Lue keskustelun säännöt.
Menin ajolakkoon viikonloppuna
11.09.2017 |
Tilanne. En osaa taskuparkkeerausta. Taas sain siitä kuulla mieheltä ja pojaltaan. Ärsyynnyin täysin kun kommentit olivat luokkaa "kauanko mulla on kortti ollu" jne. Ja vielä kakarankin viisastelut päälle. Jätin auton keskelle tietä, sammutin moottorin ja sanoin että herrasväki sitten hoitaa ajot itse tästä eteenpäin, minä hoidan pään rääpimisen jatkossa. Pojalle sanoin et olis hiljaa vaan kun ei erota Honda monkeyta skootterista. Poistuin autosta ja jätin heidät siihen ostoksien kanssa tyhminä ihmettelemään. Välillä parkkeeraus sujuu ja välillä ei. Tästä eteenpäin ajelen vain yksin. Ei tartte ketään kuunnella viisastelua. Eikä sitä tarvi keskenkasvuisen kakarankaan päätään rääpiä kenellekään. Ei varsinkaan aikuiselle.
Kommentit (145)
Miksi sun pitää ylipäänsä parkkeerata taskuun?
Itse vältän ylipäänsä kadun suuntaista parkkeerausta ihan siksi, että on niin matalaprofiiliset renkaat. Taskuparkkeerauksen osaan kyllä mutta sekin on ihan perseestä jossakin ruuhkaisessa keskustassa. Mielummin parkkihalliin tai vinoparkkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sun pitää ylipäänsä parkkeerata taskuun?
Itse vältän ylipäänsä kadun suuntaista parkkeerausta ihan siksi, että on niin matalaprofiiliset renkaat. Taskuparkkeerauksen osaan kyllä mutta sekin on ihan perseestä jossakin ruuhkaisessa keskustassa. Mielummin parkkihalliin tai vinoparkkiin.
Jos meinaan kotio päästä ku parkkipaikkoja rajoitetusti. Siksi. :D
Ja tonne on suuntana laaja käsite ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät kuulu autonrattiin, niin muiden kuten heidän oman turvallisuutensa vuoksi.
Teit oikein kun lopetit autossa kuljettajan paikalla istumisen.Juu ja laitoin äijän rattiin juoneena.
Ap
Oletko joku psykoämmä?
En mäkään osaa taskuparkkia. Kortin sain nuorena ja sitten olin melkein 20 v ajamatta. Oli älytön kynnys yleensä alkaa ajamaan, pelkäsin ihan hirveesti. Pakotin vaan itseni ajamaan. Nykyään jopa nautin ajamisesta ja olen mielellään kuski. Mies sanoo usein, että ajan tosi hyvin.
Meilläkin mies ja poika yritti alkuun kuittailla, mut pysäytin kans pari kertaa auton ja sanoin aja ite.
Mun pitäs harjotella sitä taskuparkkia, mut ei vaan saa aikaiseksi. Niin ja auto on saanut pari osumaa, mutta se oli tuo "parempi" kuski. Saanut lisäksi ylinopeudesta sakkoja. Mun saldo on yksi parkkisakko. Älä luovuta ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät kuulu autonrattiin, niin muiden kuten heidän oman turvallisuutensa vuoksi.
Teit oikein kun lopetit autossa kuljettajan paikalla istumisen.Juu ja laitoin äijän rattiin juoneena.
ApOletko joku psykoämmä?
Olen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulle autokoulussa kunnolla selitetty, miten taskuparkkeeraus menee? Minua jo tämä pelkkä selitys auttoi tosi paljon alkuun. Ensin opettaja käski peruuttaa taskuun ilman mitään ohjeita. Miten hitossa olisin voinut osata, ei meidän perheessä ollut edes autoa! Auto meni puoli metriä jalkakäytävän puolelle ja opettaja päivitteli, että eipä ole ennen moista nähnyt. No sitten hän selitti miten se tehdään, ja toinen yritys meni jo tosi paljon paremin.
