"Peruskoulun uusi opetussuunnitelma yhdistettynä kuntien säästötoimiin on johtanut katastrofiin. "
"Niin sanottu ilmiöoppiminen voidaan toteuttaa ilmiöviikoilla, jolloin kahden viikon aikana keskitytään ryhmätöihin ja ”itseoppimiseen”. Lasten pitää selviytyä ilman lukujärjestystä vaihtuvissa paikoissa ja ryhmissä ja tietää aina, missä pitäisi olla ja mitä tehdä. Luokka on suuri, ja mukaan on integroitu erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, joille ei kuitenkaan riitä avustajia.
Ilmiöviikkojen välillä kiritään kiinni menetetty aika, ja läksyjä tulee sivukaupalla. Kotona yritämme epätoivoisesti opetella asioita, joita koulussa ei ehditty. Kotitehtävät ovat muuttuneet koko perheen tehtäviksi: kierrä valokuvaamassa jotakin, tee siitä Word-muotoinen esitys (Wordin käyttöä ei ole opetettu). Mitä tapahtuu niille, joiden vanhemmat eivät pysty panostamaan lähes joka päivä läksyissä auttamiseen?
Opettajien aika menee ilmiöopetuksen suunnitteluun sekä lukemattomiin paperitöihin"
"Kielten opiskelua on aikaistettu jatkuvasti jonkinlaisen kielikylvyn verukkeella. Vaikka asia esitettäisiin miten kauniisti tahansa, jo englannin kanssa taistelevalle viidesluokkalaiselle ruotsin aloitus on lähinnä itkun paikka."
"Uusien välineiden käytöstä tuntuu tulleen itsetarkoitus: koulussa käytetään tabletteja, vaikka lapset toivovat, että opettaja kertoisi heille enemmän tarinoita (kysykää lapsilta, jos ette usko!). Älytaulut nielevät rahat niin, ettei kirjoja joko ole tai ne hajoavat käsiin."
"Uudesta opetussuunnitelmasta hyötyvät ehkä ne luokan viisi todella varhaiskypsää lasta. Loput uupuvat, ja suhde koulunkäyntiin kyynistyy entistä aikaisemmin."
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taso laskee jatkuvasti. Eikö kaunokirjoituksen opetuskin ole jätetty pois uusimmasta opetussuunnitelmasta? Ainakin sen poisjättämistä suunniteltiin. Hienomotoriikka kärsii entisestään. Toivottavasti Suomessa saa tulevaisuudessa lapsensa tasokkaampaan yksityiskouluun, koska julkiset koulut ovat menossa aivan väärään suuntaan. Kaikkea vain heikennetään ja tasoa lasketaan.
Yksityiskouluja toivon minäkin. Maksaisin mukisematta lukukausimaksut jos lapsi vain saisi tasokasta opetusta ja saisi olla omantasoistensa joukossa ilman että aika menee siihen että heikkolahjaisemmat saataisi pysymään kelkassa.
Onhan näitä kouluja, joihin voi pyrkiä kolmannelle luokalle opiskelemaan pääsykokeiden kautta..
Kenellä Suomessa olisi muka varaa maksaa lasten koulunkäynnistä ja tätä menoa vielä yliopistosta? Olen DI eikä se silti olisi mahdollista. Aika lähteä Suomesta, jos tilanne menee yksityistämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytöntä. Tämä lisää mm. tyttöjen ja poikien tasoeroja, kun monet tytöt pystyvät paremmin organisoimaan tekemisiään ja saavat aikaan siistejä ryhmätöitä ja portfolioita ja samaan aikaan monet pojat vasta opettelevat kirjoittamaan siististi tai opettelevat välimerkkien käyttöä ja itsenäinen tekeminen tarkoittaa heille sitä, ettei tarvi tehdä, kun kukaan ei ole käskemässä ja kaikesta mennään minimillä läpi, jotta ehtii enemmän pelata tai urheilla.
