Erityislapseni huusi ja itki kauhusta tänään kadulla koska pelkää koiria. Ohi kulkenut ämmä NAUROI lapselleni.
Kommentit (161)
En tiennytkään, että erityislapsen saaminen tekee tyhmäksi ja ilkeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran nähnyt ja yrittänyt peittää nauruni, olihan se koomista kun pieni koira ohitti lapsen toisella puolella tietä ja lapsi kiljui kun olisi päätä leikattu. Yritin kyllä kääntää pääni pois ja olla nauramatta ääneen. Pusikot kyllä näkivät...
Kyllä, ajattelin, että lasta on voinut puraista koira aiemmin tms. mutta joku bichon frise joka saa lapsen kiljumaan.. No, en ole kimi räikkönen.
En usko, että lapsi kiljuessaan ymmärsi, että ohikulkijaa vähän hihityttää koko tilanne.. Hänellä oli liian kiire tempoilla ja karjua..
Ajattelin myös, että vanhemmat vihaavat eläimiä joka heijastuu lapsen käyttäytymiseen.
Parempihan se on hihittää kun tulla lyömään lasta päähän ja käskeä pitää turpansa kiinni, vai? Ärsyttää se karjuminen niin nauru on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin viha.
No. Kokemuksesta olen huomannut, että pienten seurakoirien omistajat ovat ne, jotka jättävät todennäköisemmin koiransa kasvattamatta. Koira haukkuu, suorastaan räkyttää, ja tempoilee hihnassa. En ihmettele, jos huusi pikku-koiran pelossa.
Vierailija kirjoitti:
En tiennytkään, että erityislapsen saaminen tekee tyhmäksi ja ilkeäksi.
Ei se mitään, jos et tiedä jotain. Elämässä aina oppii uutta. Ja sinullakin on kyky kuitenkin jotain omaksua. Jatka vain sitkeästi, niin kyllä se siitä.
Sinä nainen, joka kävelit tänään ostoskeskuksessa sellaista kävelylinjaa, että minä jouduin tarpeettomasti pysähtymään hetkeksi, pala helvetin tulessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran nähnyt ja yrittänyt peittää nauruni, olihan se koomista kun pieni koira ohitti lapsen toisella puolella tietä ja lapsi kiljui kun olisi päätä leikattu. Yritin kyllä kääntää pääni pois ja olla nauramatta ääneen. Pusikot kyllä näkivät...
Kyllä, ajattelin, että lasta on voinut puraista koira aiemmin tms. mutta joku bichon frise joka saa lapsen kiljumaan.. No, en ole kimi räikkönen.
En usko, että lapsi kiljuessaan ymmärsi, että ohikulkijaa vähän hihityttää koko tilanne.. Hänellä oli liian kiire tempoilla ja karjua..
Ajattelin myös, että vanhemmat vihaavat eläimiä joka heijastuu lapsen käyttäytymiseen.
Parempihan se on hihittää kun tulla lyömään lasta päähän ja käskeä pitää turpansa kiinni, vai? Ärsyttää se karjuminen niin nauru on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin viha.
No. Kokemuksesta olen huomannut, että pienten seurakoirien omistajat ovat ne, jotka jättävät todennäköisemmin koiransa kasvattamatta. Koira haukkuu, suorastaan räkyttää, ja tempoilee hihnassa. En ihmettele, jos huusi pikku-koiran pelossa.
Totta, mutta se on kiinni myös koiran luonteesta. Isoilla koirilla on yleensä leppoisempi luonne. Pienet koirat ovat temperamenttisistä roduista jalostettuja ja samoin ne pienen kokonsa takia kokevat sellaisia asioita uhkaaviksi, joita isompi koira ei koe. Kun koira on uhattuna, niin se alkaa usein haukkumaan.
No itkeäkö olisi pitänyt ja voivotella lapsesi vaivaisuutta? Et varmaan kuitenkaan tahdo, että lastasi vain säälitään koko hänen loppuelämänsä??? Eikö ole parempi, että häntä kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin lapsia?