Mutta ei siinä auta kuin harjoitella. Itse opin aika hyväksi kun asuin Kalliossa ja kun joskus piti parkkeerata alamäessä taskuun (ylämäkeen peruuttamalla), niin kyllä siinä aika velhoksi oppi. Sitten oli pitkä tauko autoilussa ja jouduin opettelemaan tämänkin uusiksi. Kodin luona auto oli parkkiksella, joten siellä ei tullut harjoitusta. Mutta tyttö kävi partiossa Käpylässä ja joka viikko pääsin harjoittelemaan siellä ja vieläpä kahteen kertaan - viedessä ja hakiessa. Joka kerta kun olin parkkeerannut, nousin autosta ulos katsomaan miten kaukana auto oli jalkakäytävästä ja edessä ja takana olevista autoista. Pikku hiljaa se silmä harjaantui.
Neuvoisin kyllä ihan yksin lähtemään harjoittelukierrokselle ilman niitä neuvojia ja stressaavia tekijöitä. Ei kannata myöskään ottaa stressiä muusta liikenteestä. Vaikka siellä takaa tulee muita, niin rauhassa vaan keskittyy siihen omaan suoritukseensa ja parkkeeraa omassa tahdissa eikä hosumalla. Sitten autosta ulos ja katsaus, miten onnistui. Jos on pahasti pielessä, voi ajaa ulos ja ottaa uusiksi koko homman.
Sen harjoittelun myötä harjaantuu myös huomaamaan, jos homma lähtee jo alussa menemään niin pieleen, ettei se onnistu. Ei tule sitten yrittäneeksi ihan mahdotonta, vaan ajaa takaisin tielle ja ottaa alusta asti uusiksi.
Ei opetettu millään tavalla koko hommaa :/
Ap
Vierailija kirjoitti:
En mäkään osaa taskuparkkia. Kortin sain nuorena ja sitten olin melkein 20 v ajamatta. Oli älytön kynnys yleensä alkaa ajamaan, pelkäsin ihan hirveesti. Pakotin vaan itseni ajamaan. Nykyään jopa nautin ajamisesta ja olen mielellään kuski. Mies sanoo usein, että ajan tosi hyvin.
Meilläkin mies ja poika yritti alkuun kuittailla, mut pysäytin kans pari kertaa auton ja sanoin aja ite.
Mun pitäs harjotella sitä taskuparkkia, mut ei vaan saa aikaiseksi. Niin ja auto on saanut pari osumaa, mutta se oli tuo "parempi" kuski. Saanut lisäksi ylinopeudesta sakkoja. Mun saldo on yksi parkkisakko. Älä luovuta ap.
Mullakin on saldona vaan yksi parkkisakko
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin isi-kulta opettaa pojalle kuinka naisille saa puhua. Hyvin teit! Tsemppiä!
Se hienoa kun täydellinen mies ei koskaan tee virheitä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät kuulu autonrattiin, niin muiden kuten heidän oman turvallisuutensa vuoksi.
Teit oikein kun lopetit autossa kuljettajan paikalla istumisen.Juu ja laitoin äijän rattiin juoneena.
ApOletko joku psykoämmä?