En lasteni tai heidän kaveripiirinsä suhteen kyllä allekirjoittaisi tuota tasoeroasiaa. Tai jos pitäisi jotain stereotypiaa tähän käyttää, niin sanoisin että tuo hyödyttää poikia, jotka usein ovat kiinnostuneempia tietotekniikasta. Ainakin meidän lasten koulussa nuo ryhmätyöt on lähes aina tehty tietokoneella. Pienestä pitäen. Poikien on myös usein (stereotypian mukaan) helppo työskennellä erilaisissa, vaihtuvissa ryhmissä. Tytöt haluavat sen parhaan kaverinsa parikseen. Minusta olisi kamalaa ajatella että pojat ovat jotenkin tyhmiä työnvälttelijöitä.
Lapsistamme toiselle (pojalle) uusi ops sopii kuin nenä päähän. Hän saa koulusta paljon enemmän näin, kuin perinteisellä tavalla. Onneksi alakoulun ope oli jo vanhan opsin aikaan edistyksellinen, joten projekteja, ryhmätöitä ja ilmiöoppimista oli paljon. Näin koulunkäynti pysyy mielenkiintoisena ja sopivasti haastavana.
Toiselle lapsellemme (tytölle) se vanha tyyli olisi ehkä helpompi, mutta tällä tyylillä hän oppii tärkeitä taitoja elämäänsä. Aika paljon autetaan kotona (veli tietokonehommissa ja kuvaamisissa, vanhemmat perusasioiden, kuten matikan kanssa), mutta ihan hyvältä tämä tuntuu. Kaikki tarvittava on tullut opittua.
Suunnittelijat ovat teoreetikkoja. Teoriassa tämä uusi ops on oikein hieno, idealistinen. Käytännössä kuitenkin kyse on lapsista, joista suurin osa ei ole kaikesta innostuvia, itseohjautuvia tiedonetsijöitä. Käytännössä tuollaisia on pieni osa. Opettajien kannattaisi nyt vaan muistaa, että ilmiöhommia voi harrastaa aina välillä. Perusasiat pitää vetää vanhaan malliin, jos se toimii. Otetaan vaikka lukemaanoppiminen ykkösellä. Kyllä se pitää tehdä ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Ei siinä tutkita tai ilmiöopita. Se on raakaa harjoittelua kirjan kanssa.
Toivottavasti haudattaisiin koko ilmiöhaihattelu samoin kuin joukko-oppi joskus muinaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytöntä. Tämä lisää mm. tyttöjen ja poikien tasoeroja, kun monet tytöt pystyvät paremmin organisoimaan tekemisiään ja saavat aikaan siistejä ryhmätöitä ja portfolioita ja samaan aikaan monet pojat vasta opettelevat kirjoittamaan siististi tai opettelevat välimerkkien käyttöä ja itsenäinen tekeminen tarkoittaa heille sitä, ettei tarvi tehdä, kun kukaan ei ole käskemässä ja kaikesta mennään minimillä läpi, jotta ehtii enemmän pelata tai urheilla.
Tällainen itseopiskelu ja ilmiöopiskelu kuuluu vasta yläasteelle tai toisen asteen kouluihin. Alakouluikäisille pitää opettaa perusasioita ihan perinteiseen tyyliin: lukemista, kirjoittamista, matematiikkaa, kieliä ja lukuaineita sekä taideaineita. Opettaja opettaa, lapset tekevät työtä koulussa ja kotona opettajan ohjaamalla tavalla. Lukujärjestys pysyy samana ja päivät ovat ennakoitavia. Joskus voidaan toki yhdistellä aineita, vaikka kuvaamataidossa piirtää historiassa tai biologiassa käsiteltyjä asioita tai tutkia musiikin matematiikkaa, laskea rytmejä ja nuottien pituuksia jne.mutta se ei tule mitenkään onnistumaan, että alakouluikäiset laitetaan itse opiskelemaan tärkeät perusasiat ja ottamaan itse kaikesta selvää, tekemään itse opiskelumateriaalit taidoilla, joia ei ole (esim. tietokoneella tekstinkäsittelyä tai powerpointtiesityksiä). Tällöin jatkossa pärjäävät vain ne lapset, joiden kotona on aikaa ja kykyä opettaa lapselle kaikki se, mitä koulussa jää oppimatta ja joiden kotona panostetaan esim. tietoteknisiin taitoihin ja esitystaitoihin ja joiden kotona on tarpeellisia laitteita ja ohjelmia ja vanhemmat hallitsevat näiden käytön.
