Ensitreffit alttarilla Suomi 2017
Kommentit (9874)
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään kehonkielestä ja puheesta huokuu jäykkyys ja joustamattomuus, ei mitään yhteistä hyväntahtoisuutta ja huumoria ja välittämistä, millä varmasti yhteinen tahto olisi löytynyt helposti.
Niin. Rakastavainen ihminen olisi voinut hyvin pelastaa tilanteen vaikka niin, että olisi kaapannut Marin syliinsä, sanonut että ostetaan yhteinen annos, sinun mieleinen, otetaan annos mukaan ja ihaillaan auringonlaskua ja napostelen siitä sitten vähän seuran vuoksi, ja kotona syön lisää rahkaa että saan proteiinia. Katsonut silmiin ja hymyillyt ja pussaillut ja sanonut selkää silittäen että eiköhän me tästä tilanteesta selvitä ja saada molemmille mahat täyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netissä on nyt klippi Marista ja Petristä. He riitelevät ruuasta ja Mari sanoo miksi et koskaan jousta. Petrille ei kelpaa paikan pöperöt ja hänellä hotlassa omat ruuat. Huh siunakkoon miten pienestä riita. Onneksi en ole tuolla tulee taas myötähäpeän tunne. Tuossako on pari joka ottaa toisensa parhaansa mukaan huomioon? Itse ottaisin kyllä äkkiä jalat alle ja sanoisin heippa ikuisesti.
Petristä näkee, että on on erittäin epämukavuusalueella tuossa tilanteessa. Ihan kuin hänen koko keho huutaisi että ei ei ei en halua ostaa täältä mitään ruokaa ja lähes kuolen jos ostan. Mutta hän yrittää vieraskoreuden vuoksi jotenkin kiemurrella tilanteesta pois ilman että sanoo pahasti.
Taitaa keho huutaa sitä kebabia, kun siitä puhui. Marihan ei yrittänyt pakottaa Petriä syömään "roskaruokaa". Ehdotteli salaattia, mutta Petrillä oli vaan kebabit mielessä. Ottais nyt ja relais ja vetäis sen kebabin. Sitä se oikeesti haluaa.
No siinä taustalla olevassa kojussa kyllä pyöri kebabrulla kuvissa, eli siitä (ja sen tuoksusta) se sanavalinta varmaan tuli.
Se ei ollut kebab vaan shawarma. Toki shawarmaa (ruoka lähi-idästä) tuntemattomalle ihmiselle siitä voi tulla mieleen kepappi.
Tosiaako? En ole ikinä tuollaisesta kuullutkaan.
Noilla kahdella on ihan eri odotukset yhteiselosta. Itse saman kokeneena voin todeta, että tuskaa on ja vetää pitkäpinnaisenkin ja yleensä iloisen ja huumorintajuisen ihmisen kireäksi hermokimpuksi.
Vierailija kirjoitti:
Selkeesti toi Petri on vaan niin pihi äijä ettei halua syödä ulkona kun ruoka maksaa kenties enemmän siellä kuin ruokakaupassa. Luultavasti tuo piheys on myös yksi niistä syistä miksi mies on sinkku vielä 40 vuotiaana. Marista tulee ohjelman perusteella nuiva kuva mutta syy moiseen käytökseen alkaa vähitellen paljastua.
On sellaista piheyttä mikä rikkoo parisuhteen (av:n penninvenytysketju) ja sitten on sellaista piheyttä kuten etrei halua syödä ravintoloissa minkä ei pitäisi olla kenellekään ongelma jos muut asiat natsaa. Ei tuo Petri kyllä mun silmään vaikuta sellaiselta pihiltä, jonka toiminta haittaisi normaalielämää. En itsekään tykkää ravintoloissa syömisestä (pl. ehkä michelin raflat) koska teen itse todella hyvää ruokaa ja mua harmittaa ravintolaillan jälkeen niin paljon että maksoin vaikka 25€ risotosta kun kotona olisin syönyt niin paljon parempaa.
