Kohuttu lääkäri menetti toimilupansa - yritti auttaa CFS-potilaitaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä tarkoittaa myös sitä että jos haluatte yhdistelmä-antibioottihoitoa nivelreumaan tai sydäntautiin, niin se ei onnistu, koska se ei lue "käypä hoidossa", eikä se sinne tule ilmestymäänkään, koska ei lääkefirmat sellaisia tutkimuksia rahoita. Ei riitä että tuotte vastaanotolle vaikka jonkun tutkimuksen, jonka olette löytäneet pubmedista ja joka osoittaa jonkun hoidon edun. Pitää myös olla lääkefirmojen siunaus, tai muuten lähtee lääkäriltä lisenssi. Heheh.. melkoinen lahko ja kuppikunta tämäkin.

Olenko ainoa joka hakkasi päätään pöytään tämän kohdalla? Sinä et saa yhdistelmä-antibioottihoitoa reumaasi tai sydäntautiisi koska antibiooteilla hoidetaan bakteeritulehduksia ja jolleivät em sairaudet johdu bakteerista niin siitä antibiootista et saa yhtään mitään hyötyä. Lääkärit eivät ole reseptiautomaatteja joille tuodaan oma googlediagnoosi ja täysin tarkoitukseen sopimaton lääketoive. Sellainen lääkäri joka tekee potilaan iloiseksi määräämällä tälle mitä tahansa haluamiaan lääkkeitä on vastuuton ja vaarallinen.

Näitä lääkäreitä jotka rahaa vastaan kirjoittavat mitä vain lääkkeitä ilmaantuu yksityislääkäreiksi lääkärien liikatarjonnan ja lääkärityöttymyyden myötä, ei juuri muuten. Intialaisen sananlaskun mukaan "köyhä lääkäri on vaarallisempi kuin nälkäinen tiikeri".

Tuo potilaan kuunteleminen ajan kanssa olisi kyllä tärkeää kaikille. Varsinkin, jos ongelmana on mielialaongelmat, väsymys, epämääräiset kivut jne. Myös ehkäisymuodoista olisi hyvä ehtiä keskustelemaan kunnolla eri vaihtoehdoista. Ikävä kyllä meillä ei ole resursseja tarjota kaikille pitkiä lääkäriaikoja :( Vaikka yksi kunnollinen käynti olisi monelle paljon parempi, kuin ravaaminen lyhyillä ajoilla useamman kerran eri vaivojen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Juuri  näin. Kilpirauhasen vajaatoiminta on eräs helpoimmin diagnosoitavissa ja hoidettavissa oleva sairaus, toteamiseen riittää yksi labrakoe eli kilpirauashormonin vapauttajahormoni tyreotropiini (TSH) ja hoidoksi riittää kilpirauhashormonikorvaushoito eli tabletti jonka annos säädetään TSH-arvon perusteella yksinkertaisen ohjeen mukaan, optimi TSH-taso tyroksiinikorvaushoidossa on 1-2.

Silti jotenkin ihmeellisesti tästäkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta saadaan väännettyä ihmeellinen ja hankala sairaus jota ei lääkärit muka osaa tutkia eivätkä hoitaa.

Ihmeellistä. Mä olen kuvitellut että kilpirauhasen tulehdus ja vajaatoiminta on oire useast eri sairaudesta. USA:n kilpirauhasyhdistys luettelee ainakin 7 eri tyyppistä kilpparivaivaa. Siksihän otetaan myös ne eri kilpirauhasarvot, joita taitaa niitäkin olla useampia eli ei vaan TSH, vaan kolme neljä muutakin esim. T3 ja T4. Lisäksi pitäisi ottaa muitakin kokeita kuten ferritiinit, lasko ja serppi.

Onkohan sulla nyt jotenkin ylisimppeli käsitys asioista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Juuri  näin. Kilpirauhasen vajaatoiminta on eräs helpoimmin diagnosoitavissa ja hoidettavissa oleva sairaus, toteamiseen riittää yksi labrakoe eli kilpirauashormonin vapauttajahormoni tyreotropiini (TSH) ja hoidoksi riittää kilpirauhashormonikorvaushoito eli tabletti jonka annos säädetään TSH-arvon perusteella yksinkertaisen ohjeen mukaan, optimi TSH-taso tyroksiinikorvaushoidossa on 1-2.

Silti jotenkin ihmeellisesti tästäkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta saadaan väännettyä ihmeellinen ja hankala sairaus jota ei lääkärit muka osaa tutkia eivätkä hoitaa.

Ihmeellistä. Mä olen kuvitellut että kilpirauhasen tulehdus ja vajaatoiminta on oire useast eri sairaudesta. USA:n kilpirauhasyhdistys luettelee ainakin 7 eri tyyppistä kilpparivaivaa. Siksihän otetaan myös ne eri kilpirauhasarvot, joita taitaa niitäkin olla useampia eli ei vaan TSH, vaan kolme neljä muutakin esim. T3 ja T4. Lisäksi pitäisi ottaa muitakin kokeita kuten ferritiinit, lasko ja serppi.

Onkohan sulla nyt jotenkin ylisimppeli käsitys asioista?

Tämä jälkimmäinen on tyypillinen google-lääkiksen käynyt asiantuntija, joita näillä palstoilla vilisee.  Tuo Usan kilpirauhasyhdistys-juttu viimeistään paljastaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun ystävällä on tosi vakavat oireet; jatkuvat säryt ja niin kova väsymys ettei pysty tekemään mitään. Terveyskeskuslääkärin ja muutenkin julkisen terveydenhuollon mielestä hän on kuitenkin terve, koska esim. perusverikokeet ok. Kyllähän julkisella voidaan teoriassa tehdä vaikka mitä tutkimuksia, ja on muutama tehtykin, mutta tuntuu, että kun niistä tuli negatiiviset tulokset, terveyskeskuslääkärit ovat lähinnä nostaneet kätensä pystyyn ja suhtautuneet asiaan ylimalkaisesti. 

