Mistä ateisti voi tietää, ovatko hänen ajatuksensa loogisia?
Ateistien mukaanhan yliluonnollista ei ole olemassa ja kaikki luonnossa noudattaa fysiikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aivot ovat myös luonnonlakien ohjauksessa. Mistä ateisti siis voi tietää ajatustensa olevan loogisia, jos hänen ajatteluaan ohjaa pohjimmiltaan fysiikka? Onko kellään ateistilla vastausta?
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Minun järjenkäyttöni perustuu yritykseen sopeutua mahdollisimman hyvin vallitseviin olosuhteisiin. Miten ateismi ei oikeuta tällaista järjenkäyttöä?
Syystä, että sopeutumisesi vallitseviin olosuhteisiin on voinut olla mahdollista myös olemalla epälooginen. Evoluution kannalta ei ole väliä sillä, ovatko ajatuksesi loogisia, vaan sinun selviytymisesi on sille tärkeintä. Jos pysyt hengissä epäjohdonmukaisista ajatuksista huolimatta, se on ok. Järjen luotettavuudesta ei ole siis varmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Usein väitetään, että ateistit ovat uskovaisia rationaalisempia ja fiksumpia, kun eivät usko satuihin. Siksi onkin huvittavaa huomata, että ateistien uskomus nimeltä ateismi ei edes oikeuta järjenkäyttöä.
No tuossa olet kyllä periaatteessa ihan oikeassa. Se, että ei usko jumaliin ei ole oikeutus mihinkään. Ei se toki ole tarkoituskaan olla.
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten ap yrittää rationalisoida uskomuksiaan juuri sillä samalla tieteellisellä menetelmällä jota hän toisaalta inhoaa.
En inhoa vaan pidän siitä. Tieteellisen menetelmän kehittäjät olivat uskovaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi tietää sitä mikä on oikeasti todellista ja mikä vain meidän havainnoimaamme. Paras arvaus on kuitenkin mielestäni luottaa siihen, että tämä on todellista ja ajattelumme pystyy olemaan kohtalaisen loogista ja loogisen päättelyn käyttäminen on olennainen osa ihmisen kehittymistä. Eihän se toki ole mahdotonta, että jotain muuta kautta pystyisi löytämään oikean totuuden, mutta se tie on erittäin haastava, enkä usko siellä edes olevan mitään. Siten mielestäni on järkevämpi pysyttäytyä tällä logiikan polulla, koska olemattoman etsiminen on täysin turhaa.
Viestistäsi käy ilmi juuri se, että ateisti ei voi koskaan tietää, mikä on todellista ja ovatko ajatukset loogisia. Jos logiikka ei ole absoluuttista, silloin totuutta ei voida löytää. Onko ateismia siis pidettävä itsensä kumoavana katsomuksena?
Ateisti ei usko jumalaan. Ateismin sisällä on eriäviä mielipiteitä kuinka varmoja ollaan asiasta. Tietenkin he, jotka sanovat olevansa 100% varmoja tekevät virheellisen väitteen, koska eivät voi mitenkään todistaa olevansa oikeassa. Jos taas lähdetään tuohon sinun ajattelumalliisi, niin mitään ei voi todistaa 100% varmasti. Kuitenkin tällainen ajattelumalli on pääasiassa hylätty ja lähdetään siitä lähtökohdasta, että kokemamme on pääasiassa totta ellei jokin mielenterveydellinen häiriö tai muu saa meitä aistimaan olemattomia.
Minun maailmankatsomukseni kuitenkin oikeuttaa järjenkäytön, koska uskon, että minulla on aivoista riippumaton mieli, joka toimii täysin logiikan lakien mukaan. Ateisteilla tätä aivoista erillistä mieltä ei ole, koska ateistit eivät usko yliluonnolliseen. Ateistien ajatuksien pohjana ovat siis luonnonlait, eikä ajatuksien rationaalisuudesta ole varmuutta. Järjellistä ajattelua ei voi perustaa ateismille.
Miksi tuon sinun kuvittelemasi mielen loogisuus olisi jotenkin varmempaa kuin biologiaan pohjaavan aivotoiminnan? Mitä logiikka edes ylipäänsä on? Sehän on pelkkä termi asialle, joka on ihmisen aivojen puitteissa käsitettävissä oleva syy-seuraussuhde.
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Predikaattilogiikkaa opetetaan ihan avoimessa yliopistossa, mars mars opiskelemaan.
Kun tulit tuohon kirjoittamaasi johtopäätökseen, mistä tietdät, että se tapahtui loogisen päättelyn tuloksena, eikä fysiikan lakien ohjauksen tuloksena?
Sitten kun olet opiskellut sitä logiikkaa, niin huomaat että tuossa lauseessa ei ole mitään johtopäätöstä. Sinulla taitaa olla äidinkielenkin perusteet vähän heikoilla kantimilla.
