Mistä ateisti voi tietää, ovatko hänen ajatuksensa loogisia?

Olen minä lemmikkejä nakannut ihan roskiinkin. Ei se tarkoita ettenkö olisi lemmikkiä sen eläessä arvostanut, kuollut vain on kuollut, ei se enää ole se lemmikki joka oli eläessään, eikä enää tunne mitään. Kuolleelle on ihan sama mitä sen ruumiille tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Olen minä lemmikkejä nakannut ihan roskiinkin. Ei se tarkoita ettenkö olisi lemmikkiä sen eläessä arvostanut, kuollut vain on kuollut, ei se enää ole se lemmikki joka oli eläessään, eikä enää tunne mitään. Kuolleelle on ihan sama mitä sen ruumiille tapahtuu.

Ja tiedän että jotkui ihmiset tulee kauhistumaan tästä. Kysymykseni kuuluukin, että miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka pitää ruumista tuntevana olentona, ei kukaan. Kukaan ei myöskään pidä rakkaita esineitä tuntevina olentoina tai edes olentoina, mutta jos pitää jostain ihmisestä, esineestä tai ihan mistä vaan, ei ole kiva katsella kun se pistetään palasiksi ja katoaa maan päältä, varsinkin jollain välinpitämättömällä tai halveksivalla tavalla.

Niin, ei ole kiva katsella. Miksi te jankkaatte tuosta katselusta? Ette te siellä arkussakaan ole sitå ruumiin hajoamista katsomassa tai polttouunissa katsomassa kun se ruumis palaa tuhkaksi. 

Hävitettiin ruumis miten hyvänsä, niin ei se kaunista KATSELTAVAA ole. Nyt oli kyse siitä, että miksi jotakin asiaa pidetään ruumiin häpäisynä ja jotakin toista taas ei, unohtakaa se katselu-osuus kokonaan, miksi se on jo ajatuksena ihan kamalaa, että eläimet söisi sen ruumiin jossain metsässä? (ilman että sinä olet katselemassa sitä vierestä).

Esineitä en nyt viitsi tässä kommentoida, koska varmasti joku vetäisi sitten typeriä johtopäätöksiä siitä.

No unohdetaan tosiaan katselu. Jos pidän jostain esineestä ja se on minulle tärkeä, en tykkää ajatuksesta että naapurin Pertti on laittanut sen paloiksi minun näkemättäni myös silloin kun esineellä on vain tunnearvo. Tämä varmasti todistaa sen että jumala on ja tuolla esineellä sielu. Tai jotain.

Jos esineen rikkoutumista vertaa ihmisen kuolemaan, niin pitäisi verrata niin, että esine vain tulee luonnostaan tiensä päähän, menee vahingossa rikki tai sitten on niin käytetty että hajoaa. Kyllähän se harmittaa, mutta et sinä varmaan sitä rikkinäistä esitettä seremoniamenojen kanssa kukkapenkkiin hautaa, vaan heität sen roskiin, vaikka se ehjänä olisi ollut kuinka rakas.

No aika mini esine on kylläkin haudattu tai hävitetty seremoniamenojen kera 😃. Kuten myös eläin. Ajatteletko myös että eläimen maalliseen majaan kiintyminen ja sen juhlallinen hävittäminen on todiste yliluonnollisen olennon olemassaolosta? * moni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen minä lemmikkejä nakannut ihan roskiinkin. Ei se tarkoita ettenkö olisi lemmikkiä sen eläessä arvostanut, kuollut vain on kuollut, ei se enää ole se lemmikki joka oli eläessään, eikä enää tunne mitään. Kuolleelle on ihan sama mitä sen ruumiille tapahtuu.

Ja tiedän että jotkui ihmiset tulee kauhistumaan tästä. Kysymykseni kuuluukin, että miksi?

Varmaan siksi, että niiden paikka ei ole roskiksessa. Biojätteeseen ehkä, mutta olen aika varma että jätelaki kieltää raatojen hävittämisen talousjätteen seassa.

Vierailija kirjoitti:

Ateistien mukaanhan yliluonnollista ei ole olemassa ja kaikki luonnossa noudattaa fysiikkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aivot ovat myös luonnonlakien ohjauksessa. Mistä ateisti siis voi tietää ajatustensa olevan loogisia, jos hänen ajatteluaan ohjaa pohjimmiltaan fysiikka? Onko kellään ateistilla vastausta?

