Lue keskustelun säännöt.
Anopin synttäriylläri - kylään 5 päiväksi kutsumatta!
05.09.2017 |
Nyt olen kyllä ihan älyttömän tilanteen edessä. Täytän ensiviikonloppuna pyöreitä ja anoppi päätti ilahduttaa oma-aloitteisella lahjalla. Hän ilmoitti, että jää synttärikestien jälkeen 5 päiväksi "auttamaan ja järjestelemään arkea" ... Noin niinkun lahjana minulle!
Elämme kyllä kiireistä perhe-elämää ja arki on hektistä, ei siinä mitään. Mutta en millään tahdo vielä anoppia tänne kaiken arjen sirkuksen lisäksi :( kertoi jo innoissaan kuinka ottaa ruokahuollon vastuulleen, kitkee puutarhaa ja ajatteli uudelleen järjestää taaperon huonetta. Mua stressaa ajatus noista viidestä päivästä ja hössöttävästä anopista kamalasti.
Paluulippu on ostettu kuulemma tosiaan tuon 5pv päähän eli kuinkas enää kieltääkään. Sanomattakin varmaan selvää, ettei mies asetu äitiään vastaan vaan on lähinnä hyvillään kun pääsee passattavaksi.
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaapas niitä esivanhempianne, joissa maalaistalon miniä joutui lähes koko ikänsä anopin vallassa elämään. Ja sitten hän vielä hoiti sen anopin hautaan asti. Ja silloin ei ollut mitään matkailuja tai kodin ulkopuolista työtä, että olisi päässyt edes hetkeksi lepäämään anopista.
Ehkä näistä miniöistä sitten omalle miniälle tuli myös kaikkitietävä neuvoja ja auttaja.
Luulen, että jonkinlaista kaunaa monella naisella on historiasta omaa anoppiaan kohtaan ja se siirretään sitten eteenpäin. Uskopaa pois, hyvistä aikeista huolimatta tekään ette osaa miniänne mieleen tulevaisuudessa toimia.
Kysykääpä siltä hankalalta anopilta, millainen suhde hänellä on ollut omaan anoppiinsa.
Olen esivanhempi (?), asuin anopin kanssa saman katon alla 15 vuotta. Hän oli mukava ja miellyttävä ihminen, mutta todennäköisesti vain siksi, että minä kohtelin häntät kunnioittavasti ja ymmärsin arvostaa elämäntyötään. Melkein väitän, että hankalalla anopilla on hankala miniä, koska jokainen tekee elämästään juuri niin hankalan kuin haluaa. Jos jatkuvasti osoittaa halveksivansa miehensä äitiä, niin todennäköisyys hyvään ihmissuhteeseen on olematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ah, ja se aina arvostelu. Piti olla seuraneitinä, syödä siihen aikaan kuin muutkin, vaan ei liikaa ja tietyllä tavalla. Jos ei ollut nälkä niin moitinta. Jos oli nälkä, niin älä ota enempää. Tämä lista vain jatkuu. Väsyneenä raatamisesta ei päiväunia, pitää olla ahkera, koska anoppikin on. Tein henkisesti raskaita graduhommia silloin ja lukemiseen piti keskittyä. Anoppi tiesi omasta kokemuksesta, vaan en ollut yli-ihminen. Sitten taas niihin kuuluisiin talkootöihin. Kaikki kaapit ja tavarat nuuskittiin läpi uteliaisuudesta. Että sellaista. Kaikkea en viitsi netissä edes kertoa, mitä se aika oli.
Moni anoppi osoittaa halveksivansa miniää. Esimerkiksi verrataan muihin naisiin tai exiin, jotka olivat niin paljon mukavampia. Kiva tapa karkoittaa uusi puoliso. Jotta poika vain niistäisi edelleen äidin mekkon helmoihin.