Olen samaa mieltä. Pojat ovat heikommin "itseohjautuvia", heistä kyllä saa irti ihan yhtä paljon kuin tytöistä, mutta he tarvitsevat enemmän "orjapiiskuria". Pojat löytävät vähemmän itse motivaatiota opiskeluun ennen aikuisikää. Siksi juuri poikien oppimistulokset kouluissa ovat romahtaneet viime vuosina. Tarvitsemme lisää kuria ja lisää aikuisia pitämään pojat aisoissa.
t. Yksi niistä harvoista "kympin pojista", joka nyt katselee kun kaverit tuskailevat aikuisiällä, kun eivät panostaneet tarpeeksi kouluun, kun kukaan ei pakottanut. Moni heistä on ottanut itseään niskasta kiinni ja raivannut tien amispohjalta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Perusopetuksen romuttamisella on tarkoitus perustella yksityiskoulujen tarve. Tarkoitus ja suunnitelma on siis lopettaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille tarjoava peruskoulu.
Ei yksityiskoulut tähän auta, koska samat opetussuunnitelmat sielläkin on. Jos resursseja riittää saattaa jotakin opetusta olla enemmän ja ryhmäkoot pienempiä, mutta ei yksityisillä välttämättä ole yhtään sen enempää rahaa kuin kuntien kouluilla.
T. Yksityiskoulun ylirasittunut ope
Onneksi tämä ilmiöoppiminen ei koska tytärtäni,vaan saa mennä peeuskoulun vanhalla mallilla loppuun (on nyt kasilla). Tyttäreni on lahjakas koulussa,numerot ysiä ja kymppiä, mutta hän tarvitsee selkeyttä ja struktuuria; vapaus,itseohjautuvuus jne ei vain ole hänen vahvuuksiaan vaan ahdistuu niistä. Tuo ilmiöoppiminen kuulostaa juuri siltä,että olisimme helisemässä.
Tokihan noita taitoja tuleekin oppia mutta nyt on kyllä menty liian nopeasti perse edellä puuhun.
Oma lapseni (kuutosella) valittaa kotona sitä kuinka kaikkea kirjoissa olevaa ei opeteta. Hypitään vaan eteenpäin ja otetaan käsittelyyn vain otteita oppikirjoista. Ilmiötouhu on varmaan hienoa janinnovatiivistä, mutta lapselle ei voi vielä siirtää kokonaisvastuuta omasta oppimisestaan.
vituttaakunpitirekisteröityy kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytöntä. Tämä lisää mm. tyttöjen ja poikien tasoeroja, kun monet tytöt pystyvät paremmin organisoimaan tekemisiään ja saavat aikaan siistejä ryhmätöitä ja portfolioita ja samaan aikaan monet pojat vasta opettelevat kirjoittamaan siististi tai opettelevat välimerkkien käyttöä ja itsenäinen tekeminen tarkoittaa heille sitä, ettei tarvi tehdä, kun kukaan ei ole käskemässä ja kaikesta mennään minimillä läpi, jotta ehtii enemmän pelata tai urheilla.
