Apteekeissa ei saa enää asioida rauhassa
Jo jonkin aikaa sitten meni kertaheitolla meininki kaikissa apteekeissa sellaiseksi, että hyvä kun ehdit ovesta sisään, kun jo tullaan kysymään että voidaanko auttaa. Ei siinä mitään, mutta kun joka ikinen siellä hyllyjen välissä häärivä farmaseutti tai mikä onkaan tulee utelemaan täysin saman asian. Ei ole harvinaista että joudun tyyliin neljä kertaa kertomaan että ei kiitos, tulen kyllä kysymään sitten jos jotakin ei meinaa löytyä. Kyllä on alkanut rasittaa tämä. Noiden utelijoiden takia menee omat pasmat sekaisin, eikä meinaa muistaa että mitä sitä pitikään sieltä seuraavaksi etsiä.
Ja sekin, jos vaikka sitten vastaa vaikka, että missäköhän teillä on tyyliin maitohappobakteerit, niin voi jessus sitä pälpätystä kun kaikki mahdolliset valmisteet siinä sitten pitää esitellä, vaikka halusin ihan vaan sen tietyn sieltä hyllystä, juuri sen mitä olin tullut hakemaankin.
Ylipäätään kun menen apteekkiin, en välitä höpötellä ostoksistani siellä kenenkään kanssa, ellei minulla sitten nimenomaan ole jotakin kysyttävää. Kukapa ei tahtoisi ostaa tyyliin peräpukamavoiteensa summuut ilman turhaa kalabaliikkia? Sissus!
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun hyökkäävät kyselemään, niin vastaan etsiväni ruiskuja. Silloin mennään hiljaiseksi, palveleva asenne katoaa ja tympeänä kaivetaan tiskin alta yksi ruisku. Näin on tapahtunut joka kerta, kun olen ostanut ruiskuja ihan vaan askartelua varten. :)
Ei pidä paikkaansa ainakaan Helsingin keskustassa. Vaikka siis ihan lääkkeen annostelua varten sellaista kysyin.
Ne ovat kuitenkin tuotteita, jonka ostamiseen ei tarvitsisi selittää yhtään mitään. Sama jos ostaisin kaupasta perunoita. Myyjä alkaisi tivaamaan syytä. Joo... keitän varmaan osan...niin ja osasta teen muusia. Muutaman käytän raakana...askarrellaan lapsien kanssa niistä leimasimia.
Toinen tuote jota kysymällä saa apteekkihenkilökunnan pois kimpusta: lipeä. Kyllä vetää ne jähmeiksi. "Kun siitä voi tehdä pommeja tai jotain". Eli ei löydy. Täysin lailliseen käyttötarkoitukseen sitä tarvittaisiin, vuosia ollaan sitä hankittu yhdestä kaukana olevasta maaseudun apteekista, eli osataan sitä käsitellä. Ja meille ei käy se tavara, mitä rautakaupoista saa säkkikaupalla ilman mitään tivaamisia ja happamia kyyläämisiä, kun tarvitaan mahdollisimman puhdasta lipeää. Mutkunei.
Vai ovat meidän parhaaksemme ja turvaksemme meitä apteekeissa tenttaamassa ja vahtaamassa, pöhhöh, myydähän ne yrittää kaiken mahdollisen mitä irti lähtee, älkää nyt jeesustelko.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, ei ole järkeä tuossa touhussa yhtään. Olen entinen myyjä ja vihasin tuota väkisin myymistä. Nyt se sama ilmiö on siirtynyt siis jo apteekkeihinkin.
Onko sitä sitten jossakin muuallakin? Apteekit ovat ainoa jossa olen havainnut. Kaikissa muissa kaupoissa joutuu suorastaan etsimään myyjää: tavaratalon kemikalio-osastolla, ruokamarketissa, rautakaupasta nyt puhumattakaan.
