Miksei kiertoradalla olevat satelliitit sun muut putoa maahan painovoiman vaikutuksesta?
Alkakaahan selittää mulle!! Ja selittäkää yksinkertaisesti, kiitos. Olen simppeli.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.
Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia.
Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.
Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.
Vaan kun se putoaminen on oikea vastaus. Satelliitilla on 2 eri nopeus/kiihtyvyysvektoria. Toinen osoittaa maan keskipisteeseen ja johtuu maan vetovoimasta. Toinen taas johtuu satelliitin nopeudesta radallaan ja osoittaa radan ns. tangentin suuntaan (menosuuntaan kullakin hetkellä). Summavoima määrää mihin satelliitti kulkee eli maan keskipisteeseen osoittava voimakomponentti kääntää satelliittia samalla kuin se eteenpäin vievä vie eteenpäin. Satelliitin korkeuksilla ei ole juurikaan ilmakehää joten satelliitti ei hidastu kovinkaan nopeasti eli raketilla annettu alkunopeus + pienet korjailut välillä riittää pitämään satelliitin radallaan.
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Ei putoaminen ole oikea vastaus koska satelliitti ei putoa. Vektoreista höpiseminen katu-ummikolle on sama kuin selittäisi ydinreaktorista lehmälle laitumella.
Putoaa kyllä. Siihen vaikuttaa painovoima.
Painovoima ei pysty pudottamaan satelliittia koska se vaikuttaa sivusuunnasta suhteessa satelliitin nopeuteen. Se opetetaan jo ainakin lukiossa että suoraan 90 asteessa kulkusuunnasta vaikuttava voima ei hidasta eikä kiihdytä kappaletta vaan kääntää sen kulkusuuntaa. Satellitin tapauksessa tämä jatkuva kääntö tuottaa maapallon ympäri menevän kiertoradan, joten satelliitti ei putoa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Keskipakovoima kumoaa painovoiman. Voimat on yhtäsuuret ja vastakkaissuuntaiset. Siksi satelliitti pysyy radalla. Mutta ei simppeli tajua tätäkään.
Niissä on moottorit, jotka korjaavat kiertorataa...
Näin ainakin NASA kertoi.
Riippuen kuinka korkealla mikäkin on...
Se avaruusromu, jota on nytkin tonneja avaruudessa tippuu pikkuhiljaa maahan ja palaa ilmakehässä...
Saa olla aika hiivatin iso kappale, ennenkuin siitä on niin paljon vaaraa, ettei se tuhoudukaan ilmakehään saapuessaan....
Jokatapauksessa kaikki tulee sieltä alaspäin....Näin tapahtuu kaikelle, joka siellä kiertoradalla kiertää, eli niitä korkeuksia nostetaan ihan jatkuvasti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Keskipakovoima kumoaa painovoiman. Voimat on yhtäsuuret ja vastakkaissuuntaiset. Siksi satelliitti pysyy radalla. Mutta ei simppeli tajua tätäkään.
Kyllä ne pysyy siellä just niin kauan, kunnes maanvetovoima ne kiskaisee maan ilmakehään.....
Korkeudesta riippuen kestää x määrää aikaa, kunnes tämä tapahtuu....
http://newsfeed.time.com/2011/09/22/satellite-falling-to-earth-nasa-sci…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Keskipakovoima kumoaa painovoiman. Voimat on yhtäsuuret ja vastakkaissuuntaiset. Siksi satelliitti pysyy radalla. Mutta ei simppeli tajua tätäkään.
Ei ole mitään keskipakoisvoimaa, on vain painovoima joka aiheutuu siitä että maapallo vetää satelliittia puoleensa ja toinen samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima jolla satelliitti vetää maapalloa puoleensa. Koska maapallo on paljon isompi vain satelliitin rata muuttuu niin paljon että sen voi mitata.
Tässä niitä kappaleita joita tuo keskipakovoima (hihhiii) ei sitten pitänytkään ikuisuuksia tuolla taivaalla....
http://www.aerospace.org/cords/reentry-predictions/upcoming-reentries-2…
Vierailija kirjoitti:
Niissä on moottorit, jotka korjaavat kiertorataa...
Näin ainakin NASA kertoi.
Riippuen kuinka korkealla mikäkin on...