Olli Polo oli ilmeisesti yksi niistä harvoista lääkäreistä, joka oli edes kuunnellut ja validoinut mun ystävän oireet ja yrittänyt miettiä, mikä voisi olla vikana. Mitään lääkkeitä ei kai ollut määrännyt. 

 

Tää mun ystävä on tavallinen, ihana, ahkera ihminen. Olen nähnyt oireiden pahentumisen läheltä, enkä suostu uskomaan, että kukaan tällaista tautia itselleen tahallaan haluaisi. On niin huonossa kunnossa ettei pysty usein särkyjen ja uupumuksen takia esim. katsomaan edes telkkaria tai puhumaan puhelimessa vaan makaa vain sängyssä.

Ehkä oireet on väsymysoireyhtymää, ehkä jotain muuta, mutta sitä ei toistaiseksi ole yritetty selvittää ainakaan terveyskeskuksessa, jossa lääkärit on sitä mieltä, että mitään ongelmaa ei olekaan koska labra-arvot ovat normaalit ja muutama tavallisin sairaus suljettu pois. Olli Polo ilmeisesti sentään ymmärsi, että jotain tässä nyt on vialla. Ei mun kaveri mielellään rampannut eri kaupungissa hänen vastaanotollaan, varmasti mieluiten kävisi oman kaupungin terveyskeskuksessa, mutta sieltä ei saa mitään apua. 

Tässä on nyt heitteillä potilaat, joista monet ovat niin huonossa kunnossa, etteivät jaksa nousta barrikadeille. Surettaa :'(

Eli ystäväsi meni Olli Polon luokse, Polo ei määrännyt mitään lääkkeitä tai hoitoja ja ystäväsi parantui pelkällä kuuntelulla?

Vierailija kirjoitti:

Joku valittaa, ettei saa apua julkiselta puolelta kilpirauhasvaivoihinsa. Ei ole kuitenkaan todettu kilpirauhasessa mitään vikaa. Oletko ajatellut, että paranemisen esteenä saattaa nyt olla juuri se, että et usko lääkäriä ja sitä, mikä sinua voisi mahdollisesti oikeasti auttaa. Voisiko syy oikeasti olla nyt itsessäsi, omassa asenteessasi ja siinä, ette ota vastaan sitä hoitoa, josta ehkä hyötyisit.  Tuskin menettäisitkään mitään siinä, että ottaisit vastaan sen avun, josta hyötyisit. Usein psykiatrille mennään vasta siinä  vaiheessa kun kaikki muu on koluttu läpi ja silloinkin pitkin hampain. Usein paha olo, masennus, vetämättömyys yms verhoillaan johonkin somaattiseen asiaan. En tiedä onko ap:lla näin, mutta hyvinkin voisi olla.

En ole ap, mutta en kyllä sanoisi, että psykiatri on viimeinen tai edes toiseksi viimeinen osoite, kun oiretta pukkaa. Minulla oli sellainen "psyykkisperäinen salastressi", joka aiheutti tukun kiusallisia yleisoireita ja jonka takia pääsin jonottamaan psykologille. Se salastressi olikin bakteeri-infektio, kaikki oireet lähtivät, kun sain laajakurjoiset ab:t. Pidin silti sen paikkani ja kävin terapoimassa parisuhdeongelmista, omasta sairastelusta ja lapsen tuoreeltaan saamasta dg:sta nousseet tunteet ja ajatukset, ettei se nyt hukkaan sekään mennyt ja oli tosi hyvät psykiatri ja terppa. Tosin en alkanut olemaan yhtään vähempää sairaana, mutta ainakaan en ahdistu siitä. Nyt olen sitten taas somaattisen puolen vaivoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Juuri  näin. Kilpirauhasen vajaatoiminta on eräs helpoimmin diagnosoitavissa ja hoidettavissa oleva sairaus, toteamiseen riittää yksi labrakoe eli kilpirauashormonin vapauttajahormoni tyreotropiini (TSH) ja hoidoksi riittää kilpirauhashormonikorvaushoito eli tabletti jonka annos säädetään TSH-arvon perusteella yksinkertaisen ohjeen mukaan, optimi TSH-taso tyroksiinikorvaushoidossa on 1-2.

Silti jotenkin ihmeellisesti tästäkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta saadaan väännettyä ihmeellinen ja hankala sairaus jota ei lääkärit muka osaa tutkia eivätkä hoitaa.

Ihmeellistä. Mä olen kuvitellut että kilpirauhasen tulehdus ja vajaatoiminta on oire useast eri sairaudesta. USA:n kilpirauhasyhdistys luettelee ainakin 7 eri tyyppistä kilpparivaivaa. Siksihän otetaan myös ne eri kilpirauhasarvot, joita taitaa niitäkin olla useampia eli ei vaan TSH, vaan kolme neljä muutakin esim. T3 ja T4. Lisäksi pitäisi ottaa muitakin kokeita kuten ferritiinit, lasko ja serppi.

Onkohan sulla nyt jotenkin ylisimppeli käsitys asioista?

