Sisäänpäinlämpeävät mammajengit perhekahviloissa
Siis ne, joiden jäsenet hädin tuskin tervehtivät muita. Ne, jotka kovaan ääneen puhuvat omia juttujaan omassa jengissään päällepäsmäröiden jostakin tuikityperästä kuten: "koska meidänkin mirkkuli suostuu syömään vain luomua ja sillä on pelkästään PoPin ulkovaatteita". Ainoana ulkopuolisena on tosi mälsää osallistua mihinkään perhekahviloihin, sillä saan olla lapsen kanssa kotonakin kahdestaan.
Yritän aika hymyillä ja ottaa kontaktia muihin, mutta aina se menee siihen, että kaikilla on jo kaverit valmiina. En tykkää perhekahviloista tai mistään kerhoista enää. Onneksi palaan ensi viikolla töihin, niin ei tarvitse enää yrittää.
Kommentit (249)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoo, mutta kai se on samanlaista kaikissa isoissa kaupungeissa. Ap
Mulla viime vuodelta mankkaan perhekahvilasta (mll) samoja kokemuksia. Ei ehkä just tuota keskustelua käyty, mutta selkeesti "sisäpiiriläisten" menoa, muut sai olla omissa oloissaan..Pahin oli sairaalloisen laiha vetäjä-akka, joka ei viitsinyt edes tervehtiä meitä.
Jäi tasan tarkkaan neljään käyntiin meidän käynnit. Lapset viihtyivät, äiti ei.
Ja mitä vikaa niissä muissa oli? Tai mitä ihmeellistä siinä sisäpiiriporukassa, että olisit halunnut juuri sinne? Mä en ole koskaan missään kuulunut yhteenkään sisäpiiriporukkaan vaan aina "niihin muihin". Ja mulla on ollut oikein mukavaa niiden muiden kanssa, osasta on tullut elinikäisiä ystäviäni.
Seurakunnan kertsit on paljon parempia...ehkä herranpelon takia siellä ei ilkeillä.
Joo, on kova kilpailu sosiaalisista verkostoista. Facebookissa toitotetaan, että kiitos Minna kun otit tänään pikku-Ellan hoitoon ja että mistään ei tulisi mitään ilman ystäviä.
Tuntuu luonnottamalta, näyttämisenhaluiselta ja epätoivoiselta tällainen. En pidä itseäni ollenkaan huonona ihmisenä kun en lähde tuollaiseen mukaan. Kerhoissa samat ystävyyden hehkuttajat kääntävät tylysti selän esim. uusille tulijoille ja vastaavat ehkä yksisanaisesti kysymyksiin. Sillä ajatuksella, että mä en hyödy tuosta ihmisestä mitään enkä viitsi panostaa siihen edes normaalia ystävällisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoo, mutta kai se on samanlaista kaikissa isoissa kaupungeissa. Ap
Mulla viime vuodelta mankkaan perhekahvilasta (mll) samoja kokemuksia. Ei ehkä just tuota keskustelua käyty, mutta selkeesti "sisäpiiriläisten" menoa, muut sai olla omissa oloissaan..Pahin oli sairaalloisen laiha vetäjä-akka, joka ei viitsinyt edes tervehtiä meitä.
Jäi tasan tarkkaan neljään käyntiin meidän käynnit. Lapset viihtyivät, äiti ei.Ja mitä vikaa niissä muissa oli? Tai mitä ihmeellistä siinä sisäpiiriporukassa, että olisit halunnut juuri sinne? Mä en ole koskaan missään kuulunut yhteenkään sisäpiiriporukkaan vaan aina "niihin muihin". Ja mulla on ollut oikein mukavaa niiden muiden kanssa, osasta on tullut elinikäisiä ystäviäni.