Jestas mikä määrä kommentteja syömisestä, pitää itsekin katsoa se klippi. Huonolta parilta tosissaan vaikuttavat.
Meillä menee parisuhteessa niin päin, että minä treenaan salilla ja lenkkeilen, mies käy pelaamassa tennistä/sulkapalloa/squashia kerran / pari viikossa, yhdessä käydään kävelyllä, ei millään hikilenkillä, niitä teen itsekseni. Mä tarkkailen ruokavaliota ja mies voi syödä mitä vaan turpoamatta 😂 ja hän käy mm lounaalla työkavereiden kanssa joka päivä ja ns Marin tyyliin ostaa lattea tms mukaan työmatkalla, itse syön omia eväitä. Joskus käydään yhdessä ravintolassa, koska se on kivaa ja molemmat nautitaan hyvästä ruoasta. Silti tullaan oikein hyvin toimeen ja arki rullaa ihanasti 😊 ei tuollaiset asiat tee parisuhteeseen mitään ongelmia, ellei pari itse näistä asioista tee ongelmaa. Jos me joskus käydään lounaalla yhdessä, niin otan jotain terveellistä, vaikka just salaatin jne. Kotona meillä on terveellistä ruokaa, yleisesti ottaen, eikä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Aivan.
Yhteen salaatinlehteen viittaaminen on myös hienosteluun ja neitien ruokamääriin viittaamista, mikä liippaa läheltä pilligatea. Petri haluaisi osoittaa olevansa äijjä. Hänelle sopisi paljon paremmin joku aidosti ei-helsinkiläinen tai ei-kaupunkilainen nainen, joka arvostaisi isoja liha-annoksia ja yhteistä pihaa, jolla reippailla.
Mari on tyypillinen kaupunkilaistunut, korkeakoulutettu nainen. Voi Mari, lähde ulkomaille! Ota sieltä joku sivistynyt, kahviloita rakastava mies! Mari hoi!
Niin joo, kun Suomesta ei voi löytyä sellaista miestä vain siksi, että Marille on naitettu miltei karikatyyri Petri...
Löytyy kyllä, mutta heitä on todella vähän. Sellaisia korkeakoulutettuja, varakkaita, ruokaa nautintona arvostavia, hyvin pukeutuvia kansainvälisiä miehiä. On Suomessakin, mutta vähän. Paljon enemmän jo kuningaskunta-Ruotsissa ja keskisessä Euroopassa sitten jo paljonkin.
Jos Mari on opiskellut Lontoossa, hän tietää nämä kaunistakkiset tweed-miehet sieltä. Miksihän mietä ei löytynyt tuolloin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netissä on nyt klippi Marista ja Petristä. He riitelevät ruuasta ja Mari sanoo miksi et koskaan jousta. Petrille ei kelpaa paikan pöperöt ja hänellä hotlassa omat ruuat. Huh siunakkoon miten pienestä riita. Onneksi en ole tuolla tulee taas myötähäpeän tunne. Tuossako on pari joka ottaa toisensa parhaansa mukaan huomioon? Itse ottaisin kyllä äkkiä jalat alle ja sanoisin heippa ikuisesti.
Petristä näkee, että on on erittäin epämukavuusalueella tuossa tilanteessa. Ihan kuin hänen koko keho huutaisi että ei ei ei en halua ostaa täältä mitään ruokaa ja lähes kuolen jos ostan. Mutta hän yrittää vieraskoreuden vuoksi jotenkin kiemurrella tilanteesta pois ilman että sanoo pahasti.
Taitaa keho huutaa sitä kebabia, kun siitä puhui. Marihan ei yrittänyt pakottaa Petriä syömään "roskaruokaa". Ehdotteli salaattia, mutta Petrillä oli vaan kebabit mielessä. Ottais nyt ja relais ja vetäis sen kebabin. Sitä se oikeesti haluaa.
No siinä taustalla olevassa kojussa kyllä pyöri kebabrulla kuvissa, eli siitä (ja sen tuoksusta) se sanavalinta varmaan tuli.