Kyllä miehelläsi ja lapsilla on oikeus viettää aika äidin ja isoäidin kanssa. Mietipä miltä sinusta tuntuu, jos et olisi tervetullut lapsesi kotiin aikanaan.
Kotiin saa tulla, sovitusti. Jollekin viisi päivää on ok, toiselle vuorokausikin liikaa. Pelisäännöt pitää sopia. Ja se on sen perillisen tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa anoppia en ottaisi edes yhdeksi yöksi yökylään. Sen sijaan veljen anoppi on aivan ihana tapaus! Saisi asua kevyesti viikonkin, eikä haittaisi ollenkaan. Luonteet ratkaisevat.
Vierailija kirjoitti:
Moni anoppi osoittaa halveksivansa miniää. Esimerkiksi verrataan muihin naisiin tai exiin, jotka olivat niin paljon mukavampia. Kiva tapa karkoittaa uusi puoliso. Jotta poika vain niistäisi edelleen äidin mekkon helmoihin.
Kun tapasin anoppini ensimmäisen kerran ilman, että mieheni lähettyvillä, anoppi kertoi vuolaasti kuinka introvertti ja hankala tapaus muutenkin "Jussi" on. Ei yhtään paistanut läpi, että ei hyväksynyt poikansa valintaa.
Muutenkin nolaa aina tilaisuuden tullen poikansa (myös miehen veljen). Ja miehensä. Ja minut sekä vävynsä. Mitä julkisemmin, sitä leveämpi virne anopin naamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehelläsi ja lapsilla on oikeus viettää aika äidin ja isoäidin kanssa. Mietipä miltä sinusta tuntuu, jos et olisi tervetullut lapsesi kotiin aikanaan.
Jos minusta tulee yhtä ilkeä ja toisista piittaamaton anoppi kuin oma anoppini on, niin ihan hyvästä syystä en olisi tervetullut. Alkeelliset kähtöstavat pitää anopillakin olla, eikä kenenkään tarvitse hyväksyä esim sitä, että anoppi käy kaikki kaapit läpi heti kun selkänsä kääntää.
Ap, auttaisiko, jos pirauttaisit anopille ja sanoisit, että visiitti ei nyt vaan sovi. Ja että taaperon huoneen järjestätte te, ei anoppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vähän samalla tavalla, anoppi ilmoitti tulevansa lasten syyslomalla heitä hoitamaan, ettei tarvita ekaluokkalaiselle hoitopaikkaa. Kielsin ja ilmoitin, että lastenhoito on järjestetty, ei ole tarvetta kenenkään tulla meille. Tästä anoppi veti herneen todella syvälle nenään ja varasi itselleen sekä tyttären perheelle lomamatkan etelään. Kun ei meillä apua tarvita, niin hän auttaa sitten tytärtään (joka on isossa yrityksessä hyväpalkkainen päällikkö, lapset jo esiteinejä). Kun meillä mies sitten sanoi äidilleen, että tämä ei ole tasapuolinen niin anoppi vain totesi, että hän tarjosi ensin apua meille, mutta miniä sanoi, että ei tarvita!
Pisteet anopille 6-0.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vähän samalla tavalla, anoppi ilmoitti tulevansa lasten syyslomalla heitä hoitamaan, ettei tarvita ekaluokkalaiselle hoitopaikkaa. Kielsin ja ilmoitin, että lastenhoito on järjestetty, ei ole tarvetta kenenkään tulla meille. Tästä anoppi veti herneen todella syvälle nenään ja varasi itselleen sekä tyttären perheelle lomamatkan etelään. Kun ei meillä apua tarvita, niin hän auttaa sitten tytärtään (joka on isossa yrityksessä hyväpalkkainen päällikkö, lapset jo esiteinejä). Kun meillä mies sitten sanoi äidilleen, että tämä ei ole tasapuolinen niin anoppi vain totesi, että hän tarjosi ensin apua meille, mutta miniä sanoi, että ei tarvita!