Kilpirauhasen vajaatoiminnasta oli kyse. Sen diagnosoimiseen ei tarvita T4V:tä tai T3V:tä, toki ne voi ottaa, mutta ei niitä välttämättä tarvita ja kustannuksia säästyy kun ei turhia labroja oteta. Kilpirauhasvasta-aineet voidaan ottaa jos halutaan tietää onko tulehdus päällä joka sen vajaatoiminnan sitten aiheuttaa lopulta. Hoitoonhan sekään ei vaikuta. Kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttaa autoimmuunityreoidiitti, tulehduksen ollessa päällä voi ilmetä lievää liikatoimintaa, joka ajastaan väistyy eikä yleensä oireile, kun tulehdus on tuhonnut kilpirauhasta sitten niin kehittyy vajaatoimintaa joka on hoidettavissa tyroksiinilla ja jonka diagnosoimiseen riittää pelkkä TSH. Kilpirauhasen liikatoiminnassa voidaan kilpirauhasta tuhota tahallisesti radioaktiivisella jodilla taas sitten, mutta se toteutetaan tietysti erikoissairaanhoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku valittaa, ettei saa apua julkiselta puolelta kilpirauhasvaivoihinsa. Ei ole kuitenkaan todettu kilpirauhasessa mitään vikaa. Oletko ajatellut, että paranemisen esteenä saattaa nyt olla juuri se, että et usko lääkäriä ja sitä, mikä sinua voisi mahdollisesti oikeasti auttaa. Voisiko syy oikeasti olla nyt itsessäsi, omassa asenteessasi ja siinä, ette ota vastaan sitä hoitoa, josta ehkä hyötyisit.  Tuskin menettäisitkään mitään siinä, että ottaisit vastaan sen avun, josta hyötyisit. Usein psykiatrille mennään vasta siinä  vaiheessa kun kaikki muu on koluttu läpi ja silloinkin pitkin hampain. Usein paha olo, masennus, vetämättömyys yms verhoillaan johonkin somaattiseen asiaan. En tiedä onko ap:lla näin, mutta hyvinkin voisi olla.

En ole ap, mutta en kyllä sanoisi, että psykiatri on viimeinen tai edes toiseksi viimeinen osoite, kun oiretta pukkaa. Minulla oli sellainen "psyykkisperäinen salastressi", joka aiheutti tukun kiusallisia yleisoireita ja jonka takia pääsin jonottamaan psykologille. Se salastressi olikin bakteeri-infektio, kaikki oireet lähtivät, kun sain laajakurjoiset ab:t. Pidin silti sen paikkani ja kävin terapoimassa parisuhdeongelmista, omasta sairastelusta ja lapsen tuoreeltaan saamasta dg:sta nousseet tunteet ja ajatukset, ettei se nyt hukkaan sekään mennyt ja oli tosi hyvät psykiatri ja terppa. Tosin en alkanut olemaan yhtään vähempää sairaana, mutta ainakaan en ahdistu siitä. Nyt olen sitten taas somaattisen puolen vaivoina.

Mistä kävit hakemassa nuo antibiootit? Kerrotko tarkemmin, että mikä se infektio oli? Keuhkokuume? Sepsis? Vai oliko "määrittämätön infektio"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä ohjataan lääkäreitä määräämään masennuslääkkeitä, mielellään Orionin valmistamia. Niissähän ei tutkitusti ole haittoja, toisin kuin poloisen koktaileilla.

Olen lääkäri ja en määrää CFS-potilaille tai fibromyalgiapotilaille YHTÄÄN MITÄÄN LÄÄKKEITÄ IKINÄ. Kuten jo aikaisemmassa postauksessa mainittiin, tutkimusten mukaan kyseessä on hyvin usein huonoista elintavoista johtuva oireilu, johon auttaa liikunta, lepo, hyvä ruokavalio, rauhallinen elämäntapa ja päihteettömyys. Niistä lähdetään aina liikkeelle. Jos nämä ei auta, pitää diagnoosi tarkistaa ja tutkia, voisiko taustalla olla muutakin. Syyllistäminen siitä, että "lääkärit määrää vain lääkkeitä", kyllä ontuu ja pahasti. Lisäksi; nuo fibro/CFS-potilaathan ne niitä lääkkeitä kyselee, ei niitä tarvitse tarjota! Halutaan unilääkettä, kovia kipulääkkeitä, amfetamiinia. Kolmiolääkkeiden perässä nämä hyvin usein ovat. Niistähän tulee helposti se hyvä olo. Ei tarvitse, kuin syödä nappi, niin on leppoisaa ja on "parantunut".

Ja tuohon aikaisempaan postiin, jossa joku oli saanut borrelian vuoksi CFS/fibromyalgian; kyseessä on borrelia-infektion jälkitila, eikä mikään erillinen CFS tai fibromyalgia. Borrelioosi voi aiheuttaa hermovaurioita, joka jättää oireilua vuosiksi, nämä ovat todellisia. Kyseessä ei ole krooninen borrelioosi(koska se bakteeri on jo kehosta hävinnyt), vaan borrelioosin aiheuttama, usein pitkäaikainen, vaurio. Borrelioosin jälkitila on siis erillinen sairaus, jonka oireet kyllä ovat hyvin samanlaisia, kuin CFS/fibro.

Mä sitten taidan olla ainutlaatuinen CFS potilas kun olen aina huolehtinut kunnostani, normaalipainoinen (ennen hoikka), en käytä alkoholia, en tupakoi, teen terveellisen ruuan itse, huolehdin levosta vaikka olenkin tehnyt liikaa töitä, raha-asiat kunnossa samoin kuin pari- ja perhesuhteet jne.

Mitähän huonoa elämäntapaa keksit  mulle jotta voisit sanoa että CFS on mun kohdalla vain kuviteltu sairaus?

16

Olisiko masennus? Ylirasitustila johtuen liiasta treenistä ja työnteosta? Mainitsit jo itse, että teet liikaa töitä. Kyllä se lepo on muutakin, kuin 8h yöunet ja takaisin töihin. Ei oireesi ole kuviteltuja, en minä niin väittänyt missään vaiheessa. Ne oireet nyt vaan voi olla merkki muustakin, kuin CFS:stä, kuten esimerkiksi mielenterveysongelmista(masennus, ei tarvitse hävetä), ylirasituksesta, ym, ym. Jos olet Polon klinikalta käynyt vielä amfetamiinia hakemassa, niin varmasti väsyttää nyt, kun ei sitä enää saa.

Kärsin kyllä ylirasituksesta mutta kukapa ei? Masennus on tutkittu ja johtuu kivuista ja säryistä - ihan luonnollista kun ei saa hoitoa ja helpotusta. Masennus on seuraus, ei syy.

