Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Argh tuore anoppi vei minut lastentarvikekauppaan...
30.08.2017 |
Ollaan hiljattain menty naimisiin, ja olen oikeastaan vasta nyt tutustunut miehen äitiin paremmin. Ihan ok tyyppi tuo on vaikuttanut olevan. Hän ehdotti, että viettäisimme kaksistaan päivän shoppaillen ja ulkona syöden jne, ja ajattelin, että mikäs siinä, kiva idea tehdä kaksisteen jotain kivaa. No käytiin jossain sisustuskaupassa ja kahvilla ja anoppihan se sai päähänsä viedä minut johonkin sellaiseen lastentarvikekauppaan. Ja rupesi hypistelemään vauvatarvikkeita ja vaunuja ja höpöttömään että miten ihania nämä ovat ja miten ihana olisi saada lapsenlapsi ja loi minuun merkitseviä silmäyksiä. What :0 ??? Olen 41-vuotias, ja mies on 45-vuotias, lapsettomia olemme siis molemmat, ja mies siis anopin ainoa lapsi. Ja anoppi on 65-vuotias, ja aivan skarppi, jäämässä vasta eläkkeelle kohta. En varmaan ole enää siinä ilmeisimmässä lastentekoiässä :D ... En tajua. Pitääkö tässä alkaa kestää tuon tason vittuilua anopin suunnalta..
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
No kuivaa se ennen käyttöä.
Ai kuivaa anoppi vai?
Parempia ne ovatkin kuivattuina käppyröinä, saa ainakin olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se anoppi pahaa tarkoittanut. Haluaisi vain lapsenlapsia. Jospa hänen oli helpompi puhua asiasta sinulle kuin pojalleen.
Vittuilussa on se mukava puoli, että jos sitä ei ota vakavasti, se menettää tehonsa ja lakkaa olemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti se ei ollut vihjaus, että olisipa poika ottanut nuoremman vaimon.
Poika on 45-vuotias, joten hänellä on ollut vuosikymmeniä aikaa etsiä itselleen nuori vaimo. Olisi aloittanut teininä.
Ap:n on syytä olla tarkkana häiden jälkeen. Anoppi alkaa todennäköisesti kutsua poikaansa kylään milloin minkin tekosyyn varjolla ja järjestää paikalle kiimassa ja sopivassa siitosiässä olevia 18-vuotiaita keimailemaan ja keikuttelemaan.
Minulla on ollut miehiä ja suhteita ennen nykyistä aviomiestäni, samaten miehelläni on ollut naisia ja suhteita ennen minua, myös niihin nuorempiin naisiin. Silti me valitsimme juuri toisemme, vaikka molemmilla olisi ollut muutakin valinnanvaraa. En jaksa pelätä jotain "keimailevia siitostyttöjä".. eiköhän niiden aika ole ollut jos mies niitä olisi halunnut, olisi nimittäin kyllä halutessaan saanut mutta ei ottanut. Ap.
Kyllä ne "keimailevat siitostytöt" alkavat kelpaamaan miehellesi kun anoppisi pistää parastaan. Pieni huomautus siellä ja merkitsevä katse täällä saa ihmeitä aikaan sopivassa tilanteessa ja kohta odotellaankin sitä nuoren ja terveen naisen vauvareiästä putkahtavaa suloista kevätvauvaa.
Hohhoi... Mistä olet saanut päähäsi, että mieheni edes haluaisi lapsen? Ap.
Kyllä hän haluaa, etenkin kun anoppisi tekee tiettäväksi kuinka tärkeää hänelle olisi saada pitää sylissään lapsenlasta ja kuinka surulliseksi hän tulisi jos ap itsekkäästi riistäisi häneltä tämän mahdollisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
En olisi kokenut ilkeänä, enkä pysty ymmärtämään lainkaan, miten joku voi kokea. Jos et voisi saada lapsia, ja anoppi tämän tietäisi, silloin näkisin sen ilkeänä. Nyt vain tahdittomana.
Ja olen 44v ja minulla on useampi lapsi, jos sillä on merkitystä. Enkä itse tekisi noin, mutta silti, kyllä lastentavarat saavat hypistelemään ja haaveilemaan. Saattaisin joskus jopa vahingossa kaupan eteen tullessa harhailla sisään ihailemaan ja haaveilemaan, tajuamatta, että mukana olija tulkitsee tilanteen jotenkin vain itsensä kautta. Pitää siis varoa. (Voihan joku vainoharhainen kaverikin luulla, että omat muistelut vauva-ajasta ovat vain vittuilua muille).