Ensinnäkin "ateisti" on leima, jolla hölynpölyyn uskovat haluavat kategorisoida toisinajattelevia. Samaa metodia on aina käytetty vähättelyyn ja alentamiseen.

Ymmärrän hyvin että joskus on ollut tarpeen laatia käyttäytymismalleja, jotka perustuvat huonoksi havaittujen tapojen tai toimintojen välttämiseen, kuten aika pian varmasti huomattiin etteivät katkaravut säily autiomaan helteessä terveellisinä kovinkaan pitkään. On siis järkevää rajoittaa tai jopa kieltää niiden syöminen. Sama kielto nykyaikana taas on järjetön. Kun mallit muuttuvat sokean uskon kappaleiksi ollaan heikoilla jäillä.

Tiede sinänsä ei sulje mitään pois. Tiede perustuu malleihin, havaintoihin ja mittauksiin sekä mallin parantamiseen. Voidaan aloittaa teoriasta, kuten gravitaatiolinsseistä ja todentaa teorian oikeellisuus havainnoilla tai voidaan havaita jotain ja kehittää havaintojen pohjalta teoria, jota täsmennetään uusilla havainnoilla.

Haluaako ap siis sanoa ettei ole vastuussa teoistaan tai ajatuksistaan koska niitä ohjaa korkeampi voima? On erinomaisen hämmästyttävää että parituhatta vuotta sitten tämä korkeampi voima kykeni jos jonkinnäköisen ihmeeseen, mutta tänään hailun kuvan aikaansaaminen paahtoleipään vie voimat vuosiksi. Ai niin, tutkimattomia jne.

En yritä estää ketään uskomasta mihin haluaa, se on jokaisen oma asia ja sellaisena sen tulisi säilyäkin. Joku sanoi hyvin että usko on kuin penis; on kiva jos sellaisen omaa mutta on yhtä kivaa ellei omaa; sitä ei esitellä julkisella paikalla eikä todellakaan tungeta väkisin toisten kurkusta alas.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä esim. kädelliset voisivat haudata kuolleensa, jos haluaisivat, mutta eivät koe sellaista tarpeelliseksi. Ei kuolema ole kaikille älykkäille lajeille mikään kauhistus, mikä pitää piilottaa äkkiä pois silmien alta. Norsutkin tosiaan hyväilee kuolleiden luita, tekisitkö itse niin, jos voisit? Et, et haluaisi koskea kuolleiden läheistesi luihin, koska? Niin miksi? Erittäin hyvä kysymys.

Ja ihan muistutuksesi, ei kaikki ihmisetkään hautaa kuolleitaan.

Koska aloituspostauksessa kysyttiin, miksi ihminen hautaa kuolleensa eikä anna ruumista haaskaeläimille, vastasin lähinnä siihen. Ja en usko, että ihmisellekkään hautaaminen tarkoita, että kuolema itsessään olisi kauhistus. Jos näin olisi, niin ruumis hylättäisiin ilman minkäänlaisia seremonioita ja jätettäisiin haaskaeläimille. Empatia siis ulottuu kuolleisiin erilaisilla rituaaleilla ja lopulta ei eroa sen ihmeemmin norsujen tavoista. 

Totta on myös, että kaikissa ihmiskulttuureissa ei haudata ruumiita, vaan ne poltetaan, haudataan mereen, balsamoidaan, säilytetään tuhkia kotona jne. Jos muistan oikein, niin on kulttuureja, joissa jopa säilytetään läheisten kalloja, koska koetaan että esi-isät ovat vain kuolleet, mutteivät poissa. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin kysymys siitä, että ihminen tekee jotain kuolleen toverinsa ruumiille, eikä sitä jätetä "heitteille" vaan ruumiilla on merkitystä (tapa miten ruumista käsitellään taas vaihtelee). Tämä puolestaan on osoittaa, että ihminen laumaeläimena kokee empatiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen minä lemmikkejä nakannut ihan roskiinkin. Ei se tarkoita ettenkö olisi lemmikkiä sen eläessä arvostanut, kuollut vain on kuollut, ei se enää ole se lemmikki joka oli eläessään, eikä enää tunne mitään. Kuolleelle on ihan sama mitä sen ruumiille tapahtuu.

Ja tiedän että jotkui ihmiset tulee kauhistumaan tästä. Kysymykseni kuuluukin, että miksi?

