Miksei kiertoradalla olevat satelliitit sun muut putoa maahan painovoiman vaikutuksesta?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään keskipakoisvoimaa, on vain painovoima joka aiheutuu siitä että maapallo vetää satelliittia puoleensa ja toinen samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima jolla satelliitti vetää maapalloa puoleensa. Koska maapallo on paljon isompi vain satelliitin rata muuttuu niin paljon että sen voi mitata.

Totta, molemmat vetää toisiinsa koska tuo voima on yksi ja sama. Mikäs sitten estää satelliitin putoamisen?

Nämä asiat joilla tämänkin pystyisi ymmärtämään on opetettu varmaan jokaiselle täysi ikäiselle ihmiselle. Jo peruskoulun oppimäärä on erittäin laaja, paljon laajempi kuin osaisi kuvitellakaan. Tuntuu vain että pieni murunen siitä kaikesta tiedosta ihan oikeasti jää suurimmalla osalla mieleen ja loput lentää kuin vesi hanhen selästä pois.

Esimerkiksi AMKn fysiikka on suurimmaksi osaksi ihan samaa kuin peruskoulussa, toki vähän laajemmassa mittakaavassa ja enemmän sovellettavaa mutta perusperiaatteet on ihan samat.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.

Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia. 

Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.

Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.

Satelliitti putoaa mutta etenee niin kovaa että ehtii pudotessaan ohittaa maan on kuitenkin se oikea selitys.

Putoaminen ei todellakaan ole sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia. Mikä tahansa kappale putoaa kohti massakeskittymää vaikka sen vauhti ei kiihtyisikään.

Jos fiksaat koordinaatiston niin muutat todellisuuden luonnetta. Tällöin et enää puhu todellisesta fysikaalisesta maailmasta vaan mallista jonka vastaavuus todellisuuteen on virheellinen eikä selitä oikealla tavalla satelliitin käyttäytymistä.

Paino narun päässä on väärä selitys. Se paino siellä narun päässä kun pyörii vain niin kauan kun sinä sitä pyörität, ts. annat painolle lisää liike-energiaa narun välityksellä. Satelliitille ei mikään anna lisää liike-energiaa (ei siellä esim.ole mitään moottoreita käynnissä tms).

Keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan, se on ns. näennäisvoima. Sen voit kokeilla hyvin narun ja painon kanssa itsekin. Ala pyörittää sitä narua ja päästä siitä irti. Huomaat ettei se paino lähde pakenemaan keskikohdasta vaan jatkaa matkaansa suoraan eteenpäin. Yleisurheilukilpailussa tämä näkyy käytännössä esim. moukarinheitossa, jossa moukari on saatava suunnattua ulos häkissä olevasta aukosta. Tämä edellyttää aina että heittäjä irroittaa otteensa ennen aukkokohtaa.

Satelliitti nostetaan halutulle radalle ja sille annetaan haluttu nopeus joka saa sen liikkumaan maahan nähden vaakasuunnassa niin nopeasti että eteenpäin suuntautuva liike kumoaa painovoiman. Ihan samasta syystä Kuu ei tipu Maahan (kuita kutsutaan joskus "luonnollisksi satelliteiksi") eivätkä planeetat aurinkoon. Eivätkä aurinkokunnat linnunradan keskipisteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.

Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia. 

Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.

Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.

Satelliitti putoaa mutta etenee niin kovaa että ehtii pudotessaan ohittaa maan on kuitenkin se oikea selitys.

Putoaminen ei todellakaan ole sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia. Mikä tahansa kappale putoaa kohti massakeskittymää vaikka sen vauhti ei kiihtyisikään.

Jos fiksaat koordinaatiston niin muutat todellisuuden luonnetta. Tällöin et enää puhu todellisesta fysikaalisesta maailmasta vaan mallista jonka vastaavuus todellisuuteen on virheellinen eikä selitä oikealla tavalla satelliitin käyttäytymistä.

Paino narun päässä on väärä selitys. Se paino siellä narun päässä kun pyörii vain niin kauan kun sinä sitä pyörität, ts. annat painolle lisää liike-energiaa narun välityksellä.

