Tohtoriksi väitellyt: anna mielestäsi tärkein neuvo väitöskirjan tekemisestä tuoreelle jatko-opiskelijalle

Älä tee sitä / mene oikeisiin töihin

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Ole osa työyhteisöä. Älä siis mene istumaan johonkin nurkkaan yksinäsi ja kuvittele olevasi viisaampi kuin kaikki muut. Silloin sulle käy kuten ykkösvastaajalle lienee käynyt. Ole osa työyhteisöä, puhu omasta tutkimuksestasi, tutkimuksesta yleensä, akateemisesta elämästä, projektinhallinnasta, viestintätaidoista kaikesta mahdollisesta. Jaa mielipiteitä ja kuuntele toisten, ota opiksesi, kunnioita kolleegojasi ja luo suhteita. Näin sinusta kasvaa väitöskirjan myötä sekä ammattitutkija että ihminen - ja se auttaa sua löytämään itsellesi ja muille hyödyllisimmän paikan myös väitöskirjan jälkeisessä elämässä on se sitten yliopistolla tai muualla.

Älä tee sitä. Ainoastaan lääkärille on hyötyä. Muissa ammateissa pelkkää haittaa.

Riippuu ihan tilanteesta, missä sitä teet. Täyspäiväisesti vai työn ohella, ja onko perhettä jne. Onko rahoitusta vai teetko ihan harrastuksena. Tärkein neuvo ei siis välttämättä liity itse väitöstyön hallintaan vaan elämänhallintaan.

Vierailija kirjoitti:

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Mitä jos pääaine on assyrologia tai vastaava? Millä tavoin siitä pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta?

Tee ensin sisällysluettelo ja kirjoita niihin lukuihin kuvaukset mitä aiot kirjoittaa niihin aikanaan. Sinulla ei tarvitse olla edes aihetta valittuna vielä. Kirjoitat siihen ihan ensimmäiseen versioon otsikoita tyyliin: Johdanto, tutkimusasetelma, taustaa... Jne. Noihin sitten metatiedoksi millaisia asioita siellä taustaa-kuvissa pitäisikään olla ja mihin kysymyksiin vastata. Voit jo tässä vaiheessa hiukan hahmotella noiden osioiden pituuksia ja jopa lähteiden tarvetta. Osaat jo melkein tässä vaiheessa arvioida tulostesi esittämistapojakin, kuten vaikkapa erilaisten graafien lajeja ja lukumääriä.

Nuo kun nyt saat ensin paperille, niin voit alkaa miettimään aihetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Mitä jos pääaine on assyrologia tai vastaava? Millä tavoin siitä pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta?

Ihan tosissasi kysyt, että miten Lähi-Idän kulttuurien perustan kriittinen ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää Nyky-Euroopassa, myös Suomessa? No ehkä niinku vaikka sisäisen turvallisuuden hallitsemisen takia, talouselämän neuvotteluje takia, sota- ja ulkopolitiikan takia, jne.

Tuohon"tai vasaavaan" kommentoin kunhan vähän yksilöit,itä tarkoitat.

Jos et nimenomaisesti halua tutkijan uralle tai urapolku muuten vaadi sitä (erikoislääkäri/virkamies), niin unohda koko juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Mitä jos pääaine on assyrologia tai vastaava? Millä tavoin siitä pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta?

Ihan tosissasi kysyt, että miten Lähi-Idän kulttuurien perustan kriittinen ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää Nyky-Euroopassa, myös Suomessa? No ehkä niinku vaikka sisäisen turvallisuuden hallitsemisen takia, talouselämän neuvotteluje takia, sota- ja ulkopolitiikan takia, jne.

Tuohon"tai vasaavaan" kommentoin kunhan vähän yksilöit,itä tarkoitat.

Haluaisin tehdä tohtorin tutkintoni antiikin piirtokirjoituksista ja latinan kielestä. Miten sidot tämän nykypäivään?

Lähinnä pohdin, että pitääkö aiheen olla hyödyllinen oman alani käytännön kannalta vai yleisesti, mutta ilmeisesti ajattelit, että aiheen pitää olla yhteiskunnallisesti hyödyllinen.

Sitä paitsi en kysynyt miten Lähi-Idän kulttuurien perustan kriittinen ymmärtäminen vaikuttaa mihinkään. Ymmärrän kyllä sen merkityksen ilman sinun neuvojasikin.

Kannattaa tehdä naistutkimuksesta tai mistä tahansa naiseen liittyvästä aiheesta. Kaikki menevät heittämällä lävitse vaikka olisivat kuinka kaukana totuudesta. Eikä kukaan uskalla vastustaa, sillä kaikki tasa-arvoelimet ovat naisten hallussa.

