Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä ateisti voi tietää, ovatko hänen ajatuksensa loogisia?
31.08.2017 |
Ateistien mukaanhan yliluonnollista ei ole olemassa ja kaikki luonnossa noudattaa fysiikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aivot ovat myös luonnonlakien ohjauksessa. Mistä ateisti siis voi tietää ajatustensa olevan loogisia, jos hänen ajatteluaan ohjaa pohjimmiltaan fysiikka? Onko kellään ateistilla vastausta?
Kommentit (106)
agnostikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Yksin elävän ihmisen selviämismahdollisuudet ovat heikot. Lauma tarkoittaa suojaa pedoilta, jälkeläisten huolehtimista ja tehokkaampaa ruuansaantia, jolloin yksilön selviäminen on todennäköisempää. Jotta lauma voi selviytyä, sen pitää toimia yhdessä. Jotta lauma voi toimia yhdessä, yksilöiden on ymmärrettävä toisiaan. Jotta yksilö ymmärtäisi toista, on kyettävä asettumaan toisen asemaan (joka vaatii älykkyyden kehittymistä). Asettuminen toisen asemaan lisää empatiaa. Empatian vuoksi lauma suojelee ja huolehtii jäsenistään. Jos yksilö näkee että metsäeläimet syövät toverin ruumista, yksilö kokee empatiaa ruumista kohtaan ja siksi ei salli jättää ruumista raadonsyöjille.
Eli lauma voisi jättää loukkaantuneet ja kuolleet raadonsyöjille, mutta tällainen käyttäyminen ei edistä yhteistyötä ja yhteistyö on ihmislajin ehkä tärkein selviytymiskeino. Näin ollen loogisin vaihtoehto on että ruumista suojellaan raadonsyöjiltä (esim. hautamaalla), jolloin yksilöt kokevat olevansa paremmassa turvassa laumassa.
Jos ihminen olisi yksineläjä, niin lajitoverin raato ei herättäisi mitään tuntemuksia, vaan elävät jatkaisivat menoaan sen ihmeellisemmin miettimättä. Tämä on loogisin vaihtoehto, koska ruumiin suojelu ei edesauta omaa selviämistä.
Ihminen selviää parhaiten elämällä laumassa, joten ihminen on laumaeläin. Näin ollen edellä mainitun perusteella on loogista, että ruumista ei syötetä pedoille.
En ole ateisti, mutta näkisin tämän olevan looginen vastaus.
Mitä hyötyä siitä ruumista laumalle muka on? Ja mitä empatiaa pitää kokea kuollutta lihaa kohtaan? Korkeintaan niin, että ihmiset ei ole halunneet petojen seuraavan heitä jälkeen jätettyjen ruumiiden toivossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Saat ihan vapaasti minun puolestani tehdä ruumiillesi mitä tykkäät kunhan huomioit tautiriskit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta näin ajatusleikkinä, on mielenkiintoista nähdä, miten suuria tunteita tällainen ihmisissä herättää, siis niissä loogisissa ihmisissä jotka eivät ole minkäänlaisten uskontojen tai turhien tunteiden kahlitsemia.
En ymmärrä miksi yrität yhdistää tähän uskontoa. Siis että kuolemisen ajatus tuntuu kamalalta tai silpomisen, tai näiden yhdistelmä rakkaalla ihmisellä. Mitä tekemistä tällä on uskonnon kanssa. Tai yrität jotenkin esittää ateisteilla olisi tunteita :D. Tai että logiikka poissulkisi tunteet. Kaikki lähtökohdat on vääriä.
Hautausrituaalit liittyvät nimenomaan uskontoihin, googleta ja ota selvää.
En yritä esittää ettei ateisteilla olisi tunteita, yritän esittää, ettei ateistit ole ihan niin loogisia aina kuin jotku kuvittelevat olevansa. Mielestäni se miten vainajiin suhtaudutaan on erittäin hyvä esimerkki tästä, vaikka vainaja on jo kuollut, eikä siis logiisesti tunne tietenkään enää mitään, niin silti koetaan tärkeänä, että ruumista kohdellaan asianmukaisesti ja niin ettei siihen sattuisi, jos se olisi vielä elävä ja tunteva ihminen, tälle asialle ei vain ole minkäänlaista rationaalista syytä, vain tunnepohjaiset syyt selittävät sen, epärationaaliset sellaiset. Joten, jopa se ateistikin ajattelee joistakin asioista vähemmän maallisesti ja enemmän henkisesti.