Pötyä. Paino pyörisi narun päässä ympyrää vaikka maailman tappiin jos ei olisi ilmanvastusta ja täysin kitkaton kiinnityspiste mistä naru pyörii. Sillä miten paino alunperin narua heiluttamalla saadaan liikkeelle ei ole merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

1. Mikä tahansa kappale putoaa kohti massakeskittymää vaikka sen vauhti ei kiihtyisikään.

2. Jos fiksaat koordinaatiston niin muutat todellisuuden luonnetta. Tällöin et enää puhu todellisesta fysikaalisesta maailmasta vaan mallista jonka vastaavuus todellisuuteen on virheellinen eikä selitä oikealla tavalla satelliitin käyttäytymistä.

3. Paino narun päässä on väärä selitys. Se paino siellä narun päässä kun pyörii vain niin kauan kun sinä sitä pyörität, ts. annat painolle lisää liike-energiaa narun välityksellä. Satelliitille ei mikään anna lisää liike-energiaa (ei siellä esim.ole mitään moottoreita käynnissä tms).

1. Massakeskittymän ympärillä olevalla kiertoradalla oleva kappale ei nimenomaan putoa kohti massakeskittymää koska sen nopeus ei muutu vaan painovoima taivuttaa kappaleen liikkeen ympyräksi (tai ellipsiksi).

2. Pötyä. Astrofysiikassa käytetään monia eri koordinaatistoja riippuen mitä mallinnetaan ja miten tarkasti. Aurinkokeskeinen. Maakeskeinen. Ja maakeskeinen voi olla pyörivällä maalla tai ei-pyörivällä. Kuvitteletko että kaikki mallit ovat inertiakoordinaatistossa jossa koko universumi mukana?

3. Tähän tulikin jo vastattua.

Hassua miten sait yhteen viestiin niin paljon pötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.

Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia. 

Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.

Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.

Satelliitti putoaa mutta etenee niin kovaa että ehtii pudotessaan ohittaa maan on kuitenkin se oikea selitys.

Putoaminen ei todellakaan ole sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia. Mikä tahansa kappale putoaa kohti massakeskittymää vaikka sen vauhti ei kiihtyisikään.

Jos fiksaat koordinaatiston niin muutat todellisuuden luonnetta. Tällöin et enää puhu todellisesta fysikaalisesta maailmasta vaan mallista jonka vastaavuus todellisuuteen on virheellinen eikä selitä oikealla tavalla satelliitin käyttäytymistä.

Paino narun päässä on väärä selitys. Se paino siellä narun päässä kun pyörii vain niin kauan kun sinä sitä pyörität, ts. annat painolle lisää liike-energiaa narun välityksellä.

Pötyä. Paino pyörisi narun päässä ympyrää vaikka maailman tappiin jos ei olisi ilmanvastusta ja täysin kitkaton kiinnityspiste mistä naru pyörii. Sillä miten paino alunperin narua heiluttamalla saadaan liikkeelle ei ole merkitystä.

Heh. Jos tädillä olisi munat täti olisi setä. 

Pallo ei pyörisi tietenkään koska siihen vaikuttaa painovoima. Ajan myötä pyöriminen hidastuisi koska maan painovoima vetäisi palloa alaspäin.  Vai luuletko tosiaan että jos jos pyörittelet palloa ilmattomassa tilassa niin ainoa siihen vaikuttava voima on kitka?

Tämän vastapainoksi pyörimistä pitäisi ylläpitää jatkuvalla lisäenergialla.  Satelliittiinkin vaikuttaa painovoima, mutta koska satelliitin nopeus on niin suuri että se kumoaa painovoiman vaikutuksen se pysyy radallaan.

On toki yksi kuvitteellinen tilanne jossa narun pääsä oleva paino vastaa maata kiertävää satelliittia. Siis se että seisoisit maapallon keskipisteessä, narui syltää sieltä kiertoradalla ja nopeus jolla palloa pyörität riittää kumoamaan painovoiman vaikutuksen. Ja kas, painosi on satelliitti.