Se avaruusromu, jota on nytkin tonneja avaruudessa tippuu pikkuhiljaa maahan ja palaa ilmakehässä...
Saa olla aika hiivatin iso kappale, ennenkuin siitä on niin paljon vaaraa, ettei se tuhoudukaan ilmakehään saapuessaan....
Jokatapauksessa kaikki tulee sieltä alaspäin....Näin tapahtuu kaikelle, joka siellä kiertoradalla kiertää, eli niitä korkeuksia nostetaan ihan jatkuvasti...
Niin, kitkan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Keskipakovoima kumoaa painovoiman. Voimat on yhtäsuuret ja vastakkaissuuntaiset. Siksi satelliitti pysyy radalla. Mutta ei simppeli tajua tätäkään.
Jos mallintaa maan pyöreäksi ei mitään keksipakovoimaa tarvita osoittamaan miten kiertoradat toimivat.
Ainoastaan jos mallintaan maan littanaksi täytyy malliin lisätä keinotekoinen nopeudesta johtuva keskipakovoima.
Koko ajan ne putoaakin mutta kun niillä on nopeutta eteenpäin niin maa karkaa aina alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.
Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia.
Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.
Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.
Vaan kun se putoaminen on oikea vastaus. Satelliitilla on 2 eri nopeus/kiihtyvyysvektoria. Toinen osoittaa maan keskipisteeseen ja johtuu maan vetovoimasta. Toinen taas johtuu satelliitin nopeudesta radallaan ja osoittaa radan ns. tangentin suuntaan (menosuuntaan kullakin hetkellä). Summavoima määrää mihin satelliitti kulkee eli maan keskipisteeseen osoittava voimakomponentti kääntää satelliittia samalla kuin se eteenpäin vievä vie eteenpäin. Satelliitin korkeuksilla ei ole juurikaan ilmakehää joten satelliitti ei hidastu kovinkaan nopeasti eli raketilla annettu alkunopeus + pienet korjailut välillä riittää pitämään satelliitin radallaan.
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Ei putoaminen ole oikea vastaus koska satelliitti ei putoa. Vektoreista höpiseminen katu-ummikolle on sama kuin selittäisi ydinreaktorista lehmälle laitumella.
Putoaa kyllä. Siihen vaikuttaa painovoima.
Painovoima ei pysty pudottamaan satelliittia koska se vaikuttaa sivusuunnasta suhteessa satelliitin nopeuteen. Se opetetaan jo ainakin lukiossa että suoraan 90 asteessa kulkusuunnasta vaikuttava voima ei hidasta eikä kiihdytä kappaletta vaan kääntää sen kulkusuuntaa. Satellitin tapauksessa tämä jatkuva kääntö tuottaa maapallon ympäri menevän kiertoradan, joten satelliitti ei putoa.
Höpö höpö, jos teille tosiaan on noin lukiossa opetettu niin vaihda lukiota. Saattaa tietty olla että olet tunnit selannut por ... voolaisia kissakuvasivustoja ja sinulta on jäänyt jotain tärkeää oppimatta.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan ne putoaakin mutta kun niillä on nopeutta eteenpäin niin maa karkaa aina alta.
Maa ei karkaa yhtään mihinkään. Satelliitti pyörii maapallon ympäri myös maakeskeisessä koordinaatistossa missä maa ei liiku mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Keskipakovoima kumoaa painovoiman. Voimat on yhtäsuuret ja vastakkaissuuntaiset. Siksi satelliitti pysyy radalla. Mutta ei simppeli tajua tätäkään.
Ei ole mitään keskipakoisvoimaa, on vain painovoima joka aiheutuu siitä että maapallo vetää satelliittia puoleensa ja toinen samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima jolla satelliitti vetää maapalloa puoleensa. Koska maapallo on paljon isompi vain satelliitin rata muuttuu niin paljon että sen voi mitata.
Riippuen radasta, esim. Päiväntasajalla maapallo on paksupi, joten lentorataa korjataan vastaavasti.