Oli siinä johtopäätös, että minun kannattaisi mennä opiskelemaan predikaattilogiikkaa.
Olet aiemmin sanonut, ettei logiikan lakeja ole olemassa. Miksi kannatat sellaisten lakien opiskelua, joita ei ole olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten ap yrittää rationalisoida uskomuksiaan juuri sillä samalla tieteellisellä menetelmällä jota hän toisaalta inhoaa.
En inhoa vaan pidän siitä. Tieteellisen menetelmän kehittäjät olivat uskovaisia.
Kautta Zeuksen! Totta! Niinpäs olivatkin, nimittäin dodekaethonisteja. Se oli antiikin Kreikan valtauskonto, ja tieteellisen menetelmän & logiikan kehittyminen alkoi sieltä.
Olet siis sitä mieltä että Kreikan jumaltarusto on ylivertainen? Ainakin Eris on vahvasti läsnä tässä ketjussa.
Ehkä ateistit on Vulkanuslaisia? Tunteet ja vaistot eivät heitä ohjaile, ikinä! "live long and prosper".
Millä tavalla johonkin asiaan uskominen on epäloogista? Meinaatko että uskonnot olisi jotakin nyky-yhteiskunnan ilmiöitä, että joskus kivikaudella ei ole selitetty asioista uskonnon kautta? Ja jos taas on selitetty uskonnon kautta, niin luulettko että sellainen ajatus olisi ihmisille kehittynyt, jos siitä ei olisi ihmiselle mitään hyötyä?
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun järjenkäyttöni perustuu yritykseen sopeutua mahdollisimman hyvin vallitseviin olosuhteisiin. Miten ateismi ei oikeuta tällaista järjenkäyttöä?
Syystä, että sopeutumisesi vallitseviin olosuhteisiin on voinut olla mahdollista myös olemalla epälooginen. Evoluution kannalta ei ole väliä sillä, ovatko ajatuksesi loogisia, vaan sinun selviytymisesi on sille tärkeintä. Jos pysyt hengissä epäjohdonmukaisista ajatuksista huolimatta, se on ok. Järjen luotettavuudesta ei ole siis varmuutta.
Maailma on sen verran julma paikka, että kovin epäloogisella käytöksellä ei kyllä selviä. Joten voi luottaa siihen että kun elää ja hengittää, käytös on riittävän loogista. Eikä sillä ole mulle henkilökohtaisesti mitään väliä muutenkaan. Jos uskovainen onnistuu jollain konstilla vakuuttelemaan itselleen että hänen tässä meidän aistien välittämässä maailmassa harjoittamansa epälooginen toiminta (esim. vaikka vaarattomien vähemmistöjen julma sorto) onkin ihan superloogista, niin se ei ole minulta henk. koht. pois. Toki on pois niiltä vähemmistöiltä, että jotenkin sitä pitäisi pystyä rajoittamaan. Muutenkin koko juttu on niinkuin tuo yksi tuolla jo kirjoitti :D. Nyt yritetään tehdä uskonnosta sitä mollattua tiedettä.
Miksi paloittelusurman paloittelu katsottiin oikeudessa julmaksi? Miksi on sellainen kohta laissa kuin "ruumiin häpäisy", miksi kuollutta lihaa pitää kohdella kunnioittavasti? Ja sitä logiikkaa nyt kiitos, ei mitään "kun niin on aina tehty"-höpinöitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Taas tulee ihan väistämättä mieleen se että uskonnon pariin hakeutuvat ja siitä kovinta meteliä pitävät ovat narsistisia ihmisiä, jotka ei oikein ymmärrä rakkauden käsitettä. Ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Koska kunnioitamme kuolleita. Kuolleilla on omaisia joiden sydän särkyisi jos näkisivät lähimmäisensä ruumiin häväistävän.
Emme myöskään haluaisi että meidän ruumiimme häväistään jotenkin joten emme tee sitä muillekaan.
Enkä minä ainakaan halua törmätä ruumiseen vaikkei se vaarallinen olisikaan. En ymmärrä mitä tekemistä tällä on uskovaisuuden tai sen puutteen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi paloittelusurman paloittelu katsottiin oikeudessa julmaksi? Miksi on sellainen kohta laissa kuin "ruumiin häpäisy", miksi kuollutta lihaa pitää kohdella kunnioittavasti? Ja sitä logiikkaa nyt kiitos, ei mitään "kun niin on aina tehty"-höpinöitä.