Piti kahlata kolmen tyrkyttäjän ohi, kun viimeksi menin YA:n maakunta-apteekkiin. Vitutti kyllä, kun menin määrätietoisesti reseptiosastolle. Osaan kysyä, jos tarvitsen apua, kiitos!!!! Lisämauste on hyllypaikkojen siirtely, joten tavaraa ei löydä entisestä paikasta. Miksi sitä tehdään apteekissakin?!
Se on katsos sitä asiakaspalvelua. Sama se on alkossa. Muutaman kerran viikossa ostan pullon kossua. Kävelen suoraan hyllylle. Pulloon ei ehdi tarttua kun on jo myyjä kysymässä, että voinko auttaa ja löytyykö sopivaa juotavaa. Ja kele, rautakaupassakaan ei saa nykyään rauhassa katsella kirveitä.
Ihan samahan se on mikä koulutus on takana. Ei muuta kuin ostamaan jotakin tuotetta vaivan A omaavalle henkilölle ja kun koulutus on yhdentekevä ja kassa sen myy, voi olla että tuote on haitaksi henkilölle, mutta ei se mitään koska apteekin väen koulutus ja palvelu on huono asia. Tai henkilö B on laktoosi-intolerantikko, jolla on käytössä jo tietty lääke respetillä, ei muuta kuin itse ostamaan apteekista hänelle tuotetta, jossa on sekä laktoosia että yhteisvaikutuksia käytössä olevan lääkkeen kanssa. Ei se mitään kun ei vaan tarvinnut asioida korkeakoulutetun farmaseutin kanssa, joka olisi voinut kertoa nämäkin asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, ei ole järkeä tuossa touhussa yhtään. Olen entinen myyjä ja vihasin tuota väkisin myymistä. Nyt se sama ilmiö on siirtynyt siis jo apteekkeihinkin.
Onko sitä sitten jossakin muuallakin? Apteekit ovat ainoa jossa olen havainnut. Kaikissa muissa kaupoissa joutuu suorastaan etsimään myyjää: tavaratalon kemikalio-osastolla, ruokamarketissa, rautakaupasta nyt puhumattakaan.
Nimenomaan! Ai kun sais noin hanakkaa palvelua kaikissa muissa kaupoissa! :D Mielelläni juttelisin erilaisista soveltuvista ruuveista remonttihommaani, ihotyypilleni sopivista kasvovesistä yms, mutta että joutuisin selittelemään ruuansulatusongelmiani muulle kuin lääkärille, ja perustelemaan, miksi joku tuote ei ole sopinut ja joku sopii... Jeps. Aijai kun ruokakaupassakin tulisi henkiläkuntaa jo ovella vastaan ja suunnilleen täyttäisi kärryt puolestani kun mietin tarjottavaa porukalle joista yksi on keliaakikko ja yksi vegaani. Mutta vain apteekissa. Vain asioissa, jotka koen turhan henkilökohtaiseksi alkaakseni niistä joka jumalan kerta keskustelemaan joka jumalan rohviisorin varmaseutin tms. kanssa muiden kuullen.
Joskus myyjä hyökkäsi kyselemään kun katselin kuivan päänahan shampoita. Selitin sitten millaista oiretta päässä on ja kysyin mitä voisin käyttää. Myyjä alkoi repimään tuotteita hyllystä ja luki niiden tuoteselostuksia minulle ihan sanasta sanaan. Olisin itsekkin voinut kyseisellä tavalla sopivan tuotteen löytää, odotin että myyjä omin sanoin kertoisi ja olisi perehtynyt tuotteisiin edes jotenkin. Ja kaikki mitä kyselin niin "jaa tuota tässä lukee tämän auttavan tähän, öö tämä on sitten siihen".
Otan ikkunasta kurkkimalla selvää, missä tarvitsemani tuote on, ja sitten täsmäsyöksyn hyllylle ennen kuin myyjä ehtii kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
Otan ikkunasta kurkkimalla selvää, missä tarvitsemani tuote on, ja sitten täsmäsyöksyn hyllylle ennen kuin myyjä ehtii kimppuun.
