Argh tuore anoppi vei minut lastentarvikekauppaan...
Ollaan hiljattain menty naimisiin, ja olen oikeastaan vasta nyt tutustunut miehen äitiin paremmin. Ihan ok tyyppi tuo on vaikuttanut olevan. Hän ehdotti, että viettäisimme kaksistaan päivän shoppaillen ja ulkona syöden jne, ja ajattelin, että mikäs siinä, kiva idea tehdä kaksisteen jotain kivaa. No käytiin jossain sisustuskaupassa ja kahvilla ja anoppihan se sai päähänsä viedä minut johonkin sellaiseen lastentarvikekauppaan. Ja rupesi hypistelemään vauvatarvikkeita ja vaunuja ja höpöttömään että miten ihania nämä ovat ja miten ihana olisi saada lapsenlapsi ja loi minuun merkitseviä silmäyksiä. What :0 ??? Olen 41-vuotias, ja mies on 45-vuotias, lapsettomia olemme siis molemmat, ja mies siis anopin ainoa lapsi. Ja anoppi on 65-vuotias, ja aivan skarppi, jäämässä vasta eläkkeelle kohta. En varmaan ole enää siinä ilmeisimmässä lastentekoiässä :D ... En tajua. Pitääkö tässä alkaa kestää tuon tason vittuilua anopin suunnalta..
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kuin anoppi veisi tuoreen ylipainoisen miniän katsomaan voin hoikille mitoitettuja aikuisten balettipukuja tai syövän takia hiuksensa menettäneen miniän katsomaan hiuslenksuja ja hiusharjoja.
Höpö höpö. Lapsenlapset ovat luonnollinen toive, eikä anoppi voi tietää, ettei Ap halua lapsia, jos Ap ei sitä kerro. Ikä ei vielä estä lasten saantia.
Kun olet päällikkötehtävissä ja joku alaisesi tekee jotain tyhmää, jäätkö pitkäksi aikaa miettimään, oliko vittuilua ja millä tavalla oli vittuilua? Vai selvitätkö asian alaisen kanssa ja jatkatte sitten elämää ihan normaalisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
Mitä ymmärrettävää tuossa on? Se on ymmärrettävää, jos vauvakuumeileva vie puolisonsa hypistelemään vauvanvaatteita. Anoppi olisi voinut ottaa poikansa mukaan, ei hänen miniänsä yksin voi luvata, että joo, kyllä me nyt heti laitetaan lapsi tilaukseen. Olisihan anoppi voinut viedä miniän asuntonäyttöön, että katso miten kiva asunto, kai te ostatte tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei se varmasti ole ilkeilyä, ainoastaan kova toive ja unelma saada lapsenlapsia. Sano hänelle suoraan, että ette aio hankkia lapsia. Mutta hiukan nyt myötätuntoa kehiin, asia voi olla hänelle aika kipeäkin.
Tietenkään en tällä sano, että tuo oli fiksu veto anopilta, mutta miksi ihmeessä koet sen ILKEILYKSI?
Siksi, että olen 41-vuotias. Ap.
Niin? Anoppi toivoo lastenlapsia ja tietää, että olet iässä jossa niitä ehkä voi vielä saada mutta nyt olisi jo kiire. En itsekään tajua mikä tuossa oli muka ilkeilyä. Tahdintonta käytöstä toki, mutta ei ilkeyttä, pikemminkin epätoivoa.
Samaa mieltä, ei minusta mitään ilkeilyä. Halusi näin osoittaa, että jos lapsia aiotte, alkaa olla kiire. Asia on vaikea ottaa puheeksi ja hän toimi kyllä tökerösti, mutta virheitä sattuu ihmisten välillä.
Olen näin vanhempana ihmisenä kuullut eräässä kaupassa myyjän kehuvan minulle jostain tavaraa, että tämä sitten kestää loppuiän. Otanko sen (piilo)vittuiluna, en vaan typeryytenä.
No voi hyvänen aika. 41-vuotias nainen kyllä tietää, ettei hän lääketieteen ja tilastojen näkökulmasta välttämättä ole otollisimmassa lastensaamisiässä (vaikka toki monet saavat nelikymppisenäkin lapsia ilman ongelmia). Ei siitä tarvitse erikseen hänelle kertoa. Ei yhdellekään naiselle enää tuossa iässä ole epäselvää, että jos lapsia toivoo, niitä kannattaa alkaa yrittämään saman tien. Miten hölmöinä vihjailevat anopit miniöitään oikein pitävät?