Vierailija kirjoitti:

Pallo ei pyörisi tietenkään koska siihen vaikuttaa painovoima. Ajan myötä pyöriminen hidastuisi koska maan painovoima vetäisi palloa alaspäin.  Vai luuletko tosiaan että jos jos pyörittelet palloa ilmattomassa tilassa niin ainoa siihen vaikuttava voima on kitka?

Odotan mielenkiinnolla selitystä miten kitkattomassa systeemissä konservatiivinen voima ajan myötä hidastaa pallonarusysteemiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Mikä tahansa kappale putoaa kohti massakeskittymää vaikka sen vauhti ei kiihtyisikään.

2. Jos fiksaat koordinaatiston niin muutat todellisuuden luonnetta. Tällöin et enää puhu todellisesta fysikaalisesta maailmasta vaan mallista jonka vastaavuus todellisuuteen on virheellinen eikä selitä oikealla tavalla satelliitin käyttäytymistä.

3. Paino narun päässä on väärä selitys. Se paino siellä narun päässä kun pyörii vain niin kauan kun sinä sitä pyörität, ts. annat painolle lisää liike-energiaa narun välityksellä. Satelliitille ei mikään anna lisää liike-energiaa (ei siellä esim.ole mitään moottoreita käynnissä tms).

1. Massakeskittymän ympärillä olevalla kiertoradalla oleva kappale ei nimenomaan putoa kohti massakeskittymää koska sen nopeus ei muutu vaan painovoima taivuttaa kappaleen liikkeen ympyräksi (tai ellipsiksi).

No lähinnä tässä tarkoitin ettei kiihtyvä nopeus ole mikään putoamisen tunnusmerkki, kuten kirjoittaja väitti.

2. Pötyä. Astrofysiikassa käytetään monia eri koordinaatistoja riippuen mitä mallinnetaan ja miten tarkasti. Aurinkokeskeinen. Maakeskeinen. Ja maakeskeinen voi olla pyörivällä maalla tai ei-pyörivällä. Kuvitteletko että kaikki mallit ovat inertiakoordinaatistossa jossa koko universumi mukana?

Käytetään käytetään. Mutta astrofysiikassa ei käytetä koordinaatistoja joilla ei kyetä mallintamaan tutkittavaa ilmiötä.

3. Tähän tulikin jo vastattua.

Niin tuli. Virheellisesti.

Hassua miten sait yhteen viestiin niin paljon pötyä.

Tosi hassua.

Vierailija kirjoitti:

1. No lähinnä tässä tarkoitin ettei kiihtyvä nopeus ole mikään putoamisen tunnusmerkki, kuten kirjoittaja väitti.

2. Käytetään käytetään. Mutta astrofysiikassa ei käytetä koordinaatistoja joilla ei kyetä mallintamaan tutkittavaa ilmiötä.

1. "Putoaminen" on kansankieltä joten sille ei ole mitään ekstaktia määritelmää. Mutta jos selittää tavikselle jotain hänelle outoa ilmiötä "putoamisella" niin tavis miettii tuolilta hyppäämistä. Jos taviksele sanotaan että satelliitti "putoaa" kohti maata mutta maa väistää alta niin tavis miettii että öö miksi satelliitti ei kiihdy ja miksi maa väistäsi alta. Siksi "putoamisesta" höpöttäminen on lähinnä harhaanjohtavaa kun selittää miksi satelliitti ei putoa maahan. Se ei putoa siksi koska se ei ole putoamassa. Se kiertää maata ympäri. Miksi se kiertää maata ympäri? Koska painovoima taivuttaa sen liikkeen ympyräksi.

2. Astrofysiikan perusoppikirjoissa käytetään mm maakeskeistä koordinaatistoa. Voin lainata jos haluat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pallo ei pyörisi tietenkään koska siihen vaikuttaa painovoima. Ajan myötä pyöriminen hidastuisi koska maan painovoima vetäisi palloa alaspäin.  Vai luuletko tosiaan että jos jos pyörittelet palloa ilmattomassa tilassa niin ainoa siihen vaikuttava voima on kitka?