Koska olet heikosti empaattinen ja epätunteellinen ihminen ja teet omaan napaasi tuijottaessasi päätelmiä jotka ei ihan vastaa todellisuutta. Tai yhdistelet asioita ei todellisuutta vastaavilla tavoilla.

Ymmärsinkö oikein että jos hautaa eläimen juhlallisin menoin ja merkitsee haudan, tästä seuraa automaattisesti että henkilö uskoo eläimellä olevan kuolemattoman osan jonka tapaa kuoleman jälkeen taivaassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen minä lemmikkejä nakannut ihan roskiinkin. Ei se tarkoita ettenkö olisi lemmikkiä sen eläessä arvostanut, kuollut vain on kuollut, ei se enää ole se lemmikki joka oli eläessään, eikä enää tunne mitään. Kuolleelle on ihan sama mitä sen ruumiille tapahtuu.

Ja tiedän että jotkui ihmiset tulee kauhistumaan tästä. Kysymykseni kuuluukin, että miksi?

Koska olet heikosti empaattinen ja epätunteellinen ihminen ja teet omaan napaasi tuijottaessasi päätelmiä jotka ei ihan vastaa todellisuutta. Tai yhdistelet asioita ei todellisuutta vastaavilla tavoilla.

Hän on sosiopaatti ja ilmeisen itsekeskeinen ihminen.

Bautismo de Fuego kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen minä lemmikkejä nakannut ihan roskiinkin. Ei se tarkoita ettenkö olisi lemmikkiä sen eläessä arvostanut, kuollut vain on kuollut, ei se enää ole se lemmikki joka oli eläessään, eikä enää tunne mitään. Kuolleelle on ihan sama mitä sen ruumiille tapahtuu.

Ja tiedän että jotkui ihmiset tulee kauhistumaan tästä. Kysymykseni kuuluukin, että miksi?

Varmaan siksi, että niiden paikka ei ole roskiksessa. Biojätteeseen ehkä, mutta olen aika varma että jätelaki kieltää raatojen hävittämisen talousjätteen seassa.

Ei kiellä ja sekajätteeseen kuuluu.

"Pienet eläimet, kuten hamsteri, marsu, pieni kani voidaan hyvin pakattuna laittaa sekajätteisiin.

Hevonen / poni / koira ym. on mahdollista haudata jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Ilmoita tuonnista etukäteen."

http://www.pjhoy.fi/Tietori/kuolleet_elaimet_ja_elainjatteet

Miksi luulit että olisi kiellettyä?

Ja en minä tuomitse eläimenkään hautaamista, eikä eläimen hautaaminen tarkoita että uskoisi jumalaan, mistä ihmeestä te revitte näitä väittämiä? :D Mutta kertoo siitä, ettei se ateisti ihan kuitenkaan ole niin maallinen kuin monesti kuvittelee.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt vaan ap ja kumppanit, mutta tämä keskustelu on täysin älyvapaa.

Mitkä fysiikan lait ohjaa ihmiset ajattelua? Vetovoima? Mitkä luonnon lait? Ap ei edes tiedä itse mistä puhuu. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Ja miten looginen ajattelu liittyy jumalaan uskomiseen, siis wtf? Logiikkahan on ihmisen kehittämä ja nimeämä asia.

Kaikki ne fysiikan lait vaikuttavat sinun ajatteluusi, jotka vaikuttavat aivosi atomeihin. Sinun aivoissasi kaikki tapahtumat noudattavat fysiikan lakeja, eikö olekin niin? Aivoissasi ei siis vaikuta katsomuksesi mukaan mikään yliluonnollinen asia. Tätä tarkoitin luonnonlakien ohjauksella.

Jos logiikka ei ole mielestäsi absoluuttista, tuot esille juuri sen asian, mistä ateismia kritisoin. Ihmisen keksimänä logiikka on merkityksetöntä. Totuudesta ei voida päästä selville ilman logiikkaa. Jos esimerkiksi ei olisi absoluuttinen totuus, että pyöreä neliö on mahdottomuus, silloin väittäisimme, että logiikka ei päde. Silloin ei ole sääntöjä, joiden mukaan voi sanoa, että tämä on totuus ja tämä epätotuus. Ateisti, joka kieltää logiikan lait, ei voi päästä selville totuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein että jos hautaa eläimen juhlallisin menoin ja merkitsee haudan, tästä seuraa automaattisesti että henkilö uskoo eläimellä olevan kuolemattoman osan jonka tapaa kuoleman jälkeen taivaassa?