Tällainen itseopiskelu ja ilmiöopiskelu kuuluu vasta yläasteelle tai toisen asteen kouluihin. Alakouluikäisille pitää opettaa perusasioita ihan perinteiseen tyyliin: lukemista, kirjoittamista, matematiikkaa, kieliä ja lukuaineita sekä taideaineita. Opettaja opettaa, lapset tekevät työtä koulussa ja kotona opettajan ohjaamalla tavalla. Lukujärjestys pysyy samana ja päivät ovat ennakoitavia. Joskus voidaan toki yhdistellä aineita, vaikka kuvaamataidossa piirtää historiassa tai biologiassa käsiteltyjä asioita tai tutkia musiikin matematiikkaa, laskea rytmejä ja nuottien pituuksia jne.mutta se ei tule mitenkään onnistumaan, että alakouluikäiset laitetaan itse opiskelemaan tärkeät perusasiat ja ottamaan itse kaikesta selvää, tekemään itse opiskelumateriaalit taidoilla, joia ei ole (esim. tietokoneella tekstinkäsittelyä tai powerpointtiesityksiä). Tällöin jatkossa pärjäävät vain ne lapset, joiden kotona on aikaa ja kykyä opettaa lapselle kaikki se, mitä koulussa jää oppimatta ja joiden kotona panostetaan esim. tietoteknisiin taitoihin ja esitystaitoihin ja joiden kotona on tarpeellisia laitteita ja ohjelmia ja vanhemmat hallitsevat näiden käytön.
Olen samaa mieltä. Pojat ovat heikommin "itseohjautuvia", heistä kyllä saa irti ihan yhtä paljon kuin tytöistä, mutta he tarvitsevat enemmän "orjapiiskuria". Pojat löytävät vähemmän itse motivaatiota opiskeluun ennen aikuisikää. Siksi juuri poikien oppimistulokset kouluissa ovat romahtaneet viime vuosina. Tarvitsemme lisää kuria ja lisää aikuisia pitämään pojat aisoissa.
t. Yksi niistä harvoista "kympin pojista", joka nyt katselee kun kaverit tuskailevat aikuisiällä, kun eivät panostaneet tarpeeksi kouluun, kun kukaan ei pakottanut. Moni heistä on ottanut itseään niskasta kiinni ja raivannut tien amispohjalta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.
Ei tämä uusi ops sinun kavereidesi huonoa koulumenestystä selitä. Jos ajattelet itseäsi ja muita "kympin poikia", niin mitä luulet, kumpi motivoi enemmän opiskeluun: perusasioiden opiskelu, pakkotahti ja kyttäys vai uusi itsenäinen, yhdistävä ja pohdiskeleva tapa?
Väitän, että oman poikani ja hänen kaveripiirinsä (9-10 poikia) koulumotivaatio on noussut uusien opiskelutapojen myötä. Se yksi aukeama per yksi oppitunti, läksyt sivun alalaidassa, opettaja opettaa, oppilas opin saa -tapa ei innostanut.
Jos Suomen kilpailukykyä haetaan, ei kympin oppilaitakaan voida unohtaa ja panostaa vain siihen luokan häntäpäähän, jota pitää pakotta tekemään peruslaskutoimituksia määrätyssä tahdissa.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tämä ilmiöoppiminen ei koska tytärtäni,vaan saa mennä peeuskoulun vanhalla mallilla loppuun (on nyt kasilla). Tyttäreni on lahjakas koulussa,numerot ysiä ja kymppiä, mutta hän tarvitsee selkeyttä ja struktuuria; vapaus,itseohjautuvuus jne ei vain ole hänen vahvuuksiaan vaan ahdistuu niistä. Tuo ilmiöoppiminen kuulostaa juuri siltä,että olisimme helisemässä.
Tokihan noita taitoja tuleekin oppia mutta nyt on kyllä menty liian nopeasti perse edellä puuhun.
Mitä luulet, jos tyttäresi olisi opetellut noita asioita vähitellen ekasta luokasta alkaen olisiko taitoa jo kertynyt? Jossain vaiheessa on pakko olla itseohjautuva. Eli tuo taito on pakko saavuttaa joko vähitellen peruskoulun aikana tai sitten "yhdessä yössä" opiskelujen alussa tai työelämässä.
Opetussuunnitelma on epärealistinen ja kaukana todellisuudesta. Peruskoulun ops on yli 400 sivua. Mieletöntä. Ihmiset tehneet, jotka eivät halua eivätkä pysty näkemään koulujen arkea. Vaatimukset ovat paisuneet ja samalla kuntien säästöt kasvaneet. Mahdoton yhtälö. Syyllinen on kuitenkin aina yksittäinen opettaja ja oppilas, ei koskaan rehtori, kunnan valtuusto ja opetusministeriö.