Lue keskustelun säännöt.
Sisäänpäinlämpeävät mammajengit perhekahviloissa
07.09.2017 |
Siis ne, joiden jäsenet hädin tuskin tervehtivät muita. Ne, jotka kovaan ääneen puhuvat omia juttujaan omassa jengissään päällepäsmäröiden jostakin tuikityperästä kuten: "koska meidänkin mirkkuli suostuu syömään vain luomua ja sillä on pelkästään PoPin ulkovaatteita". Ainoana ulkopuolisena on tosi mälsää osallistua mihinkään perhekahviloihin, sillä saan olla lapsen kanssa kotonakin kahdestaan.
Yritän aika hymyillä ja ottaa kontaktia muihin, mutta aina se menee siihen, että kaikilla on jo kaverit valmiina. En tykkää perhekahviloista tai mistään kerhoista enää. Onneksi palaan ensi viikolla töihin, niin ei tarvitse enää yrittää.
Kommentit (249)
Hyi kauhea! Olen jo 10 vuotta onnistunut välttelemään näitä mammajengejä. Ainoastaan silloin kun asuimme useamman vuoden ulkomailla, hakeuduin tällaisiin ympyröihin ja siellä monikulttuurisuus teki tilanteista mielenkiintoisia ja mukavia, kun sai kuulla ja jakaa eri maiden kasvatusohjeita ja -tapoja. Ymmärsin, että kasvatuksessa ei kertakaikkiaan ole mustavalkoisia, kaikille sopivia tapoja vaan monet erilaiset tavat toimia on ihan järkrviä ja sopivia. Se oli vapauttavaa! Suomessa ei kertakaikkiaan mammailut kiinnosta, en tiedä mitään tylsempää kuin lasten tekemisistä juttelun ja tuollaisen ihme äitylimeiningin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ketjua ei viitsi lukea läpi, kun oli niin negatiivista kommenttia. Perhekahviloita on kymmeniä, ellei satoja ja varmasti löytyy myös semmoisia joissa kaikki kävijät otetaan hyvillä mielin vastaan. Toki pienten lasten kanssa ei aina ehdi seuraamaan mitä muualla tapahtuu ja kuka istuu missäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnan kertsit on paljon parempia...ehkä herranpelon takia siellä ei ilkeillä.
Yleensäkin seurakunnan jutut kannattaa huomioida koska niissä on oikeasti se tunnelma että kaikki on tervetulleita ja sinne saa tulla sellaisena kuin olet. Niissä ei laiteta rönttäriinoja ja pinkkiprinsessoja paremmuusjärjestykseen, ei lapsissa eikä mutseissa.
Tämä on jokin uskovaisten juttu, kaikissa kinkereissä on sama homma.
Mutta noihin ei varmaan pääse, jos ei kuulu itse kirkkoon? Tai katsotaanko pitkään, jos asia tulee ilmi? Esim, jos menisin nyt keskimmäisen kanssa ja kun vauva syntyy, niin ilmenee, että emme kasta ym?
En tarkoitakkaan, että tarvitsisi kuulumattomuuttamme huudella, en koe olevani sen parempi tai huonompi kuin kirkkoon kuuluvat. Mutta onko se silti ok käydä?
Vierailija kirjoitti:
Tiedättekö, onko nuo niitä, jotka ovat pitempään kotona lapsen kanssa? Siis heikomman sosiaalisen aseman ja koulutuksen omaavia naisia? Sivistymättömyyshän selittäisi tuollaisen käytöksen.
En koe olevani sivistymätön. Silti olin pitkään lasteni kanssa kotona, tosin olin myös ulkopuolinen. Perhekahviloissa jäin yleensä yksin, vain työntekijät juttelivat. Olin muita n. 10 vuotta nuorempi, joten aika yksin jäin. Itseäni ikä ei haittaa, lasten harrastuksen kautta sain kaverin ja hän on tasan sen 10 vuotta vanhempi.
Sain esikoiseni ollessani 21v, että en edes mikään teini enää ollut.
Kyllä ihan kaikki ovat tervetulleita seurakunnan kerhoihin. Itsekin kävin niissä lasten kanssa. Perhekerhosta pidin eniten ja oikein odotin aina sitä. Muualla koin kaikkea sitäkin nistä tässä ketjussa on kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnan kertsit on paljon parempia...ehkä herranpelon takia siellä ei ilkeillä.
Yleensäkin seurakunnan jutut kannattaa huomioida koska niissä on oikeasti se tunnelma että kaikki on tervetulleita ja sinne saa tulla sellaisena kuin olet. Niissä ei laiteta rönttäriinoja ja pinkkiprinsessoja paremmuusjärjestykseen, ei lapsissa eikä mutseissa.
Tämä on jokin uskovaisten juttu, kaikissa kinkereissä on sama homma.
Mutta noihin ei varmaan pääse, jos ei kuulu itse kirkkoon? Tai katsotaanko pitkään, jos asia tulee ilmi? Esim, jos menisin nyt keskimmäisen kanssa ja kun vauva syntyy, niin ilmenee, että emme kasta ym?
En tarkoitakkaan, että tarvitsisi kuulumattomuuttamme huudella, en koe olevani sen parempi tai huonompi kuin kirkkoon kuuluvat. Mutta onko se silti ok käydä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän perhekerhoasiaan pitäisi mielestäni panostaa ihan yhteiskunnan tasolla. Kyseessä on kuitenkin laaja ilmiö, joka vaikuttaa ihan suoraan monien perheitten hyvinvointiin tai pikemminkin pahoinvointiin. Se auttaisi jo paljon, että yleisesti tiedostettaisiin ja tunnustettaisiin ongelman olemassaolo. Avoin keskustelukin jo auttaisi.
Onko parjattu mankkaan perhekahvilan ilmapiiri parantunut kun vanha mammajengi lähti töihin ja viskasi vuosikkaansa päiväkotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta srk kerhoissa on ollut mukava ilmapiiri, samoin työväenopiston harrastuksissa. MLL perhekerhosta negatiivisia kokemuksia.
Jotkut, erityisesti sosiaalialalla olevat, antoivat sanavalinnoillaan ymmärtää, että vika oli minussa. Itse oli tiiviisti oman kaverinsa kanssa, jonka kanssa jätti minut pihalla ulkopuoliseksi. Huoh, oli kamalaa. Kivaa kohtelua tuoretta äitiä kohtaan.