Lue keskustelun säännöt.
Tuntemasi narsistin ammatti? Listataan ammatteja
11.09.2017 |
Ap tuntee kiinteistövälittäjä narsistin. Jatkakaa...
Kommentit (476)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään narsistia. Kuinkakohan moni teistäkään mahtaa tuntea kun on aika harvinainen diagnoosi.
Ihan varmasti tunnet. Todennäköisesti ne on niitä, jotka on sun mielestä tosi kivoja tyyppejä. Karismaattisia ja mielenkiintoisia. Et vain ole nähnyt sitä oikeaa puolta.
En tunne yhtään kuvailemaasi tyyppiä.
Eli et ole koskaan elämässäsi päässyt koskaan tutustumaan läheisesti narsistin jopa psykoottistasoiseen riehumiseen ja perheväkivaltaan? Tosi hyvä homma. Kaikilla ei ole samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri2 kirjoitti:
Mistä tiedät kenellä on perosoonallisiishäiriö? Siis oikea persoonallisuushäiriö eikä vain piirteitä siitä, kaikillahan nyt piirteitä johonkin peroonallisuushäiriöön on, mutta diagnostisten kriteereiden täyttäminen onkin sitten jo asia erikseen. Kansainvälinen tautiluokitus on nähtävissä netinkin kautta, sieltähän ne kriteerit voi tietysti tarkastaa, mutta taudinmääritys ei ole helppoa, siihen tarvitaan yliopistossa suoritettu psykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Psykiatrinkin on vaikea tehdä oikean persoonallisuushäiriön diagnoosia. Seurantaa tarvitaan ainakin riittävän pitkään. Kansainvälisessä tautiluokituksessa ei narsistista persoonallisuushäiriötä omana varsinaisena diagnoosina sillä nimellä ole, maallikot sotkevatkin tämän USA:n psykiatriyhdistyksen DSM-IV -luokittelun mukaisen narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin yleensä muihin persoonallisuushäiriöihin, lähinnä tunne-elämältään epävakaaseen persoonallisuuteen.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Tutkimuksella on osoitettu että narsismin voi testata yksinkertaisesti kysymällä, minkä verran henkilö on omasta mielestään narsisti. Yhden kysymyksen testi oli kilpailukykyinen muiden psykologisten narsismitestien kanssa. Narsisti ei nimittäin näe narsismiaan negatiivisena ominaisuutena.
Itse en ole törmännyt yhteenkään narsistiin edes yliopistollisen sairaalan psykiatrisessa sairaalassa, kaikkiin muihin persoonallisuushäiriöihin kyllä. Hyvin harvinainen häiriö siis kyseessä on. Kysykää heiltä joita epäilette narsisteiksi tuo kysymys ja katsokaa vastaavatko että kyllä. En usko että yksikään vastaa myöntävästi eli se siitä.
Käytettäisiin oikeita termejä kuten "luonnevikainen", mikä olisi paras maallikkotermi persoonallisuushäiriöisille.
Tiedätkös, että narsistia harvoin tunnistaa sellainen, joka ei ole joutunut narsistin kynsiin. Itse ymmärsin vasta vuosi eron jälkeen mistä oli kysymys. Sitten jos/kun olet päässyt yhdestä eroon, selvittänyt pääsi (oivaltanut narsistin manipuloinnin) niin aivan varmasti haistat narsistin jo kaukaa. Mikään kuvaus, jonka luet kirjoista tai artikkeleista ei kykene kuvailemaan sitä taidokasta hämäystä, joka liittyy tähän ihmissuhteeseen. Jälkeenpäin ja kauempaa näkee selkeämmin, mutta silloin kun elät sitä, niin epäilet itseäsi, omaa luonnettasi, omaa harkintakykyäsi ja jopa omaa mielenterveyttäsi.
Tiedän. Ja kaikki eivät ole ulospäinsuuntautuneita tai rehvastelevia. Ns haavoittuva narsisti on salakavala manipuloija ja syyllistävä marttyyri. Yleensä nainen.