Vierailija kirjoitti:
Kun olet päällikkötehtävissä ja joku alaisesi tekee jotain tyhmää, jäätkö pitkäksi aikaa miettimään, oliko vittuilua ja millä tavalla oli vittuilua? Vai selvitätkö asian alaisen kanssa ja jatkatte sitten elämää ihan normaalisti?
En ole koskaan ajatellut, että joku alaiseni tekeminen olisi vittuilua. Joskus he tekevät tyhmiä virheitä niin kuin minäkin, mutta se kuuluu asiaan ja on varsin inhimillistä, eivät he pahalla niitä tee. Ja minulle maksetaan palkkaa siitä, että ohjaan heitä jos he eivät jotain asiaa tiedä vielä, eli "tyhmien" tekojen ratkominen on osa työtäni. En muutenkaan suhtaudu erityisen tunteella alaisteni tekemisiin, koska eivät he ole minulle henkilökohtaisesti läheisiä, ammatillisesti vain. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
En olisi kokenut ilkeänä, enkä pysty ymmärtämään lainkaan, miten joku voi kokea. Jos et voisi saada lapsia, ja anoppi tämän tietäisi, silloin näkisin sen ilkeänä. Nyt vain tahdittomana.
Ja olen 44v ja minulla on useampi lapsi, jos sillä on merkitystä. Enkä itse tekisi noin, mutta silti, kyllä lastentavarat saavat hypistelemään ja haaveilemaan. Saattaisin joskus jopa vahingossa kaupan eteen tullessa harhailla sisään ihailemaan ja haaveilemaan, tajuamatta, että mukana olija tulkitsee tilanteen jotenkin vain itsensä kautta. Pitää siis varoa. (Voihan joku vainoharhainen kaverikin luulla, että omat muistelut vauva-ajasta ovat vain vittuilua muille).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kuin anoppi veisi tuoreen ylipainoisen miniän katsomaan voin hoikille mitoitettuja aikuisten balettipukuja tai syövän takia hiuksensa menettäneen miniän katsomaan hiuslenksuja ja hiusharjoja.
Höpö höpö. Lapsenlapset ovat luonnollinen toive, eikä anoppi voi tietää, ettei Ap halua lapsia, jos Ap ei sitä kerro. Ikä ei vielä estä lasten saantia.
No jos toivoo lastenlapsia, niin eikö olisi normaalia sanoa toiveensa ääneen pojalleen tai ehkä miniälleen. Tai jopa kysyä, että toivotteko te lapsia? Normaalia ei ole ihan randomina viedä uusi miniä vaunukauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti se ei ollut vihjaus, että olisipa poika ottanut nuoremman vaimon.
Poika on 45-vuotias, joten hänellä on ollut vuosikymmeniä aikaa etsiä itselleen nuori vaimo. Olisi aloittanut teininä.
Ap:n on syytä olla tarkkana häiden jälkeen. Anoppi alkaa todennäköisesti kutsua poikaansa kylään milloin minkin tekosyyn varjolla ja järjestää paikalle kiimassa ja sopivassa siitosiässä olevia 18-vuotiaita keimailemaan ja keikuttelemaan.
Minä haluaisin nähdä, millainen 18-vuotias haluaa lapsen naimisissa olevan 45-vuotiaan miehen kanssa. Tuo on kyllä top5:ssa listassa "näin pilaat elämäsi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
En olisi kokenut ilkeänä, enkä pysty ymmärtämään lainkaan, miten joku voi kokea. Jos et voisi saada lapsia, ja anoppi tämän tietäisi, silloin näkisin sen ilkeänä. Nyt vain tahdittomana.
Ja olen 44v ja minulla on useampi lapsi, jos sillä on merkitystä. Enkä itse tekisi noin, mutta silti, kyllä lastentavarat saavat hypistelemään ja haaveilemaan. Saattaisin joskus jopa vahingossa kaupan eteen tullessa harhailla sisään ihailemaan ja haaveilemaan, tajuamatta, että mukana olija tulkitsee tilanteen jotenkin vain itsensä kautta. Pitää siis varoa. (Voihan joku vainoharhainen kaverikin luulla, että omat muistelut vauva-ajasta ovat vain vittuilua muille).
On sillä merkitystä, että sinulla on lapsia. Et voi koskaan täysin ymmärtää lapsettoman naisen surua ja ahdistusta siitä lapsettomuudesta. Sinä et ole jäänyt lapsettomaksi, sinä et pysty eläytymään sellaisen naisen saappaisiin, joka on koko ikänsä haaveillut äitiydestä ja lapsista, ja yli nelikymppisenä tajuaa oman lapsettomuuden lopullisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti se ei ollut vihjaus, että olisipa poika ottanut nuoremman vaimon.