Se ei ollut kebab vaan shawarma. Toki shawarmaa (ruoka lähi-idästä) tuntemattomalle ihmiselle siitä voi tulla mieleen kepappi.
Tosiaako? En ole ikinä tuollaisesta kuullutkaan.
Joo, kyllä. Jos katsot uudelleen sen klipin, niin huomaat myös että siihen liitutauluun, jossa lukee menu, on kirjoitettu otsikoksi shawarma.
Ei ole kummoinen liitto luvassa, jos parin päivän tuntemisella aletaan draamailla ruokakojulla. Olisi Mari ottanut safkansa marttyyriksi heittäytymisen sijaan. Ollaan sitten nälässä, nih!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.
Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.
Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.
- ai mikä meitä yhdistää? ollaankos me löydetty vielä yhtään?
- pääseekö tuolla yli kahtakymppiä?
- mitäs me tilattiinkaan? (kun drinkit tulivat pöytään)
Olen nyt eri kommentoija, mutta huumorin sijaan itse näen tuollaiset toteamukset muka-hauskana läppänä ja piilovit*uiluna. Ei mikään noista ole hyväntahtoista. Yksi liittyy Marin kehumaan autoon ja yksi hänen tilaamiin drinkkeihin. En nyt myöskään tiedä, että oliko tuo kovin hauskaa, etteivät he ole löytäneet mitään yhteistä, kun he kuitenkin molemmat toivat esille, että se on ihan totta. Lannistavaa ennemmin...
Jospa nuo ovatkin vain toteamuksia? Miniautoissa tuskin löytyy automaailman tehokkaimmat moottorit, Petri ei ymmärtänyt tilausta (kuuli ehkä väärin) ja yhteistä ei ole löytynyt siinä määrin kuin vastakohtia. Petrin tyyli ilmaista itseään on tuo, eikä hän voi alkaa mutkattomana lappilaisena esittää herkkähipiäistä helsinkiläishipsteriä. Ei kaikesta aina tarvitse väkisin etsiä pahuutta ja ilkeyttä, vaikka se joidenkin mustavalkoisiin kuvitelmiin kuuluukin.
Nuo kohdat oli kirjoittaja nostanut esille esimerkkeinä Petrin (hyvästä) huumorista. Sinunkin vastauksestasi näkee, että kukaan muu ei tulkitse niitä osoituksena huumorintajusta.
Ajatteletko, että Petri kysyi tiedonjanoisena, kulkeeko Marin osoittama auto yli 20 km/h?
Vierailija kirjoitti:
Jestas mikä määrä kommentteja syömisestä, pitää itsekin katsoa se klippi. Huonolta parilta tosissaan vaikuttavat.
Meillä menee parisuhteessa niin päin, että minä treenaan salilla ja lenkkeilen, mies käy pelaamassa tennistä/sulkapalloa/squashia kerran / pari viikossa, yhdessä käydään kävelyllä, ei millään hikilenkillä, niitä teen itsekseni. Mä tarkkailen ruokavaliota ja mies voi syödä mitä vaan turpoamatta 😂 ja hän käy mm lounaalla työkavereiden kanssa joka päivä ja ns Marin tyyliin ostaa lattea tms mukaan työmatkalla, itse syön omia eväitä. Joskus käydään yhdessä ravintolassa, koska se on kivaa ja molemmat nautitaan hyvästä ruoasta. Silti tullaan oikein hyvin toimeen ja arki rullaa ihanasti 😊 ei tuollaiset asiat tee parisuhteeseen mitään ongelmia, ellei pari itse näistä asioista tee ongelmaa. Jos me joskus käydään lounaalla yhdessä, niin otan jotain terveellistä, vaikka just salaatin jne. Kotona meillä on terveellistä ruokaa, yleisesti ottaen, eikä ongelmia.