No tämä sisäpiiri valtasi koko huoneen, keskustelun. Istuivat huoneen ainoassa isossa pöydässä, me muut "hissukkat" lattialla huoneen nurkissa. Ujostutti, talon tavat eivät olleet tutut ja nämä sisäpiiriläiset olivat kuin kalat vedessä keskenään hauskaa pitäen. Ne sisäpiiriläiset tunsi at toisensa ja toistensa jarmo-elinat, kuulumisia vaihdettiin niin ettei mitenkään siihen keskusteluun voinut ottaa ossaa, ns inside-läppää...ja tosiaan päällä gugguuta,papua,moloa jne, meidän hm puetut pojat eivät sinne mankkaan piireihin sopineet, ei katos varallisuus näy päällepäin meillä.
Uskomatonta. Kaikenlainen kiusaaminen on näköjään valloillaan joka paikassa. Kiusaamistahan tuo on, jos yhdelle ei sanota mitään, eikä edes tervehditä. Vieläkö tarvitsee ihmetellä, mistä koulukiusaaminen johtuu? Joku ne kiusaajatkin kasvattaa (on kasvattavinaan?).
Mulla ei ole edes lapsia, mutta oli taas silmiä avaava ketju tämäkin, jatkakaa ihmeessä. Tsemppiä ap ja muut "kiusatut".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoo, mutta kai se on samanlaista kaikissa isoissa kaupungeissa. Ap
Mulla viime vuodelta mankkaan perhekahvilasta (mll) samoja kokemuksia. Ei ehkä just tuota keskustelua käyty, mutta selkeesti "sisäpiiriläisten" menoa, muut sai olla omissa oloissaan..Pahin oli sairaalloisen laiha vetäjä-akka, joka ei viitsinyt edes tervehtiä meitä.
Jäi tasan tarkkaan neljään käyntiin meidän käynnit. Lapset viihtyivät, äiti ei.Ja mitä vikaa niissä muissa oli? Tai mitä ihmeellistä siinä sisäpiiriporukassa, että olisit halunnut juuri sinne? Mä en ole koskaan missään kuulunut yhteenkään sisäpiiriporukkaan vaan aina "niihin muihin". Ja mulla on ollut oikein mukavaa niiden muiden kanssa, osasta on tullut elinikäisiä ystäviäni.
No tämä sisäpiiri valtasi koko huoneen, keskustelun. Istuivat huoneen ainoassa isossa pöydässä, me muut "hissukkat" lattialla huoneen nurkissa. Ujostutti, talon tavat eivät olleet tutut ja nämä sisäpiiriläiset olivat kuin kalat vedessä keskenään hauskaa pitäen. Ne sisäpiiriläiset tunsi at toisensa ja toistensa jarmo-elinat, kuulumisia vaihdettiin niin ettei mitenkään siihen keskusteluun voinut ottaa ossaa, ns inside-läppää...ja tosiaan päällä gugguuta,papua,moloa jne, meidän hm puetut pojat eivät sinne mankkaan piireihin sopineet, ei katos varallisuus näy päällepäin meillä.
Ja sinä olisit halunnut päästä tuollaiseen porukkaan mukaan? Miksi? Minusta nuo "hissukat" vaikuttavat paljon mukavammalta porukalta. Kun ihmisiä on enemmän, on aivan normaalia, että jotkut puhuvat aiheesta a, toiset aiheesta b ja kolmannet vaikka aiheesta c. Ja samaan aikaan. Ei kaikkien tarvitse kuunnella, mitä juuri tämä sisäpiiri puhuu. "Hissukat" voisivat jutella toistensa kanssa heitä kiinnostavista asioista. Ja jos huoneen ainoa iso pöytä oli asiassa merkityksellinen, niin sopia keskenään, että seuraavalla kerralla "hissukat" tulevatkin niin aikaisin, että varmasti ehtivät ensimmäisinä isoon pöytään. Sillä kertaa sisäpiiri voi istua lattialla.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnan kertsit on paljon parempia...ehkä herranpelon takia siellä ei ilkeillä.
Yleensäkin seurakunnan jutut kannattaa huomioida koska niissä on oikeasti se tunnelma että kaikki on tervetulleita ja sinne saa tulla sellaisena kuin olet. Niissä ei laiteta rönttäriinoja ja pinkkiprinsessoja paremmuusjärjestykseen, ei lapsissa eikä mutseissa.