En ole käynyt hakemassa enkä  hae amfetamiinia vaan olen käyttänyt LDNnää kuten jo aiemminkin sanoin.

Mulle on ihan sama mikä mun sairauden nimi tai syy on kunhan siihen löytyisi apu ja hoito, tk lääkärit ei tee mitään eikä yksityisetkään osaa hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku valittaa, ettei saa apua julkiselta puolelta kilpirauhasvaivoihinsa. Ei ole kuitenkaan todettu kilpirauhasessa mitään vikaa. Oletko ajatellut, että paranemisen esteenä saattaa nyt olla juuri se, että et usko lääkäriä ja sitä, mikä sinua voisi mahdollisesti oikeasti auttaa. Voisiko syy oikeasti olla nyt itsessäsi, omassa asenteessasi ja siinä, ette ota vastaan sitä hoitoa, josta ehkä hyötyisit.  Tuskin menettäisitkään mitään siinä, että ottaisit vastaan sen avun, josta hyötyisit. Usein psykiatrille mennään vasta siinä  vaiheessa kun kaikki muu on koluttu läpi ja silloinkin pitkin hampain. Usein paha olo, masennus, vetämättömyys yms verhoillaan johonkin somaattiseen asiaan. En tiedä onko ap:lla näin, mutta hyvinkin voisi olla.

En ole ap, mutta en kyllä sanoisi, että psykiatri on viimeinen tai edes toiseksi viimeinen osoite, kun oiretta pukkaa. Minulla oli sellainen "psyykkisperäinen salastressi", joka aiheutti tukun kiusallisia yleisoireita ja jonka takia pääsin jonottamaan psykologille. Se salastressi olikin bakteeri-infektio, kaikki oireet lähtivät, kun sain laajakurjoiset ab:t. Pidin silti sen paikkani ja kävin terapoimassa parisuhdeongelmista, omasta sairastelusta ja lapsen tuoreeltaan saamasta dg:sta nousseet tunteet ja ajatukset, ettei se nyt hukkaan sekään mennyt ja oli tosi hyvät psykiatri ja terppa. Tosin en alkanut olemaan yhtään vähempää sairaana, mutta ainakaan en ahdistu siitä. Nyt olen sitten taas somaattisen puolen vaivoina.

Mistä kävit hakemassa nuo antibiootit? Kerrotko tarkemmin, että mikä se infektio oli? Keuhkokuume? Sepsis? Vai oliko "määrittämätön infektio"?

En käynyt "hakemassa" mistään erikseen vaan sain (ilmeisesti) limakalvovaurion, vuotohäiriön ja toisen, gynekologisen, tulehduksen siihen ensimmäisen infektion päälle ja laajakirjoiset sitten siihen. En tiedä, mikä se edellinen oli, mutta oireet olivat kuiva rasitusyskä, jatkuva kuumeilu ja lämpöily, voimakas uupumus ja hirveästi yleisoireita (muljahtelu rinnassa, hiusten irtoaminen tuppoina, heitehuimaus, krampit, lopuksi vielä kohtausoireita, joihin minulla on taipumus). En saanut dg:tä, mutta ab:t vei oireet, se oli aika hämmästyttävää. Olisko joku myko tai keuhkoklamydia? Tiedäpä nyt noita, lääkäri tuumas että paljon mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä ohjataan lääkäreitä määräämään masennuslääkkeitä, mielellään Orionin valmistamia. Niissähän ei tutkitusti ole haittoja, toisin kuin poloisen koktaileilla.

Olen lääkäri ja en määrää CFS-potilaille tai fibromyalgiapotilaille YHTÄÄN MITÄÄN LÄÄKKEITÄ IKINÄ. Kuten jo aikaisemmassa postauksessa mainittiin, tutkimusten mukaan kyseessä on hyvin usein huonoista elintavoista johtuva oireilu, johon auttaa liikunta, lepo, hyvä ruokavalio, rauhallinen elämäntapa ja päihteettömyys. Niistä lähdetään aina liikkeelle. Jos nämä ei auta, pitää diagnoosi tarkistaa ja tutkia, voisiko taustalla olla muutakin. Syyllistäminen siitä, että "lääkärit määrää vain lääkkeitä", kyllä ontuu ja pahasti. Lisäksi; nuo fibro/CFS-potilaathan ne niitä lääkkeitä kyselee, ei niitä tarvitse tarjota! Halutaan unilääkettä, kovia kipulääkkeitä, amfetamiinia. Kolmiolääkkeiden perässä nämä hyvin usein ovat. Niistähän tulee helposti se hyvä olo. Ei tarvitse, kuin syödä nappi, niin on leppoisaa ja on "parantunut".

Ja tuohon aikaisempaan postiin, jossa joku oli saanut borrelian vuoksi CFS/fibromyalgian; kyseessä on borrelia-infektion jälkitila, eikä mikään erillinen CFS tai fibromyalgia. Borrelioosi voi aiheuttaa hermovaurioita, joka jättää oireilua vuosiksi, nämä ovat todellisia. Kyseessä ei ole krooninen borrelioosi(koska se bakteeri on jo kehosta hävinnyt), vaan borrelioosin aiheuttama, usein pitkäaikainen, vaurio. Borrelioosin jälkitila on siis erillinen sairaus, jonka oireet kyllä ovat hyvin samanlaisia, kuin CFS/fibro.

Mä sitten taidan olla ainutlaatuinen CFS potilas kun olen aina huolehtinut kunnostani, normaalipainoinen (ennen hoikka), en käytä alkoholia, en tupakoi, teen terveellisen ruuan itse, huolehdin levosta vaikka olenkin tehnyt liikaa töitä, raha-asiat kunnossa samoin kuin pari- ja perhesuhteet jne.

Mitähän huonoa elämäntapaa keksit  mulle jotta voisit sanoa että CFS on mun kohdalla vain kuviteltu sairaus?

