataa voi pitää lahjana jos on siitä kiinni. (olis mennyt muutenkin vuokraan) Miksi minulle kuuluisi jotain jos toinen on maksanut asunnosta vaikkapa 13 000€ ja minä 200€? Tämä on taas tätä av-mama logikkaa.. xD
Ei sinulle kuulukaan mitään, koska asunto on miehesi nimissä, ihan sama kuinka paljon olet maksanut tai rempannut :)
Olenko niin sanonut?
Kovin puhut MEIDÄN osakkeesta. Ei se ole teidän, se on yksin miehesi ja tekee sillä mitä lystää, sinä lennät sieltä tyhjin käsin pellolle ;)
Oletpa kateellinen, meneekö sulla itelläs noin huonosti omassa parisuhteessa? Harmillista, jaksu haleja <3 Ja kyllä MIEHEN OSAKE, happy now? ;)) Ja en ole kyllä lähtemässä pelolle tyhjin käsin. Ja ei, ei ole "pulla uunissa" en alennu tommoiseen säälittävyyteen asunnon vuoksi. ;)
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
"ostettiin oma osake" siis miehesi osti, mutta sinä annoit hänelle siihen lahjana rahaan. Jos ero joskus tulee jää asunto kokonaisuudessaan miehellesi, sinä et saa penniäkään, vaikka kuinka olet remontoinut. Kai ymmärrät tämän?
Joo annoin muutaman satasen, hän on maksanut autokouluni, maksanut ulkomaan matkoja yms. Mutta niitähän ei tietenkään oteta tässä tilanteessa huomioon. Koska minä en ole maksanut niistä. Minä tyhmänä naisena maksoin osan miehen omista asunnosta käsirahaa. Ja mitä parin satasen remonttikulut tähän kuuluu? Kyllähän se olis voinut alan ammattilainen käydä maalaamassa ja tapetoida sen 10 kertaa kalliimmalla, ettei ei minun olisi tarvinnut. Tyhmä nainen kun suostui maalaamaan miehen asunnon seiniä!
Vaikka ero tulisi heti huomenna, jäisin silti "plussalle" kun olisimme jos olisimme olleet vuokralla, missä molemmat maksoi vuokran 50/50. Yhtiövastike on vain 120€ . Joten aikaisemman 330€ sijaan on jäänyt aika mukavasti myös minun omalle säästötilille säästöön. ;) Tyhmänä naisena minulla on myös oma säästötili yhteisen säästötilin lisäksi, sillä olen oppinut tältä palstalta että miehet on sikoja, eikä niihin pidä luottaa.
No asiahan on ok jos kerran ymmärrät että asunto on kokonaan miehesi etkä saa siitä mitään jos eroatte. Jos halusitkin lahjoittaa hänelle rahaa niin ok, senkus lahjoitat.
Totta kai asunto on sen kenen nimi on paperissa, ja kuka sen asunnon maksaa. Kuten sanottu en maksa senttiäkään lainaa tästä asunnosta. Miksi minun pitäisi saada siitä jotain, jos eroaisin huomenna? Mitä saisin jos asuisimme vuokralla ja maksaisin 50% vuokrasta? En mitään. Näin on vain helpompi säästää rahaa tilille. ;)
Voi luoja :D miksi sinun pitäisi saada jotain asunnosta jonka käsirahaa olet maksanut? Ei toki tarvitse jos asia on sinulle ok....
Luetun ymmärtäminen. Minulle ei kuulu mitään, koska en ole maksanut mitään. Pari sataa voi pitää lahjana jos on siitä kiinni. (olis mennyt muutenkin vuokraan) Miksi minulle kuuluisi jotain jos toinen on maksanut asunnosta vaikkapa 13 000€ ja minä 200€? Tämä on taas tätä av-mama logikkaa.. xD
Ei sinulle kuulukaan mitään, koska asunto on miehesi nimissä, ihan sama kuinka paljon olet maksanut tai rempannut :)
Olenko niin sanonut?