Mistä tulee tämä käsitys että ateistit olisivat tunteettomia ja uskovat tunteellisia. Kun minusta asia vaikuttaa olevan aivan toisinpäin. Ateistit tuntevat ahdistusta ja surua esim sateenkaari-ihmisten kohtelusta, suurta määrää uskovia ei tunnu hetkauttavan vähääkään. Uskovat rakentaa ateisteista tunteetonta kuvaa näillä tällaisilla, jotka ei perustu todellisuuteen. Tuossa yllä jo kirjoitettiinkin hyvin empatian merkityksestä laumaeläimille.
Ihminen rakastaa toisessa paitsi mieltä, myös kehoa. Kehot tuottavat toisilleen nautintoa ja hellyys on tärkeä osa elämää. Ja sitten kun tulen kuolee, jos ei heti rupea pitämään rakkaan ihmisen rakasta kehoa merkityksettömänä lihapalana, aletaan lällättämään että salaa uskotkin jumalaan. Kohtuullista? Ja sitten ihmetellään kun tällaisen nillityksen jälkeen ihmiset suhtautuu nuivasti...
Anteeksi nyt vaan ap ja kumppanit, mutta tämä keskustelu on täysin älyvapaa.
Mitkä fysiikan lait ohjaa ihmiset ajattelua? Vetovoima? Mitkä luonnon lait? Ap ei edes tiedä itse mistä puhuu. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ja miten looginen ajattelu liittyy jumalaan uskomiseen, siis wtf? Logiikkahan on ihmisen kehittämä ja nimeämä asia.
Ja sitten nämä jutut ihmisen silpomisesta sun muista metsään lojumaan jättämisistä?! Mistä sitä sitten tietäisi onko naapurin Pirkon paloiteltu ja metsään villipedoille jätetty ruumis hullun murhaajan sinne dumppaama vai rakastavan perheen viimeiselle leposijalleen jättämä? Vai pitäisikö murhat ja tapot poistaa rikoslaista, jotta moinen järjestely olisi mahdollista toteuttaa? Ei pylly mitä juttuja! Nuo aivopierut eivät ainakaan ole tulleet loogisesta mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ateismikin on tavallaan uskomista ettei ole mitään älyllistä , kaikki on sattumanvaraista.
Juu ei ole, kun ihan vaan edelleen kieltävä vastaus kysymykseen "uskotko jumaliin?"
Koko keskustelu on ihan väärin päin lähtökohtaisesti. Ateistille ihminen on vain keho eikä muuta, joten kuoleman jälkeen ruumis on tärkeä ja ainoa mitä ihmisestä on jäljellä muistojen lisäksi => ruumis on tärkeä. Uskoville ihminen on sielu ja keho lihapala, joten ruumis pitäisi laittaa taloyhtiön roskikseen. Päättelen tästä, että ateistit toimivat vakaumuksensa mukaisesti ja uskovat epäilevät vakaumuksensa oikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
agnostikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hautaamme tai poltamme ruumiimme? Miksei ruumista saa syöttää metsäneläimille? Selittäisikö joku toinen ateisti tämän jotenkin logiikan kautta. Ja ei, syyksi ei riitä se, että iik en halua törmätä ruumiseen, koska mitään syytä tuollaiselle ajattelullekkaan ei ole, ruumis on vain kuollutta lihaa, ei se ole mikään ihmistä uhkaava vaara, ainakaan enää nykypäivänä.