On sillä merkitystä, että sinulla on lapsia. Et voi koskaan täysin ymmärtää lapsettoman naisen surua ja ahdistusta siitä lapsettomuudesta. Sinä et ole jäänyt lapsettomaksi, sinä et pysty eläytymään sellaisen naisen saappaisiin, joka on koko ikänsä haaveillut äitiydestä ja lapsista, ja yli nelikymppisenä tajuaa oman lapsettomuuden lopullisuuden.
Tämähän ei kyllä liity tähän aloitukseen millään tavalla. Ap ei halua lapsia. Ap on vaan suuttunut anopilleen, koska anopin ajattelemattomuus olisi saattanut loukata jos hän olisi niitä halunnut. Eikä erota ilkeyttä ja ajattelemattomuutta toisistaan.
En minä ole varsinaisesti suuttunut anopille eikä hän minua niin loukannut edes. Tulkitsin sen tilanteen kyllä vittuiluksi, osin ehkä siksi että millaisella ilmeellä hän minua vilkaisi siellä kaupassa hypistellessään niitä vaunuja ja sanomalla että lapsenlapsi olisi niin ihana. En ole kiukutellut asiasta hänelle enkä muillekaan, tänne vain tämän aloituksen nyt tein kun halusin kuulla muiden näkökulmia. Eniten harmittaa se, jos hänestä nyt kuoriutuu vittuileva anoppi. Voin elää tuon yksittäisen tapahtuman kanssa ihan ok, ehkä säikähdin vain että onko se varoitusmerkki vittuilusta. Elämässäni ei ole ollut vittuilevia ihmisiä, ajattelemattomia kylläkin. En pidä itseäni sellaisena, että tulkitsisin herkästi asiat vittuiluksi, pikemminkin päinvastoin. Nyt jokin siinä tilanteessa, ehkä anopin ilmeessä, äänensävyssä oli jotain sellaista, että se kyllä tuntui vittuilulta. Ap.
Ok. Sun kannattaa miettiä tarkasti, mikä sai sinut ajattelemaan että anoppi vittuilee. Koska aloituksesi perusteella aika moni (minä myös, tämä on eka kommenttini) on pitänyt anopin käytöstä lähinnä tahdittomana ja ehkä epätoivoisena, mutta ei ilkeilynä. Voihan se olla, että hän ilkeili, me emme olleet näkemässä ilmeitä ja elekieltä, mutta voi myös olla, että asia on sinulle jotenkin herkkä (ehkä tiedostamattasikin), joten ylitulkitset toisen käytöstä. Ja jotenkin tuntuu, että jos olisit itse täysin sinut asian kanssa, olisit tuossa tilanteessa hyvinkin voinut luontevasti todeta anopille, että teillä ei ole suunnitelmissa tehdä jälkikasvua. Joka tapauksessa asia olisi syytä kertoa anopille, mikäli hän elättelee lapsenlapsitoiveita. Itse en sinuna vetäisi hernettä nenuun tuosta yhdestä tilanteesta, varsinkin kun mahdollisuus molemminpuoliselle väärinkäsitykselle on olemassa. Sanomattakin lienee selvää, että kenenkään ei mitään piiloilkeilyä tarvitse kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti se ei ollut vihjaus, että olisipa poika ottanut nuoremman vaimon.
Poika on 45-vuotias, joten hänellä on ollut vuosikymmeniä aikaa etsiä itselleen nuori vaimo. Olisi aloittanut teininä.
Ap:n on syytä olla tarkkana häiden jälkeen. Anoppi alkaa todennäköisesti kutsua poikaansa kylään milloin minkin tekosyyn varjolla ja järjestää paikalle kiimassa ja sopivassa siitosiässä olevia 18-vuotiaita keimailemaan ja keikuttelemaan.