Kuulostaa hullulta, mutta tähän on suurinpirtein tultu. :D
Nyt kyllä huvittaa. Ollaan kauhean tarkkoja jostakin kynsientekijästä tai tekoripsienlaittelijasta, että onhan sillä nyt varmasti "koulutus" kun muuten voi vaikka mennä kynsi vinoon tai ripsi irrota, mutta lääkkeiden oston yhteydessä meuhkataan, kuinka on aivan sama mikä koulutus sillä apteekkihenkilöllä on. Joku parin viikon pilipalikurssi peruskoulupohjalla lisäkkeiden liimailusta on tosi hieno ja edellytys, mutta korkeakoulututkinnolla mitään tee kun lääkkeitä ostetaan.
Että silleen on asiat tärkeysjärjestyksessä, puhumattakaan koulutuksen arvostuksesta :D
Tämä ei liity apteekkiin, mutta vähän samanlainen ärsytys nousi, kun olin Nordean asiakas ja OP:sta soittivat, että josko vaihdettaisiin tili heille. Niinkun pankki alkoi harrastaa puhelinmyyntiä! Ei riittänyt ymmärrys. Sama kuin ortodoksikirkosta olisivat soittaneet ja sanoneet että eiköhän vaihdeta kirjat heidän listoille!
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei liity apteekkiin, mutta vähän samanlainen ärsytys nousi, kun olin Nordean asiakas ja OP:sta soittivat, että josko vaihdettaisiin tili heille. Niinkun pankki alkoi harrastaa puhelinmyyntiä! Ei riittänyt ymmärrys. Sama kuin ortodoksikirkosta olisivat soittaneet ja sanoneet että eiköhän vaihdeta kirjat heidän listoille!
Puhelinmarkkinointi on ns.normaalia ja asiakashankintaa mutta jos OP:n tyypit tulisivat Nordean oven eteen tyrkyttämään, olisi se jo liikaa. Tietty hienotunteisuus apteekissa olisi tärkeää;ihmiset haluavat intiimeihin vaivoihin hoitoa ja haluavat rauhassa kierrellä ja kysyvät, jos tarvitsevat apua. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, apteekin työntekijät?!
Niin sama juttu esimerkiksi glitter kaupassa. Heti kun astuu ovesta sisälle niin myyjä: "Hei, tarvitseeko apua? Ja ainiin, nuo korut tuolla seinällä on ota 3, maksa 2!!!" Niikun miksi ei saa ihan rauhassa katsella koruja?? Ja varsinkin glitter kaupassa en usko et siel moni asiakas ettii jotain tiettyä korua vaan katselee löytyykö mitään jännää.
Mutta takaisin apteekkiin, on inhottava mennä apteekkiin jos siin oven luona on 3 myyjää odottamassa asiakkaita :D tietää heti että ne suunnillee hyökkäis kimppuun kun astuu sisälle
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä huvittaa. Ollaan kauhean tarkkoja jostakin kynsientekijästä tai tekoripsienlaittelijasta, että onhan sillä nyt varmasti "koulutus" kun muuten voi vaikka mennä kynsi vinoon tai ripsi irrota, mutta lääkkeiden oston yhteydessä meuhkataan, kuinka on aivan sama mikä koulutus sillä apteekkihenkilöllä on. Joku parin viikon pilipalikurssi peruskoulupohjalla lisäkkeiden liimailusta on tosi hieno ja edellytys, mutta korkeakoulututkinnolla mitään tee kun lääkkeitä ostetaan.
Että silleen on asiat tärkeysjärjestyksessä, puhumattakaan koulutuksen arvostuksesta :D
Et tajunnut pointtia. Ainakin meidän lähiapteekissa ihan kaikki tulee tyrkyttämään apua sinulle ja sitten kun sitä tarvitset eivät osaa vastata vaikka olisin korkeakoulu käytynä tai näyttävät kauhistuneelta että ei ei en saa auttaa ja huikkaa metrin päässä olleelle henkilölle. Voisi se toinen olla tullut heti tarjoamaan apua kun oletus on että lääkkeitä haetaan. Jos et saa lääkkeitä myydä niin älä tarjoa apua.