Yksin elävän ihmisen selviämismahdollisuudet ovat heikot. Lauma tarkoittaa suojaa pedoilta, jälkeläisten huolehtimista ja tehokkaampaa ruuansaantia, jolloin yksilön selviäminen on todennäköisempää. Jotta lauma voi selviytyä, sen pitää toimia yhdessä. Jotta lauma voi toimia yhdessä, yksilöiden on ymmärrettävä toisiaan. Jotta yksilö ymmärtäisi toista, on kyettävä asettumaan toisen asemaan (joka vaatii älykkyyden kehittymistä). Asettuminen toisen asemaan lisää empatiaa. Empatian vuoksi lauma suojelee ja huolehtii jäsenistään. Jos yksilö näkee että metsäeläimet syövät toverin ruumista, yksilö kokee empatiaa ruumista kohtaan ja siksi ei salli jättää ruumista raadonsyöjille.
Eli lauma voisi jättää loukkaantuneet ja kuolleet raadonsyöjille, mutta tällainen käyttäyminen ei edistä yhteistyötä ja yhteistyö on ihmislajin ehkä tärkein selviytymiskeino. Näin ollen loogisin vaihtoehto on että ruumista suojellaan raadonsyöjiltä (esim. hautamaalla), jolloin yksilöt kokevat olevansa paremmassa turvassa laumassa.
Jos ihminen olisi yksineläjä, niin lajitoverin raato ei herättäisi mitään tuntemuksia, vaan elävät jatkaisivat menoaan sen ihmeellisemmin miettimättä. Tämä on loogisin vaihtoehto, koska ruumiin suojelu ei edesauta omaa selviämistä.
Ihminen selviää parhaiten elämällä laumassa, joten ihminen on laumaeläin. Näin ollen edellä mainitun perusteella on loogista, että ruumista ei syötetä pedoille.
En ole ateisti, mutta näkisin tämän olevan looginen vastaus.
Luuletko että ihminen on ainoa laji joka kykenee empatiaan ja elämään laumassa? No ei ole.
Ihminen on kuitenkin osapuilleen ainoa eläin joka hautaa kuolleensa.
Kirjoituksesi ei siis pidä paikkaansa.
Juu, en kanssa jaksa uskoa tuollaiseen. Eiköhän se vastaus ole ihan hygieeninen. Haiseva raato ei ole kovin miellyttävä siellä kotiluolassa, ja siihen suuaukon viereen nakattuna se houkutteli karhuja, kissapetoja ja muuta ei-niin-mukavaa. Vaihtoehdot oli siis kantaa se jonnekin huitsin nevadaan, tai vaihtoehtoisesti panna monttuun. Ei liene kovinkaan yllättävää kumpi vaihtoehto on helpompi.
Ruumiin heitteillejätössä ei ole järkeä, koska ihmisellä on tunteita. Oli uskova tai ateisti niin ihmisen toimintaa ohjaavat tunteet paljon enemmän kuin hän yleensä huomaakaan. Toiminnan järkevät perustelut keksitään monesti vasta jälkeenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen rakastaa toisessa paitsi mieltä, myös kehoa. Kehot tuottavat toisilleen nautintoa ja hellyys on tärkeä osa elämää. Ja sitten kun tulen kuolee, jos ei heti rupea pitämään rakkaan ihmisen rakasta kehoa merkityksettömänä lihapalana, aletaan lällättämään että salaa uskotkin jumalaan. Kohtuullista? Ja sitten ihmetellään kun tällaisen nillityksen jälkeen ihmiset suhtautuu nuivasti...
Hepskukkuu, kuka tässä on lällättänyt, että salaa uskotkin Jumalaan? Ei yhtään kukaan.
Mutta ruumiin pitäminen tuntevana olentona ei ole loogista, järjellistä, vaan tunteisiin/vaistoihin perustuvaa toimintaa. Siinä missä uskontokin on ihan vastaava, luonnollinen tapahtuma. Vaikka itse tosiaan ajattelen hyvin maanläheisesti (ilmeisesti jopa suorastaan kauhistuttavasti) asioista, niin ei se estä minua ymmärtämästä ja arvostamasta uskonnon merkitystä jollekkin toiselle.