Seiska jatkaa:

Tuota kannattaa sitten harjoitella jo aiemmillakin opinnäytteillä. Menetelmä sopii jo ensimmäisillekin harjoitustöille ja useimmille aloille. Lue tietenkin niitä oman alasi väikkäreitä ja tunnista niistä noita rakenteita. Ne löytyy sieltä kyllä mutta voivat olla painoarvoltaan aika vaihtelevia. Erilaisia väikkärityyppejä kannattaa hieman katsella myös oman alan ulkopuolelta, niistä voi vaikka bongailla erilaisia metodeja ja miettiä miksi ne eivät sovi siihen omaan väikkäriisi.

Vierailija kirjoitti:

Älä tee sitä. Ainoastaan lääkärille on hyötyä. Muissa ammateissa pelkkää haittaa.

'kuinka monelta alalta olet jo ehtinyt väitellä? - En keillä Suomessa kyllä koulutetaan kyllä korkeakouluissa ja yliopistoissa ehkä liiankin paljon ja lupaillen liian suuria lupauksia koulutuksen kannattavuudesta, mutta, mutta.... 

Ei kannata tehdä. Siitä on vain haittaa, hyvin monella tavalla. Kunpa olisin itsekin valinnut aikoinaan toisin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Mitä jos pääaine on assyrologia tai vastaava? Millä tavoin siitä pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta?

Ihan tosissasi kysyt, että miten Lähi-Idän kulttuurien perustan kriittinen ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää Nyky-Euroopassa, myös Suomessa? No ehkä niinku vaikka sisäisen turvallisuuden hallitsemisen takia, talouselämän neuvotteluje takia, sota- ja ulkopolitiikan takia, jne.

Tuohon"tai vasaavaan" kommentoin kunhan vähän yksilöit,itä tarkoitat.

Jos väitöskirja on jostain nuolenpääkirjoituksen kielioppihienouden kehittymisestä, niin siitä ei kovin paljoa iloa ole sisäisen turvallisuuden hallitsemisessa tai talouselämän neuvotteluissa. Tai mistäpä minä tiedän miten paljon apua siitä on, kun en ole tohtori. Aika paljon Halla-Aho sai täällä kritiikkiä siitä, että hän väitteli tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista, niin on vaikea uskoa, että täällä kovinkaan helposti nähdään assyriologian arvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Mitä jos pääaine on assyrologia tai vastaava? Millä tavoin siitä pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta?

Ihan tosissasi kysyt, että miten Lähi-Idän kulttuurien perustan kriittinen ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää Nyky-Euroopassa, myös Suomessa? No ehkä niinku vaikka sisäisen turvallisuuden hallitsemisen takia, talouselämän neuvotteluje takia, sota- ja ulkopolitiikan takia, jne.

Tuohon"tai vasaavaan" kommentoin kunhan vähän yksilöit,itä tarkoitat.

Haluaisin tehdä tohtorin tutkintoni antiikin piirtokirjoituksista ja latinan kielestä. Miten sidot tämän nykypäivään?

Lähinnä pohdin, että pitääkö aiheen olla hyödyllinen oman alani käytännön kannalta vai yleisesti, mutta ilmeisesti ajattelit, että aiheen pitää olla yhteiskunnallisesti hyödyllinen.

Sitä paitsi en kysynyt miten Lähi-Idän kulttuurien perustan kriittinen ymmärtäminen vaikuttaa mihinkään. Ymmärrän kyllä sen merkityksen ilman sinun neuvojasikin.

Ensimmäišksi vastaan keskimmäisessä kappaleessa esittämääsi pohdintaan siitä, pitääkö tutkimuksen olla tieteen vai yhteiskunnan kannalta hyödyllinen ja vastaus (ei minun, vaan akateemisen tutkimusyhteisön ja rahoittajien vaatimus) on että sen pitää olla molempia. Jos tutkit piirtokirjoituksia ja latinan kieltä, sun on löydettävä tältä alalta jokin sellainen tutkimuskysymys, joka sekä vie tiedettä eteenpäin että auttaa ratkaisemaan jonkun yhteiskunnallisen ongelman. Mulla on esim kaveri, joka tutkii lasten hyväksikäyttöä ja lapsityötä antiikissa. Hänen tuloksiaan voi käyttää kun pyritään ratkaisemaan näitä ongelmia nykymaailmassa. Toinen kaveri tutkii rodun ja etnisen alkuperän merkitystä antiikin kauppasuhteissa. Hänen tuloksiaan voidaan kättää esimerkiksi etnisten ja monikulttuuristen kohtaamisten hallinnasa nykymaailmassa, tai vaihtoehtoisesti vaikka yhteiskunnallisen eriarvoisuuden tutkimisesa ja sen arvioimisessa, onko rahalla tai taloudellisella menestyksellä vai syntyperällä enemmän väliä minkäkinlaisissa tilanteissa. Mieti, mitä kysymyksiä sinä haluat auttaa ratkaisemaan.