Odotan mielenkiinnolla selitystä miten kitkattomassa systeemissä konservatiivinen voima ajan myötä hidastaa pallonarusysteemiä.

Olisi toki mielenkiintoista tietää mikä on painovoiman vaikutsmekanismi. Taitaa olla niin että gravitonejakaan ei ole kiistatta havaittu, joten selitystä painovoiman vaikutukselle on tosiaan hankala antaa. Kvanttifysiikassa voima on vuorovaikutus, ja vaikutus välittyy välittäjähiukkasen avulla, joten teoreettisesti ne ovat gravitonit, jotka sitä pallonarusysteemiä hidastavat.

Mutta kyllä se painovoima vaikuttaa, sinäkin pysyt sen ansiosta paikallasi. Ja vaikka sinulla olisi vieressäsi tyhjiökupla jossa pyörii täysin kitkattomasti narun päässä paino, se painovoima vaikuttaa siihen painoonkin vetäen sitä koko ajan kohden maapallon keskipistettä. Ja jos et jatkuvasti anna systeemillesi lisää energiaa jolla pyöriminen pysyy yllä painovoimasta huolimatta, pallosi nuukahtaa hyvin pian ja jää lopulta paikalleen alaspaäin roikkumaan. 

Jos sen sijaan painosi kiertäisi maapallon keskipistettä riittävän nopeasti, sen vauhti kumoaisi painovoiman vaikutuksen. Kuten satelliittien suhteen tapahtuu.

Kaikki kappaleet jatkaa matkaansa samalla nopeudella samaan suuntaan ellei niihin kohdistu voimia. Voimat aiheuttavat kiihtyvyyden (tai hidastuvuuden) johonkin suuntaan. Satelliitti jatkaisi vakionopeudella matkaansa avaruuteen ellei siihen kohdistuisi Maan painovoimaa. Painovoima aiheuttaa kiihtyvyyden Maata kohti, eli satelliitin suunta kääntyy koko ajan kohti Maata ja sen rata kaareutuu. Tämä kaareva rata on ympyrä kun satelliitin massa, painovoima, Maan ja satelliitin keskipisteiden etäisyys sekä satelliitin nopeus ovat tasapainossa. Tasapainon ehtoja on tutkittu kokeellisesti ja ne on kirjoitettu yhtälöksi joka on yleispätevä kaikelle ympyräliikkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Ja vaikka sinulla olisi vieressäsi tyhjiökupla jossa pyörii täysin kitkattomasti narun päässä paino, se painovoima vaikuttaa siihen painoonkin vetäen sitä koko ajan kohden maapallon keskipistettä. Ja jos et jatkuvasti anna systeemillesi lisää energiaa jolla pyöriminen pysyy yllä painovoimasta huolimatta, pallosi nuukahtaa hyvin pian ja jää lopulta paikalleen alaspaäin roikkumaan. 

Mihinkä pyörivän painonarusysteemin liike-energiaa katoaa kitkattomassa systeemissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. No lähinnä tässä tarkoitin ettei kiihtyvä nopeus ole mikään putoamisen tunnusmerkki, kuten kirjoittaja väitti.

2. Käytetään käytetään. Mutta astrofysiikassa ei käytetä koordinaatistoja joilla ei kyetä mallintamaan tutkittavaa ilmiötä.

1. "Putoaminen" on kansankieltä joten sille ei ole mitään ekstaktia määritelmää. Mutta jos selittää tavikselle jotain hänelle outoa ilmiötä "putoamisella" niin tavis miettii tuolilta hyppäämistä. Jos taviksele sanotaan että satelliitti "putoaa" kohti maata mutta maa väistää alta niin tavis miettii että öö miksi satelliitti ei kiihdy ja miksi maa väistäsi alta. Siksi "putoamisesta" höpöttäminen on lähinnä harhaanjohtavaa kun selittää miksi satelliitti ei putoa maahan. Se ei putoa siksi koska se ei ole putoamassa. Se kiertää maata ympäri. Miksi se kiertää maata ympäri? Koska painovoima taivuttaa sen liikkeen ympyräksi.