Minä olen ainakin saattanut hymyillä huutavan lapsen vanhemmalle, tarkoitukseni on viestiä tietynlaista hyväksyntää/rohkaisua tilanteessa, saattaakohan joku senkin ottaa v*ttuiluna/naureskeluna? Melkoista tämä maailmanmeno nykyään, kun kaikki tulkitaan jotenkin negatiivisen kautta, ei uskalla vieraisiin ihmisiin ottaa mitään kontaktia, ettei vain tulkita väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran nähnyt ja yrittänyt peittää nauruni, olihan se koomista kun pieni koira ohitti lapsen toisella puolella tietä ja lapsi kiljui kun olisi päätä leikattu. Yritin kyllä kääntää pääni pois ja olla nauramatta ääneen. Pusikot kyllä näkivät...
Kyllä, ajattelin, että lasta on voinut puraista koira aiemmin tms. mutta joku bichon frise joka saa lapsen kiljumaan.. No, en ole kimi räikkönen.
En usko, että lapsi kiljuessaan ymmärsi, että ohikulkijaa vähän hihityttää koko tilanne.. Hänellä oli liian kiire tempoilla ja karjua..
Ajattelin myös, että vanhemmat vihaavat eläimiä joka heijastuu lapsen käyttäytymiseen.
Parempihan se on hihittää kun tulla lyömään lasta päähän ja käskeä pitää turpansa kiinni, vai? Ärsyttää se karjuminen niin nauru on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin viha.
No. Kokemuksesta olen huomannut, että pienten seurakoirien omistajat ovat ne, jotka jättävät todennäköisemmin koiransa kasvattamatta. Koira haukkuu, suorastaan räkyttää, ja tempoilee hihnassa. En ihmettele, jos huusi pikku-koiran pelossa.
Totta, mutta se on kiinni myös koiran luonteesta. Isoilla koirilla on yleensä leppoisempi luonne. Pienet koirat ovat temperamenttisistä roduista jalostettuja ja samoin ne pienen kokonsa takia kokevat sellaisia asioita uhkaaviksi, joita isompi koira ei koe. Kun koira on uhattuna, niin se alkaa usein haukkumaan.
Mulla on koiria jotka haukkuu tosi helposti ihmisille jos ihmiset käyttäytyy jotenkin huonosti. Ei ole kyse siitä, ettenkö olisi yrittänyt kouluttaa tässä asiassa, aika monta vuotta on tahkottu, mutta on todella vaikea kouluttaa epäluuloisia ja epävarmoja koiria tällaisessa asiassa mitä on vaikea ennakoida. Ei nämä tosin huutavalle lapselle ala haukkumaan, mutta jos lapsi tulee jotenkin kohti yhtäkkiä ja tuijottaa ja vaikka hyppelehtii omituisesti niin kyllä nämä haukkuu koska pelkäävät, tilanteen tullessa yllättäen en ehdi komentamaan koiria riittävän ajoissa etteivät haukkuisi.
Kerran tuli kehitysvammainen vastaan joka alkoi huutamaan, otin koirat lyhyelle hihnalle ja mahdollisimman kauas vastaantulijasta, niin että olin itse koirien ja kehitysvammaisen välissä ja hymyilin pelkäävälle ja sanoin, että ei hätää, minä pidän nämä kiinni. Ohitus onnistui ilman sen kummempia vaikka sitä naista kovasti pelottikin.
Erityislapsi muka. Turhaa kaunistelua. Lapsi on joko normaali tai sitten ei, jolloin se on esim. häirikkö tai vammainen. Ei asia muutu miksikään tuommoisella termeillä kikkailemisella.
Näistä "erityislapsista" suuri osa on vain ylisuojeltuja, pilalle passattuja tai huonosti kasvatettuja. Vika on vanhemmissa. Olen tehnyt pitkän työuran alakoulun opettajana, ja kyllä kaikkein rasittavimpia kohtaamiani ihmisiä on olleet nämä "erityislasten" vanhemmat, jotka on itse omalla toiminnallaan kasvattaneet lapsensa kieroon. Ap kuulostaa juuri sellaiselta tapaukselta.