Kovin puhut MEIDÄN osakkeesta. Ei se ole teidän, se on yksin miehesi ja tekee sillä mitä lystää, sinä lennät sieltä tyhjin käsin pellolle ;)
Oletpa kateellinen, meneekö sulla itelläs noin huonosti omassa parisuhteessa? Harmillista, jaksu haleja <3 Ja kyllä MIEHEN OSAKE, happy now? ;)) Ja en ole kyllä lähtemässä pelolle tyhjin käsin. Ja ei, ei ole "pulla uunissa" en alennu tommoiseen säälittävyyteen asunnon vuoksi. ;)
Ja kyllä.. vaikka osake on MIEHEN nimisissä, niin pidän sitä silti YHTEISENÄ kotina en vain paikkana jonka maksan pillulla, vaikka niin varmaan ajattelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap minulla ja avopuolisollani sama tilanne. Ostettiin juuri oma osake. Olen tällä hetkellä työtön ja saan vain kelan tuen, ja mies töissä ok-palkalla. Koko laina on hänen nimissään samoin asunto. (ollaan oltu yhdessä 8v)
Minä maksan: asunnon vastike, mikä sisältää veden kulutuksen mukaan. (maksan vesiennakon) oman puhelinlaskun. + muut omat kulut mitä on.. vaikkapa jos käyn hammaslääkärissä tms. Maksan myös ruokia meille, sekä ostan koiramme ruuat.
Puoliso maksaa: Lainan, vakuutukset, netin, auton (käyttää sitä myös töissä. auto on maksettu eikä siitä ole lainaa, vain käyttökulut) ja ruuat. ( + eläinlääkärikulut, mitä ei ole onneksi tarvittu vielä. Koiralla on oma säästötili sitä varten)
Puolisoni antaa minulle myös joskus rahaa, jos on tarvetta. Esim uudessa asunnossa maalasin ja tapetoin uuden asunnon pinnat ennen muuttoa.. Niin hän antoi minulle rahaa siihen. Ostaa muutenkin minulle välillä pieniä juttuja ilman erikseen pyytämistä. Sama on myös toisin päin, kun minä tienaan enemmän.. Että minä maksan enemmän kuluja. Mennyt aina näin, että kumpikin osallistuu ja kummallekin jää vähän "taskurahaa" jokaisesta ostoksesta ei tarvitse erikseen keskustella saako ostaa vaiko ei.. Mutta kyllä me isommista ostoksista keskustellaan että onko ok.. Esim itse ostin reilu pari vuotta sitten vajaa 1000€ maksavan kameran.
Kumpikin laittaa säästötilille rahaa haluamansa summan kuukausittain 20-500€/kk. Summa päätetään ydessä mihin käytetään. Nyt kerätyt meni asunnon käsirahaan.
"ostettiin oma osake" siis miehesi osti, mutta sinä annoit hänelle siihen lahjana rahaan. Jos ero joskus tulee jää asunto kokonaisuudessaan miehellesi, sinä et saa penniäkään, vaikka kuinka olet remontoinut. Kai ymmärrät tämän?
Joo annoin muutaman satasen, hän on maksanut autokouluni, maksanut ulkomaan matkoja yms. Mutta niitähän ei tietenkään oteta tässä tilanteessa huomioon. Koska minä en ole maksanut niistä. Minä tyhmänä naisena maksoin osan miehen omista asunnosta käsirahaa. Ja mitä parin satasen remonttikulut tähän kuuluu? Kyllähän se olis voinut alan ammattilainen käydä maalaamassa ja tapetoida sen 10 kertaa kalliimmalla, ettei ei minun olisi tarvinnut. Tyhmä nainen kun suostui maalaamaan miehen asunnon seiniä!
Vaikka ero tulisi heti huomenna, jäisin silti "plussalle" kun olisimme jos olisimme olleet vuokralla, missä molemmat maksoi vuokran 50/50. Yhtiövastike on vain 120€ . Joten aikaisemman 330€ sijaan on jäänyt aika mukavasti myös minun omalle säästötilille säästöön. ;) Tyhmänä naisena minulla on myös oma säästötili yhteisen säästötilin lisäksi, sillä olen oppinut tältä palstalta että miehet on sikoja, eikä niihin pidä luottaa.
No asiahan on ok jos kerran ymmärrät että asunto on kokonaan miehesi etkä saa siitä mitään jos eroatte. Jos halusitkin lahjoittaa hänelle rahaa niin ok, senkus lahjoitat.
Totta kai asunto on sen kenen nimi on paperissa, ja kuka sen asunnon maksaa. Kuten sanottu en maksa senttiäkään lainaa tästä asunnosta. Miksi minun pitäisi saada siitä jotain, jos eroaisin huomenna? Mitä saisin jos asuisimme vuokralla ja maksaisin 50% vuokrasta? En mitään. Näin on vain helpompi säästää rahaa tilille. ;)
Voi luoja :D miksi sinun pitäisi saada jotain asunnosta jonka käsirahaa olet maksanut? Ei toki tarvitse jos asia on sinulle ok....