Vajavainen luetun ymmärtäminen bongattu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni sukupuoli ei määritä ajotaitoa, kuten joku ketjussa vihjasi. Olen opettanut mieheni 16vuotta sitten ajamaan ja parin vuoden päästä opetan teinit. Autokoulun aloitin peruuttelemalla kahdeksikkoa jonkin aikaa, mökkiauto yksityisellä hiekkakuopalla oli hionut hiukan tuota peruutusta. Mutta jos kiukutus käyrä on valmiiksi tapissa (kuten voi olettaa, kun kyydissä humalaisia miehiä), niin voi ratti ohjaus virheestä kääntyä. Hyvä ratkaisu ap.llä jättää auto ja sen ärsyttävät matkustajat siihen - ehkä sakot väärin pysäköinnin, mutta eipä tuu peltivahinkoja. Ja muuten taskuvarkaita onnistumiseen vaikuttaa myös auton malli ja kuinka tuttu se on kuljettajalle. Vaikka sen vanhan kömpelön Ford taulusta 79.n sai espalla perjantai iltaisin taskuparkkiin vaivatta 20v sitten, valitsen paljon mieluummin nykyisin pienen pandan city ominaisuudella, ja parkkeeraan sen juuri sinne minne päätän. Jostain syystä mies istuukin tämän auton kyydissä vain krapulassa, melko hiljaa. Eikä ole riitaa siitäkään kuka ajaa kun koko perhe liikkeellä, mä jätän pullistelu perhe farmarit mieluusti miehelle ja pysyn mukavuusalueellani - ei taitojen puutteen vaan perherauhan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulle autokoulussa kunnolla selitetty, miten taskuparkkeeraus menee? Minua jo tämä pelkkä selitys auttoi tosi paljon alkuun. Ensin opettaja käski peruuttaa taskuun ilman mitään ohjeita. Miten hitossa olisin voinut osata, ei meidän perheessä ollut edes autoa! Auto meni puoli metriä jalkakäytävän puolelle ja opettaja päivitteli, että eipä ole ennen moista nähnyt. No sitten hän selitti miten se tehdään, ja toinen yritys meni jo tosi paljon paremin.
Mutta ei siinä auta kuin harjoitella. Itse opin aika hyväksi kun asuin Kalliossa ja kun joskus piti parkkeerata alamäessä taskuun (ylämäkeen peruuttamalla), niin kyllä siinä aika velhoksi oppi. Sitten oli pitkä tauko autoilussa ja jouduin opettelemaan tämänkin uusiksi. Kodin luona auto oli parkkiksella, joten siellä ei tullut harjoitusta. Mutta tyttö kävi partiossa Käpylässä ja joka viikko pääsin harjoittelemaan siellä ja vieläpä kahteen kertaan - viedessä ja hakiessa. Joka kerta kun olin parkkeerannut, nousin autosta ulos katsomaan miten kaukana auto oli jalkakäytävästä ja edessä ja takana olevista autoista. Pikku hiljaa se silmä harjaantui.
Neuvoisin kyllä ihan yksin lähtemään harjoittelukierrokselle ilman niitä neuvojia ja stressaavia tekijöitä. Ei kannata myöskään ottaa stressiä muusta liikenteestä. Vaikka siellä takaa tulee muita, niin rauhassa vaan keskittyy siihen omaan suoritukseensa ja parkkeeraa omassa tahdissa eikä hosumalla. Sitten autosta ulos ja katsaus, miten onnistui. Jos on pahasti pielessä, voi ajaa ulos ja ottaa uusiksi koko homman.
Sen harjoittelun myötä harjaantuu myös huomaamaan, jos homma lähtee jo alussa menemään niin pieleen, ettei se onnistu. Ei tule sitten yrittäneeksi ihan mahdotonta, vaan ajaa takaisin tielle ja ottaa alusta asti uusiksi.
Ei opetettu millään tavalla koko hommaa :/
Ap
No pitäisikö opetella? Netistä löytyy hyvin ohjeita ja videoita ja niiden perusteella itse kokeilemaan. Ei siihen nyt niin kauaa mene että oppii ja saa sitten auton paremmin parkkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisiköhän sinun nyt kuitenkin harkita että opettelet sen parkkeeraamisen, kyseessä on ihan perustaito joka pitäisi olla hallussa jos ajokortti löytyy.
Miksi? Vajaa 30v ollut kortti enkä ole koskaan taskuparkittanut.
Itse ajoin auton 18 vuotiaana. Asun Töölössä, taloyhtiössä on pihalla autopaikat.
Ajan töihin, n 10 km ja samanlaiset ruudut ovat sielläkin,
Joskus, hyvin hyvin harvoin joku kollega kysyy kyytiä ja vastaan aina ympäripyöreästi on kiire, autossa ei ole polttoainetta ja pääsen vaan kotiin jne.