Ammatti: vaikkapa muotoilija, sisustussuunnittelija
Siivooja, parturi-kampaaja, työtön, vanhusten hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri2 kirjoitti:
Mistä tiedät kenellä on perosoonallisiishäiriö? Siis oikea persoonallisuushäiriö eikä vain piirteitä siitä, kaikillahan nyt piirteitä johonkin peroonallisuushäiriöön on, mutta diagnostisten kriteereiden täyttäminen onkin sitten jo asia erikseen. Kansainvälinen tautiluokitus on nähtävissä netinkin kautta, sieltähän ne kriteerit voi tietysti tarkastaa, mutta taudinmääritys ei ole helppoa, siihen tarvitaan yliopistossa suoritettu psykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Psykiatrinkin on vaikea tehdä oikean persoonallisuushäiriön diagnoosia. Seurantaa tarvitaan ainakin riittävän pitkään. Kansainvälisessä tautiluokituksessa ei narsistista persoonallisuushäiriötä omana varsinaisena diagnoosina sillä nimellä ole, maallikot sotkevatkin tämän USA:n psykiatriyhdistyksen DSM-IV -luokittelun mukaisen narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin yleensä muihin persoonallisuushäiriöihin, lähinnä tunne-elämältään epävakaaseen persoonallisuuteen.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Tutkimuksella on osoitettu että narsismin voi testata yksinkertaisesti kysymällä, minkä verran henkilö on omasta mielestään narsisti. Yhden kysymyksen testi oli kilpailukykyinen muiden psykologisten narsismitestien kanssa. Narsisti ei nimittäin näe narsismiaan negatiivisena ominaisuutena.
Itse en ole törmännyt yhteenkään narsistiin edes yliopistollisen sairaalan psykiatrisessa sairaalassa, kaikkiin muihin persoonallisuushäiriöihin kyllä. Hyvin harvinainen häiriö siis kyseessä on. Kysykää heiltä joita epäilette narsisteiksi tuo kysymys ja katsokaa vastaavatko että kyllä. En usko että yksikään vastaa myöntävästi eli se siitä.
Käytettäisiin oikeita termejä kuten "luonnevikainen", mikä olisi paras maallikkotermi persoonallisuushäiriöisille.
Tiedätkös, että narsistia harvoin tunnistaa sellainen, joka ei ole joutunut narsistin kynsiin. Itse ymmärsin vasta vuosi eron jälkeen mistä oli kysymys. Sitten jos/kun olet päässyt yhdestä eroon, selvittänyt pääsi (oivaltanut narsistin manipuloinnin) niin aivan varmasti haistat narsistin jo kaukaa. Mikään kuvaus, jonka luet kirjoista tai artikkeleista ei kykene kuvailemaan sitä taidokasta hämäystä, joka liittyy tähän ihmissuhteeseen. Jälkeenpäin ja kauempaa näkee selkeämmin, mutta silloin kun elät sitä, niin epäilet itseäsi, omaa luonnettasi, omaa harkintakykyäsi ja jopa omaa mielenterveyttäsi.
Sinä se jaksat kertoa jokaisessa narsistiketjussa, kuinka osaat diagnosoida narsistin paremmin kuin siihen koulutettu psykiatri. Ei kannata maallikkona luulla itsestä noin liikoja kuitenkaan ja vähätellä lääkärin ammattitaitoa. Lääkärillä on kyllä keinonsa tunnistaa narsisti tätä pidempään seurattuaan ja tutkittuaan. Patologinen narsisti paljastaa kyllä itsensä jossain vaiheessa lääkärille ja psykotetapeutillekin, vaikka kuinka yrittäisi feikata. Ammattilaiset on koulutettu tunnistamaan narsisteja, usko huviksesi.