Minulla on ollut miehiä ja suhteita ennen nykyistä aviomiestäni, samaten miehelläni on ollut naisia ja suhteita ennen minua, myös niihin nuorempiin naisiin. Silti me valitsimme juuri toisemme, vaikka molemmilla olisi ollut muutakin valinnanvaraa. En jaksa pelätä jotain "keimailevia siitostyttöjä".. eiköhän niiden aika ole ollut jos mies niitä olisi halunnut, olisi nimittäin kyllä halutessaan saanut mutta ei ottanut. Ap.
Kyllä ne "keimailevat siitostytöt" alkavat kelpaamaan miehellesi kun anoppisi pistää parastaan. Pieni huomautus siellä ja merkitsevä katse täällä saa ihmeitä aikaan sopivassa tilanteessa ja kohta odotellaankin sitä nuoren ja terveen naisen vauvareiästä putkahtavaa suloista kevätvauvaa.
Hohhoi... Mistä olet saanut päähäsi, että mieheni edes haluaisi lapsen? Ap.
Kyllä hän haluaa, etenkin kun anoppisi tekee tiettäväksi kuinka tärkeää hänelle olisi saada pitää sylissään lapsenlasta ja kuinka surulliseksi hän tulisi jos ap itsekkäästi riistäisi häneltä tämän mahdollisuuden.
Sinunko mielestä miehet haluavat lapsia jos heidän äidit haluavat lastenlapsia? Kuinka idiootteina miehiä oikein pidät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
En olisi kokenut ilkeänä, enkä pysty ymmärtämään lainkaan, miten joku voi kokea. Jos et voisi saada lapsia, ja anoppi tämän tietäisi, silloin näkisin sen ilkeänä. Nyt vain tahdittomana.
Ja olen 44v ja minulla on useampi lapsi, jos sillä on merkitystä. Enkä itse tekisi noin, mutta silti, kyllä lastentavarat saavat hypistelemään ja haaveilemaan. Saattaisin joskus jopa vahingossa kaupan eteen tullessa harhailla sisään ihailemaan ja haaveilemaan, tajuamatta, että mukana olija tulkitsee tilanteen jotenkin vain itsensä kautta. Pitää siis varoa. (Voihan joku vainoharhainen kaverikin luulla, että omat muistelut vauva-ajasta ovat vain vittuilua muille).
On sillä merkitystä, että sinulla on lapsia. Et voi koskaan täysin ymmärtää lapsettoman naisen surua ja ahdistusta siitä lapsettomuudesta. Sinä et ole jäänyt lapsettomaksi, sinä et pysty eläytymään sellaisen naisen saappaisiin, joka on koko ikänsä haaveillut äitiydestä ja lapsista, ja yli nelikymppisenä tajuaa oman lapsettomuuden lopullisuuden.
Tämähän ei kyllä liity tähän aloitukseen millään tavalla. Ap ei halua lapsia. Ap on vaan suuttunut anopilleen, koska anopin ajattelemattomuus olisi saattanut loukata jos hän olisi niitä halunnut. Eikä erota ilkeyttä ja ajattelemattomuutta toisistaan.
En minä ole varsinaisesti suuttunut anopille eikä hän minua niin loukannut edes. Tulkitsin sen tilanteen kyllä vittuiluksi, osin ehkä siksi että millaisella ilmeellä hän minua vilkaisi siellä kaupassa hypistellessään niitä vaunuja ja sanomalla että lapsenlapsi olisi niin ihana. En ole kiukutellut asiasta hänelle enkä muillekaan, tänne vain tämän aloituksen nyt tein kun halusin kuulla muiden näkökulmia. Eniten harmittaa se, jos hänestä nyt kuoriutuu vittuileva anoppi. Voin elää tuon yksittäisen tapahtuman kanssa ihan ok, ehkä säikähdin vain että onko se varoitusmerkki vittuilusta. Elämässäni ei ole ollut vittuilevia ihmisiä, ajattelemattomia kylläkin. En pidä itseäni sellaisena, että tulkitsisin herkästi asiat vittuiluksi, pikemminkin päinvastoin. Nyt jokin siinä tilanteessa, ehkä anopin ilmeessä, äänensävyssä oli jotain sellaista, että se kyllä tuntui vittuilulta. Ap.