Et ymmärtänyt oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun maailmankatsomukseni kuitenkin oikeuttaa järjenkäytön, koska uskon, että minulla on aivoista riippumaton mieli, joka toimii täysin logiikan lakien mukaan. Ateisteilla tätä aivoista erillistä mieltä ei ole, koska ateistit eivät usko yliluonnolliseen. Ateistien ajatuksien pohjana ovat siis luonnonlait, eikä ajatuksien rationaalisuudesta ole varmuutta. Järjellistä ajattelua ei voi perustaa ateismille.

Miksi tuon sinun kuvittelemasi mielen loogisuus olisi jotenkin varmempaa kuin biologiaan pohjaavan aivotoiminnan? Mitä logiikka edes ylipäänsä on? Sehän on pelkkä termi asialle, joka on ihmisen aivojen puitteissa käsitettävissä oleva syy-seuraussuhde. 

Jumalan luoman mielen loogisuus on täysin varmaa, koska se on perustaltaan looginen. Aivot taas eivät ole perustaltaan loogisia, vaan niiden perusta on fysiikan laeissa. Aivot voivat toimia loogisesti vain, jos ne on kytketty loogiseen mieleen. Mieli on aivojen käyttäjä.

Jopa näin eräänlaisena uskovaisena esittämäsi ajatukset ovat mielestäni omituisia. Aivot ja mieli ovat yhtä. Ilman aivoja ei ole mieltä, tosin aivot eivät takaa mielen olemassa oloa ja toimivuutta, siksihän aikanaan on ollut termi "vähämielinen". Ihminen on kokonaisuus jota aivot ohjailevat. Mieleemme vaikuttaa mm. hormonitoiminta, mm. tunne-elämämme on käytännössä "aivokemiaa", ja tunteet vaikuttavat ajatuksiimme, eli mieleemme. Itselläni on joskus kuukautisiin liittyvässä hormonimyrskyssä ollut vahvoja masentuneita, itsetuhoisia ajatuksia ja tunteita. Nuo ajatukset ja tunteet ovat olleet täysin epäloogisia ja niiden perusteet epätosia. Loogisesti olen pystynyt päättelemään, että kyse ei ole mistään todellisesta, vaan ainoastaan hormonien aiheuttamasta ohimenevästä häiriötilasta. Uskovaisuudella/uskomattomuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, etkä mitenkääm voi erottaa aivoja ja mieltä toisistaan. Mieli on riippuvainen aivoista ja niiden toiminnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta näin ajatusleikkinä, on mielenkiintoista nähdä, miten suuria tunteita tällainen ihmisissä herättää, siis niissä loogisissa ihmisissä jotka eivät ole minkäänlaisten uskontojen tai turhien tunteiden kahlitsemia.

En ymmärrä miksi yrität yhdistää tähän uskontoa. Siis että kuolemisen ajatus tuntuu kamalalta tai silpomisen, tai näiden yhdistelmä rakkaalla ihmisellä. Mitä tekemistä tällä on uskonnon kanssa. Tai yrität jotenkin esittää ateisteilla olisi tunteita :D. Tai että logiikka poissulkisi tunteet. Kaikki lähtökohdat on vääriä.

Hautausrituaalit liittyvät nimenomaan uskontoihin, googleta ja ota selvää.

En yritä esittää ettei ateisteilla olisi tunteita, yritän esittää, ettei ateistit ole ihan niin loogisia aina kuin jotku kuvittelevat olevansa. Mielestäni se miten vainajiin suhtaudutaan on erittäin hyvä esimerkki tästä, vaikka vainaja on jo kuollut, eikä siis logiisesti tunne tietenkään enää mitään, niin silti koetaan tärkeänä, että ruumista kohdellaan asianmukaisesti ja niin ettei siihen sattuisi, jos se olisi vielä elävä ja tunteva ihminen, tälle asialle ei vain ole minkäänlaista rationaalista syytä, vain tunnepohjaiset syyt selittävät sen, epärationaaliset sellaiset. Joten, jopa se ateistikin ajattelee joistakin asioista vähemmän maallisesti ja enemmän henkisesti.