Pisteet anopille 6-0.
Kyllä, kun lajina on marttyyriyys, ilkeys ja kostonhimo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaapas niitä esivanhempianne, joissa maalaistalon miniä joutui lähes koko ikänsä anopin vallassa elämään. Ja sitten hän vielä hoiti sen anopin hautaan asti. Ja silloin ei ollut mitään matkailuja tai kodin ulkopuolista työtä, että olisi päässyt edes hetkeksi lepäämään anopista.
Ehkä näistä miniöistä sitten omalle miniälle tuli myös kaikkitietävä neuvoja ja auttaja.
Luulen, että jonkinlaista kaunaa monella naisella on historiasta omaa anoppiaan kohtaan ja se siirretään sitten eteenpäin. Uskopaa pois, hyvistä aikeista huolimatta tekään ette osaa miniänne mieleen tulevaisuudessa toimia.
Kysykääpä siltä hankalalta anopilta, millainen suhde hänellä on ollut omaan anoppiinsa.
Olen esivanhempi (?), asuin anopin kanssa saman katon alla 15 vuotta. Hän oli mukava ja miellyttävä ihminen, mutta todennäköisesti vain siksi, että minä kohtelin häntät kunnioittavasti ja ymmärsin arvostaa elämäntyötään. Melkein väitän, että hankalalla anopilla on hankala miniä, koska jokainen tekee elämästään juuri niin hankalan kuin haluaa. Jos jatkuvasti osoittaa halveksivansa miehensä äitiä, niin todennäköisyys hyvään ihmissuhteeseen on olematon.
Mulla on hankala anoppi. Kerrohan, miten minä olen ollut hankala miniä, kun en ole ikinä saanut anoppiin mitään yhteyttä. 8 vuotta ja olen täyttä ilmaa yhä, kuten alusta saakka. Anoppi järjestelee meidän lasten huoneita uusiksi, vaihtaa verhoja jne. Ikinä en ole sanonut vastaan, koska me ei keskustella anopin ignooratessa mut täysin. Vaihdan vain järjestyksen ja verhot takaisin entisiin tultuani kotiin. Ei käy kylässäkään kun minä olen kotona ja heillä käydessä ei puhu mulle sanaakaan. Hän vain alusta asti päätti ettei pidä minusta. Ei tullut häihinkään. Nyt en ole vuoteen käynyt, kun niin selkeästi en ole toivottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko lähettää osoitteeni anopillesi, jos hän haluaisikin tulla meille laittamaan ruokaa ja järjestelemään? Viisi päivää on kovin lyhyt aika, meillä voi olla kaksi viikkoa. Katkaisisi ihanasti kiireistä syksyä.
moni kuvittelee haluavansa läheisen ja avuliaan anopin, mutta todellisuus on 95% toista. Avulla on ns. aina hintansa. Mulle riittää joku satunnainen lasten iltahoito pari krt vuodessa tai yhteinen pieni mökkiviikonloppu isovanhempien kanssa ja lopun aikaa saa anoppi ja appi mun puolesta nautiskella eläkeläisten vapaudesta ja minä siitä, että kotini on linnani. En kyllä ottais myöskään omaa mutsia tänne oleilemaan ja "auttelemaan". Mua ei auta kyllä yhtään, että on yksi huomioon otettava lisää, jonka pillin mukaan pitäisi kuitenkin tanssia yhdessä jos toisessakin asiassa.
EN tiedä kuinka virkeitä nämä tuppautuja-auttajat ovat, että hoituuko oikeasti turvallisesti pari-kolme muksua, ruuanlaitot ja vaikkapa harrastuskuskaukset, uimahallireissut tai metsäretket. Vai mennäänkö siinä kuitenkin mummon jaksamisen ja lasten turvallisuuden äärirajoilla...