Ok. Sun kannattaa miettiä tarkasti, mikä sai sinut ajattelemaan että anoppi vittuilee. Koska aloituksesi perusteella aika moni (minä myös, tämä on eka kommenttini) on pitänyt anopin käytöstä lähinnä tahdittomana ja ehkä epätoivoisena, mutta ei ilkeilynä. Voihan se olla, että hän ilkeili, me emme olleet näkemässä ilmeitä ja elekieltä, mutta voi myös olla, että asia on sinulle jotenkin herkkä (ehkä tiedostamattasikin), joten ylitulkitset toisen käytöstä. Ja jotenkin tuntuu, että jos olisit itse täysin sinut asian kanssa, olisit tuossa tilanteessa hyvinkin voinut luontevasti todeta anopille, että teillä ei ole suunnitelmissa tehdä jälkikasvua. Joka tapauksessa asia olisi syytä kertoa anopille, mikäli hän elättelee lapsenlapsitoiveita. Itse en sinuna vetäisi hernettä nenuun tuosta yhdestä tilanteesta, varsinkin kun mahdollisuus molemminpuoliselle väärinkäsitykselle on olemassa. Sanomattakin lienee selvää, että kenenkään ei mitään piiloilkeilyä tarvitse kuunnella.
Itse asiassa tuossa tilanteessa lähinnä naurahdin anopille, ja sanoin vastaukseksi hänen"lapsenlapset olisivat niiin niiin ihania" kommenttiin, että "ai niinkö, no ei se nyt taida olla ajankohtaista". Ja vaihdoin puheenaihetta ja ehdotin että menemme seuraavaan kauppaan. En minä hänelle hernettä nenään vetänyt... Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano anopille vaan suoraan että olet yli nelikymppinen, juna meni jo. Sehän on biologinen fakta vain. Ellet sityen hoitoihin halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Anoppi ei vittuillut, anoppi toivoi, että saisi sen lapsenlapsen. Hän osoitti sinulle viemällä sinne vaunukaupoille, että ainakin hän tukee ja osallistuu rahallisestikin, jos vain vauva ilmoittaa tulostaan. Mikä sua oikein loukkaa tässä!"
Ei se minua loukannut, ihmetytti vain todella paljon ja tuntui tökeröltä, koska emme tunne hirveän hyvin ja lasten saaminen / lapsettomuus on kuitenkin aika henkilökohtainen asia ihmisille. Mutta yhä oudommalta tuntuisi, jos anopin tarkoitus oli vihjata, että tukee sitten rahallisesti jos lapsen saisimme. Hän tietää oikein hyvin, että minulla on erittäin hyvä palkka, huomattavasti parempi kuin hänellä, toimin päällikkötehtävissä, ja tähän ikään mennessä myös kertynyttä varallisuutta. Tietenkin on hyväntahtoista antaa vähästäänkin, mutta en tiedä osaisinko ottaa edes vastaan, koska omat rahat riittää oikein hyvin. Ap.
No, jos sinulla on reilusti rahaa, mikset osta siitostyttöä tekemään anopillesi lapsenlapsia oikein urakalla? Voit myös kutsua anoppisi seuraamaan siittämistä ja tekemään sen aikana hedelmällisyysriittejä Antrean kansallispukuun pukeutuneina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti se ei ollut vihjaus, että olisipa poika ottanut nuoremman vaimon.
Poika on 45-vuotias, joten hänellä on ollut vuosikymmeniä aikaa etsiä itselleen nuori vaimo. Olisi aloittanut teininä.
Ap:n on syytä olla tarkkana häiden jälkeen. Anoppi alkaa todennäköisesti kutsua poikaansa kylään milloin minkin tekosyyn varjolla ja järjestää paikalle kiimassa ja sopivassa siitosiässä olevia 18-vuotiaita keimailemaan ja keikuttelemaan.
Minulla on ollut miehiä ja suhteita ennen nykyistä aviomiestäni, samaten miehelläni on ollut naisia ja suhteita ennen minua, myös niihin nuorempiin naisiin. Silti me valitsimme juuri toisemme, vaikka molemmilla olisi ollut muutakin valinnanvaraa. En jaksa pelätä jotain "keimailevia siitostyttöjä".. eiköhän niiden aika ole ollut jos mies niitä olisi halunnut, olisi nimittäin kyllä halutessaan saanut mutta ei ottanut. Ap.