Vammaiset on erikseen, niitä täytyy jokaisen osata ymmärtää. Mutta ei näitä itse keksittyjä erityisyyksiä jaksa kukaan sietää.
Tuli mieleen tapaus keväältä kun olin kävelyllä labradorinnoutajani kanssa. Koirani on varmaan maailman kiltein ja ihmisrakkain otus. No, vastaan tuli keski-ikäinen nainen, josta heti huomasin jo kaukaa että käyttäytyy oudosti. Hän tuijotti koiraani ja kun lähestyimme, hän hyppäsi ojaan ja käveli sitä pitkin koko ajan tuijottaen koiraani. Hän selvästi pelkäsi. Yritin hymyillä hänelle rohkaisevasti ja väistin toiselle puolelle kävelytietä mutten sanonut mitään. Kun pääsimme ohi ja kävelimme eteenpäin, käännyin ja huomasin, että nainen puhuu itsekseen ja viittilöi jonnekin suuntaan aivan kuin hänen seurassaan olisi ollut joku kenelle hän puhuu ja viittoo. Hän jatkoi puhumista ja viittomista ja välillä katsoi minua ja koiraani. Muita ihmisiä ei ollut mailla halmeilla eikä hän ollut puhelimessakaan joten kyse oli ilmeisesti jonkinlaisesta mielenterveyshäiriöstä. Kaikenlaisia kulkijoita on liikkeellä, olkaa koiranomistajat varuillanne, etteivät käy teidän ja koiranne kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi muka. Turhaa kaunistelua. Lapsi on joko normaali tai sitten ei, jolloin se on esim. häirikkö tai vammainen. Ei asia muutu miksikään tuommoisella termeillä kikkailemisella.
Näistä "erityislapsista" suuri osa on vain ylisuojeltuja, pilalle passattuja tai huonosti kasvatettuja. Vika on vanhemmissa. Olen tehnyt pitkän työuran alakoulun opettajana, ja kyllä kaikkein rasittavimpia kohtaamiani ihmisiä on olleet nämä "erityislasten" vanhemmat, jotka on itse omalla toiminnallaan kasvattaneet lapsensa kieroon. Ap kuulostaa juuri sellaiselta tapaukselta.
Vammaiset on erikseen, niitä täytyy jokaisen osata ymmärtää. Mutta ei näitä itse keksittyjä erityisyyksiä jaksa kukaan sietää.
En tiedä trollailetko, mutta:
Erityislapsi = joku diagnoosi, esim. autismin kirjon häiriö. Ei ole mitään hyysäilyä sellainen, eikä ole olemassa edes hoitokeinoa.
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi muka. Turhaa kaunistelua. Lapsi on joko normaali tai sitten ei, jolloin se on esim. häirikkö tai vammainen. Ei asia muutu miksikään tuommoisella termeillä kikkailemisella.
Näistä "erityislapsista" suuri osa on vain ylisuojeltuja, pilalle passattuja tai huonosti kasvatettuja. Vika on vanhemmissa. Olen tehnyt pitkän työuran alakoulun opettajana, ja kyllä kaikkein rasittavimpia kohtaamiani ihmisiä on olleet nämä "erityislasten" vanhemmat, jotka on itse omalla toiminnallaan kasvattaneet lapsensa kieroon. Ap kuulostaa juuri sellaiselta tapaukselta.
Vammaiset on erikseen, niitä täytyy jokaisen osata ymmärtää. Mutta ei näitä itse keksittyjä erityisyyksiä jaksa kukaan sietää.
Se nyt on satavarma, ettet ole ollut missään koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi muka. Turhaa kaunistelua. Lapsi on joko normaali tai sitten ei, jolloin se on esim. häirikkö tai vammainen. Ei asia muutu miksikään tuommoisella termeillä kikkailemisella.
Näistä "erityislapsista" suuri osa on vain ylisuojeltuja, pilalle passattuja tai huonosti kasvatettuja. Vika on vanhemmissa. Olen tehnyt pitkän työuran alakoulun opettajana, ja kyllä kaikkein rasittavimpia kohtaamiani ihmisiä on olleet nämä "erityislasten" vanhemmat, jotka on itse omalla toiminnallaan kasvattaneet lapsensa kieroon. Ap kuulostaa juuri sellaiselta tapaukselta.