Tämä on jokin uskovaisten juttu, kaikissa kinkereissä on sama homma.
Parempi ilmapiiri srk:n kerhoissa johtuu siitä, että ne ovat ohjattuja. Niissä toistuu turvalliset rutiinit ja tutut laulut sekä rauhalliset hartaat hetket. Avoimet kerhot ovat pelkkää melua, sosiaalista kilpailua, ihan täyttä viidakkoa.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnan kertsit on paljon parempia...ehkä herranpelon takia siellä ei ilkeillä.
Sama homma ap. En ymmärrä, miksi jotkut pitää piirit niin tiiviinä. Naapurikin vielä oikein kutsui mukaan avoimeen päiväkotiin, jossa itse käyvät. No mutta niillä oli siellä tiivis jengi, jossa juttelivat keskenään. Tervehtivät sentään mutta mitään muuta juttelua ei syntynyt. Vaikea siinä yrittää jutella kun nämä vaan sulkeutuvat puhumaan jostain yhteisestä mökkireissusta. Sama juttu kuin aina leikkipuistossa. Puhuvat vaan jostain yhteisistä jutuista. Kuinka pölvästi pitää olla, ettei ymmärrä pitää keskustelua sellaisena, johon kaikki voivat osallistua!!! Ei ole siinä mitenkään kiva istua täysin ulkopuolelle suljettuna :(
Mulla mankkaasta täysin samat kokemukset viime keväältä!!!!
Ei se noin mene, sori vaan. Täysin teoreettinen ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoo, mutta kai se on samanlaista kaikissa isoissa kaupungeissa. Ap
Mulla viime vuodelta mankkaan perhekahvilasta (mll) samoja kokemuksia. Ei ehkä just tuota keskustelua käyty, mutta selkeesti "sisäpiiriläisten" menoa, muut sai olla omissa oloissaan..Pahin oli sairaalloisen laiha vetäjä-akka, joka ei viitsinyt edes tervehtiä meitä.
Jäi tasan tarkkaan neljään käyntiin meidän käynnit. Lapset viihtyivät, äiti ei.Ja mitä vikaa niissä muissa oli? Tai mitä ihmeellistä siinä sisäpiiriporukassa, että olisit halunnut juuri sinne? Mä en ole koskaan missään kuulunut yhteenkään sisäpiiriporukkaan vaan aina "niihin muihin". Ja mulla on ollut oikein mukavaa niiden muiden kanssa, osasta on tullut elinikäisiä ystäviäni.
No tämä sisäpiiri valtasi koko huoneen, keskustelun. Istuivat huoneen ainoassa isossa pöydässä, me muut "hissukkat" lattialla huoneen nurkissa. Ujostutti, talon tavat eivät olleet tutut ja nämä sisäpiiriläiset olivat kuin kalat vedessä keskenään hauskaa pitäen. Ne sisäpiiriläiset tunsi at toisensa ja toistensa jarmo-elinat, kuulumisia vaihdettiin niin ettei mitenkään siihen keskusteluun voinut ottaa ossaa, ns inside-läppää...ja tosiaan päällä gugguuta,papua,moloa jne, meidän hm puetut pojat eivät sinne mankkaan piireihin sopineet, ei katos varallisuus näy päällepäin meillä.
Ja sinä olisit halunnut päästä tuollaiseen porukkaan mukaan? Miksi? Minusta nuo "hissukat" vaikuttavat paljon mukavammalta porukalta. Kun ihmisiä on enemmän, on aivan normaalia, että jotkut puhuvat aiheesta a, toiset aiheesta b ja kolmannet vaikka aiheesta c. Ja samaan aikaan. Ei kaikkien tarvitse kuunnella, mitä juuri tämä sisäpiiri puhuu. "Hissukat" voisivat jutella toistensa kanssa heitä kiinnostavista asioista. Ja jos huoneen ainoa iso pöytä oli asiassa merkityksellinen, niin sopia keskenään, että seuraavalla kerralla "hissukat" tulevatkin niin aikaisin, että varmasti ehtivät ensimmäisinä isoon pöytään. Sillä kertaa sisäpiiri voi istua lattialla.