2. Astrofysiikan perusoppikirjoissa käytetään mm maakeskeistä koordinaatistoa. Voin lainata jos haluat.

Heh. Nyt sitten "selität tavikselle" käyttäen virheellistä koordinaatistoa, vertauskuvaa joka ei vastaa todellisuutta ja myös voimaa jota ei ole olemassakaan.

Voihan "tavikselle selittää" asian niinkin että satelliiti liikkuvat vaakasuoraan maan yli eivätkä siksi törmää maan pintaan, mutta ei sekään selitys todellisuutta vastaa.

Minusta sellaiset "taviksille selittämiset" ovat parempia jotka perustuvat todellisiin fysikaalisiin ilmiöihin, todellisiin voimiin ja todellisiin syihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään keskipakoisvoimaa, on vain painovoima joka aiheutuu siitä että maapallo vetää satelliittia puoleensa ja toinen samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima jolla satelliitti vetää maapalloa puoleensa. Koska maapallo on paljon isompi vain satelliitin rata muuttuu niin paljon että sen voi mitata.

Totta, molemmat vetää toisiinsa koska tuo voima on yksi ja sama. Mikäs sitten estää satelliitin putoamisen?

Ei mikään kuten tässäkin ketjussa on moneen kertaan sanottu. Se putoaa jatkuvasti kohti maapallon keskipistettä mutta toisaalta liikkuu lujaa vauhtia eteenpäin. Yhteistulos näistä on se että se liikkuu rataansa maapallon ympäri.

Vierailija kirjoitti:

Heh. Nyt sitten "selität tavikselle" käyttäen virheellistä koordinaatistoa, vertauskuvaa joka ei vastaa todellisuutta ja myös voimaa jota ei ole olemassakaan.

Minä en ole puhunut keskipakoisvoimasta sanallakaan, siitä ei edes tarvitse puhua. Naru vastaa painovoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.

Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia. 

Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.

Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.

Vaan kun se putoaminen on oikea vastaus. Satelliitilla on 2 eri nopeus/kiihtyvyysvektoria. Toinen osoittaa maan keskipisteeseen ja johtuu maan vetovoimasta. Toinen taas johtuu satelliitin nopeudesta radallaan ja osoittaa radan ns. tangentin suuntaan (menosuuntaan kullakin hetkellä). Summavoima määrää mihin satelliitti kulkee eli maan keskipisteeseen osoittava voimakomponentti kääntää satelliittia samalla kuin se eteenpäin vievä vie eteenpäin. Satelliitin korkeuksilla ei ole juurikaan ilmakehää joten satelliitti ei hidastu kovinkaan nopeasti eli raketilla annettu alkunopeus + pienet korjailut välillä riittää pitämään satelliitin radallaan.

Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.

Ei putoaminen ole oikea vastaus koska satelliitti ei putoa. Vektoreista höpiseminen katu-ummikolle on sama kuin selittäisi ydinreaktorista lehmälle laitumella.

Putoaa kyllä. Siihen vaikuttaa painovoima.

Painovoima ei pysty pudottamaan satelliittia koska se vaikuttaa sivusuunnasta suhteessa satelliitin nopeuteen. Se opetetaan jo ainakin lukiossa että suoraan 90 asteessa kulkusuunnasta vaikuttava voima ei hidasta eikä kiihdytä kappaletta vaan kääntää sen kulkusuuntaa. Satellitin tapauksessa tämä jatkuva kääntö tuottaa maapallon ympäri menevän kiertoradan, joten satelliitti ei putoa.

Höpö höpö, jos teille tosiaan on noin lukiossa opetettu niin vaihda lukiota. Saattaa tietty olla että olet tunnit selannut por ... voolaisia kissakuvasivustoja ja sinulta on jäänyt jotain tärkeää oppimatta.

Kun on mallintanut kiertoratoja Matlabilla Runge-Kutta metodeilla niin ehkä tiedän mistä puhun. Sinä et selvästikään tiedä.

Niin, en yhtään ihmettele että noilla taidoilla joku kaavansyöttö matlabiin on se uran kohokohta josta ylpeillään pitkin palstoja. 