Vammaiset on erikseen, niitä täytyy jokaisen osata ymmärtää. Mutta ei näitä itse keksittyjä erityisyyksiä jaksa kukaan sietää.
Se nyt on satavarma, ettet ole ollut missään koulussa.
Tai sitten hän on ollut mutta on (ollut jo pidemmän aikaa) eläkkeellä.
Kyllähän tuollaisia vanhanaikaisia ymmärtämättömiä opettajia on. Oma eka-tokaluokan opettajani 70-luvun lopulla ei ymmärtänyt esim lukihäiriöisiä vaan pilkkasi ja rankaisi heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi muka. Turhaa kaunistelua. Lapsi on joko normaali tai sitten ei, jolloin se on esim. häirikkö tai vammainen. Ei asia muutu miksikään tuommoisella termeillä kikkailemisella.
Näistä "erityislapsista" suuri osa on vain ylisuojeltuja, pilalle passattuja tai huonosti kasvatettuja. Vika on vanhemmissa. Olen tehnyt pitkän työuran alakoulun opettajana, ja kyllä kaikkein rasittavimpia kohtaamiani ihmisiä on olleet nämä "erityislasten" vanhemmat, jotka on itse omalla toiminnallaan kasvattaneet lapsensa kieroon. Ap kuulostaa juuri sellaiselta tapaukselta.
Vammaiset on erikseen, niitä täytyy jokaisen osata ymmärtää. Mutta ei näitä itse keksittyjä erityisyyksiä jaksa kukaan sietää.
Se nyt on satavarma, ettet ole ollut missään koulussa.
Voi kuule, meitä opettajia on pilvin pimein, jotka ollaan täydellisen kyllästyneitä näihin ns. erityislapsiin. Niistä on ihan oikeasti suurin osa pelkkiä huonosti kasvatettuja häiriköitä, ja hyvin iso osa adhd-diagnooseistakin johtuu siitä, että lapsia ei ole kasvatettu. Tämän myöntää jo monet psykologitkin.
Ihan sama näkemys on todella monilla hoitotyötä tekevillä myös. Te erityislasten vanhemmat tietysti kuulette meiltä vain sen ns. virallisen version, jossa me kovasti tuemme ja ymmärrämme teidän hankalia kakaroita. Todellisuus on jotain ihan muuta. Etenkin pitkään virassa olleet opettajat, hoitajat ja päiväkotitädit on aivan totaalisen kyllästyneitä erkkoihin ja erityisesti erkkojen vanhempiin.
T. Yläkoulun ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erityislapsi muka. Turhaa kaunistelua. Lapsi on joko normaali tai sitten ei, jolloin se on esim. häirikkö tai vammainen. Ei asia muutu miksikään tuommoisella termeillä kikkailemisella.
Näistä "erityislapsista" suuri osa on vain ylisuojeltuja, pilalle passattuja tai huonosti kasvatettuja. Vika on vanhemmissa. Olen tehnyt pitkän työuran alakoulun opettajana, ja kyllä kaikkein rasittavimpia kohtaamiani ihmisiä on olleet nämä "erityislasten" vanhemmat, jotka on itse omalla toiminnallaan kasvattaneet lapsensa kieroon. Ap kuulostaa juuri sellaiselta tapaukselta.
Vammaiset on erikseen, niitä täytyy jokaisen osata ymmärtää. Mutta ei näitä itse keksittyjä erityisyyksiä jaksa kukaan sietää.
Se nyt on satavarma, ettet ole ollut missään koulussa.
Voi kuule, meitä opettajia on pilvin pimein, jotka ollaan täydellisen kyllästyneitä näihin ns. erityislapsiin. Niistä on ihan oikeasti suurin osa pelkkiä huonosti kasvatettuja häiriköitä, ja hyvin iso osa adhd-diagnooseistakin johtuu siitä, että lapsia ei ole kasvatettu. Tämän myöntää jo monet psykologitkin.