Mulla samoja kokemuksia pienellä paikkakunnalla jonne olen mieheni kanssa muualta muuttanut. Olen siis täysin pihalla näistä kuppikunnista, jotka on muodostettu jo joskus ysärillä hiekkalaatikon reunalla. Kaikki tuntuu olevan jotain sukua keskenään, vanhoja koulukavereita, entisiä tai nykyisiä naapureita.
Mitä taas noihin vaatteisiin tulee, niin niistä olen kokenut päinvastaista. Meidän lapset on ollut niitä harvoja, joilla on ollut jotain "merkkiä" päällä ja ihan niin arkista kuin esim. papu, nosh, pop, aarrekid... Ei siis todellakaan mitään hullun kallista. Mutta silti on syytä katsella pitkin nenänvartta ja vaahdota porukassa kuinka he ei kyllä ostaisi merkkivaatteita, vaikka tasan näkevät että yhden äidin lapsilla on ja tämä äiti varmasti nuo puheet kuulee. Kummasti nuo meidän merkkivaatteet ostetaan kirppispöydästä ensimmäisenä, kuka niitä sitten ostaakaan...
Olen kyllä silti käynyt sitkeästi lasten takia ja tuossa kerhossa on kiva vetäjä, joka huomioi, vaikka monesti on se ainoa joka tervehtii ja huutelee lähtiessä heipat. Ja aina välillä käy muitakin yksin tulevia, joiden kanssa saa melko hyvin viritettyä juttua, mutta onhan se aika tylyä, että ei edes anneta mahdollisuutta tutusta puolin ja toisin.
Nämä äitijengi, se kilpailu ja tylyys pikemminkin edistävät perheitten pahoinvointia. Joku voisi ihan oikeasti tutkia tätä ilmiötä ja sen vaikutuksia. Syrjittyjen äitien lapsetkin jäävät helposti ulkopuolisiksi. Sosiaaliset verkostot ovat kilpailuväline, jota hierotaan toisten naamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se noin mene, sori vaan. Täysin teoreettinen ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoo, mutta kai se on samanlaista kaikissa isoissa kaupungeissa. Ap
Mulla viime vuodelta mankkaan perhekahvilasta (mll) samoja kokemuksia. Ei ehkä just tuota keskustelua käyty, mutta selkeesti "sisäpiiriläisten" menoa, muut sai olla omissa oloissaan..Pahin oli sairaalloisen laiha vetäjä-akka, joka ei viitsinyt edes tervehtiä meitä.
Jäi tasan tarkkaan neljään käyntiin meidän käynnit. Lapset viihtyivät, äiti ei.Ja mitä vikaa niissä muissa oli? Tai mitä ihmeellistä siinä sisäpiiriporukassa, että olisit halunnut juuri sinne? Mä en ole koskaan missään kuulunut yhteenkään sisäpiiriporukkaan vaan aina "niihin muihin". Ja mulla on ollut oikein mukavaa niiden muiden kanssa, osasta on tullut elinikäisiä ystäviäni.
No tämä sisäpiiri valtasi koko huoneen, keskustelun. Istuivat huoneen ainoassa isossa pöydässä, me muut "hissukkat" lattialla huoneen nurkissa. Ujostutti, talon tavat eivät olleet tutut ja nämä sisäpiiriläiset olivat kuin kalat vedessä keskenään hauskaa pitäen. Ne sisäpiiriläiset tunsi at toisensa ja toistensa jarmo-elinat, kuulumisia vaihdettiin niin ettei mitenkään siihen keskusteluun voinut ottaa ossaa, ns inside-läppää...ja tosiaan päällä gugguuta,papua,moloa jne, meidän hm puetut pojat eivät sinne mankkaan piireihin sopineet, ei katos varallisuus näy päällepäin meillä.