Olen ajanut yli 20 v.
Ruuat tilaan kauppakassina ja lapset kulkevat harrastuksiin yksin.
En todellakaan osaisi taskuperuuttaa. Enkä viitsi edes kokeilla.
Heittäisin ulos arvostelijat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi useimmiten kännissä ajelijat ovat miehiä?
Kovasti naisia haukutaan huonoiksi kuskeiksi ja iso osa rattijuopoista ovat miehiä.
Mikä siinä on kun pitää päissään lähteä ajamaan?
Mitä olen itse törmännyt ja kuskina ollut niin kovimmat ajotaidon arvosteljamiehet ovat itse rattijuoppoja joilla on kortti ollut niin usein hyllyllä että joutaisivat itse kulkemaan bussilla tai taxilla kuin että saisivat korttiaan ikinä enää takaisin. Menepäs sanomaan ja arvostelemaan kun mies törttöilee liikenteessä, hyvä ettei silmille hypi ja lähde kaikista henkseleistä irti :D
Omalle kohdalle on sattunut jo kahdesti läheltä piti- tilanne liikenneympyrässä kun kolmion takaa on ammattikuski (mies) rekalla tullut eteen ja minulla olisi siis ollut etuajo-oikeus. Jouduin tekemään äkkijarrutuksen ja molemmilla kerroilla on takapuskuriin miltei törmännyt mieskuski koska eihän sitä turvaväliä voi millään pitää koska on mies ja munanjatke kyseessä.
Että hyvin te miehetkin vedätte ;)
T. Nainen
En minäkään oikein osaa, mulla on ollut ajokortti yli 30 vuotta ja parin viime vuoden aikana ajoin tuhansia kilometrejä. Ei ole kolareita tullut eikä ikinä sakkoja, kerran on ohitustilanteessa ohituskaistalla liikkuvan auton kamera välähtänyt, kun oli mittarin mukaan 107 satasen alueella. Ei tullut edes huomautusta.
Oikeastaan ehkä osaan, mutta kun pelkään niin valtavasti, että osun muihin autoihin. Kyllä minä auton rattiin kuulun silti paremmin kuin vaikkapa se mies, joka kääntyi 80 vauhdissa eteeni kääntyessään vasemmalle. Se oli minun ajotaitoni ja reaktiokykyni, mikä esti kolarin. Joku ylinopeutta kaahaava merkkikuski olisi osunut takuulla samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulle autokoulussa kunnolla selitetty, miten taskuparkkeeraus menee? Minua jo tämä pelkkä selitys auttoi tosi paljon alkuun. Ensin opettaja käski peruuttaa taskuun ilman mitään ohjeita. Miten hitossa olisin voinut osata, ei meidän perheessä ollut edes autoa! Auto meni puoli metriä jalkakäytävän puolelle ja opettaja päivitteli, että eipä ole ennen moista nähnyt. No sitten hän selitti miten se tehdään, ja toinen yritys meni jo tosi paljon paremin.
Mutta ei siinä auta kuin harjoitella. Itse opin aika hyväksi kun asuin Kalliossa ja kun joskus piti parkkeerata alamäessä taskuun (ylämäkeen peruuttamalla), niin kyllä siinä aika velhoksi oppi. Sitten oli pitkä tauko autoilussa ja jouduin opettelemaan tämänkin uusiksi. Kodin luona auto oli parkkiksella, joten siellä ei tullut harjoitusta. Mutta tyttö kävi partiossa Käpylässä ja joka viikko pääsin harjoittelemaan siellä ja vieläpä kahteen kertaan - viedessä ja hakiessa. Joka kerta kun olin parkkeerannut, nousin autosta ulos katsomaan miten kaukana auto oli jalkakäytävästä ja edessä ja takana olevista autoista. Pikku hiljaa se silmä harjaantui.