Koska maa ei ole täysin pallon muotoinen, vaan paksumpi päiväntasaajan kohdalta, maan gravitaatiovoima ei ole vakio paikasta toiseen. Jos satelliitin navan kautta kulkevaa rataa kallistetaan, niin tämä ero gravitaatiokentässä muuttaa radan kallistusta. Satelliitin lähestyessä päiväntasaajaa, radan inklinaatio kasvaa ja sen ylitettyä päiväntasaajan inklinaatio taas pienenee. Tämä saa radan tason kiertymään maan kiertoakselin ympäri. Valitsemalla inklinaatiokulma sopivasti voidaan satelliitti saada ns. aurinkosynkroniselle radalle. Tällöin satelliitin radan tason kiertyminen yhden kierroksen kestää tasan trooppisen vuoden, ja ratatason suhde aurinkoon pysyy vakiona. Seurauksena on, että satelliitin ylitysajat tietylle paikalle pysyvät läpi vuoden samana. Esimerkiksi satelliitin, jonka radan säde on 7 228 kilometriä (NOAA-satelliitit), inklinaation tulee olla 98,8°.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.
Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia.
Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.
Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.
Vaan kun se putoaminen on oikea vastaus. Satelliitilla on 2 eri nopeus/kiihtyvyysvektoria. Toinen osoittaa maan keskipisteeseen ja johtuu maan vetovoimasta. Toinen taas johtuu satelliitin nopeudesta radallaan ja osoittaa radan ns. tangentin suuntaan (menosuuntaan kullakin hetkellä). Summavoima määrää mihin satelliitti kulkee eli maan keskipisteeseen osoittava voimakomponentti kääntää satelliittia samalla kuin se eteenpäin vievä vie eteenpäin. Satelliitin korkeuksilla ei ole juurikaan ilmakehää joten satelliitti ei hidastu kovinkaan nopeasti eli raketilla annettu alkunopeus + pienet korjailut välillä riittää pitämään satelliitin radallaan.
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Ei putoaminen ole oikea vastaus koska satelliitti ei putoa. Vektoreista höpiseminen katu-ummikolle on sama kuin selittäisi ydinreaktorista lehmälle laitumella.
Putoaa kyllä. Siihen vaikuttaa painovoima.
Painovoima ei pysty pudottamaan satelliittia koska se vaikuttaa sivusuunnasta suhteessa satelliitin nopeuteen. Se opetetaan jo ainakin lukiossa että suoraan 90 asteessa kulkusuunnasta vaikuttava voima ei hidasta eikä kiihdytä kappaletta vaan kääntää sen kulkusuuntaa. Satellitin tapauksessa tämä jatkuva kääntö tuottaa maapallon ympäri menevän kiertoradan, joten satelliitti ei putoa.
Höpö höpö, jos teille tosiaan on noin lukiossa opetettu niin vaihda lukiota. Saattaa tietty olla että olet tunnit selannut por ... voolaisia kissakuvasivustoja ja sinulta on jäänyt jotain tärkeää oppimatta.
Kun on mallintanut kiertoratoja Matlabilla Runge-Kutta metodeilla niin ehkä tiedän mistä puhun. Sinä et selvästikään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan ne putoaakin mutta kun niillä on nopeutta eteenpäin niin maa karkaa aina alta.
Maa ei karkaa yhtään mihinkään. Satelliitti pyörii maapallon ympäri myös maakeskeisessä koordinaatistossa missä maa ei liiku mihinkään.
Maahan pätee Keplerin lait....
Ensimmäinen laki kuuluu: planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä. Keplerin toinen laki oli kahdesta ensimmäisestä laista ensimmäisenä ratkaistu: Säde, joka yhdistää Auringon ja planeetan, pyyhkäisee saman pinta-alan aikayksikössä, toisin sanoen kiertolaisen nopeus on suurin lähellä Aurinkoa ja etäällä sen nopeus on pienempi.
Maa liikkuu sittenkin.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.
Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia.
Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.
Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.
Vaan kun se putoaminen on oikea vastaus. Satelliitilla on 2 eri nopeus/kiihtyvyysvektoria. Toinen osoittaa maan keskipisteeseen ja johtuu maan vetovoimasta. Toinen taas johtuu satelliitin nopeudesta radallaan ja osoittaa radan ns. tangentin suuntaan (menosuuntaan kullakin hetkellä). Summavoima määrää mihin satelliitti kulkee eli maan keskipisteeseen osoittava voimakomponentti kääntää satelliittia samalla kuin se eteenpäin vievä vie eteenpäin. Satelliitin korkeuksilla ei ole juurikaan ilmakehää joten satelliitti ei hidastu kovinkaan nopeasti eli raketilla annettu alkunopeus + pienet korjailut välillä riittää pitämään satelliitin radallaan.