Karrikoiden: Kyllähän se nyt on jumalattoman paljon mukavampaa ajatella läheistä istumassa siellä "pilven päällä", kuin miettiä miltä sen mädännyt ruumis siellä kylmässä haudassa mahtaakaan näyttää. Jos uskonnon varjolla saa tällaisen joitakin mahdollisesti hyvinkin paljon ahdistavan ajatuksen pois mielestä, niin antaa mennä vain, ihan ymmärrettävää. Itse en kykene uskomaan vaikka olen sitäkin joskus yrittänyt, joten taito se sekin on, että saa itsensä uskomaan johonkin, mitä ei konkreettisesti voi todistaa ja elämä näyttää sen jälkeen edes hieman kauniimmalta kuin se oikeasti onkaan.
Sitten on tietysti myös ateisteja jotka on tältä väliltä, eivät ihan niin maanläheisiä kuin esim. itse olen,mutta eivät kuitenkaan kuvittele omaisiaan "pilven reunalle" ja sekin on ihan ok, se sopii taas sitten juuri sille ihmiselle ja hänen maailmankuvaansa.
Erilaisuus on rikkautta (jos tätä nyt uskaltaa nykyään edes ääneen sanoa).
Ruumiiseen liittyvät toiminnot ovat myös siirtymäriittejä vanhasta tilanteesta uuteen. Ihminen tarvitsee aikaa sopeutua. Pohjoisessa sitä on tietty enemmän kuin kuumissa maissa. Ei haluta antaa rakasta ihan saman tien pois, luopua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että ihminen on ainoa laji joka kykenee empatiaan ja elämään laumassa? No ei ole.
Ihminen on kuitenkin osapuilleen ainoa eläin joka hautaa kuolleensa.
Kirjoituksesi ei siis pidä paikkaansa.
Kuten kirjoitin, laumaeläin tuntee empatiaa, koska se edistää lauman toimintakykyä ja siten yksilön selviytymistä. Ihminen ei ole ainoa eläin, joka elää laumassa. Koska laumassa elävät lajit eivät ole samanlaisia (vertaa ihminen ja norsu), myös tapa osoittaa empatiaa ovat erilaiset. Esimerkiksi norsujen tiedetään hyväilevän kuolleen lajitoverinsa luita ja tätä pidetään empatian merkkinä.
Miksi norsu ei sitten hautaa lajitoveriaan, jos kokee empatiaa? Norsun on vaikeaa haudata toveriaan ja se ei voi savannilla edes koota hautakumpua toverin suojaksi. Näin ollen norsujen tapa käsitellä kuolleita tovereitaan on toisenlainen ja johtuu myös empatiasta.
Eli mielestäni vastaus kysymykseesi, että miksi ihminen hautaa toverinsa ruumiin ja ei anna sitä haaskaeläimille, on empatia. Eli hautaaminen ei ole merkki jumalasta (tai sen olemattomuudesta), vaan empatian muodosta, joka ilmenee ihmislajilla muun muassa hautaamalla toverinsa ruumiin. Toisilla lajeilla empatia ilmenee muilla tavoin.
Kirjoitukseni pitää siis edelleen paikkaansa.
Agnostikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletko että ihminen on ainoa laji joka kykenee empatiaan ja elämään laumassa? No ei ole.
Ihminen on kuitenkin osapuilleen ainoa eläin joka hautaa kuolleensa.
Kirjoituksesi ei siis pidä paikkaansa.
Kuten kirjoitin, laumaeläin tuntee empatiaa, koska se edistää lauman toimintakykyä ja siten yksilön selviytymistä. Ihminen ei ole ainoa eläin, joka elää laumassa. Koska laumassa elävät lajit eivät ole samanlaisia (vertaa ihminen ja norsu), myös tapa osoittaa empatiaa ovat erilaiset. Esimerkiksi norsujen tiedetään hyväilevän kuolleen lajitoverinsa luita ja tätä pidetään empatian merkkinä.
Miksi norsu ei sitten hautaa lajitoveriaan, jos kokee empatiaa? Norsun on vaikeaa haudata toveriaan ja se ei voi savannilla edes koota hautakumpua toverin suojaksi. Näin ollen norsujen tapa käsitellä kuolleita tovereitaan on toisenlainen ja johtuu myös empatiasta.