Näin se käy :D . Ja meillä minä karppaan ja mies syö hiilaripitoisesti. Silti joka päivä syödään yksi ruoka yhdessä. Tehdään ruokaa, jossa on vaikka hiilarilisuke (riisi tai peruna) ja mies syö sitä paljon ja minä jätän sen kokonaan väliin tms, ja kun mennään pitsalle (pari kertaa kuussa) niin minä syön siellä pitsapaikassa salaatin, mies pitsan jne. Koskaan ei ole ollut ongelmaa, koska molemmat tahtovat, että arki on sujuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netissä on nyt klippi Marista ja Petristä. He riitelevät ruuasta ja Mari sanoo miksi et koskaan jousta. Petrille ei kelpaa paikan pöperöt ja hänellä hotlassa omat ruuat. Huh siunakkoon miten pienestä riita. Onneksi en ole tuolla tulee taas myötähäpeän tunne. Tuossako on pari joka ottaa toisensa parhaansa mukaan huomioon? Itse ottaisin kyllä äkkiä jalat alle ja sanoisin heippa ikuisesti.
Petristä näkee, että on on erittäin epämukavuusalueella tuossa tilanteessa. Ihan kuin hänen koko keho huutaisi että ei ei ei en halua ostaa täältä mitään ruokaa ja lähes kuolen jos ostan. Mutta hän yrittää vieraskoreuden vuoksi jotenkin kiemurrella tilanteesta pois ilman että sanoo pahasti.
Taitaa keho huutaa sitä kebabia, kun siitä puhui. Marihan ei yrittänyt pakottaa Petriä syömään "roskaruokaa". Ehdotteli salaattia, mutta Petrillä oli vaan kebabit mielessä. Ottais nyt ja relais ja vetäis sen kebabin. Sitä se oikeesti haluaa.
No siinä taustalla olevassa kojussa kyllä pyöri kebabrulla kuvissa, eli siitä (ja sen tuoksusta) se sanavalinta varmaan tuli.
Se ei ollut kebab vaan shawarma. Toki shawarmaa (ruoka lähi-idästä) tuntemattomalle ihmiselle siitä voi tulla mieleen kepappi.
Shawarma, kebab ja gyros on periaatteessa kaikki samaa tavaraa eri nimillä koska tulevat eri paikoista. Tässä kaksi kuvaa joista toinen on shawarmaa ja toinen döner kebabia, ilman linkeistä ilmi käyviä nimiä tuskin tunnistaisit kumpaa kumpikin on:
http://www.whats4eats.com/files/meats-shawarma-vendor-no.wikipedia-OneA…
ja
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8e/Doner_kebab%2C_Ista…
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kummoinen liitto luvassa, jos parin päivän tuntemisella aletaan draamailla ruokakojulla. Olisi Mari ottanut safkansa marttyyriksi heittäytymisen sijaan. Ollaan sitten nälässä, nih!
Sinulla ehkä on hyvä ruokahalu, joka toimii kuin junan vessa, mutta itse en saisi alas ruokaa tuollaisen kohtauksen jälkeen, jos joutuisin syömään yksin toisen edessä.
Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma ja perheillekin suositellaan yhtä yhteistä ateriaa päivässä.
Olenko ymmärtänyt oikein, kun käsitin että nuo ovat saaneet tuotannolta ilmaiset häät, hääruoat itselle ja vieraille ja ilmaiset matkat ja majoitukset sinne häämatkalle? Ehkä hääpuvutkin ilmaiseksi? Kukahan maksoi ne sormukset?
Luulisi, että tuollaisen jälkeen voi ruokakojusta ostaa jonkun edullisen pikkuannoksen, vaikka ei edes söisi sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta Petri on huumorintajuinen. Olenko ainoa, joka pitää hänen lohkaisujaan hauskoina? Rajataan kysymys niin, että ei nyt oteta kantaa pillijuttuun.
Näyttää myös siltä, etteivät Petri ja Mari ymmärrä toistensa huumoria vaan joutuvat puolin ja toisin selittelemään.
Oon niin puusilmä, etten ole huomannut Petrin huumorintajusta jälkiä. Väännätkö rautalangasta, mikä hänen jutuissaan on ollut huumoria niin minäkin saattaisin hoksata.
- ai mikä meitä yhdistää? ollaankos me löydetty vielä yhtään?
- pääseekö tuolla yli kahtakymppiä?