16

Olisiko masennus? Ylirasitustila johtuen liiasta treenistä ja työnteosta? Mainitsit jo itse, että teet liikaa töitä. Kyllä se lepo on muutakin, kuin 8h yöunet ja takaisin töihin. Ei oireesi ole kuviteltuja, en minä niin väittänyt missään vaiheessa. Ne oireet nyt vaan voi olla merkki muustakin, kuin CFS:stä, kuten esimerkiksi mielenterveysongelmista(masennus, ei tarvitse hävetä), ylirasituksesta, ym, ym. Jos olet Polon klinikalta käynyt vielä amfetamiinia hakemassa, niin varmasti väsyttää nyt, kun ei sitä enää saa.

Miten sä selität sitten sen, että ylirasitustila ei mene ohi?

Ylirasitustila on tila, jonka paranemiseen menee VUOSIA. Voin kertoa asian kokeneena, että liian kova treeni ja työnteko vei tuohon. Tein töitä 50h/viikko ilman lomia ja siihen salitreenit 6/viikko päälle. Sitten vaan tuli se väsymys; eipä päässyt sängynpohjalta oikein ylös. Työt onnistui, mikään muu ei. Sitten sitä vaan levättiin noin 4-6kk, aloitin hiljalleen treenin(panostin aerobiseen ja venyttelyyn), treenasin ainoastaan, jos tuntui palautuneelta, ym, ym. Tämä prosessi on nyt kestänyt 4 vuotta ja vasta nyt voi sanoa, että alkaa olemaan pikkuhiljaa samalla tasolla fyysisesti, kuin ennen ylirasitustilaa.

Koittakaa nyt ymmärtää, että se väsymys löytyy käytännössä aina sieltä omista elintavoista. Sinun kohdallasi asia todennäköisesti on niin, että elät liian hektistä elämää. Olin ehkä liian kärjistävä siitä, että CFS ja fibropotilaat ovat kaikki huonojen elintapojen uhreja; ei ne kaikki ole mäkkiläskejä, hyväkuntoisia fitnesskissoja löytyy myös siitä porukasta. Kuitenkin omasta mielestäni kaikelle on yhteistä se, että lepo/liikunta/ravinto ei ole oikeassa suhteessa. Joko ollaan mäkkiläskejä tai sitten 100 lasissa paahtavia suorittajia, kumpikin elämäntapa on äärimmäisen stressaava niin keholle, kuin mielelle. Varmasti tulee ongelmia, kun on se stadilainen elämäntapa, jossa kaikilla on 300 000 asuntolainaa, epämiellyttävä, stressaava työ ja vähän vapaa-aikaa, niin aivan varmasti siinä stressaantuu ja uupuu.

En ole tuo kirjoittaja, enkä kärsi cfs:stä, mutta ylimielisyytesi on raivostuttavaa. En mitenkään jaksa uskoa, että Olli Polon potilaat ovat jotain entisiä tai wanna be fitnesskissoja, ihan tavallisia ihmisiä siellä minun kuulemani mukaan on. Siis ihan tavallisia. Elämäntyyliltään. Ennen kuin jokin muuttui.

Kukahan se tässä fakkiutunut nyt on.

Tuo "tavallinen ihminen" on juuri nykypäivänä se 8-16 työskentelevä, keskimääri 2,4 lasta omaava, 300 000 eur kerrostaloasuntolainaa, kolmea koiraa ja samalla perhe-elämää ylläpitävä mies/nainen. Uskokaa jo, että tuo elämäntapa on äärimmäisen kuluttava. Ei kukaan jaksa tuota, varmasti alkaa kuka tahansa oireilemaan, vaikka miten esittäisi ja kokisi olevansa "onnellinen".

Iso osa sairauksista on kyllä seurausta siitä, että nyky-yhteiskunnassa elämä on sidottu siihen, että voidaan tuottaa, tuottaa, tuottaa ja tuottaa. Että pankit saisivat voittonsa. Niin ja pitää tehdä ne lapset! Koska kyllähän jonkun pitää tulevaisuudessa niille pankeille tuottaa se raha! Tämä elämäntyyli saa kenet tahansa sairaaksi, eikä näy labrakokeissa.

Ei siinä, olkaa vaan oravanpyörässä, menkää Pololle ja pyytäkää amfetamiinia, niin jaksatte oravanpyörää vähän pidempään. Onhan se ylihinnoiteltu keskustassa oleva asunto sen arvoinen, kun on Ikean kaapeillakin sisustettu!

Ferritiinillä voidaan todeta rautavarastojen taso, matala ferritiini viittaa rautavarastojen vähyyteen, ei sillä kilpirauhasen kanssa ole tekemistä, mutta toki jos kilpirauhasessa ei vikaa todeta ja väsyttää niin kannattaa tutkia onko raudanpuutteesta kyse, erinomaisen helppoa hoitaa sekin, rautalisää apteekista ilman reseptiä. Lasko ja CRP otetaan tulehduksen tutkimiseksi, jos kilpirauhashormonitaso on kohdallaan niin näistä ei erityistä hyötyä ole kilpirauhasen osalta tutkittaessa, toki jos liikatoiminnan tai struuman viitteitä eli poikkeava kilpirauhasen palpaatiolöydös niin sitten nuo kannattaa katsoa. Subakuutti tyreoidiitti on oma sairautensa jossa nuo nousevat ja jossa kilpirauhasessa tuntuu kipua ja tämä sairaus vaatii oman lääkityksensä eli kortikosteroidia suun kautta, melko helppo diagnosoida ja helppo hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse julkisen puolen lääkärinä voin sanoa seuraavaa: 99% CFS ja fibromyalgia-potilasta on omien elintapojensa vuoksi huonossa kunnossa olevia ihmisiä. Kyllä se vaan niin on, että masennus, väsymys ja kivut on lähes aina seurausta niistä elintavoista. Liikkumattomuus, huono ruokavalio ja vähäinen uni on kyllä se triadi, mikä tässä on lähes aina pohjalla. Ja näitä ihmisiä, kun patistat muuttumaan, tulee aina se "No en minä halua. Lihakset menee kipeäksi, jos salilla käy. En pysty tekemään treeniä, koska se hengästyttää.. Ei kerkeä syömään terveellisesti, kun on lapsia ja työ." Elämäntapaohjeet näille potilaille ei kelpaa käytännössä ikinä, kolmiolääkkeet kyllä. Olihan se Polokin määrännyt PIRIÄ hoidoksi. Varmasti tulee hyvä olo, jos sitä vetää :) Ja onhan se henkilökohtainen diileri tosi kiva :) Loput 1% näistä potilaista on sitten niitä, joilla on joku MUU, huomaamatta jäänyt sairaus taustalla. Avril Lavignellehan kävi juuri näin, että oli CFS diagnoosi, mutta sitten varmistuikin Lymen tauti(borrelioosi) aiheuttajaksi, vasta sen jälkeen, kun oli kuukausia ollut "CFS-lääkärin" hoidossa.