Luetun ymmärtäminen. Minulle ei kuulu mitään, koska en ole maksanut mitään. Pari sataa voi pitää lahjana jos on siitä kiinni. (olis mennyt muutenkin vuokraan) Miksi minulle kuuluisi jotain jos toinen on maksanut asunnosta vaikkapa 13 000€ ja minä 200€? Tämä on taas tätä av-mama logikkaa.. xD
Ei sinulle kuulukaan mitään, koska asunto on miehesi nimissä, ihan sama kuinka paljon olet maksanut tai rempannut :)
Olenko niin sanonut?
Kovin puhut MEIDÄN osakkeesta. Ei se ole teidän, se on yksin miehesi ja tekee sillä mitä lystää, sinä lennät sieltä tyhjin käsin pellolle ;)
Oletpa kateellinen, meneekö sulla itelläs noin huonosti omassa parisuhteessa? Harmillista, jaksu haleja <3 Ja kyllä MIEHEN OSAKE, happy now? ;)) Ja en ole kyllä lähtemässä pelolle tyhjin käsin. Ja ei, ei ole "pulla uunissa" en alennu tommoiseen säälittävyyteen asunnon vuoksi. ;)
Ja kyllä.. vaikka osake on MIEHEN nimisissä, niin pidän sitä silti YHTEISENÄ kotina en vain paikkana jonka maksan pillulla, vaikka niin varmaan ajattelet.
XD kiitos illan nauruista. Ei kannata kirjoitella keskustelupalstalle jos ei hermot kestä! Tuitui.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa, että AP:n olisi helpointa jatkaa miehensä kanssa puoliksi maksettavassa vuokra-asunnossa. Mies voi sijoittaa ylijääviä kuukausituloja vaikka itse omistamiinsa sijoitusasuntoihin. Parinkymmenen vuoden päästä sijoitusasuntojen tuottamalla tulovirralla maksaa helposti miehen puolikkaan vuokrasta, ja jää vielä ylikin.
"Puolet vastikkeesta" -diili on äärimmäisen surkea asunnon omistajalle. Korot ovat noususuunnassa, taloyhtiöön voi tulla kalliita remontteja, kodinkoneita voi hajota tai asuntoa pitää kunnostaa. Puolet vastikkeesta maksava asuinkumppani ei varmasti sijoita vaikkapa julkisivuremonttiin tai hajonneeseen jääkaappiin pennin jeniä, samalla kun asunnon omistajan kuukausikulut voivat räjähtää kasvuun. Samasta syystä 30/70-diilit ovat epäreiluja isomman osan omistajalle: maksat 70% viuluista ja käytät asuntoa yhtä paljon.
Oikeasti toimivia vaihtoehtoja on vain kolme:
(i) Asunto omistetaan ja maksetaan puoliksi
(ii) Asutaan vuokralla ja maksetaan vuokra puoliksi
(iii) Toinen omistaa asunnon 100% ja maksaa kaikki asumiskulut. Toinen asukas on kylässä toisen omistamassa asunnossa.
Nope. Sinulla on kumma ajatus, että puolisoilla voi olla vain suunnilleen saman verran varallisuutta/tuloja. Mikään noista ei toimi, jos toinen on huomattavan varakas, kuten vaikkapa miljonääri ja toinen täysin pennitön, ja se miljonääri haluaa sen luksustason asuntonsa ja elintasonsa. Tällaisiakin on, ja olen itse ollut tällaisessa suhteessa. Mikä parisuhde/perhesuhde on sellainen, että toinen on kylässä toisen luona? Kun tulee lapsia, ovatko ne lapsetkin vain kylässä siellä?
Jos oisin sun ukko, niin maksaisin taloa itte kunnes pappi sanoo aamenen, jos sanoo. Siihen asti ehottaisin sulle, että maksaisit vaikka lämmityksen, sähköt ja veden. Luulen, että ois suihteessa sun tloihin paremmin. Jos joskus lähette eri teille, nii ei tartte talosta vääntää. Jos naimisiin niin puoleksi siitä lähtien tai sitte sivitte miten haluatte avioehdon kautta.
MIES maksaa sillä 750 egellä itselleen omaisuutta. Sitä ei voi suoraan ajatella samanlaiseksi asumiskuluksi kuin vuokraa.