Sairaanhoitaja-sosionomi
Toimistotantta
Laitoshuoltaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri2 kirjoitti:
Mistä tiedät kenellä on perosoonallisiishäiriö? Siis oikea persoonallisuushäiriö eikä vain piirteitä siitä, kaikillahan nyt piirteitä johonkin peroonallisuushäiriöön on, mutta diagnostisten kriteereiden täyttäminen onkin sitten jo asia erikseen. Kansainvälinen tautiluokitus on nähtävissä netinkin kautta, sieltähän ne kriteerit voi tietysti tarkastaa, mutta taudinmääritys ei ole helppoa, siihen tarvitaan yliopistossa suoritettu psykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Psykiatrinkin on vaikea tehdä oikean persoonallisuushäiriön diagnoosia. Seurantaa tarvitaan ainakin riittävän pitkään. Kansainvälisessä tautiluokituksessa ei narsistista persoonallisuushäiriötä omana varsinaisena diagnoosina sillä nimellä ole, maallikot sotkevatkin tämän USA:n psykiatriyhdistyksen DSM-IV -luokittelun mukaisen narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin yleensä muihin persoonallisuushäiriöihin, lähinnä tunne-elämältään epävakaaseen persoonallisuuteen.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Tutkimuksella on osoitettu että narsismin voi testata yksinkertaisesti kysymällä, minkä verran henkilö on omasta mielestään narsisti. Yhden kysymyksen testi oli kilpailukykyinen muiden psykologisten narsismitestien kanssa. Narsisti ei nimittäin näe narsismiaan negatiivisena ominaisuutena.
Itse en ole törmännyt yhteenkään narsistiin edes yliopistollisen sairaalan psykiatrisessa sairaalassa, kaikkiin muihin persoonallisuushäiriöihin kyllä. Hyvin harvinainen häiriö siis kyseessä on. Kysykää heiltä joita epäilette narsisteiksi tuo kysymys ja katsokaa vastaavatko että kyllä. En usko että yksikään vastaa myöntävästi eli se siitä.
Käytettäisiin oikeita termejä kuten "luonnevikainen", mikä olisi paras maallikkotermi persoonallisuushäiriöisille.
Tiedätkös, että narsistia harvoin tunnistaa sellainen, joka ei ole joutunut narsistin kynsiin. Itse ymmärsin vasta vuosi eron jälkeen mistä oli kysymys. Sitten jos/kun olet päässyt yhdestä eroon, selvittänyt pääsi (oivaltanut narsistin manipuloinnin) niin aivan varmasti haistat narsistin jo kaukaa. Mikään kuvaus, jonka luet kirjoista tai artikkeleista ei kykene kuvailemaan sitä taidokasta hämäystä, joka liittyy tähän ihmissuhteeseen. Jälkeenpäin ja kauempaa näkee selkeämmin, mutta silloin kun elät sitä, niin epäilet itseäsi, omaa luonnettasi, omaa harkintakykyäsi ja jopa omaa mielenterveyttäsi.
Sinä se jaksat kertoa jokaisessa narsistiketjussa, kuinka osaat diagnosoida narsistin paremmin kuin siihen koulutettu psykiatri.
Psykiatri ei ole välttämättä koskaan nähnyt kuinka sekaisin ja väkivaltainen narsisti voi olla perheensä keskuudessa. Ei narsisti todellista hulluuttaan psykiatrille paljasta koskaan. Narsistin uhrilla on siitä kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HSO sihteeri
HSO. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Roina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri2 kirjoitti:
Mistä tiedät kenellä on perosoonallisiishäiriö? Siis oikea persoonallisuushäiriö eikä vain piirteitä siitä, kaikillahan nyt piirteitä johonkin peroonallisuushäiriöön on, mutta diagnostisten kriteereiden täyttäminen onkin sitten jo asia erikseen. Kansainvälinen tautiluokitus on nähtävissä netinkin kautta, sieltähän ne kriteerit voi tietysti tarkastaa, mutta taudinmääritys ei ole helppoa, siihen tarvitaan yliopistossa suoritettu psykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Psykiatrinkin on vaikea tehdä oikean persoonallisuushäiriön diagnoosia. Seurantaa tarvitaan ainakin riittävän pitkään. Kansainvälisessä tautiluokituksessa ei narsistista persoonallisuushäiriötä omana varsinaisena diagnoosina sillä nimellä ole, maallikot sotkevatkin tämän USA:n psykiatriyhdistyksen DSM-IV -luokittelun mukaisen narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin yleensä muihin persoonallisuushäiriöihin, lähinnä tunne-elämältään epävakaaseen persoonallisuuteen.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Tutkimuksella on osoitettu että narsismin voi testata yksinkertaisesti kysymällä, minkä verran henkilö on omasta mielestään narsisti. Yhden kysymyksen testi oli kilpailukykyinen muiden psykologisten narsismitestien kanssa. Narsisti ei nimittäin näe narsismiaan negatiivisena ominaisuutena.