Juu hautausrituaalit liittyvät osaltaan uskontoihin, osaltaan käytännöllisyyteen. Niitä rituaaleja on kuitenkin ollut vaikka minkälaisia erilaisissa kulttuureissa. En ihmettelisi vaikka jossain kulttuurissa ruumiit olisi viety metsään eläinten syötäviksi, jos kulttuuri perustuu jonkinlaiseen luonnon palvontaan. Kyse on totutusta ajatustavasta. Ei sitä ruumista kiinnosta mitä sille tapahtuu, ainoastaan kuolleen läheisiä kiinnostaa, oli kyse sitten ateisteista tai uskovaisista. Ateistitkin ovat tottuneet pitämään tiettyja rituaaleja osoituksena kunnioituksesta ja rakkaudesta, vaikka niillä rituaaleilla olisikin uskonnollinen historia, koska he ovat lapsesta saakka kasvaneet kulttuurissa jossa näin on. Kukaan ei voi välttyä kasvukulttuurin vaikutukselta ajatteluun, vaikkei uskoisi niihin perusteisiin. Tietyt asiat ovat vain tapoja toimia ja ajatella, huolimatta siitä mikä niiden takana on ajatus alunperin, mahdollisesti tuhansia vuosia sitten ollut. Hyvänä esimerkkinä lasten teko. Nykyäänkin on vallalla ajatus, että lapsia "kuuluu" tehdä, vaikkakin osassa maailmaa se ajatus on hiljalleen muuttumassa. Syy miksi lapsia on kuulunut tehdä on vaihdellut; vanhuuden tuki, koska pitää lisääntyä ja täyttää maa kai suurimpina syinä. Nykyään maa on jo täynnä, ja ainakin tässä yhteiskunnassa vanhuuden turva on vanhentunut ajatus. Silti edelleen tulee vastaan paljon ajatusta, että lapsia vaan kuuluu tehdä, koska niin on aina ollut. Eikä siinä kukaan mitään perusteluita tarvitse, se ajatusmalli on iskostunut päähän ja selkärankaan niin vahvasti, ettei sitä välttämättä osata edes kyseenalaistaa.

Vierailija kirjoitti:

Bautismo de Fuego kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen minä lemmikkejä nakannut ihan roskiinkin. Ei se tarkoita ettenkö olisi lemmikkiä sen eläessä arvostanut, kuollut vain on kuollut, ei se enää ole se lemmikki joka oli eläessään, eikä enää tunne mitään. Kuolleelle on ihan sama mitä sen ruumiille tapahtuu.

Ja tiedän että jotkui ihmiset tulee kauhistumaan tästä. Kysymykseni kuuluukin, että miksi?

Varmaan siksi, että niiden paikka ei ole roskiksessa. Biojätteeseen ehkä, mutta olen aika varma että jätelaki kieltää raatojen hävittämisen talousjätteen seassa.

Ei kiellä ja sekajätteeseen kuuluu.

"Pienet eläimet, kuten hamsteri, marsu, pieni kani voidaan hyvin pakattuna laittaa sekajätteisiin.

Hevonen / poni / koira ym. on mahdollista haudata jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Ilmoita tuonnista etukäteen."

http://www.pjhoy.fi/Tietori/kuolleet_elaimet_ja_elainjatteet

Miksi luulit että olisi kiellettyä?

Ja en minä tuomitse eläimenkään hautaamista, eikä eläimen hautaaminen tarkoita että uskoisi jumalaan, mistä ihmeestä te revitte näitä väittämiä? :D Mutta kertoo siitä, ettei se ateisti ihan kuitenkaan ole niin maallinen kuin monesti kuvittelee.

Ok, en oikeastaan tullut ajatelleeksi noita pieneläimiä vaan mielessä oli lähinnä koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun maailmankatsomukseni kuitenkin oikeuttaa järjenkäytön, koska uskon, että minulla on aivoista riippumaton mieli, joka toimii täysin logiikan lakien mukaan. Ateisteilla tätä aivoista erillistä mieltä ei ole, koska ateistit eivät usko yliluonnolliseen. Ateistien ajatuksien pohjana ovat siis luonnonlait, eikä ajatuksien rationaalisuudesta ole varmuutta. Järjellistä ajattelua ei voi perustaa ateismille.

Miksi tuon sinun kuvittelemasi mielen loogisuus olisi jotenkin varmempaa kuin biologiaan pohjaavan aivotoiminnan? Mitä logiikka edes ylipäänsä on? Sehän on pelkkä termi asialle, joka on ihmisen aivojen puitteissa käsitettävissä oleva syy-seuraussuhde. 

Jumalan luoman mielen loogisuus on täysin varmaa, koska se on perustaltaan looginen. Aivot taas eivät ole perustaltaan loogisia, vaan niiden perusta on fysiikan laeissa. Aivot voivat toimia loogisesti vain, jos ne on kytketty loogiseen mieleen. Mieli on aivojen käyttäjä.