Neuvoisin kyllä ihan yksin lähtemään harjoittelukierrokselle ilman niitä neuvojia ja stressaavia tekijöitä. Ei kannata myöskään ottaa stressiä muusta liikenteestä. Vaikka siellä takaa tulee muita, niin rauhassa vaan keskittyy siihen omaan suoritukseensa ja parkkeeraa omassa tahdissa eikä hosumalla. Sitten autosta ulos ja katsaus, miten onnistui. Jos on pahasti pielessä, voi ajaa ulos ja ottaa uusiksi koko homman.
Sen harjoittelun myötä harjaantuu myös huomaamaan, jos homma lähtee jo alussa menemään niin pieleen, ettei se onnistu. Ei tule sitten yrittäneeksi ihan mahdotonta, vaan ajaa takaisin tielle ja ottaa alusta asti uusiksi.
Ei opetettu millään tavalla koko hommaa :/
ApNo pitäisikö opetella? Netistä löytyy hyvin ohjeita ja videoita ja niiden perusteella itse kokeilemaan. Ei siihen nyt niin kauaa mene että oppii ja saa sitten auton paremmin parkkiin.
Mitä hyötyä on netistä kattella mitään kun suurin osa on parjausvideoita ja sillä keinolla mitään opi? Itse olet tainnut korttis suorittaa jollai nettivideokurssilla ja kortin vaan kurssin loputtua tulostanut ulos :'D
Ap
mulle ei kauheesti opetettu parkkeeraamista autokoulussa ja välillä sain kuulla vinoilua taskuparkista. pyysin isääni sitten opettamaan ja nykyään sujuu. ehjä voisit pyytää miestäsi opettamaan hyvässä hengessä
Hyvä juttu,nyt kaikilla on vähän turvallisempaa.
Olen itsekkin kuullut joskus tämän"mihin päin nyt pitää kääntää rattia" kun olen ollut naisen kyydissä.
Onko sinulle autokoulussa kunnolla selitetty, miten taskuparkkeeraus menee? Minua jo tämä pelkkä selitys auttoi tosi paljon alkuun. Ensin opettaja käski peruuttaa taskuun ilman mitään ohjeita. Miten hitossa olisin voinut osata, ei meidän perheessä ollut edes autoa! Auto meni puoli metriä jalkakäytävän puolelle ja opettaja päivitteli, että eipä ole ennen moista nähnyt. No sitten hän selitti miten se tehdään, ja toinen yritys meni jo tosi paljon paremin.
Mutta ei siinä auta kuin harjoitella. Itse opin aika hyväksi kun asuin Kalliossa ja kun joskus piti parkkeerata alamäessä taskuun (ylämäkeen peruuttamalla), niin kyllä siinä aika velhoksi oppi. Sitten oli pitkä tauko autoilussa ja jouduin opettelemaan tämänkin uusiksi. Kodin luona auto oli parkkiksella, joten siellä ei tullut harjoitusta. Mutta tyttö kävi partiossa Käpylässä ja joka viikko pääsin harjoittelemaan siellä ja vieläpä kahteen kertaan - viedessä ja hakiessa. Joka kerta kun olin parkkeerannut, nousin autosta ulos katsomaan miten kaukana auto oli jalkakäytävästä ja edessä ja takana olevista autoista. Pikku hiljaa se silmä harjaantui.
Neuvoisin kyllä ihan yksin lähtemään harjoittelukierrokselle ilman niitä neuvojia ja stressaavia tekijöitä. Ei kannata myöskään ottaa stressiä muusta liikenteestä. Vaikka siellä takaa tulee muita, niin rauhassa vaan keskittyy siihen omaan suoritukseensa ja parkkeeraa omassa tahdissa eikä hosumalla. Sitten autosta ulos ja katsaus, miten onnistui. Jos on pahasti pielessä, voi ajaa ulos ja ottaa uusiksi koko homman.
Sen harjoittelun myötä harjaantuu myös huomaamaan, jos homma lähtee jo alussa menemään niin pieleen, ettei se onnistu. Ei tule sitten yrittäneeksi ihan mahdotonta, vaan ajaa takaisin tielle ja ottaa alusta asti uusiksi.