Meillä anoppi aina kertoi kuinka mielellään hoitaisi, mutta hoitaminen on hänen mielestään lasten syöttämistä (pullaa, karkkia, jätskiä...) ja kirjojen lukemista. Tai sitten lapset jätetään keskenään leikkimään, niin itse voi juoruta puhelimessa "pari hetkeä" Ei pysy mitenkään kahden vilkkaan pienen perässä.
Kitissyt, kun en päästä lapsia yökylään. Siivo on anoppilassa kauhea, lisäksi anopin mies on muistisairas ja raihnainen. Anopin kyytiin en lapsia laita, sen verran monta kertaa pelti kolissut viime aikoina. Anoppi lähinnä naureskelee kolareille, aina on vika siinä toisessa. Silloinkin, kun toinen osapuoli oli talon nurkka.
Kovasti olisi tuppautumassa silti meidän perheeseemme, eikä halua tajuta, että poikansa koti ei ole hänen kotinsa. Hänen sanansa ei ole täällä laki, eikä tänne marssita oman aikataulun mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaapas niitä esivanhempianne, joissa maalaistalon miniä joutui lähes koko ikänsä anopin vallassa elämään. Ja sitten hän vielä hoiti sen anopin hautaan asti. Ja silloin ei ollut mitään matkailuja tai kodin ulkopuolista työtä, että olisi päässyt edes hetkeksi lepäämään anopista.
Ehkä näistä miniöistä sitten omalle miniälle tuli myös kaikkitietävä neuvoja ja auttaja.
Luulen, että jonkinlaista kaunaa monella naisella on historiasta omaa anoppiaan kohtaan ja se siirretään sitten eteenpäin. Uskopaa pois, hyvistä aikeista huolimatta tekään ette osaa miniänne mieleen tulevaisuudessa toimia.
Kysykääpä siltä hankalalta anopilta, millainen suhde hänellä on ollut omaan anoppiinsa.
Olen esivanhempi (?), asuin anopin kanssa saman katon alla 15 vuotta. Hän oli mukava ja miellyttävä ihminen, mutta todennäköisesti vain siksi, että minä kohtelin häntät kunnioittavasti ja ymmärsin arvostaa elämäntyötään. Melkein väitän, että hankalalla anopilla on hankala miniä, koska jokainen tekee elämästään juuri niin hankalan kuin haluaa. Jos jatkuvasti osoittaa halveksivansa miehensä äitiä, niin todennäköisyys hyvään ihmissuhteeseen on olematon.
Mulla on hankala anoppi. Kerrohan, miten minä olen ollut hankala miniä, kun en ole ikinä saanut anoppiin mitään yhteyttä. 8 vuotta ja olen täyttä ilmaa yhä, kuten alusta saakka. Anoppi järjestelee meidän lasten huoneita uusiksi, vaihtaa verhoja jne. Ikinä en ole sanonut vastaan, koska me ei keskustella anopin ignooratessa mut täysin. Vaihdan vain järjestyksen ja verhot takaisin entisiin tultuani kotiin. Ei käy kylässäkään kun minä olen kotona ja heillä käydessä ei puhu mulle sanaakaan. Hän vain alusta asti päätti ettei pidä minusta. Ei tullut häihinkään. Nyt en ole vuoteen käynyt, kun niin selkeästi en ole toivottu.
Onko sun miehelle ok, että äitinsä käy sisustamassa lasten huoneita omin päin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko lähettää osoitteeni anopillesi, jos hän haluaisikin tulla meille laittamaan ruokaa ja järjestelemään? Viisi päivää on kovin lyhyt aika, meillä voi olla kaksi viikkoa. Katkaisisi ihanasti kiireistä syksyä.
Mulle riittää joku satunnainen lasten iltahoito pari krt vuodessa tai yhteinen pieni mökkiviikonloppu isovanhempien kanssa ja lopun aikaa saa anoppi ja appi mun puolesta nautiskella eläkeläisten vapaudesta ja minä siitä, että kotini on linnani.