Jopa näin eräänlaisena uskovaisena esittämäsi ajatukset ovat mielestäni omituisia. Aivot ja mieli ovat yhtä. Ilman aivoja ei ole mieltä, tosin aivot eivät takaa mielen olemassa oloa ja toimivuutta, siksihän aikanaan on ollut termi "vähämielinen". Ihminen on kokonaisuus jota aivot ohjailevat. Mieleemme vaikuttaa mm. hormonitoiminta, mm. tunne-elämämme on käytännössä "aivokemiaa", ja tunteet vaikuttavat ajatuksiimme, eli mieleemme. Itselläni on joskus kuukautisiin liittyvässä hormonimyrskyssä ollut vahvoja masentuneita, itsetuhoisia ajatuksia ja tunteita. Nuo ajatukset ja tunteet ovat olleet täysin epäloogisia ja niiden perusteet epätosia. Loogisesti olen pystynyt päättelemään, että kyse ei ole mistään todellisesta, vaan ainoastaan hormonien aiheuttamasta ohimenevästä häiriötilasta. Uskovaisuudella/uskomattomuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, etkä mitenkääm voi erottaa aivoja ja mieltä toisistaan. Mieli on riippuvainen aivoista ja niiden toiminnasta.

Olen minäkin sitä mieltä, että aivot ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa, mutta uskon silti, että mieli voi olla olemassa myös ilman aivoja. Aivoissa tapahtuvat hormonimyrskyt vaikuttavat tietysti mieleen ja mielen tapahtumat vaikuttavat vastaavasti aivoihin. Tästä yhteydestä huolimatta uskon mielen olevan aivoista erillinen kokonaisuus, jonka olemassaolo ei ole aivoista riippuvaista.

Oletko esim. kuullut niistä irtaantumiskokemuksista, joissa joku on ollut sairaalassa ja katsellut itseään sängyn yläpuolella samaan aikaan, kun hänen aivotoimintansa on lakannut täysin? Jos nämä kokemukset pitävät paikkansa, silloin mieli voi toimia ilman aivoja, sillä vaikka aivot olivat pysähtyneet, tämä henkilö pystyi ajattelemaan ja katselemaan ympärilleen siitä huolimatta. Hänen mielensä siis oli olemassa aivoista riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi uskovaiset eivät heitä rakkaitaan metsään, kun eihän ihmisen ruumiilla ole mitään väliä, ihmisen sieluhan on kuolematon. Vai onko uskovaisilla epäilys ettei olekaan kuolematonta sielua?

Löytyykö tähän vastaus?

No syyksi riittänee jo ihan se, että sellainen on laissa kielletty. Turha spekuloida sen enempää. Tämä on tosi outo sivuraide keskustelussa, eikä oikeastaan liitty edes aiheeseen.

Ihmisen loogisuus tai tunteellisuus ei riipu siitä, onko ateisti vai uskovainen. Ateismi on pelkästään sitä, että ei usko jumalien olemassaoloon. Muiden asioiden suhteen ateisti voi olla täysi hörhö ja uskoa mitä tahansa aina homeopatiasta keijukaisiin. Uskovainen taas voi olla vaikkapa maailman loogisin tyyppi muuten, mutta jumalan kohdalla jostain syystä kelpuuttaa todisteeksi jotain sellaista, mitä ei minkään muun asian kohdalla kelpuuttaisi. Tällainen ihminen saattaa olla jopa tieteellisellä alalla ja työn tulokset voivat olla ristiriidassa uskomusten kanssa, mutta silti hän kykenee sovittamaan nämä asiat keskenään lokeroimalla ne mielessään sopivalla tavalla. Kognitiivinen dissonanssi.

Vierailija kirjoitti:

Onko mielestäsi loogista vai epäloogista uskoa yksisarvisiin ja menninkäisiin?

Epäloogista, sillä niiden olemassaolosta ei ole todisteita.

Vierailija kirjoitti:

Aivot noudattavat luonnonlakeja. Ajatukset voivat olla loogisia tai epäloogisia sekä ateistilla että uskovalla. Mistä sen sitten tietää? Ei läheskään aina voi tietääkään.

Uskovaisen aivot eivät noudata pelkästään luonnonlakeja, vaan aivot ovat myös mielen ohjauksessa.