Ja sä kysyit, että millä tavoin assyriologiasta pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta. Jos et tarkoittanut kysymykselläsi, että mitä hyöyä Lähi-Idän kulttuurin perustan kriittisestä ymmärtämisestä on, mitä sitten tarkoitit?

Innostus on tärkeintä. Se, että on aidosti innostunut a) tutkimuksen tekemisestä ylipäätään ja b) oman työnsä aihepiiristä erityisesti. Aito innostus kannattelee silloinkin, kun on ihan puhki, sotkeutuneena ajatuksiinsa ja tuntee itsensä maailman tyhmimmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee sitä. Ainoastaan lääkärille on hyötyä. Muissa ammateissa pelkkää haittaa.

'kuinka monelta alalta olet jo ehtinyt väitellä? - En keillä Suomessa kyllä koulutetaan kyllä korkeakouluissa ja yliopistoissa ehkä liiankin paljon ja lupaillen liian suuria lupauksia koulutuksen kannattavuudesta, mutta, mutta.... 

Ite samaa mieltä. Pakene vielä kun voit! Yksi väitös takana ja post doc sopimus 2019 vuoteen asti, mut oli se väitöskirja aika rankka kokemus, en suosittele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Mitä jos pääaine on assyrologia tai vastaava? Millä tavoin siitä pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta?

En usko, että pääaineesi on assyrologia tai vasttava. - Kyllä ne, jotka ovat meistä maallikoista keksineet hvinkin pölyttyneen ja mädältyneeltä vaikuttavan tutkimusaiheen osaavat kyllä erinomaisen usein liittää sen myös osaksi käytäntöä. - Tosin ei suoraan aivan jokaisen meistä arkea ja elämää. Vaan pienksi osaksi sanosinko oksanhaaran hedelmäksi, joka sitten voidaan poimia ja päätyä joko osaksi isopmaa keitosta tai se voidaan nauttia sellaisenaan...  Tieteen tekemisen luontoisetuihin kuuluu että aina välillä tulee talloneeksi toisten varpaille tai toiseen suuntaan kumartaessaan tulee toisille pyllistäneeksi.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä jää kammioon kirjoittamaan: Tee työ sellaisesta aiheesta, mistä on hyötyä myös käytännön kannalta. Hakeudu osaksi tutkimusryhmää, verkostoidu. Pyri hankkimaan pitkäaikainen rahoitus.

Mitä jos pääaine on assyrologia tai vastaava? Millä tavoin siitä pitäisi olla hyötyä käytännön kannalta?

Ihan tosissasi kysyt, että miten Lähi-Idän kulttuurien perustan kriittinen ymmärtäminen ja hallitseminen on tärkeää Nyky-Euroopassa, myös Suomessa? No ehkä niinku vaikka sisäisen turvallisuuden hallitsemisen takia, talouselämän neuvotteluje takia, sota- ja ulkopolitiikan takia, jne.

Tuohon"tai vasaavaan" kommentoin kunhan vähän yksilöit,itä tarkoitat.

Jos väitöskirja on jostain nuolenpääkirjoituksen kielioppihienouden kehittymisestä, niin siitä ei kovin paljoa iloa ole sisäisen turvallisuuden hallitsemisessa tai talouselämän neuvotteluissa. Tai mistäpä minä tiedän miten paljon apua siitä on, kun en ole tohtori. Aika paljon Halla-Aho sai täällä kritiikkiä siitä, että hän väitteli tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista, niin on vaikea uskoa, että täällä kovinkaan helposti nähdään assyriologian arvo.

Aa, mutta se arvopa ei silti olekaan kiinni siitä ymmärretäänkö se vauva-lehden aihe vapaa -palstalla.

Halla-Ahon väitöskirjassa ei sinänsä ole mitään erityistä vikaa. Siinä kätetyn tyyppisellä tutkimuksella voidaan esimerkiksi päätellä, mistä tietyt kulttuurivaikutteet tulevat, ja milloin, eli kenen kanssa jonkun alueen asukkailla on ollut kontaktia, minkälaista (sotia, valloituksia, kauppaa, mitä) ja tämmöinen tieto voi olla hyyösyllistä nykyäänkin. Sillä voidaan päätellä myös asioita siitä, missä mikin etninen ryhmä on joskus asunut, millä taas voi olla vaikutuksia esim geneettisten sairauksien jäljittämiseen, tutkimiseen, yhdistämiseen tautiperheisiin ja ehkä joskus parannuskeinojenkin keksimiseen. Toisin sanoen, olisi ollut kaikille parempi, kun Halla-Aho olisi pysynyt tieteen parissa, eikä vain siksi että silloin hän ei olisi ehtinyt politiikkaan.