- mitäs me tilattiinkaan? (kun drinkit tulivat pöytään)
Olen nyt eri kommentoija, mutta huumorin sijaan itse näen tuollaiset toteamukset muka-hauskana läppänä ja piilovit*uiluna. Ei mikään noista ole hyväntahtoista. Yksi liittyy Marin kehumaan autoon ja yksi hänen tilaamiin drinkkeihin. En nyt myöskään tiedä, että oliko tuo kovin hauskaa, etteivät he ole löytäneet mitään yhteistä, kun he kuitenkin molemmat toivat esille, että se on ihan totta. Lannistavaa ennemmin...
Jospa nuo ovatkin vain toteamuksia? Miniautoissa tuskin löytyy automaailman tehokkaimmat moottorit, Petri ei ymmärtänyt tilausta (kuuli ehkä väärin) ja yhteistä ei ole löytynyt siinä määrin kuin vastakohtia. Petrin tyyli ilmaista itseään on tuo, eikä hän voi alkaa mutkattomana lappilaisena esittää herkkähipiäistä helsinkiläishipsteriä. Ei kaikesta aina tarvitse väkisin etsiä pahuutta ja ilkeyttä, vaikka se joidenkin mustavalkoisiin kuvitelmiin kuuluukin.
Nuo kohdat oli kirjoittaja nostanut esille esimerkkeinä Petrin (hyvästä) huumorista. Sinunkin vastauksestasi näkee, että kukaan muu ei tulkitse niitä osoituksena huumorintajusta.
Ajatteletko, että Petri kysyi tiedonjanoisena, kulkeeko Marin osoittama auto yli 20 km/h?
Ja ainoa muu vaihtoehto on huumori? Entäpä vähättely?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kummoinen liitto luvassa, jos parin päivän tuntemisella aletaan draamailla ruokakojulla. Olisi Mari ottanut safkansa marttyyriksi heittäytymisen sijaan. Ollaan sitten nälässä, nih!
Sinulla ehkä on hyvä ruokahalu, joka toimii kuin junan vessa, mutta itse en saisi alas ruokaa tuollaisen kohtauksen jälkeen, jos joutuisin syömään yksin toisen edessä.
Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma ja perheillekin suositellaan yhtä yhteistä ateriaa päivässä.
Minä olin kerran toisilla treffeillä (netin kautta) miehen kanssa, joka osoittautui hyvin pihiksi (vaikka oli keskituloinen). Ekalla tapaamisella käytiin vain kävelyllä ja ostettiin jädet, niin en arvannut asiaa. Mutta tokille treffeille mentiin idealla että tavataan kaupungilla ja tehdään jotain kivaa mitä eteen tulee. Minulle tuli nälkä sitten parin tunnin jälkeen ja mentiin kohtuuhintaiseen bistrotyyppiseen paikkaan, josta sai myös pieniä välipala annoksia. Mies tilasi vain jääveden kun minä otin pääruoan. Hän istui minua vastapäätä lipittäen sitä vettään, ja tuijotti nälkäisenä annostani ja jokaista haarukallista jonka laitoin ruokaa suuhuni. Tilanne on todella kiusallinen. Minä nimittäin reippaana ihmisenä sanoin, hänelle että minä ainakin syön, kun siellä ravintolassa kävi ilmi että hän haluaa vain veden. Kyselin ihmetellen että miksi et ottanut mitään kun olet selvästi noin nälkäinen, niin sanoi että hänellä on kotona jääkaapissa ruokaa. Epämiellyttävä tilanne, kun toinen kuolaa annostani ja minä syön siinä kiusaantuneena että pitäisikö tarjota hänelle haarukallinen ja hän keskittyy tuijottamaan syömistäni. Ei tavattu uudelleen.
Mitä jos Mari on tottunut siihen, että hänen ehdotuksiinsa aina myönnytään? Nyt omapäinen Petri, joka kerran sanoo vastaan, tuntuukin maailmanlopulta. En tykkää, että Petristä leivotaan tarinan pahis.