Vierailija kirjoitti:
Niin sama juttu esimerkiksi glitter kaupassa. Heti kun astuu ovesta sisälle niin myyjä: "Hei, tarvitseeko apua? Ja ainiin, nuo korut tuolla seinällä on ota 3, maksa 2!!!" Niikun miksi ei saa ihan rauhassa katsella koruja?? Ja varsinkin glitter kaupassa en usko et siel moni asiakas ettii jotain tiettyä korua vaan katselee löytyykö mitään jännää.
Mutta takaisin apteekkiin, on inhottava mennä apteekkiin jos siin oven luona on 3 myyjää odottamassa asiakkaita :D tietää heti että ne suunnillee hyökkäis kimppuun kun astuu sisälle
Itse glitterissä arvostan sitä että kysytään tarvitko apua heti ovella ja jos sanot ei sinut jätetään rauhaan. Sielä ei ole viittä muuta myyjää kärkkymässä kuin haukat ja vuorotellen kysymässä samaa asiaa. Lisäksi tykkään siitä että osoitetaan jos on olet tai muita erikoistarjouksia menossa. Kuitenkin glitterissä tuotteiden hinnat on järkeviä. Apteekissa ne aletuotteetkin on kalliita.
Että ihan korkeakoulututkinnon suorittaneita! Niiata ja kumartaako pitäisi? Onko ne vuosikausia opetelleet korkeakoulussa lukemaan ääneen pakkausselosteita?
On teillä ongelmat. Minä asioin pääkaupunkiseudulla isohkossa apteekissa, enkä tunne noita ongelmia ollenkaan omikseni. Useimmiten saan käydä hakemassa käsikauppalääkkeen ihan omin neuvoin, joskus kun olen pysähtynyt vertailemaan hintoja, on joku saattanut kysyä, tarvitsenko apua. Ystävällinen vastaus "ei kiitos, vertailen tässä vain hintoja" saa kyllä farmaseutin jättämään minut rauhaan. Reseptilääkkeitä hakiessani usein kysytään, onko kyseinen lääke minulle tuttu, ja jos vastaan myöntävästi, ei asiasta sitten sen enempää puhuta. Jos taas lääke on uusi, saatan saada siitä hyvinkin tärkeää informaatiota, jota välttämättä en tulisi tsekanneeksi netistä.
Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen lähiapteekkini palveluihin. Apua saa tarvitessa ja pyydettäessä, mutta kimppuun ei käy kukaan. Te kaikki muut tunnutte asioivan ihan kummallisissa apteekeissa, tai sitten olette jollain tavalla yliherkkiä palvelun suhteen, kun kyse saattaa olla intiimeistäkin asioista. Veikkaan tätä jälkimmäistä.
Kävin kysymässä lääkeruiskua. Hirveä tenttaus että mihin tarkoitukseen. No nestemäisen panadolin annostukseen vauvalle. Silti oltiin nihkeitä. Ok. Ilmeisesti ei uskottu kun kävin apteekissa ilman vauvaa. Ymmärtäisin jos olisin kysynyt jotain neulaa, mutta mitä hämärää lääkeannostelijalla voi tehdä?
Onko se jokin ongelma, että apteekissa on korkeakoulutettuja ihmisiä töissä vai se, että tuossa joku kertoi, että siellä on myös ilman korkeakoulututkintoa olevia töissä? Minä olen aina tiennyt, että vaikkapa apteekkiin soittaessa kysyn aina, oletko farmaseutti, koska ei joku tekninen tai kassa mitään voi, saa tai osaa kertoa. Sikäli se ei ole ihan sama mikä koulutus on takana "myyjällä", että on aivan turha jollekin tekniselle selittää asiaansa kun se joutuu kuitenkin hakemaan ammattilaisen = farmaseutin paikalle ja taas saa selittää saman asian.