Niin, sulle riittää. Mitä väliä sillä on mitä anoppi tai muut haluaa.
??? täh, siis mitä anopin pitäis mun perheestä tai musta sitten erityisesti saada irti? En tajua! Tekemisissä toki ollaan, kyläillään puolin ja toisin, laitetaan ruokaa/kahvit pöytään, mutta ei siis oteta tänne majailemaan eikä mennä heille majailemaan. Tosiaan kyllä, saisivat varmaan esim. ottaa lapset pidemmäksikin aikaa hoitoon/kylään, mutta eivät ole pyytäneet/ osoittaneet halukkuutta sellaiseen. Tänne kotiini en kyllä heitä ottaisi asustelemaan kovin pitkäksi, en vaikka haluaisivatkin. En tiedä onko se sitten itsekästä, mutta siinä menee mun raja kyllä. Heidän yksityisasioihinsa en puutu enkä vaadi heiltä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saanko lähettää osoitteeni anopillesi, jos hän haluaisikin tulla meille laittamaan ruokaa ja järjestelemään? Viisi päivää on kovin lyhyt aika, meillä voi olla kaksi viikkoa. Katkaisisi ihanasti kiireistä syksyä.
moni kuvittelee haluavansa läheisen ja avuliaan anopin, mutta todellisuus on 95% toista. Avulla on ns. aina hintansa. Mulle riittää joku satunnainen lasten iltahoito pari krt vuodessa tai yhteinen pieni mökkiviikonloppu isovanhempien kanssa ja lopun aikaa saa anoppi ja appi mun puolesta nautiskella eläkeläisten vapaudesta ja minä siitä, että kotini on linnani. En kyllä ottais myöskään omaa mutsia tänne oleilemaan ja "auttelemaan". Mua ei auta kyllä yhtään, että on yksi huomioon otettava lisää, jonka pillin mukaan pitäisi kuitenkin tanssia yhdessä jos toisessakin asiassa.
EN tiedä kuinka virkeitä nämä tuppautuja-auttajat ovat, että hoituuko oikeasti turvallisesti pari-kolme muksua, ruuanlaitot ja vaikkapa harrastuskuskaukset, uimahallireissut tai metsäretket. Vai mennäänkö siinä kuitenkin mummon jaksamisen ja lasten turvallisuuden äärirajoilla...
Meillä anoppi aina kertoi kuinka mielellään hoitaisi, mutta hoitaminen on hänen mielestään lasten syöttämistä (pullaa, karkkia, jätskiä...) ja kirjojen lukemista. Tai sitten lapset jätetään keskenään leikkimään, niin itse voi juoruta puhelimessa "pari hetkeä" Ei pysy mitenkään kahden vilkkaan pienen perässä.
Kitissyt, kun en päästä lapsia yökylään. Siivo on anoppilassa kauhea, lisäksi anopin mies on muistisairas ja raihnainen. Anopin kyytiin en lapsia laita, sen verran monta kertaa pelti kolissut viime aikoina. Anoppi lähinnä naureskelee kolareille, aina on vika siinä toisessa. Silloinkin, kun toinen osapuoli oli talon nurkka.
Kovasti olisi tuppautumassa silti meidän perheeseemme, eikä halua tajuta, että poikansa koti ei ole hänen kotinsa. Hänen sanansa ei ole täällä laki, eikä tänne marssita oman aikataulun mukaan.
Meilläkin mummo haluaisi kovasti hoitaa lapsenlapsiaan, mutta se valitettavasti ei ole mahdollista, sillä 1) mummon kunto ei riitä 2) mummon järkikään ei riitä (en edes viitsi kertoa, minkälaisia älynväläyksiä saattaa saada, liian tunnistettavaa) ja 3) mummon kunnioitus vanhempia kohtaan ei riitä.