Vierailija kirjoitti:
Oli pakko googlata nuo Hernesaaren ruokakojut. Ei siellä mitään roskaruokaa myydä :D . Se ei siis ole mikään kebab-paikka eikä burger-paikka, vaan niissä kojuissa myydään korealaisia ruokia, thaimaalaisia ruokia, vegaaneille suunnattuja annoksia, hummeria jne. Hyvin kaukana siitä mitä minä ymmärrän termillä roskaruoka.
No kyllä jotkut mustekalarenkaat ja nuudelitkin ovat roskaruokaa, vaikkakin erilaista.
Onhan se vähän ikävää että tälläkin kaudella yksi mies joutuu kovan kriitiikin kohteeksi. Viime kaudella Mikon käytös oli tökeröä (ja sopivuus Heidin kumppaniksi huono) eikä ikävä kyllä tämän Petrin kohdalla paljon paremmalta vaikuta.
40-vuotias Espoossa asuva mies voi kuulostaa kaupunkilaiselta mutta moni asuu siellä ihan samanlaista elämää kuin Kouvolassa, Porissa tai Kajaanissa. Siitä elämästä on flat white, shawarma, Aperol Spritz hyvin kaukana. Tuskin tulee Mari Petristä saamaan kumppania arkeen jossa joka ikisestä valinnasta (ajankäyttö, raha) ei jouduttaisi vääntämään. Jos Mari olisi naitettu Markukselle, Porvoon miehen hyvä asenne olisi voinut johtaa paljoonkin hyvään ottamatta edes kantaa onko Markuksen elämäntyyli tällä mittarilla ainakaan yhtään maalaisempi kuin Petrin.
Petrin ruokavalio kuulostaa hirveältä. Vaikka itsekin uskon Kate Mossin viisauteen "Nothing tastes as good as skinny feels", ruoka & juoma on suuria elämännautintoja. Vaikka miten nauttii treenaamisesta, onhan se mukava edes seuran vuoksi ottaa jotain pientä mieluummin kuin pilata molempien fiilis.
Nähtäväksi jää. Voi Maria, paremman olisi ansainnut.
Ai häipyikö Petri siitä eikä pitänyt Marille seuraa? Mä en ymmärrä miksi siitä toisen syömättömyydestä täytyy tehdä niin iso asia jos toinen on siinä seurana kuitenkin. Mä käyn monesti esimerkiksi kavereiden kanssa syömässä siten että toinen vain syö eikä se juttelua häiritse mitenkään eikä yhteistä kohtaamista. Kyllähän se pointti tässä on tietenkin se ettei Mari ja Petri ole toisilleen sopivia, mutta myös että jos oikeasti olet niin epätoivoinen että osallistut tällaiseen ohjelmaan niin kannattaa miettiä mitkä asiat on niitä suuria ylitsepääsemättömiä asioita. Itseäni alussa häiritsi hirveästi ettei mieheni halua tuhlata mihinkään rahaa eli hän ei halua käydä ravintoloissa, ei kahviloissa eikä esimerkiksi drinkeillä vaikka viikonloppuisin. Noh, käyn edelleen ulkona silloin tällöin sitten kavereiden ja siskojeni kanssa ja miehen kanssa nautitaan laatuajasta kotona tekemällä itse hyvää ruokaa. Kannattaa kuitenkin miettiä niitä oikeasti tärkeitä asioita elämässä, pick your battles ja sitä rataa. Toki siis minustakin asiantuntijat ovat tehneet kyllä nyt emämunauksen tämän parin kohdalla koska selkeästi on otettu kaksi ihmistä joille juuri se oma elämäntapa on tärkein. Minusta tämä sarja toimii paremmin henkilöillä, joille se itse parisuhde on todella tärkeä ja se ykkösjuttu. Aivan kuten Tiina ja Samuli viime kaudella. Heillä oli erimielisyyksiä mutta niin kova tarve parisuhteelle että löytyi myös anteeksiantoa. Jos taas ihminen on tyyppiä "mieluummin yksin kuin epätäydellinen suhde" niin ei tällainen sokkona avoituminen oikein toimi.