Ja sinä olisit halunnut päästä tuollaiseen porukkaan mukaan? Miksi? Minusta nuo "hissukat" vaikuttavat paljon mukavammalta porukalta. Kun ihmisiä on enemmän, on aivan normaalia, että jotkut puhuvat aiheesta a, toiset aiheesta b ja kolmannet vaikka aiheesta c. Ja samaan aikaan. Ei kaikkien tarvitse kuunnella, mitä juuri tämä sisäpiiri puhuu. "Hissukat" voisivat jutella toistensa kanssa heitä kiinnostavista asioista. Ja jos huoneen ainoa iso pöytä oli asiassa merkityksellinen, niin sopia keskenään, että seuraavalla kerralla "hissukat" tulevatkin niin aikaisin, että varmasti ehtivät ensimmäisinä isoon pöytään. Sillä kertaa sisäpiiri voi istua lattialla.
Miksi ei mene? Miksi "hissukat" eivät voi jutella toisilleen vaan heidän täytyy istua hiljaa kuuntelemassa, mitä sisäpiiri puhuu? Sori, mutta mä en ymmärrä.
Yritän selittää. Ihmiset ovat tosi varautuneita, eivät edes hymyile. Kokemukseni mukaan ne hiljaisemmatkin voivat olla tylyn ja haluttoman olisia juttelemaan tai vastaamaan kysymyksiin. Ihan kuin tällainen ihminen ajattelisi, että älä pidä mua niin surkeena, että jotenkin kaipaisin sun ystävällisyyttä tai kaveruutta. Kyllä mä tässä pärjään, oon täällä vaan lapsen takia. Se ei siis automaattisesti mene niin, että ujoimmilta saisi heti kovin sydämellistä vastausta. Se kilpailu tekee aika ahdistuneen ja kyräilevän ilmapiirin, jossa tutustuminen käy hitaasti. Ihan liian hitaasti, koska ystävättömien äitien lapsetkin voivat helposti jäädä kavereita tuollaisessa ilmapiirissä.
Ikäänkuin kaikki vähän kyräilisivät toisiaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se noin mene, sori vaan. Täysin teoreettinen ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espoo, mutta kai se on samanlaista kaikissa isoissa kaupungeissa. Ap
Mulla viime vuodelta mankkaan perhekahvilasta (mll) samoja kokemuksia. Ei ehkä just tuota keskustelua käyty, mutta selkeesti "sisäpiiriläisten" menoa, muut sai olla omissa oloissaan..Pahin oli sairaalloisen laiha vetäjä-akka, joka ei viitsinyt edes tervehtiä meitä.
Jäi tasan tarkkaan neljään käyntiin meidän käynnit. Lapset viihtyivät, äiti ei.Ja mitä vikaa niissä muissa oli? Tai mitä ihmeellistä siinä sisäpiiriporukassa, että olisit halunnut juuri sinne? Mä en ole koskaan missään kuulunut yhteenkään sisäpiiriporukkaan vaan aina "niihin muihin". Ja mulla on ollut oikein mukavaa niiden muiden kanssa, osasta on tullut elinikäisiä ystäviäni.
No tämä sisäpiiri valtasi koko huoneen, keskustelun. Istuivat huoneen ainoassa isossa pöydässä, me muut "hissukkat" lattialla huoneen nurkissa. Ujostutti, talon tavat eivät olleet tutut ja nämä sisäpiiriläiset olivat kuin kalat vedessä keskenään hauskaa pitäen. Ne sisäpiiriläiset tunsi at toisensa ja toistensa jarmo-elinat, kuulumisia vaihdettiin niin ettei mitenkään siihen keskusteluun voinut ottaa ossaa, ns inside-läppää...ja tosiaan päällä gugguuta,papua,moloa jne, meidän hm puetut pojat eivät sinne mankkaan piireihin sopineet, ei katos varallisuus näy päällepäin meillä.
Ja sinä olisit halunnut päästä tuollaiseen porukkaan mukaan? Miksi? Minusta nuo "hissukat" vaikuttavat paljon mukavammalta porukalta. Kun ihmisiä on enemmän, on aivan normaalia, että jotkut puhuvat aiheesta a, toiset aiheesta b ja kolmannet vaikka aiheesta c. Ja samaan aikaan. Ei kaikkien tarvitse kuunnella, mitä juuri tämä sisäpiiri puhuu. "Hissukat" voisivat jutella toistensa kanssa heitä kiinnostavista asioista. Ja jos huoneen ainoa iso pöytä oli asiassa merkityksellinen, niin sopia keskenään, että seuraavalla kerralla "hissukat" tulevatkin niin aikaisin, että varmasti ehtivät ensimmäisinä isoon pöytään. Sillä kertaa sisäpiiri voi istua lattialla.