Ihan sama näkemys on todella monilla hoitotyötä tekevillä myös. Te erityislasten vanhemmat tietysti kuulette meiltä vain sen ns. virallisen version, jossa me kovasti tuemme ja ymmärrämme teidän hankalia kakaroita. Todellisuus on jotain ihan muuta. Etenkin pitkään virassa olleet opettajat, hoitajat ja päiväkotitädit on aivan totaalisen kyllästyneitä erkkoihin ja erityisesti erkkojen vanhempiin.
T. Yläkoulun ope
Suosittelen alanvaihtoa
Että on raivostuttavia vastauksia ja alapeukutuksia taas tälläkin aloituksella! Missä on palstalaisten empatia? Miksi te koitatte kilpaa keksiä tuollaisen loukkaavan käyttäytyjän hyväksi selityksiä? Mitä sitten, vaikka tarkoitus ei olisi ollut loukata? Mitä te noilla selityksillänne enää voitatte? Luulitteko niillä lohduttavanne aloittajaa? Ette lohduta, ette yhtään, miksi kukaan ikinä erehtyykään hakemaan vauvapalstalta tukea yhtään mihinkään asiaan!!?? Koska täällä on vain lauma besserwissereitä, joista kaikki ilkeät ja häijyt käytöstavat ovat vain kulkijain mielikuvituksen tuotetta!
Ettekö ole koskaan todella tavanneet ilkeitä ja häijyjä ihmisiä? Kun ette näköjään millään usko, että sellaisia on, ja siihen kaipaa joku lohtuakin joskus, että on tullut sellaisen kiusaamaksi!
spesiaalikkkkk kirjoitti:
No itkeäkö olisi pitänyt ja voivotella lapsesi vaivaisuutta? Et varmaan kuitenkaan tahdo, että lastasi vain säälitään koko hänen loppuelämänsä??? Eikö ole parempi, että häntä kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin lapsia?
Nauru ja pilkka sinusta hyvää kohtelua? Miten ois lohdutus ja tukeminen??
Vierailija kirjoitti:
Tiiätkö miltä tuntuu kun porukka 2-3 promillen kännissä olevia aikuisia osoittaa sormella ja hymähtelee ja tuijottaa. T. 120 cm nainen.
Jotkut on vaaan perseestä!
Ootko varma, että ne osoitteli sinua? Kyllä se oli se takanasi ollut baari tai kirkontorni, jota ne osoiiti, ei kannata aina ottaa itseensä niin kaikkea!
Vierailija kirjoitti:
Vapaa maa, nauraminen kuuluu laillisen ilmaisuvapauden piiriin.
Et sä ap voi kuvitella, että muu maailma alkaa pyöriä sun lapsesi tarpeiden, todellisten tai kuviteltujen pillin mukaan.
Muu maailma ei ole anteeksipyynnön velkaa sulle ja sun lapsellesi. Suomessa teitä tuetaan ihan eri tavalla kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa. Sitä kannattaisi edes hieman arvostaa ja näyttää se.
Mitä pikemmin ymmärrät todellisen asemasi, mitä vähemmän myrkytät omaa ja ympäristöösi mieltä avauksesi kaltaisella viesteillä sekä oivallat, että niin metsä vastaa kun sinne huudetaan, sitä vähemmällä tulet pääsemään. Mitä enemmän metelöit, sen pikemmin ympäristö turtuu siihen. Hiljaisuus tehoaa usein paremmin kuin raivoaminen.
Kaikella ystävyydellä tämä viesti. Tämä ei ole *ttuilua, vaan realismia ja yritys auttaa sinua näkemään että oma asenteesi ja suhtautumisesi toisiin vaikuttaa eniten omaan tyytyväisyyteesi elämässäsi.
Tsemppiä.
Ällöttävää lässytystä. Miten ois vain sanoa aloittajan pahanmielenaiheeseen, että voi että, muakin inhottaa, kun tunnen lastani loukattavan tai kun tunnen tulleeni nolatuksi tms.
Ei aina tarvitse alkaa aikuisia ihmisiä kasvattaa .
Haluatko avata tätä kommenttia.