Kyllä ne "keimailevat siitostytöt" alkavat kelpaamaan miehellesi kun anoppisi pistää parastaan. Pieni huomautus siellä ja merkitsevä katse täällä saa ihmeitä aikaan sopivassa tilanteessa ja kohta odotellaankin sitä nuoren ja terveen naisen vauvareiästä putkahtavaa suloista kevätvauvaa.
Hohhoi... Mistä olet saanut päähäsi, että mieheni edes haluaisi lapsen? Ap.
Kyllä hän haluaa, etenkin kun anoppisi tekee tiettäväksi kuinka tärkeää hänelle olisi saada pitää sylissään lapsenlasta ja kuinka surulliseksi hän tulisi jos ap itsekkäästi riistäisi häneltä tämän mahdollisuuden.
Sinunko mielestä miehet haluavat lapsia jos heidän äidit haluavat lastenlapsia? Kuinka idiootteina miehiä oikein pidät?
Näetpähän vaan. Ja sitten kun miehesi kertoo sinulle iloisia vauvauutisia on turha syytellä poikansa parasta.ajattelevaa anoppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kyllä hankalan oloinen kanttura. Jos lapset on no no, kerro se anopille. Ei tarvi turhaan toivoa.
Millä tavalla olen hankalan oloinen...? Siksikö että lasten saaminen ei ikäni puolesta enää olisi ehkä kovin helppoa? Ap.
Se, että nimittelet toisen toimintaa (selvästi perusteetta) vittuiluksi kertoo, että olet aika ikävä ihminen. Anoppi ei toiminut fiksusti, mutta hänen toimintansa on kuitenkin ymmärrettävää. Sinä et edes yritä ymmärtää, vaan käännät asian jotenkin ihan nurin.
No mietis nyt ihan käsi sydämellä ja rehellisesti. Kuinka moni lapseton yli nelikymppinen ei olisi kokenut ilkeänä uutta anoppia, jota ei vielä edes kunnolla tunne, joka olisi ihan varoittamatta vienyt vauvakauppaan hypistelemään vaunuja ja vauvavaatteita ja ilmoittanut haluavansa lastenlapsia? Ai sinäkö et olisi kokenut ilkeänä? Minkä ikäinen olet ja onko sinulla lapsia?
En olisi kokenut ilkeänä, enkä pysty ymmärtämään lainkaan, miten joku voi kokea. Jos et voisi saada lapsia, ja anoppi tämän tietäisi, silloin näkisin sen ilkeänä. Nyt vain tahdittomana.
Ja olen 44v ja minulla on useampi lapsi, jos sillä on merkitystä. Enkä itse tekisi noin, mutta silti, kyllä lastentavarat saavat hypistelemään ja haaveilemaan. Saattaisin joskus jopa vahingossa kaupan eteen tullessa harhailla sisään ihailemaan ja haaveilemaan, tajuamatta, että mukana olija tulkitsee tilanteen jotenkin vain itsensä kautta. Pitää siis varoa. (Voihan joku vainoharhainen kaverikin luulla, että omat muistelut vauva-ajasta ovat vain vittuilua muille).
On sillä merkitystä, että sinulla on lapsia. Et voi koskaan täysin ymmärtää lapsettoman naisen surua ja ahdistusta siitä lapsettomuudesta. Sinä et ole jäänyt lapsettomaksi, sinä et pysty eläytymään sellaisen naisen saappaisiin, joka on koko ikänsä haaveillut äitiydestä ja lapsista, ja yli nelikymppisenä tajuaa oman lapsettomuuden lopullisuuden.
Tämähän ei kyllä liity tähän aloitukseen millään tavalla. Ap ei halua lapsia. Ap on vaan suuttunut anopilleen, koska anopin ajattelemattomuus olisi saattanut loukata jos hän olisi niitä halunnut. Eikä erota ilkeyttä ja ajattelemattomuutta toisistaan.