Koska ihmiselle on osana selviytymismekanismeja kehittynyt syvä vastenmielisyys kehon silpomista kohtaan. Ja tämä syvä vastenmielisyys yhdistyneenä kohdetta kohtaan tunnettuun rakkauteen, haloo? Pitääkö nämä asiat oikeasti selittää sulle? Ei ihme että tarvit uskontoa että selviät paloittelematta ihmisiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Taas tulee ihan väistämättä mieleen se että uskonnon pariin hakeutuvat ja siitä kovinta meteliä pitävät ovat narsistisia ihmisiä, jotka ei oikein ymmärrä rakkauden käsitettä. Ollenkaan.
En ole uskovainen, olen ateisti, joten vastaa nyt vain kysymykseen.
Rakkaus kuollutta lihaa kohtaan ei ole loogista, vai USKOTKO että kuolleella ihmisellä on vielä tunteet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Koska kunnioitamme kuolleita. Kuolleilla on omaisia joiden sydän särkyisi jos näkisivät lähimmäisensä ruumiin häväistävän.
Emme myöskään haluaisi että meidän ruumiimme häväistään jotenkin joten emme tee sitä muillekaan.
Enkä minä ainakaan halua törmätä ruumiseen vaikkei se vaarallinen olisikaan. En ymmärrä mitä tekemistä tällä on uskovaisuuden tai sen puutteen kanssa?
Mutta miksi? Matojen syömäksi joutuminen ja tuhkaksi palaminenko on sitten jotenkin mieltäylentäviä hetkiä mitä rakkalleemme annamme tapahtua? Tuolla logiikalla se rakas pitäisi pakata vakuumiin ja suojakaasuihin/laittaa ikuiseen jäähän, niin pysyisi täysin ehjänä ja muuttumattomana.
Ajatus lähti nyt siitä, että olen aina ajatellut ettei minua haittaisi jos ruumiini syötettäisiin metsän eläimille kun olen kuollut.
Tuolla on hyvin paljon tekemistä logiikan kanssa. Kyllä otin esiin tabu-aiheen mutta ihan syystä, kun nyt jotku väittää ateistien olevan aina loogisia, niin eivät todellakaan sitä ole, enkä sano että se olisi paha asia, kunhan vain toin tämän tunteita kuohuttavan ajatuksen esiin, ihan vain herätelläkseni ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun maailmankatsomukseni kuitenkin oikeuttaa järjenkäytön, koska uskon, että minulla on aivoista riippumaton mieli, joka toimii täysin logiikan lakien mukaan. Ateisteilla tätä aivoista erillistä mieltä ei ole, koska ateistit eivät usko yliluonnolliseen. Ateistien ajatuksien pohjana ovat siis luonnonlait, eikä ajatuksien rationaalisuudesta ole varmuutta. Järjellistä ajattelua ei voi perustaa ateismille.
Miksi tuon sinun kuvittelemasi mielen loogisuus olisi jotenkin varmempaa kuin biologiaan pohjaavan aivotoiminnan? Mitä logiikka edes ylipäänsä on? Sehän on pelkkä termi asialle, joka on ihmisen aivojen puitteissa käsitettävissä oleva syy-seuraussuhde.
Jumalan luoman mielen loogisuus on täysin varmaa, koska se on perustaltaan looginen. Aivot taas eivät ole perustaltaan loogisia, vaan niiden perusta on fysiikan laeissa. Aivot voivat toimia loogisesti vain, jos ne on kytketty loogiseen mieleen. Mieli on aivojen käyttäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Taas tulee ihan väistämättä mieleen se että uskonnon pariin hakeutuvat ja siitä kovinta meteliä pitävät ovat narsistisia ihmisiä, jotka ei oikein ymmärrä rakkauden käsitettä. Ollenkaan.
En ole uskovainen, olen ateisti, joten vastaa nyt vain kysymykseen.
Rakkaus kuollutta lihaa kohtaan ei ole loogista, vai USKOTKO että kuolleella ihmisellä on vielä tunteet?
Rakkaus kuollutta lihaa kohtaan, huokaus. Jos sulle kuollut ihminen on vain lihapala ilman yhteistä historiaa, muistoja, on todella hyvä että sinulla on uskonto suojelemassa muita ihmisiä sinulta. Mutta koeta ymmärtää ettei ihmiset tavallisesti tarvitse uskontoa siihen että kokevat kuolleen kehon edelleen rakkaana ja arvokkaana siitä huolimatta että elämä on siinä päättnyt. Lisäksi tuossa juuri selitin yllä että ihmiselle on kehittynyt selviytymismekanismeja, joiden seurauksena silvottu ja runneltu keho, oma tai toisen, aiheuttaa voimakasta ahdistusta. Ei kukaan halua surun keskellä kokea kaiken muun lisäksi vielä tuollaista ahdistusta. Jotenkin kylmääviä nämä sinun jutut.
Ateismi ei ole mikään katsomus, vaan kielteinen vastaus kysymykseen "uskotko jumaliin?"