Poika on 45-vuotias, joten hänellä on ollut vuosikymmeniä aikaa etsiä itselleen nuori vaimo. Olisi aloittanut teininä.
Ap:n on syytä olla tarkkana häiden jälkeen. Anoppi alkaa todennäköisesti kutsua poikaansa kylään milloin minkin tekosyyn varjolla ja järjestää paikalle kiimassa ja sopivassa siitosiässä olevia 18-vuotiaita keimailemaan ja keikuttelemaan.
Minulla on ollut miehiä ja suhteita ennen nykyistä aviomiestäni, samaten miehelläni on ollut naisia ja suhteita ennen minua, myös niihin nuorempiin naisiin. Silti me valitsimme juuri toisemme, vaikka molemmilla olisi ollut muutakin valinnanvaraa. En jaksa pelätä jotain "keimailevia siitostyttöjä".. eiköhän niiden aika ole ollut jos mies niitä olisi halunnut, olisi nimittäin kyllä halutessaan saanut mutta ei ottanut. Ap.
Kyllä ne "keimailevat siitostytöt" alkavat kelpaamaan miehellesi kun anoppisi pistää parastaan. Pieni huomautus siellä ja merkitsevä katse täällä saa ihmeitä aikaan sopivassa tilanteessa ja kohta odotellaankin sitä nuoren ja terveen naisen vauvareiästä putkahtavaa suloista kevätvauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kuin anoppi veisi tuoreen ylipainoisen miniän katsomaan voin hoikille mitoitettuja aikuisten balettipukuja tai syövän takia hiuksensa menettäneen miniän katsomaan hiuslenksuja ja hiusharjoja.
Höpö höpö. Lapsenlapset ovat luonnollinen toive, eikä anoppi voi tietää, ettei Ap halua lapsia, jos Ap ei sitä kerro. Ikä ei vielä estä lasten saantia.
No jos toivoo lastenlapsia, niin eikö olisi normaalia sanoa toiveensa ääneen pojalleen tai ehkä miniälleen. Tai jopa kysyä, että toivotteko te lapsia? Normaalia ei ole ihan randomina viedä uusi miniä vaunukauppaan.
Olen samaa mieltä. Yhtä normaalia olisi se, että ap olisi vienyt anopin hautaustoimistoon hypistelemään arkkuja "kato, miten kiva".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
En olisi kokenut ilkeänä, enkä pysty ymmärtämään lainkaan, miten joku voi kokea. Jos et voisi saada lapsia, ja anoppi tämän tietäisi, silloin näkisin sen ilkeänä. Nyt vain tahdittomana.
Ja olen 44v ja minulla on useampi lapsi, jos sillä on merkitystä. Enkä itse tekisi noin, mutta silti, kyllä lastentavarat saavat hypistelemään ja haaveilemaan. Saattaisin joskus jopa vahingossa kaupan eteen tullessa harhailla sisään ihailemaan ja haaveilemaan, tajuamatta, että mukana olija tulkitsee tilanteen jotenkin vain itsensä kautta. Pitää siis varoa. (Voihan joku vainoharhainen kaverikin luulla, että omat muistelut vauva-ajasta ovat vain vittuilua muille).
On sillä merkitystä, että sinulla on lapsia. Et voi koskaan täysin ymmärtää lapsettoman naisen surua ja ahdistusta siitä lapsettomuudesta. Sinä et ole jäänyt lapsettomaksi, sinä et pysty eläytymään sellaisen naisen saappaisiin, joka on koko ikänsä haaveillut äitiydestä ja lapsista, ja yli nelikymppisenä tajuaa oman lapsettomuuden lopullisuuden.
Ap väittää, ettei halunnut lapsia. Tottakai lapsettomuudesta kärsivälle tuo olisi ollut ilkeää. Erityisesti, jos anoppi olisi tämän tiennyt. Nyt anoppi luultavasti oletti, että se oikea löytyi vasta nyt, ja se on syy, miksi lapsia ei aiemmin ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti se ei ollut vihjaus, että olisipa poika ottanut nuoremman vaimon.
Poika on 45-vuotias, joten hänellä on ollut vuosikymmeniä aikaa etsiä itselleen nuori vaimo. Olisi aloittanut teininä.
Ap:n on syytä olla tarkkana häiden jälkeen. Anoppi alkaa todennäköisesti kutsua poikaansa kylään milloin minkin tekosyyn varjolla ja järjestää paikalle kiimassa ja sopivassa siitosiässä olevia 18-vuotiaita keimailemaan ja keikuttelemaan.