Eli mielestäni vastaus kysymykseesi, että miksi ihminen hautaa toverinsa ruumiin ja ei anna sitä haaskaeläimille, on empatia. Eli hautaaminen ei ole merkki jumalasta (tai sen olemattomuudesta), vaan empatian muodosta, joka ilmenee ihmislajilla muun muassa hautaamalla toverinsa ruumiin. Toisilla lajeilla empatia ilmenee muilla tavoin.
Kirjoitukseni pitää siis edelleen paikkaansa.
Kyllä esim. kädelliset voisivat haudata kuolleensa, jos haluaisivat, mutta eivät koe sellaista tarpeelliseksi. Ei kuolema ole kaikille älykkäille lajeille mikään kauhistus, mikä pitää piilottaa äkkiä pois silmien alta. Norsutkin tosiaan hyväilee kuolleiden luita, tekisitkö itse niin, jos voisit? Et, et haluaisi koskea kuolleiden läheistesi luihin, koska? Niin miksi? Erittäin hyvä kysymys.
Ja ihan muistutuksesi, ei kaikki ihmisetkään hautaa kuolleitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka pitää ruumista tuntevana olentona, ei kukaan. Kukaan ei myöskään pidä rakkaita esineitä tuntevina olentoina tai edes olentoina, mutta jos pitää jostain ihmisestä, esineestä tai ihan mistä vaan, ei ole kiva katsella kun se pistetään palasiksi ja katoaa maan päältä, varsinkin jollain välinpitämättömällä tai halveksivalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten ap yrittää rationalisoida uskomuksiaan juuri sillä samalla tieteellisellä menetelmällä jota hän toisaalta inhoaa.
En inhoa vaan pidän siitä. Tieteellisen menetelmän kehittäjät olivat uskovaisia.
Kautta Zeuksen! Totta! Niinpäs olivatkin, nimittäin dodekaethonisteja. Se oli antiikin Kreikan valtauskonto, ja tieteellisen menetelmän & logiikan kehittyminen alkoi sieltä.
Olet siis sitä mieltä että Kreikan jumaltarusto on ylivertainen? Ainakin Eris on vahvasti läsnä tässä ketjussa.
Tarkoitit siis antiikin kreikkalaisia. Itse puhuin kristillisen euroopan uskovista. En tiedä tarkemmin, mitä antiikin kreikkalaiset tekivät, mutta logiikkaa taisivat ainakin tutkia. En pidä heitä silti varsinaisina tieteen kehittäjinä.
Tieteen kokeellinen metodi kehitettiin kuitenkin kristinuskon pohjalta. Koska kaikkien ihmisten tiedettiin olevan epäluotettavia, kehitettiin menetelmä, jolla jokaisen tutkijan tutkimukset altistettiin monipuoliselle kritiikille, ettei kukaan pääsisi huijaamaan tutkimuksillaan. Tämä metodi ei syntynyt muualla kuin kristillisessä euroopassa. Muissa maailmankatsomuksissa ihmisen itsepetostaipumusta ei ymmärretty.
Vierailija kirjoitti:
Kuka pitää ruumista tuntevana olentona, ei kukaan. Kukaan ei myöskään pidä rakkaita esineitä tuntevina olentoina tai edes olentoina, mutta jos pitää jostain ihmisestä, esineestä tai ihan mistä vaan, ei ole kiva katsella kun se pistetään palasiksi ja katoaa maan päältä, varsinkin jollain välinpitämättömällä tai halveksivalla tavalla.
Niin, ei ole kiva katsella. Miksi te jankkaatte tuosta katselusta? Ette te siellä arkussakaan ole sitå ruumiin hajoamista katsomassa tai polttouunissa katsomassa kun se ruumis palaa tuhkaksi.
Hävitettiin ruumis miten hyvänsä, niin ei se kaunista KATSELTAVAA ole. Nyt oli kyse siitä, että miksi jotakin asiaa pidetään ruumiin häpäisynä ja jotakin toista taas ei, unohtakaa se katselu-osuus kokonaan, miksi se on jo ajatuksena ihan kamalaa, että eläimet söisi sen ruumiin jossain metsässä? (ilman että sinä olet katselemassa sitä vierestä).
Esineitä en nyt viitsi tässä kommentoida, koska varmasti joku vetäisi sitten typeriä johtopäätöksiä siitä.