En minä ole varsinaisesti suuttunut anopille eikä hän minua niin loukannut edes. Tulkitsin sen tilanteen kyllä vittuiluksi, osin ehkä siksi että millaisella ilmeellä hän minua vilkaisi siellä kaupassa hypistellessään niitä vaunuja ja sanomalla että lapsenlapsi olisi niin ihana. En ole kiukutellut asiasta hänelle enkä muillekaan, tänne vain tämän aloituksen nyt tein kun halusin kuulla muiden näkökulmia. Eniten harmittaa se, jos hänestä nyt kuoriutuu vittuileva anoppi. Voin elää tuon yksittäisen tapahtuman kanssa ihan ok, ehkä säikähdin vain että onko se varoitusmerkki vittuilusta. Elämässäni ei ole ollut vittuilevia ihmisiä, ajattelemattomia kylläkin. En pidä itseäni sellaisena, että tulkitsisin herkästi asiat vittuiluksi, pikemminkin päinvastoin. Nyt jokin siinä tilanteessa, ehkä anopin ilmeessä, äänensävyssä oli jotain sellaista, että se kyllä tuntui vittuilulta. Ap.
Ok. Sun kannattaa miettiä tarkasti, mikä sai sinut ajattelemaan että anoppi vittuilee. Koska aloituksesi perusteella aika moni (minä myös, tämä on eka kommenttini) on pitänyt anopin käytöstä lähinnä tahdittomana ja ehkä epätoivoisena, mutta ei ilkeilynä. Voihan se olla, että hän ilkeili, me emme olleet näkemässä ilmeitä ja elekieltä, mutta voi myös olla, että asia on sinulle jotenkin herkkä (ehkä tiedostamattasikin), joten ylitulkitset toisen käytöstä. Ja jotenkin tuntuu, että jos olisit itse täysin sinut asian kanssa, olisit tuossa tilanteessa hyvinkin voinut luontevasti todeta anopille, että teillä ei ole suunnitelmissa tehdä jälkikasvua. Joka tapauksessa asia olisi syytä kertoa anopille, mikäli hän elättelee lapsenlapsitoiveita. Itse en sinuna vetäisi hernettä nenuun tuosta yhdestä tilanteesta, varsinkin kun mahdollisuus molemminpuoliselle väärinkäsitykselle on olemassa. Sanomattakin lienee selvää, että kenenkään ei mitään piiloilkeilyä tarvitse kuunnella.
Itse asiassa tuossa tilanteessa lähinnä naurahdin anopille, ja sanoin vastaukseksi hänen"lapsenlapset olisivat niiin niiin ihania" kommenttiin, että "ai niinkö, no ei se nyt taida olla ajankohtaista". Ja vaihdoin puheenaihetta ja ehdotin että menemme seuraavaan kauppaan. En minä hänelle hernettä nenään vetänyt... Ap.
Olisit sanonut suoraan että se juna on meidän kohdalla jo mennyt ohi. Nyt anoppi vauvahöyryissään miettii että milloin se sitten on ajankohtaista ja mitä sinä oikein tarkoitit. Tarkoititko ettei koskaan ole ajankohtaista vai että juuri nyt on töissä kiireinen tilanne ja yritätte sitten kahden kuukauden päästä. Ja sitten anoppi (koska ei sinua vielä tunne kunnolla) miettii että ettekö ymmärrä että iän puolesta olisi jo kiire ja niinpä tilaus seuraavalle tahdittomalle vihjailutilanteelle on valmis. Ja sinä olet sitä mieltä että anoppi piilovittuilee ja vuosisadan konflikti onkin sitä myöten taputeltu. Ja kaikki vain siksi että ihmiset eivät kommunikoi keskenään suoraan ja avoimesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olihan tuo todella tahditonta ja aika erikoistakin, ihan ap:n iästä riippumatta. Yleensä lapsisuunnitelmista on tapana kysyä, ja nykyään kun ollaan sivistyneitä, niin senkin ymmärretään olevan tunkeilevaa kun tiedetään että asiaan voi liittyä hyvinkin kipeitä ja henkilökohtaisia puolia. Tuo ihme show meni vähän överiksi, mutta vasta aika näyttää kehittyykö tästä isompi ongelma.
Ap, kerroitko asiasta miehellesi? Kannattaisi varmaan kertoa, niin hän on tarvittaessa varautunut laittamaan äitinsä ruotuun. Vaikka päätös lapsivapaudesta olisi yhteinen, niin joillain anopeilla on paha taipumus kääntää kaikki miniän syyksi.