Kun ei ole tehnyt sitäkään ja uskoo että liikesuuntaan nähden ortogonaali voima kiihdyttää tai jarruttaa kappaletta niin on vielä vähemmän ylpeilyn aihetta. Noilla tiedoilla universumin jokaisen atomin elektronit joko karkaisivat tai syöksyisivät atomiytimeen.

Kaikki voimat kiihdyttää tai jarruttaa kappaletta. Terv. Newton

Noup. Liikesuuntaan nähden ortogonaali voima ei kiihdytä eikä jarruta vaan kääntää kappaleen suuntaa. Ihan Newtonin oppien mukaisesti.

Sivuttaissuuntainen voima kääntää nopeusvektoria, vaikkakin sen pituus ei muutu. Koska nopeus on vektorisuure niin sen suunnan muutos on kiihtyvyyttä, joka tosin ei muuta vauhtia, vain nopeutta. (nopeus on vektorisuure, vauhti skalaari).

Vierailija kirjoitti:

Minusta sellaiset "taviksille selittämiset" ovat parempia jotka perustuvat todellisiin fysikaalisiin ilmiöihin, todellisiin voimiin ja todellisiin syihin.

Narun päässä pyörivä paino kokee todellisen voiman, narun vetovoiman. Satelliitin tapauksessa tuo voima on painovoima. Lopputulema on kummallakin sama, ympyrän muotoinen kiertorata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään keskipakoisvoimaa, on vain painovoima joka aiheutuu siitä että maapallo vetää satelliittia puoleensa ja toinen samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima jolla satelliitti vetää maapalloa puoleensa. Koska maapallo on paljon isompi vain satelliitin rata muuttuu niin paljon että sen voi mitata.

Totta, molemmat vetää toisiinsa koska tuo voima on yksi ja sama. Mikäs sitten estää satelliitin putoamisen?

Se kerrottiin jo eka sivulla. Siksi ei putoa, kun niiden satelliittien ratoja korjataan maasta käsin. Muuten putoaisivat. Joudutaan oikaisemaan. Ja  jatkuvastihan sieltä putoaa avaruusromua, joka palaa sitten ilmakehässä poroksi. Mutta ei tarpeeksi nopeasti. Avaruusromu tulee olemaan iso ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään keskipakoisvoimaa, on vain painovoima joka aiheutuu siitä että maapallo vetää satelliittia puoleensa ja toinen samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima jolla satelliitti vetää maapalloa puoleensa. Koska maapallo on paljon isompi vain satelliitin rata muuttuu niin paljon että sen voi mitata.

Totta, molemmat vetää toisiinsa koska tuo voima on yksi ja sama. Mikäs sitten estää satelliitin putoamisen?

Se kerrottiin jo eka sivulla. Siksi ei putoa, kun niiden satelliittien ratoja korjataan maasta käsin. Muuten putoaisivat. Joudutaan oikaisemaan. Ja  jatkuvastihan sieltä putoaa avaruusromua, joka palaa sitten ilmakehässä poroksi. Mutta ei tarpeeksi nopeasti. Avaruusromu tulee olemaan iso ongelma.

Tämä oli monista VÄÄRISTÄ selityksistä vain yksi.

Meilläkin lukiossa fysiikan lehtori sanoi, ettei keskipakovoimaa ole olemassa. Ja selitti sen juuri noin, että jos palloa pyöritetään narun päässä ja katkaistaan naru, pallo jatkaa suuntaansa suoraan. Se yrittää koko ajan mennäkin suoraan, mutta naru estää sitä.

Jos olisi keskipakovoima, narun katkettua pallo jatkaisi matkaansa ympyrän muodossa kauemmaksi keskipisteestä aina vain loitommalle. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

Sama bussissa, kun se kääntyy mutkasta ja matkustajat nojautuvat toiseen suuntaan. Yrittävät jatkaa suoraan matkaa, mihin bussi oli alunperin menossa, mutta bussin käännyttyä täytyykin mukautua uuteen suuntaan.