Muutenkin, on ollut niin paljon tutkimuksia tuosta CFS ja fibromyalgia-linjalta ja kaikki on tulleet samaan tulokseen: ohjattu, valvottu elintapojen parantaminen ja tulostavoitteellinen kuntoliikunta vähentää oireita selkeästi enemmän, kuin mitkään lääkkeet tai muut hoidot. Jos jokin asia paranee liikunnalla, oikealla ruokavaliolla ja riittävällä unella, niin onkohan se edes sairaus?

Aika ison prosentin heitit, että vain 1%:lla olisi joku oikea sairaus. Itselläni on epätyypillinen kolmoishermosärky ja fibromyalgia ja paljon muita diagnooseja. Oon laihduttanut 25kg, ollut nykyisessä bmi 20 jo yli vuoden. Harrastan 2-3x viikossa juoksua/lihaskuntoa. Sen lisäks teen fysioterapiaharjotteita. Syön terveellisesti ja nukun n. 9h yössä lääkkeiden avulla. Ja silti kipuja/oireita on paljon. Oon vasta parikymppinen.

En usko kuuluvani tuohon 1%:iin, vaan sanosin että meitä "oikeasti sairaita" on ainakin 20%'

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Juuri  näin. Kilpirauhasen vajaatoiminta on eräs helpoimmin diagnosoitavissa ja hoidettavissa oleva sairaus, toteamiseen riittää yksi labrakoe eli kilpirauashormonin vapauttajahormoni tyreotropiini (TSH) ja hoidoksi riittää kilpirauhashormonikorvaushoito eli tabletti jonka annos säädetään TSH-arvon perusteella yksinkertaisen ohjeen mukaan, optimi TSH-taso tyroksiinikorvaushoidossa on 1-2.

Silti jotenkin ihmeellisesti tästäkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta saadaan väännettyä ihmeellinen ja hankala sairaus jota ei lääkärit muka osaa tutkia eivätkä hoitaa.

Vai on helppoa...? Tässä kohtaa monet kilpirauhaspotilaat 😂😂😂. Minulla oli TSH aivan erinomaisissa arvoissa silti sain mm. jäykistymiskohtauksia, silmistäni silmän kosteana pitävä kyynelneste loppui, sylkeä ei tullut suuhun enää (reunapolilla todettu) ja huhheijaa, syy oli kilpirauhasessa. Ja Thyroxin ei auttanut, vaan vasta eläinperäinen auttoi. Hoitotasapainon löytäminen on jatkunut yli neljä vuotta ja nyt ollaan lähestymässä hyvää olotilaa. Onneksi on vielä lääkäreitä, jotka käyttävät aivosolujaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Juuri  näin. Kilpirauhasen vajaatoiminta on eräs helpoimmin diagnosoitavissa ja hoidettavissa oleva sairaus, toteamiseen riittää yksi labrakoe eli kilpirauashormonin vapauttajahormoni tyreotropiini (TSH) ja hoidoksi riittää kilpirauhashormonikorvaushoito eli tabletti jonka annos säädetään TSH-arvon perusteella yksinkertaisen ohjeen mukaan, optimi TSH-taso tyroksiinikorvaushoidossa on 1-2.

Silti jotenkin ihmeellisesti tästäkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta saadaan väännettyä ihmeellinen ja hankala sairaus jota ei lääkärit muka osaa tutkia eivätkä hoitaa.

Ymmärrätkö itsekään, miten ristiriitainen selityksissäsi olet. Itsekin toteat optimin TSH-tason olevan 1-2 (1 se vielä on paremminkin). Niin millälailla kehon erittämä T4 eroaa purkista tulevasta niin, että TSH saakin hoitamattomalla olla vaikkapa 3-4? Moni oireilee jo arvolla 2,5 ja saa avun kun hoidetaan. Mutta sinä lääkärinä jättäisit vaan hoitamatta.

Voitko selitää mihin perustuu ero tässä? Veikkaanpa, ettei sitä ole, vaan se on keksitty ero.

Vierailija kirjoitti:

Jos olis cfs, olisi varmaan aika valmis riskillisiinkin kokeiluihin, koska ilman niitä on satavarmaa, että tulevaisuus ei ole häävi.