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Ei putoaminen ole oikea vastaus koska satelliitti ei putoa. Vektoreista höpiseminen katu-ummikolle on sama kuin selittäisi ydinreaktorista lehmälle laitumella.
Putoaa kyllä. Siihen vaikuttaa painovoima.
Painovoima ei pysty pudottamaan satelliittia koska se vaikuttaa sivusuunnasta suhteessa satelliitin nopeuteen. Se opetetaan jo ainakin lukiossa että suoraan 90 asteessa kulkusuunnasta vaikuttava voima ei hidasta eikä kiihdytä kappaletta vaan kääntää sen kulkusuuntaa. Satellitin tapauksessa tämä jatkuva kääntö tuottaa maapallon ympäri menevän kiertoradan, joten satelliitti ei putoa.
Höpö höpö, jos teille tosiaan on noin lukiossa opetettu niin vaihda lukiota. Saattaa tietty olla että olet tunnit selannut por ... voolaisia kissakuvasivustoja ja sinulta on jäänyt jotain tärkeää oppimatta.
Kun on mallintanut kiertoratoja Matlabilla Runge-Kutta metodeilla niin ehkä tiedän mistä puhun. Sinä et selvästikään tiedä.
Ja itse olen tällä hetkellä NASAlla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Keskipakovoima kumoaa painovoiman. Voimat on yhtäsuuret ja vastakkaissuuntaiset. Siksi satelliitti pysyy radalla. Mutta ei simppeli tajua tätäkään.
Ei ole mitään keskipakoisvoimaa, on vain painovoima joka aiheutuu siitä että maapallo vetää satelliittia puoleensa ja toinen samansuuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima jolla satelliitti vetää maapalloa puoleensa. Koska maapallo on paljon isompi vain satelliitin rata muuttuu niin paljon että sen voi mitata.
Riippuen radasta, esim. Päiväntasajalla maapallo on paksupi, joten lentorataa korjataan vastaavasti.
Koska maa ei ole täysin pallon muotoinen, vaan paksumpi päiväntasaajan kohdalta, maan gravitaatiovoima ei ole vakio paikasta toiseen. Jos satelliitin navan kautta kulkevaa rataa kallistetaan, niin tämä ero gravitaatiokentässä muuttaa radan kallistusta. Satelliitin lähestyessä päiväntasaajaa, radan inklinaatio kasvaa ja sen ylitettyä päiväntasaajan inklinaatio taas pienenee. Tämä saa radan tason kiertymään maan kiertoakselin ympäri. Valitsemalla inklinaatiokulma sopivasti voidaan satelliitti saada ns. aurinkosynkroniselle radalle. Tällöin satelliitin radan tason kiertyminen yhden kierroksen kestää tasan trooppisen vuoden, ja ratatason suhde aurinkoon pysyy vakiona. Seurauksena on, että satelliitin ylitysajat tietylle paikalle pysyvät läpi vuoden samana. Esimerkiksi satelliitin, jonka radan säde on 7 228 kilometriä (NOAA-satelliitit), inklinaation tulee olla 98,8°.
Varmaan ap:ta kauheasti auttaa tämä tieto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä "satelliitti putoaa koko ajan kohti maata mutta maa ehtii aina alta pois" on kaikkein hämäävin ja harhaanjohtavin "kansantajuinen" selitys mitä yleensä kuulee.
Ei, se ei putoa kohti maata, putoaminen on sitä että lähestyy jotain kiihtyvää vauhtia.
Ja ei, maa ei ehdi satelliitin alta pois, jos fiksataan koordinaatisto maahan niin maa ei liiku yhtään mihinkään, vain satelliitti kieppuu maan ympäri.
Paino narun päässä on kaikkein järkeenkäyvin "kansantajuinen" selitys satelliiteille. Jokainen voi vaikka kokeilla heiluttaa sellaista ja todeta että ympyrä se pyörii, vaikka missä asennossa kun heiluttaa tarpeeksi lujaa. Sitten vain sanoo että satelliitin tapauksessa narun virkaa hoitaa painovoima.