Miksi ei mene? Miksi "hissukat" eivät voi jutella toisilleen vaan heidän täytyy istua hiljaa kuuntelemassa, mitä sisäpiiri puhuu? Sori, mutta mä en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä äitijengi, se kilpailu ja tylyys pikemminkin edistävät perheitten pahoinvointia. Joku voisi ihan oikeasti tutkia tätä ilmiötä ja sen vaikutuksia. Syrjittyjen äitien lapsetkin jäävät helposti ulkopuolisiksi. Sosiaaliset verkostot ovat kilpailuväline, jota hierotaan toisten naamaan.
En allekirjoittaisi tätätätä täysin. Meidän lapsilla ei ollut vaikeuksia löytää leikkiseuraa kerhoista ja nyt koululaisina pärjäävät oikein mainiosti sosiaalisissa suhteissa. Lapset ovat välittömiä ja vaikka niitäkin lapsia on, joiden leikkeihin ei mahdu kuin joku tietty kaveri tai kaverit, suurin osa on kuitenkin niitä kaikkien kavereita.
Meillä tuo ulkopuolelle jättäminen ja porukkaan kuulumattomuus vaikutti vain minuun. Allapäin lähdin kerhoista pois ja itseäni kooten menin taas seuraavalla kerralla takaisin. Lapset odottivat jokaista kertaa innoissaan, joten ilmeisesti heiltä onnistuin kätkemään oman harmini.
Hyvä, etteivät lapsesi kärsineet siitä ilmapiiristä. On varmaan luonnekysymyskin. Ikävää, että itse voit huonosti niissä kerhoissa. Valitettavasti se on aika tavallisesti.
Ymmärrän, että jaksoit viedä lapsia kerhoon, koska he viihtyivät siellä ja saivat kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä äitijengi, se kilpailu ja tylyys pikemminkin edistävät perheitten pahoinvointia. Joku voisi ihan oikeasti tutkia tätä ilmiötä ja sen vaikutuksia. Syrjittyjen äitien lapsetkin jäävät helposti ulkopuolisiksi. Sosiaaliset verkostot ovat kilpailuväline, jota hierotaan toisten naamaan.
En allekirjoittaisi tätätätä täysin. Meidän lapsilla ei ollut vaikeuksia löytää leikkiseuraa kerhoista ja nyt koululaisina pärjäävät oikein mainiosti sosiaalisissa suhteissa. Lapset ovat välittömiä ja vaikka niitäkin lapsia on, joiden leikkeihin ei mahdu kuin joku tietty kaveri tai kaverit, suurin osa on kuitenkin niitä kaikkien kavereita.
Meillä tuo ulkopuolelle jättäminen ja porukkaan kuulumattomuus vaikutti vain minuun. Allapäin lähdin kerhoista pois ja itseäni kooten menin taas seuraavalla kerralla takaisin. Lapset odottivat jokaista kertaa innoissaan, joten ilmeisesti heiltä onnistuin kätkemään oman harmini.
Tiedättekö, onko nuo niitä, jotka ovat pitempään kotona lapsen kanssa? Siis heikomman sosiaalisen aseman ja koulutuksen omaavia naisia? Sivistymättömyyshän selittäisi tuollaisen käytöksen.
Mulla viime vuodelta mankkaan perhekahvilasta (mll) samoja kokemuksia. Ei ehkä just tuota keskustelua käyty, mutta selkeesti "sisäpiiriläisten" menoa, muut sai olla omissa oloissaan..Pahin oli sairaalloisen laiha vetäjä-akka, joka ei viitsinyt edes tervehtiä meitä.
Jäi tasan tarkkaan neljään käyntiin meidän käynnit. Lapset viihtyivät, äiti ei.