Minulla on ollut miehiä ja suhteita ennen nykyistä aviomiestäni, samaten miehelläni on ollut naisia ja suhteita ennen minua, myös niihin nuorempiin naisiin. Silti me valitsimme juuri toisemme, vaikka molemmilla olisi ollut muutakin valinnanvaraa. En jaksa pelätä jotain "keimailevia siitostyttöjä".. eiköhän niiden aika ole ollut jos mies niitä olisi halunnut, olisi nimittäin kyllä halutessaan saanut mutta ei ottanut. Ap.
Kyllä ne "keimailevat siitostytöt" alkavat kelpaamaan miehellesi kun anoppisi pistää parastaan. Pieni huomautus siellä ja merkitsevä katse täällä saa ihmeitä aikaan sopivassa tilanteessa ja kohta odotellaankin sitä nuoren ja terveen naisen vauvareiästä putkahtavaa suloista kevätvauvaa.
Hohhoi... Mistä olet saanut päähäsi, että mieheni edes haluaisi lapsen? Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun olet päällikkötehtävissä ja joku alaisesi tekee jotain tyhmää, jäätkö pitkäksi aikaa miettimään, oliko vittuilua ja millä tavalla oli vittuilua? Vai selvitätkö asian alaisen kanssa ja jatkatte sitten elämää ihan normaalisti?
En ole koskaan ajatellut, että joku alaiseni tekeminen olisi vittuilua. Joskus he tekevät tyhmiä virheitä niin kuin minäkin, mutta se kuuluu asiaan ja on varsin inhimillistä, eivät he pahalla niitä tee. Ja minulle maksetaan palkkaa siitä, että ohjaan heitä jos he eivät jotain asiaa tiedä vielä, eli "tyhmien" tekojen ratkominen on osa työtäni. En muutenkaan suhtaudu erityisen tunteella alaisteni tekemisiin, koska eivät he ole minulle henkilökohtaisesti läheisiä, ammatillisesti vain. Ap.
Mitä jos kokeilisit tätä ammatillista suhtautumistapaa myös anoppiin? Vaikka siitä nyt ei palkkaa maksetakaan, mut voisit saada asian pois päiväjärjestyksestä tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Mitä se tähän liittyy, onko se helppoa vai ei, kun sinä et kerran niitä halua? Tuollainen pelkästä periaatteesta kiukuttelu on hankalan ihmisen merkki ja suoraan sanottuna lapsellista. Anoppisi oli tökerö, totta, mutta jatkuva vittuilusta jankuttaminen on sinulta vain typerää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
En olisi kokenut ilkeänä, enkä pysty ymmärtämään lainkaan, miten joku voi kokea. Jos et voisi saada lapsia, ja anoppi tämän tietäisi, silloin näkisin sen ilkeänä. Nyt vain tahdittomana.
Ja olen 44v ja minulla on useampi lapsi, jos sillä on merkitystä. Enkä itse tekisi noin, mutta silti, kyllä lastentavarat saavat hypistelemään ja haaveilemaan. Saattaisin joskus jopa vahingossa kaupan eteen tullessa harhailla sisään ihailemaan ja haaveilemaan, tajuamatta, että mukana olija tulkitsee tilanteen jotenkin vain itsensä kautta. Pitää siis varoa. (Voihan joku vainoharhainen kaverikin luulla, että omat muistelut vauva-ajasta ovat vain vittuilua muille).
On sillä merkitystä, että sinulla on lapsia. Et voi koskaan täysin ymmärtää lapsettoman naisen surua ja ahdistusta siitä lapsettomuudesta. Sinä et ole jäänyt lapsettomaksi, sinä et pysty eläytymään sellaisen naisen saappaisiin, joka on koko ikänsä haaveillut äitiydestä ja lapsista, ja yli nelikymppisenä tajuaa oman lapsettomuuden lopullisuuden.
Tämähän ei kyllä liity tähän aloitukseen millään tavalla. Ap ei halua lapsia. Ap on vaan suuttunut anopilleen, koska anopin ajattelemattomuus olisi saattanut loukata jos hän olisi niitä halunnut. Eikä erota ilkeyttä ja ajattelemattomuutta toisistaan.
Vähän sama kuin anoppi veisi tuoreen ylipainoisen miniän katsomaan voin hoikille mitoitettuja aikuisten balettipukuja tai syövän takia hiuksensa menettäneen miniän katsomaan hiuslenksuja ja hiusharjoja.