Ketjun lapsenlapsikuumeisille tiedoksi: lapsenlapsia saa toivoa, mutta toiveet on syytä pitää omana tietona. Kyseessä on niin henkilökohtainen ja ehkä kipeäkin asia että asian puheeksi ottaminen voidaan jo pelkästään kokea painostavaksi ja loukkaavaksi. Muistakaa että lapsenne eivät ehkä halua avautua teille seksielämästään, eikä heidän kyllä tarvitsekaan. Älkää olettako että teille tulee lapsenlapsia vain siksi että olette itse hankkineet lapsia. Lapsenne eivät ole teidän egonne jatkeita.
Vierailija kirjoitti:
No olihan tuo todella tahditonta ja aika erikoistakin, ihan ap:n iästä riippumatta. Yleensä lapsisuunnitelmista on tapana kysyä, ja nykyään kun ollaan sivistyneitä, niin senkin ymmärretään olevan tunkeilevaa kun tiedetään että asiaan voi liittyä hyvinkin kipeitä ja henkilökohtaisia puolia. Tuo ihme show meni vähän överiksi, mutta vasta aika näyttää kehittyykö tästä isompi ongelma.
Ap, kerroitko asiasta miehellesi? Kannattaisi varmaan kertoa, niin hän on tarvittaessa varautunut laittamaan äitinsä ruotuun. Vaikka päätös lapsivapaudesta olisi yhteinen, niin joillain anopeilla on paha taipumus kääntää kaikki miniän syyksi.
Ketjun lapsenlapsikuumeisille tiedoksi: lapsenlapsia saa toivoa, mutta toiveet on syytä pitää omana tietona. Kyseessä on niin henkilökohtainen ja ehkä kipeäkin asia että asian puheeksi ottaminen voidaan jo pelkästään kokea painostavaksi ja loukkaavaksi. Muistakaa että lapsenne eivät ehkä halua avautua teille seksielämästään, eikä heidän kyllä tarvitsekaan. Älkää olettako että teille tulee lapsenlapsia vain siksi että olette itse hankkineet lapsia. Lapsenne eivät ole teidän egonne jatkeita.
En kertonut miehelle. Mies on muutenkin jo harmistunut äitinsä tapaan toimia niin en viitsinyt lisätä miehen harmia. Tiedän että mies ei tykkää tuollaisesta äitinsä taholta. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No olihan tuo todella tahditonta ja aika erikoistakin, ihan ap:n iästä riippumatta. Yleensä lapsisuunnitelmista on tapana kysyä, ja nykyään kun ollaan sivistyneitä, niin senkin ymmärretään olevan tunkeilevaa kun tiedetään että asiaan voi liittyä hyvinkin kipeitä ja henkilökohtaisia puolia. Tuo ihme show meni vähän överiksi, mutta vasta aika näyttää kehittyykö tästä isompi ongelma.
Ap, kerroitko asiasta miehellesi? Kannattaisi varmaan kertoa, niin hän on tarvittaessa varautunut laittamaan äitinsä ruotuun. Vaikka päätös lapsivapaudesta olisi yhteinen, niin joillain anopeilla on paha taipumus kääntää kaikki miniän syyksi.
Ketjun lapsenlapsikuumeisille tiedoksi: lapsenlapsia saa toivoa, mutta toiveet on syytä pitää omana tietona. Kyseessä on niin henkilökohtainen ja ehkä kipeäkin asia että asian puheeksi ottaminen voidaan jo pelkästään kokea painostavaksi ja loukkaavaksi. Muistakaa että lapsenne eivät ehkä halua avautua teille seksielämästään, eikä heidän kyllä tarvitsekaan. Älkää olettako että teille tulee lapsenlapsia vain siksi että olette itse hankkineet lapsia. Lapsenne eivät ole teidän egonne jatkeita.
Tahditonta minustakin tuo anopin käytös oli, mutta en nyt kuitenkaan ilkeilyksi menisi suoralta kädeltä sanomaan. Mutta kuten todettua, emme ole olleet näkemässä anopin ilmeitä ja eleitä, joten emme voi tietää oliko ilkeilyä vai ei.
Tuo miehen kanssa puhuminen on se miten voit varautua siihen JOS asiasta uhkaa kehittyä isompi ongelma. Aviopuolisoiden on hyvä puhua keskenään kaikesta, etenkin harmittavista asioista. Sitten voitte yhdessä miettiä miten asiaan suhtaudutte ja selustasi on turvattu kun mies on kärryillä tilanteesta ja pystyy paremmin pitämään puoliasi. Mies myös tuntee äitinsä paremmin joten osaa kertoa mistä jutussa oli kyse paljon paremmin kuin me jotka ei tiedetä edes millainen äänensävy ja elekieli anopilla tilanteessa oli.