Tieteen kokeellinen metodi kehuttiin kristinuskon pohjalta? Eli toisin sanoen kristinusko keksi tieteen. Nyt kuulostaa kyllä todella paksulta. Kehitettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pitää ruumista tuntevana olentona, ei kukaan. Kukaan ei myöskään pidä rakkaita esineitä tuntevina olentoina tai edes olentoina, mutta jos pitää jostain ihmisestä, esineestä tai ihan mistä vaan, ei ole kiva katsella kun se pistetään palasiksi ja katoaa maan päältä, varsinkin jollain välinpitämättömällä tai halveksivalla tavalla.
Niin, ei ole kiva katsella. Miksi te jankkaatte tuosta katselusta? Ette te siellä arkussakaan ole sitå ruumiin hajoamista katsomassa tai polttouunissa katsomassa kun se ruumis palaa tuhkaksi.
Hävitettiin ruumis miten hyvänsä, niin ei se kaunista KATSELTAVAA ole. Nyt oli kyse siitä, että miksi jotakin asiaa pidetään ruumiin häpäisynä ja jotakin toista taas ei, unohtakaa se katselu-osuus kokonaan, miksi se on jo ajatuksena ihan kamalaa, että eläimet söisi sen ruumiin jossain metsässä? (ilman että sinä olet katselemassa sitä vierestä).
Esineitä en nyt viitsi tässä kommentoida, koska varmasti joku vetäisi sitten typeriä johtopäätöksiä siitä.
No unohdetaan tosiaan katselu. Jos pidän jostain esineestä ja se on minulle tärkeä, en tykkää ajatuksesta että naapurin Pertti on laittanut sen paloiksi minun näkemättäni myös silloin kun esineellä on vain tunnearvo. Tämä varmasti todistaa sen että jumala on ja tuolla esineellä sielu. Tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pitää ruumista tuntevana olentona, ei kukaan. Kukaan ei myöskään pidä rakkaita esineitä tuntevina olentoina tai edes olentoina, mutta jos pitää jostain ihmisestä, esineestä tai ihan mistä vaan, ei ole kiva katsella kun se pistetään palasiksi ja katoaa maan päältä, varsinkin jollain välinpitämättömällä tai halveksivalla tavalla.
Niin, ei ole kiva katsella. Miksi te jankkaatte tuosta katselusta? Ette te siellä arkussakaan ole sitå ruumiin hajoamista katsomassa tai polttouunissa katsomassa kun se ruumis palaa tuhkaksi.
Hävitettiin ruumis miten hyvänsä, niin ei se kaunista KATSELTAVAA ole. Nyt oli kyse siitä, että miksi jotakin asiaa pidetään ruumiin häpäisynä ja jotakin toista taas ei, unohtakaa se katselu-osuus kokonaan, miksi se on jo ajatuksena ihan kamalaa, että eläimet söisi sen ruumiin jossain metsässä? (ilman että sinä olet katselemassa sitä vierestä).
Esineitä en nyt viitsi tässä kommentoida, koska varmasti joku vetäisi sitten typeriä johtopäätöksiä siitä.
No unohdetaan tosiaan katselu. Jos pidän jostain esineestä ja se on minulle tärkeä, en tykkää ajatuksesta että naapurin Pertti on laittanut sen paloiksi minun näkemättäni myös silloin kun esineellä on vain tunnearvo. Tämä varmasti todistaa sen että jumala on ja tuolla esineellä sielu. Tai jotain.
Jos esineen rikkoutumista vertaa ihmisen kuolemaan, niin pitäisi verrata niin, että esine vain tulee luonnostaan tiensä päähän, menee vahingossa rikki tai sitten on niin käytetty että hajoaa. Kyllähän se harmittaa, mutta et sinä varmaan sitä rikkinäistä esitettä seremoniamenojen kanssa kukkapenkkiin hautaa, vaan heität sen roskiin, vaikka se ehjänä olisi ollut kuinka rakas.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä mistä puhut, mutta predikaattilogiikassa ei ole ainuttakaan lakia joten vaikeaa sellaisia olisi opiskella. Lakia voi lukea oikeustieteellisessä.