Ei ole CVF, mutta toinen varsin rasittava ja toivoton krooninen sairaus. Kyllä nimenomaan sitä alkaa jossain vaiheessa olla aika toivoton, avoin kaikelle, mikä voisi mahdollisesti ehkä tarjota jonkinlaista apua tai helpotusta.  Tässäpä se riski myös juuri piilee - haavoittuvaisessa tilassa, täysin lopussa henkisesti ja fyysisesti on helppo sanoa "kas ihanaa, sulla on jotain helpottavaa" ihan mille tahansa, mitä ei ole mitenkään tutkittu. Ja se heikossa hapessa oleva keho ja heikentynyt jaksaminen ei kestä välttämättä hirveästi turhaa toivoa tai väärää hoitoa. Itse haen aktiivisesti myös vaihtoehtoisia keinoja auttaa itseäni - ne ovat kuitenkin aina lääkkeettömiä, kehollisia menetelmiä koettaa ladata kehoa tai poistaa stressiä kehosta. Lääkkelliset kokeilut koen pelottavina vaikka oma tilanteeni  ja toimintakykyni on varsin rajoittunut. Kokeilen, jos on jotain perustetta kokeilla. Pelkällä mutulla en lähtisi kehoani rassaamaan. Se ei kestä semmoista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Juuri  näin. Kilpirauhasen vajaatoiminta on eräs helpoimmin diagnosoitavissa ja hoidettavissa oleva sairaus, toteamiseen riittää yksi labrakoe eli kilpirauashormonin vapauttajahormoni tyreotropiini (TSH) ja hoidoksi riittää kilpirauhashormonikorvaushoito eli tabletti jonka annos säädetään TSH-arvon perusteella yksinkertaisen ohjeen mukaan, optimi TSH-taso tyroksiinikorvaushoidossa on 1-2.

Silti jotenkin ihmeellisesti tästäkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta saadaan väännettyä ihmeellinen ja hankala sairaus jota ei lääkärit muka osaa tutkia eivätkä hoitaa.

Ymmärrätkö itsekään, miten ristiriitainen selityksissäsi olet. Itsekin toteat optimin TSH-tason olevan 1-2 (1 se vielä on paremminkin). Niin millälailla kehon erittämä T4 eroaa purkista tulevasta niin, että TSH saakin hoitamattomalla olla vaikkapa 3-4? Moni oireilee jo arvolla 2,5 ja saa avun kun hoidetaan. Mutta sinä lääkärinä jättäisit vaan hoitamatta.

Voitko selitää mihin perustuu ero tässä? Veikkaanpa, ettei sitä ole, vaan se on keksitty ero.

Ja siis jatkan vielä, että jos joku ei oireile, niin ei tietenkään kannata hoitaa arvoilla alle 10 tai ainakaan alle 4, mutta puhunkin nyt oireilevista potilaista, joista ei löydy tutkimallakaan mitään muuta vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju taas vahvistaa sen, että pelottavan suuri osa ihmisistä on todella typeriä. Ihmiset uskovat mieluummin vertaispalstoja, populääri-julkaisuja, mutu-juttuja, "omaa intuitiotaan" kuin tutkittua tietoa. Käypä hoitokin on korruptoitunutta ja lääkefirmojen salaliiton tulosta. Sitten tämä kaikki tietämättömyys ja huuhaa-höpöily verhoillaan jotenkin avarakatseiseksi ja edistykselliseksi " kokonaisvaltaiseksi" omien oireiden kuunteluksi, jota kukaan eikä mikään ymmärrä, ei ainakaan lääkäri. Käypä hoito-suositukset perustuvat tutkittuun ja vertaisarvioituun tietoon ja ovat ehdottomasti asianmukaisin  menetelmä, mutta EI TIETENKÄÄN mikään ole  täydellinen järjestelmä. Tiede kehittyy ja kun tutkimustuloksia tulee lisää niin suositukset päivittyvät.  Ihmiset uskovat mieluummin googlella saamiaan yksipuolisia höpöhöpö-tuloksia kuin esim. lääketieteen tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on saattanut 20 vuotta opiskella alaa yliopistossa ja tehdä aiheesta väitöskirjan. Se on pelottavaa ja jopa koomista. Ja suurin osa ko. ihmisistä ei edes tajua omaa typeryyttään, näkyy mm. siinä, etä alapeukutuksia satelee tähänkin kommenttiin pilvin pimein

Se, mikä on pelottavaa, on se, että Suomessa on aivan liikaa huonoja, itseään Jumalana pitäviä lääkäreitä, jotka eivät kuuntele ja ymmärrä potilasta tai pitävät potilasta jopa valehtelijana. Olen itse menettänyt terveyteni ja joutunut ennenaikaiselle sairaseläkkeelle parikymppisenä ammattitaidottomien lääkäreiden takia, jotka eivät kuunnelleet minua. Juu, ihan oman alansa asiantuntijoita olivat. Mutta potilaan kuuntelemisen taito yms. puuttui täysin. Nuori ihminenhän ei voi olla mitenkään sairas. Ainakaan vakavasti. Opiskelijaikäisellä on aina krapula. Jos muuta väittää, niin valehtelee. Lääkäri sanoi minulle, että kuvittelen kaiken ja ongelma on vain päässäni. No niin olikin, valtimonpullistuma. Henki onneksi säilyi. Toinen lääkäri diagnosoi selkärangan murtuman lihaskivuksi. Nauroi kun itkin vastaanotolla ja pyysin kipulääkettä. Olenkin menettänyt kaiken luottamuksen lääkäreihin. He kun eivät edes saa mitään seuraamuksia potilaan elämän tahallisesta pilaamisesta. 

Käypä hoito -suosituksissa on hyvät ja huonot puolensa. Mutta suurin osa lääkäreistä ei osaa lukea ja ymmärtää edes niitä. Sittenkun yrität varovaisesti sanoa, että suosituksessa sanotaan näin, niin lääkäri ei edes kuuntele. Isoäitini menehtyi tänä kesänä sydänkohtaukseen. Viikkoa aikaisemmin hän oli käynyt lääkärissä. Lääkäri oli sanonut, ettei ole mitään hätää ja päästi kotiin. Lisätutkimuksiin aikaisintaan syksyllä, niin hän sanoi. Ei edes tutkinut kunnolla. Viikon kuluttua isoäitini sai massiivisen sydäninfarktin kotonaan ja menehtyi sinne. Kuvottavaa toimintaa. Mitä tekee lääkärillä, joka ei osaa lukea ja ymmärtää edes Käypä hoito -suosituksia? Isoäitini tapaus oli kuin suoraan oppikirjasta. Mikä on lääkärin vastuu? Korkeintaan läpsäys ranteelle? Huonoja kolleegoja puolletaan. Suurin osa lääkäreistä **skat välittää potilaistaan. Nostetaan vain korkeata palkkaa. Kuvittelevat olevansa parempia ihmisiä. 