Äidin käytös varmaan ärsyttää häntä, mutta toisaalta vaimon uskoutuminen voi ilahduttaa paljonkin.
93
Vierailija kirjoitti:
Itse kuuntelin anopin (piilo)vittuilua kymmenisen vuotta. Nyt kun meillä on lapsi, käymme todella harvoin anoppia tapaamassa - ehkä viisi kertaa vuodessa. Kannattaisi osata käyttäytyä.
Olethan muistanut kertoa selvin sanoin lapsellesi, että hänen isänsä äiti on inhottava? Kannattaa aina haukkua isovanhempia, varsinkin puolison vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olihan tuo todella tahditonta ja aika erikoistakin, ihan ap:n iästä riippumatta. Yleensä lapsisuunnitelmista on tapana kysyä, ja nykyään kun ollaan sivistyneitä, niin senkin ymmärretään olevan tunkeilevaa kun tiedetään että asiaan voi liittyä hyvinkin kipeitä ja henkilökohtaisia puolia. Tuo ihme show meni vähän överiksi, mutta vasta aika näyttää kehittyykö tästä isompi ongelma.
Ap, kerroitko asiasta miehellesi? Kannattaisi varmaan kertoa, niin hän on tarvittaessa varautunut laittamaan äitinsä ruotuun. Vaikka päätös lapsivapaudesta olisi yhteinen, niin joillain anopeilla on paha taipumus kääntää kaikki miniän syyksi.
Ketjun lapsenlapsikuumeisille tiedoksi: lapsenlapsia saa toivoa, mutta toiveet on syytä pitää omana tietona. Kyseessä on niin henkilökohtainen ja ehkä kipeäkin asia että asian puheeksi ottaminen voidaan jo pelkästään kokea painostavaksi ja loukkaavaksi. Muistakaa että lapsenne eivät ehkä halua avautua teille seksielämästään, eikä heidän kyllä tarvitsekaan. Älkää olettako että teille tulee lapsenlapsia vain siksi että olette itse hankkineet lapsia. Lapsenne eivät ole teidän egonne jatkeita.
En kertonut miehelle. Mies on muutenkin jo harmistunut äitinsä tapaan toimia niin en viitsinyt lisätä miehen harmia. Tiedän että mies ei tykkää tuollaisesta äitinsä taholta. Ap.
Höpö höpö. Koko juttu oli alunperin miehesi idea. Hän halusi vain vähän apua anopiltasi yrittäessään kiinnittää huomiota siihen kuinka korostetun itsekkäästi suhtaudut muihin ihmisiin ja heidän luonnollisiin tarpeisiinsa.
Ihan sairas ketju, huhuh! Kaikki eivät halua lapsia, mutta tuskin anoppi pahalla tarkoitti.
Aivan normaalia on haluta lastenlapsia. Tosin nykyään kaikki normaali on epänormaalia.
Alue: Aihe vapaa
En minä ole varsinaisesti suuttunut anopille eikä hän minua niin loukannut edes. Tulkitsin sen tilanteen kyllä vittuiluksi, osin ehkä siksi että millaisella ilmeellä hän minua vilkaisi siellä kaupassa hypistellessään niitä vaunuja ja sanomalla että lapsenlapsi olisi niin ihana. En ole kiukutellut asiasta hänelle enkä muillekaan, tänne vain tämän aloituksen nyt tein kun halusin kuulla muiden näkökulmia. Eniten harmittaa se, jos hänestä nyt kuoriutuu vittuileva anoppi. Voin elää tuon yksittäisen tapahtuman kanssa ihan ok, ehkä säikähdin vain että onko se varoitusmerkki vittuilusta. Elämässäni ei ole ollut vittuilevia ihmisiä, ajattelemattomia kylläkin. En pidä itseäni sellaisena, että tulkitsisin herkästi asiat vittuiluksi, pikemminkin päinvastoin. Nyt jokin siinä tilanteessa, ehkä anopin ilmeessä, äänensävyssä oli jotain sellaista, että se kyllä tuntui vittuilulta. Ap.