Itse en ole törmännyt yhteenkään narsistiin edes yliopistollisen sairaalan psykiatrisessa sairaalassa, kaikkiin muihin persoonallisuushäiriöihin kyllä. Hyvin harvinainen häiriö siis kyseessä on. Kysykää heiltä joita epäilette narsisteiksi tuo kysymys ja katsokaa vastaavatko että kyllä. En usko että yksikään vastaa myöntävästi eli se siitä.
Käytettäisiin oikeita termejä kuten "luonnevikainen", mikä olisi paras maallikkotermi persoonallisuushäiriöisille.
Tiedätkös, että narsistia harvoin tunnistaa sellainen, joka ei ole joutunut narsistin kynsiin. Itse ymmärsin vasta vuosi eron jälkeen mistä oli kysymys. Sitten jos/kun olet päässyt yhdestä eroon, selvittänyt pääsi (oivaltanut narsistin manipuloinnin) niin aivan varmasti haistat narsistin jo kaukaa. Mikään kuvaus, jonka luet kirjoista tai artikkeleista ei kykene kuvailemaan sitä taidokasta hämäystä, joka liittyy tähän ihmissuhteeseen. Jälkeenpäin ja kauempaa näkee selkeämmin, mutta silloin kun elät sitä, niin epäilet itseäsi, omaa luonnettasi, omaa harkintakykyäsi ja jopa omaa mielenterveyttäsi.
Tiedän. Ja kaikki eivät ole ulospäinsuuntautuneita tai rehvastelevia. Ns haavoittuva narsisti on salakavala manipuloija ja syyllistävä marttyyri. Yleensä nainen.
Ammatti: vaikkapa muotoilija, sisustussuunnittelijaHahhah :D Tämä osui ja upposi. Sanotaanko näin, että tiedän tyypin :D
Sama täällä. Entä sitten jos sisarusparvesta (johon itse kuulut) useampi valitsee puolisokseen ns. haavoittuvan narsistin ja saat nämä kimppuusi.
Psykologi, narsistit ovat kiinnostuneita toisten ihmisten manipuloinnista ja hallitsemisesta. Eräällä sukulaisella on selvät narsistin merkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtion virastoissa varsinkin esimiehinä KELA, te-toimisto jne
Asianajaja
Liikunnanopettaja
Sossuja useampi
Th sektorilla johtajana, nainen.
Toinen nainen, myös th sektorin johtotehtävissä, nyttemmin hiukan sivuraiteella, ns. asiantuntijatehtävissä. Kun homma pääsi hiukan ryöstäytymään niin siirrettiin. Ja molempien hirviöiden palkat maksamme sinä ja minä.
Roina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri2 kirjoitti:
Mistä tiedät kenellä on perosoonallisiishäiriö? Siis oikea persoonallisuushäiriö eikä vain piirteitä siitä, kaikillahan nyt piirteitä johonkin peroonallisuushäiriöön on, mutta diagnostisten kriteereiden täyttäminen onkin sitten jo asia erikseen. Kansainvälinen tautiluokitus on nähtävissä netinkin kautta, sieltähän ne kriteerit voi tietysti tarkastaa, mutta taudinmääritys ei ole helppoa, siihen tarvitaan yliopistossa suoritettu psykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Psykiatrinkin on vaikea tehdä oikean persoonallisuushäiriön diagnoosia. Seurantaa tarvitaan ainakin riittävän pitkään. Kansainvälisessä tautiluokituksessa ei narsistista persoonallisuushäiriötä omana varsinaisena diagnoosina sillä nimellä ole, maallikot sotkevatkin tämän USA:n psykiatriyhdistyksen DSM-IV -luokittelun mukaisen narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin yleensä muihin persoonallisuushäiriöihin, lähinnä tunne-elämältään epävakaaseen persoonallisuuteen.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Tutkimuksella on osoitettu että narsismin voi testata yksinkertaisesti kysymällä, minkä verran henkilö on omasta mielestään narsisti. Yhden kysymyksen testi oli kilpailukykyinen muiden psykologisten narsismitestien kanssa. Narsisti ei nimittäin näe narsismiaan negatiivisena ominaisuutena.