Vaan kun se putoaminen on oikea vastaus. Satelliitilla on 2 eri nopeus/kiihtyvyysvektoria. Toinen osoittaa maan keskipisteeseen ja johtuu maan vetovoimasta. Toinen taas johtuu satelliitin nopeudesta radallaan ja osoittaa radan ns. tangentin suuntaan (menosuuntaan kullakin hetkellä). Summavoima määrää mihin satelliitti kulkee eli maan keskipisteeseen osoittava voimakomponentti kääntää satelliittia samalla kuin se eteenpäin vievä vie eteenpäin. Satelliitin korkeuksilla ei ole juurikaan ilmakehää joten satelliitti ei hidastu kovinkaan nopeasti eli raketilla annettu alkunopeus + pienet korjailut välillä riittää pitämään satelliitin radallaan.
Tässä ei tarvita keskipakovoimaa mihinkään.
Ei putoaminen ole oikea vastaus koska satelliitti ei putoa. Vektoreista höpiseminen katu-ummikolle on sama kuin selittäisi ydinreaktorista lehmälle laitumella.
Putoaa kyllä. Siihen vaikuttaa painovoima.
Painovoima ei pysty pudottamaan satelliittia koska se vaikuttaa sivusuunnasta suhteessa satelliitin nopeuteen. Se opetetaan jo ainakin lukiossa että suoraan 90 asteessa kulkusuunnasta vaikuttava voima ei hidasta eikä kiihdytä kappaletta vaan kääntää sen kulkusuuntaa. Satellitin tapauksessa tämä jatkuva kääntö tuottaa maapallon ympäri menevän kiertoradan, joten satelliitti ei putoa.
Höpö höpö, jos teille tosiaan on noin lukiossa opetettu niin vaihda lukiota. Saattaa tietty olla että olet tunnit selannut por ... voolaisia kissakuvasivustoja ja sinulta on jäänyt jotain tärkeää oppimatta.
Kun on mallintanut kiertoratoja Matlabilla Runge-Kutta metodeilla niin ehkä tiedän mistä puhun. Sinä et selvästikään tiedä.
Ja itse olen tällä hetkellä NASAlla...
En usko että NASAlle palkataan ihmisiä joiden perustiedot fysiikasta ovat noin metsässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ajan ne putoaakin mutta kun niillä on nopeutta eteenpäin niin maa karkaa aina alta.
Maa ei karkaa yhtään mihinkään. Satelliitti pyörii maapallon ympäri myös maakeskeisessä koordinaatistossa missä maa ei liiku mihinkään.
Maahan pätee Keplerin lait....
Ensimmäinen laki kuuluu: planeetat kiertävät Aurinkoa elliptisillä radoilla siten, että Aurinko on radan toisessa polttopisteessä. Keplerin toinen laki oli kahdesta ensimmäisestä laista ensimmäisenä ratkaistu: Säde, joka yhdistää Auringon ja planeetan, pyyhkäisee saman pinta-alan aikayksikössä, toisin sanoen kiertolaisen nopeus on suurin lähellä Aurinkoa ja etäällä sen nopeus on pienempi.
Maa liikkuu sittenkin.....
MItä kohtaa kohdasta maakeskeinen koordinaatisto et ymmärtänyt? Kun mallinnetaan satelliitien kiertoa maapallon ympäri voidaan Aurinko ja muut planeetat yleensä unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niissä on moottorit, jotka korjaavat kiertorataa...
Näin ainakin NASA kertoi.
Riippuen kuinka korkealla mikäkin on...
Se avaruusromu, jota on nytkin tonneja avaruudessa tippuu pikkuhiljaa maahan ja palaa ilmakehässä...
Saa olla aika hiivatin iso kappale, ennenkuin siitä on niin paljon vaaraa, ettei se tuhoudukaan ilmakehään saapuessaan....
Jokatapauksessa kaikki tulee sieltä alaspäin....Näin tapahtuu kaikelle, joka siellä kiertoradalla kiertää, eli niitä korkeuksia nostetaan ihan jatkuvasti...Niin, kitkan takia.
Vaikuttaa mm.avaruustuulet tuohon putoamisnopeuteen....
Putoaa kyllä. Siihen vaikuttaa painovoima.