Tiedän, että tähänkin vastaa lääkäri, joka puolustelee itseään ja kolleegoitaan. Huutaa porvoota ja antaa alapeukkua...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Juuri  näin. Kilpirauhasen vajaatoiminta on eräs helpoimmin diagnosoitavissa ja hoidettavissa oleva sairaus, toteamiseen riittää yksi labrakoe eli kilpirauashormonin vapauttajahormoni tyreotropiini (TSH) ja hoidoksi riittää kilpirauhashormonikorvaushoito eli tabletti jonka annos säädetään TSH-arvon perusteella yksinkertaisen ohjeen mukaan, optimi TSH-taso tyroksiinikorvaushoidossa on 1-2.

Silti jotenkin ihmeellisesti tästäkin yksinkertaisesta ja helposta asiasta saadaan väännettyä ihmeellinen ja hankala sairaus jota ei lääkärit muka osaa tutkia eivätkä hoitaa.

Vai on helppoa...? Tässä kohtaa monet kilpirauhaspotilaat 😂😂😂. Minulla oli TSH aivan erinomaisissa arvoissa silti sain mm. jäykistymiskohtauksia, silmistäni silmän kosteana pitävä kyynelneste loppui, sylkeä ei tullut suuhun enää (reunapolilla todettu) ja huhheijaa, syy oli kilpirauhasessa. Ja Thyroxin ei auttanut, vaan vasta eläinperäinen auttoi. Hoitotasapainon löytäminen on jatkunut yli neljä vuotta ja nyt ollaan lähestymässä hyvää olotilaa. Onneksi on vielä lääkäreitä, jotka käyttävät aivosolujaan.

Suomessa endokrinologia on lapsen kengissä ja yleislääkäreiden osaaminen luvattoman heikkoa. TSH kertoo toki jotain aivo-kilpirauhanen akselista, mutta ei se paljasta mitään dejodioitumsiesta ja esimerkiksi siitä, onko verenkierrossa tarpeeksi vapaata tyroksiinia tai aktivoituuko kohdesolujen dna-ekspressio siten kuin pitäisi.

Esimerkiksi miehellä on noin 0,03 prosenttia T4:ää seerumista ja 0,3 prosenttia T3:a seerumista vapaana sitoutumattomana muotona (kirjain V lopussa). Kilpirauhashormonia sitovia proteiineja ovat tyroksiinia sitova globuliini TBG eli thyropexin, transthyretiini TTR tai thyroxine-binding prealbumin TBPA ja albumiini HSA. Tästä syystä niiden T4V ja T3V mittaus on tärkeää kun pohditaan hypo/hypertyreoosia. Toisaalta, ei sen eutyreoottisen henkilönkään hoito tyroksiinisubstituutiolla (levotyroksiini) mitään hengenvaarallista ole, eli ihan turhaan sitäkään demonisoidaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää kilpirauhas-vouhotus on ihan muutaman viime vuoden aikana tullut ilmiö. Miten lääketieteellisesti voisi hoitaa  kilpirauhasvaivaa, jos kokeiden mukaan kilpirauhasesi toimii normaalisti? Mikä siinä on niin vaikea hyväksyä, että vika on jossain muualla? Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin ylimalkaisia, että niitä aiheutuu monesta muustakin sairaudesta tai pelkästä väsymyksestä  ja huonosta ruokavaliosta, esimerkiksi. Eihän lääkäri voi määrätä sinulle lääkitystä, jos sinulla on omasta takaa kilpirauhanen toimintakunnossa? Vai meinaatko, että lääkäri oikeen tahallaan jemmailee, että tälle Pirkko-Marjatalle ei tahallaan anneta kilpirauhaslääkettä, vaan oikeen jemmataan se tänne, että sitä oikein vituttaa? Ja lääkärikö ottaisi vastuun, että määräisi sulle ko. lääkkeen ja elimistösi menisi ihan päin helvettiä sen jälkeen. Sen jälkeen sitten olisitkin varmaan jos hoitovirhe-ilmoituksen takia vouhkaamassa tällä pastalla....

Niin, miten voi hoitaa kilpirauhasvaivaa, vaikka arvot on viitteissä? Ajatella, että jopa mäkin tiedän tämän, vaikken ole lääkäri. Liikatoiminnalle ei ihminen mene, vaikka hoidon alussa ths oiskin vaikkapa 2,5 kuten mulla.

Kilpirauhasessa ei ollut siis vikaa ja hormonipitoisuus veressä oli normaali. Mitä ihmeen hoitoa sitten  muka tarvitsit ja miksi ja mihin vaivaan??

Kilpirauhashormonit eivät vain vaikuta, vaikka niitä olisikin. Tämä on paras selitys asiassa, jonka itse uskon. Kuka on tutkinut sitä solutasolla, onko kilpirauhashormoniresistenssiä olemassa? Olen ymmärtänyt, että ei ole tutkittu. Tätä ei tiedetä. Miten siis voit väittää, ettei hoitooni tarvita kilpirauhashormonia ja se pitää vielä saada soluun saakka ja sen täytyy myös muuntua T3-muotoon. Mitä osaat kertoa viimeksimainitun tutkimusmääristä viime vuosikymmeniltä? Miten paljon huomio on lääketieteessä ollut T3:n toimintakyvyssä elimistössä? Rauta-arvot ja -tankkaus on hoidettu, ja sitäpaitsi perinteisestä kilpirauhasen vajaatoiminta kärsivillä on anemia aika yleinen oheistilanne. Mistä lie johtuukaan. Mutta kuten sanoin, se ei ollut syynä.