Itse en ole törmännyt yhteenkään narsistiin edes yliopistollisen sairaalan psykiatrisessa sairaalassa, kaikkiin muihin persoonallisuushäiriöihin kyllä. Hyvin harvinainen häiriö siis kyseessä on. Kysykää heiltä joita epäilette narsisteiksi tuo kysymys ja katsokaa vastaavatko että kyllä. En usko että yksikään vastaa myöntävästi eli se siitä.
Käytettäisiin oikeita termejä kuten "luonnevikainen", mikä olisi paras maallikkotermi persoonallisuushäiriöisille.
Tiedätkös, että narsistia harvoin tunnistaa sellainen, joka ei ole joutunut narsistin kynsiin. Itse ymmärsin vasta vuosi eron jälkeen mistä oli kysymys. Sitten jos/kun olet päässyt yhdestä eroon, selvittänyt pääsi (oivaltanut narsistin manipuloinnin) niin aivan varmasti haistat narsistin jo kaukaa. Mikään kuvaus, jonka luet kirjoista tai artikkeleista ei kykene kuvailemaan sitä taidokasta hämäystä, joka liittyy tähän ihmissuhteeseen. Jälkeenpäin ja kauempaa näkee selkeämmin, mutta silloin kun elät sitä, niin epäilet itseäsi, omaa luonnettasi, omaa harkintakykyäsi ja jopa omaa mielenterveyttäsi.
Tiedän. Ja kaikki eivät ole ulospäinsuuntautuneita tai rehvastelevia. Ns haavoittuva narsisti on salakavala manipuloija ja syyllistävä marttyyri. Yleensä nainen.
Ammatti: vaikkapa muotoilija, sisustussuunnittelija
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon naisista löytyy oikeita narsisteja. Ovela narsistihan tosiaan osaa uhriutua ja saa varmaan naisena muut uskomaan, että kumppani olisi narsisti vaikka onkin itse.
Valtion virkamies (eläkkeellä)
Laitoshuoltaja
Ravintolapäällikkö (eläkkeellä)
Sosionomi, esimiestehtävissä
Varsinkin listan kaksi viimeistä olisivat voineet asennuttaa työpaikalleen pyöröovet, sitä luokkaa on ollut työntekijöiden vaihtuvuus. Listan ensimmäinen huseeraa nyt mökkipaikkakunnalla ja mollaa jatkuvasti puolisoaan. Lapsiin välit poikki. Työpaikalla ovat varmasti tyytyväisiä, kun ovat päässeet hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Roina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri2 kirjoitti:
Mistä tiedät kenellä on perosoonallisiishäiriö? Siis oikea persoonallisuushäiriö eikä vain piirteitä siitä, kaikillahan nyt piirteitä johonkin peroonallisuushäiriöön on, mutta diagnostisten kriteereiden täyttäminen onkin sitten jo asia erikseen. Kansainvälinen tautiluokitus on nähtävissä netinkin kautta, sieltähän ne kriteerit voi tietysti tarkastaa, mutta taudinmääritys ei ole helppoa, siihen tarvitaan yliopistossa suoritettu psykiatrian erikoislääkärin tutkinto. Psykiatrinkin on vaikea tehdä oikean persoonallisuushäiriön diagnoosia. Seurantaa tarvitaan ainakin riittävän pitkään. Kansainvälisessä tautiluokituksessa ei narsistista persoonallisuushäiriötä omana varsinaisena diagnoosina sillä nimellä ole, maallikot sotkevatkin tämän USA:n psykiatriyhdistyksen DSM-IV -luokittelun mukaisen narsistisen persoonallisuushäiriön diagnoosin yleensä muihin persoonallisuushäiriöihin, lähinnä tunne-elämältään epävakaaseen persoonallisuuteen.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on persoonallisuushäiriöihin kuuluva psyykkinen häiriö. Se hyväksyttiin psykiatriseen diagnostiseen DSM-järjestelmään vuonna 1980.[1] Kansainvälisestä tautiluokituksesta ICD-10:stä puuttuu tämä häiriö, ja se luokitellaan muuksi persoonallisuushäiriöksi. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee olevansa oikeutettu erikoiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen.
Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan narsistinen häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmina eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit, esimerkiksi syyllisyyden- ja häpeäntunteet, hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Hän ei kykene myöntämään epäonnistumista, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta.
Tutkimuksella on osoitettu että narsismin voi testata yksinkertaisesti kysymällä, minkä verran henkilö on omasta mielestään narsisti. Yhden kysymyksen testi oli kilpailukykyinen muiden psykologisten narsismitestien kanssa. Narsisti ei nimittäin näe narsismiaan negatiivisena ominaisuutena.
Itse en ole törmännyt yhteenkään narsistiin edes yliopistollisen sairaalan psykiatrisessa sairaalassa, kaikkiin muihin persoonallisuushäiriöihin kyllä. Hyvin harvinainen häiriö siis kyseessä on. Kysykää heiltä joita epäilette narsisteiksi tuo kysymys ja katsokaa vastaavatko että kyllä. En usko että yksikään vastaa myöntävästi eli se siitä.
Käytettäisiin oikeita termejä kuten "luonnevikainen", mikä olisi paras maallikkotermi persoonallisuushäiriöisille.
Tiedätkös, että narsistia harvoin tunnistaa sellainen, joka ei ole joutunut narsistin kynsiin. Itse ymmärsin vasta vuosi eron jälkeen mistä oli kysymys. Sitten jos/kun olet päässyt yhdestä eroon, selvittänyt pääsi (oivaltanut narsistin manipuloinnin) niin aivan varmasti haistat narsistin jo kaukaa. Mikään kuvaus, jonka luet kirjoista tai artikkeleista ei kykene kuvailemaan sitä taidokasta hämäystä, joka liittyy tähän ihmissuhteeseen. Jälkeenpäin ja kauempaa näkee selkeämmin, mutta silloin kun elät sitä, niin epäilet itseäsi, omaa luonnettasi, omaa harkintakykyäsi ja jopa omaa mielenterveyttäsi.
Tiedän. Ja kaikki eivät ole ulospäinsuuntautuneita tai rehvastelevia. Ns haavoittuva narsisti on salakavala manipuloija ja syyllistävä marttyyri. Yleensä nainen.
Ammatti: vaikkapa muotoilija, sisustussuunnittelijaOlisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon naisista löytyy oikeita narsisteja. Ovela narsistihan tosiaan osaa uhriutua ja saa varmaan naisena muut uskomaan, että kumppani olisi narsisti vaikka onkin itse.
Itse naisena veikkaan, että heitä on naisissa paljon oletettua enemmän. He vain osaavat kätkeä narsistisuutensa miehiä taitavammin ja osa tuntuu itse vilpittömästi uskovan siihen, että he ovat viattomia uhreja eivätkä täten vastuussa mistään. Tällainen omaan uhritarinaansa uskova narsku kun sattuu lähipiiriin, niin siinä menee hetki jos toinenkin ennen kuin tajuaa, mistä on kysymys.
Omalla kohdallani kesti vuosia tajuta, että se tämän ihmisen seurassa aina tullut outo, hämmentynyt ja eksynyt olo johtui siitä, että kyseessä oli ehta (piilo)narsisti. Hän osasi ovelasti poimia elämästään ja menneisyydestään ne kurjimmat kokemukset jaettaviksi ja osasi myös mielistellä muita aina sopivassa välissä. Ne aina hetkellisesti vaikuttivat nollaavan hänen inhottavat puolensa: taipumuksen näpäyttelyyn, kaiken ottamisen henkilökohtaisesti, äärimmäisen itsekeskeisyyden, muiden asioihin pyytämättä sekaantumisen, ylemmyydentuntoisuuden, aggressiivisen raivoamisen kaikesta, mikä häntä sattui inhottamaan tai ärsyttämään.
Kyseinen nainen työskenteli, yllätys yllätys , terveydenhuoltoalalla. On käsittääkseni alalla vieläkin.
Lahkolaissaarnaaja.