Minä en ole sellainen ihminen, joka päättää syyllistyä heitteillejättöön, jotta pysyy hyvät välit sukuun. Olen sitten ihan mielelläni se kylmä miniä, joka ei anna kahta pientä lasta mummon "rakkaaseen" hoitoon. Itsepähän olen heidät tehnyt, joten itse enimmäkseen hoidankin. Luojan kiitos, minulla on läheisinä sellaisiakin ihmisiä, joiden lastenhoitoapuun ei sisälly turvallisuusriskejä eikä ylipäätään minkäänlaista tarvetta tehdä täysin päinvastoin kuin vanhemmat sanovat.
Anoppi sitä , anoppi tätä. Ilman sitä anoppia teillä ei olisi sitä miestäkään.
Muistattehan myös valittajat sitten jalkanne katketessa, että anoppi on saatanasta?
Tai kun tarvitsette muuta apua? Kuvottavaa nämä jutut.
Mies37w
Mieheni on ollut toista vuotta työttömänä ja tämä on käynyt kovasti appivanhemmilla häpeän puolelle, oma lapsi työtön.
He tulevat meille lounaalle kerran kuussa ja tuovat joka kerta farmariautollisen tarpeetonta tavaraa. Ja usein autossa on myös joku kodinkone. Joka on siis rikki.
Meidän kellarikomero oli tyhjä ja nyt kerran kuussa sinne tulee joku rikkimennyt kodinkone.
Kun kierrätysauto tulee kulmille, viedään kaikki pois. Kellarissa on uuni, ainakin 2 pesukonetta, jääkaappi ja vähintään 2 arkkupakastinta. Pieni homma on ollut saada koneet päällekkäin , jotta mahtuvat. Huoh !
Anopilla on todella iso kasa kestokasseja ja tuo kodinkoneen lisäksi meille aina 20 kassillista tavaraa, jota voin laittaa kirppikselle myyntiin. Muuten kiva, mutta siellä on aina vaatteita, joissa lika on pinttynyt, kirjavalion kirjoja, n 10 v vanhoja naistenlehtiä ja näillä ei ole mitään myyntiarvoa .
Kierrätän kaikki ja kaiken myyntikelpoisen laitan myyntiin.
Tätä on tapahtunut jo yli vuoden ja olen kyllä kiitollinen tavaroista. Vähän on tullut rahaakin, mutta anoppila on yli 300 neliöinen omakotitalo, jossain vaiheessa joku joutuu sen tyhjentämään ja mikä onkaan parempi tapa kuin pikkuhiljaa niin, että tarpeeton lajitellaan.
Viime viikon kirppismyynti oli 50 euroa, joka on tietenkin sekin rahaa.
Kerran kuussa he tulevat, aikaa menee auton tyhjentämisessä, edellisen kuun tyhjien laukkujen takaisin laittaminen, sekä syöminen, jossa samat puheenaiheet.
Oletko hakenut töitä ? Joo, on tämä kovaa, kun ei ole töitä, koittakaa jaksaa ja kyllä me autetaan, jos tarviitte rahaa. Älä nyt myy kaikkea pois. Se keittokirjakin oli lahja xx.ltä vuonna 1973. Kyllä niitä reseptejä voi vielä kokeilla.
Ruokapöydässä ollaan noin tunti, vierailu kestää max 3 h.
5 pv. Vaikka appivanhemmistä tykkäänkin, mieheni työttömyys on muuttanut heidän ajatustyyliä täysin.
Nyt mietit miten saat eniten irti vierailusta.
Tykkäisin
Sano että tiskit myös, huoneet saisi järjestää myös.
Täällä saa sentään purnata vastaan. Jossakin kehitysmaissa joutuu muuttamaan miehen nurkkiin anopin luokse. Sitten hakataan, kun ei ole tarpeeksi puhdasta jälkeä lattian lakaisusta. Tietää miniä paikkansa. Joku eno raiskaa huvikseen. Täällä voi onneksi sanoa, että välit poikki, jos ei toimi.