Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa tapailla mutta ei mitään vakavaa
toivotonta
24.08.2017 |
Tapasin kaksi kuukautta sitten tosi hyvän tyypin. Ekasta hetkestä asti hänen kanssaan oli tunne kuin oltais tunnettu jo pitkään, pystyi olla ihan oma hölmö itsensä ja juttua ja naurua riitti. Olen tapaillut useita miehiä eroni jälkeen ja tää mies on ensimmäinen joka oikeesti kolahti kaikin puolin.
Kysyin sitten kerran (kun oltiin tunnettu n. 2 viikkoa) ihan ohimennen että mikäs tässä meidän jutussa nyt on homman nimi. Tiivistettynä hänen vastaus oli, ettei hän pysty juuri nyt lupaamaan mitään vakavampaa, koska hänellä tulee olemaan todella kiireinen syksy töissä, eikä halua luvata mulle mitään mihin ei välttämättä pysty. Sanoi kuitenkin myös ettei ole mitään tarvetta tapailla muita.
Mua tää tilanne vaan jotenkin kaihertaa, koska itse etsin ehkä kuitenkin jotain lähtökohtaisesti vakavampaa. Ja mulle aika on aina priorisointikysymys; jos oikeesti haluat viettää aikaa toisen kanssa, sä kyllä raivaat sille töiltäs aikaa.
Ja oon alkanut miettiä että onko suurin intressi tälle miehelle kuitenkin seksi (joka on ihan super hyvää) vaikka hän sanookin että haluaa viettää mun kanssa aikaa ihan muutenkin, ja on tehtykin paljon ihan normi "pariskunnan" juttuja.
Ja mikä mun mieltä vielä enemmän sekottaa on se, että tää mies on aina se yhteyttä ottava osapuoli; kyselee kuulumisia kesken päivän, ehdottaa kaikenlaista tekemistä ja haluaa suunnitella päiviä eteenpäin niin että ehditään näkemään.
Te, jotka ootte ollu samanlaisessa tilanteessa, miten juttu eteni? Pitäiskö vaan jättää mies uppoutumaan töihinsä vai jatkaa tätä mahdollisesti ei mihinkään johtavaa kevyttä tapailua? Pelkään että satutan itteeni kun kiinnyn tähän tyyppiin liikaa.
Kommentit (253)
Mikä ihme kiire sulla on ap!? En käsitä. Se on harmillista, kun jotkut ihan päätä pahkaa ajautuvat suhteisiin ja parin vuoden kuluttua ollaan kusessa (hyvässä lykyssä siihen on ilmaantunut jo pari kersaa ja kihlat).
Tehkää noita kivoja juttuja, kuten tähänkin asti. Äläkä kiinny liikaa. Ei mies sinuun pidä noin tiiviisti yhteyttä, ellei sitä oikeasti kiinnosta seurasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ite odotin miestäni 5kk, ei alussa pystynyt lupaamaan mitään, mutta odotus palkittiin.
Kärsivällisyyttä ap.
Niille, ketkä väittää työn olevan tekosyy: jotkut ottaa uransa vakavammin ja haluavat menestyä. Kaikkien työ ei ole 8-16, vaan oma työni vie paljon aikaa myös iltaisin ja vaatii paljon suunnittelua, tiedon etsintää, ajatustyötä yms.
Haluan keskittyä kunnolla uraani, ja se menee tällä hetkellä kaiken ohi, en todellakaan ehdi (enkä halua) viettää treffailua 24/7. Myöhemmin sillekin on aikansa, kunhan nyt työkiireet tehdään pois alta.
Ehkä olette vaan liian erilaisia, en voisi tapailla henkilöä, joka ei ymmärrä miksi haluan panostaa uraani.
Juokse vielä kun voit.
Ennenku tunteet syvenee.
Vierailija kirjoitti:
Vitsit mitä itselleen valehtelua moni nainen harrastaa.. Kyllä se on niin, että jos on toisesta kiinnostunut, muustakin kuin seksistä, järjestää sitä aikaa. Toi työhön vetoaminen, oli vain huono tekosyy sille, että mies ei halua sitoutua.
Riippuu aika paljon työstä. On ihmisiä, joille työ on vain tapa hankkia rahaa ja työhön käytetään maksimissaan se 7,5h päivässä. Sitten on ihmisiä jotka suhtautuvat intohimolla työhönsä, ovat vastuullisessa asemassa jne. Heillä työ voi kausittain viedä 10-12h päivässä. Esimerkiksi teollisuudessa monet projektityöt ovat tällaisia. Jos vastaat jonkun tehtaan tai koneikon asennuksista ja käyntiinajosta toisella puolella maapalloa, niin jo pelkkien matkojen takia ei vapaa-aikaa paljon jää.
Minusta tuo mies on kertonut asiasta rehellisesti ja yrittänyt kuitenkin pitää yhteyttä ja tehdä kanssasi muutakin kuin harrastaa seksiä. Mitä muuta hän olisi voinut tehdä osoittaakseen aidon kiinnostuksensa? Irtisanoutua töistään?
Toki aina on kaiken maailman vedättäjiä, mutta paljon löytyy myös kyynisiä epäilijöitä, joille kaikki ovat vain tekosyitä. Voihan sitä sanoa, ettei riitaisa avioero ja huoltajuuskiistakaan oikeasti ole mikään este jos tosi rakkaus tulee kohdalle. Jotenkin kuitenkin epäilen, että monilla ei siinä tilanteessa riitä energiaa tapailla uutta tuttavuutta kovin intensiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niille, ketkä väittää työn olevan tekosyy: jotkut ottaa uransa vakavammin ja haluavat menestyä. Kaikkien työ ei ole 8-16, vaan oma työni vie paljon aikaa myös iltaisin ja vaatii paljon suunnittelua, tiedon etsintää, ajatustyötä yms.
Haluan keskittyä kunnolla uraani, ja se menee tällä hetkellä kaiken ohi, en todellakaan ehdi (enkä halua) viettää treffailua 24/7. Myöhemmin sillekin on aikansa, kunhan nyt työkiireet tehdään pois alta.
Ehkä olette vaan liian erilaisia, en voisi tapailla henkilöä, joka ei ymmärrä miksi haluan panostaa uraani.
Mutta vaikka työ ja ura olisi ihmiselle hyvin tärkeitä, niin kyllä hän oikeasti rakastuessaan sanoo, että haluan sinusta vakavan suhteen, mutta toivottavasti ymmärrät, että aikani menee silti paljon työhön.
Ap:n mies oli sanonut, että hän ei halua mitään vakavaa työn takia.
Ura ei poissulje vakavaa parisuhdetta, jos vakavan parisuhteen haluaa.
Itse olen onnekas siinä mielessä, että olen löytänyt miehen jolle ihmissuhde on vain lisäarvo ei kaiken perusta. Jos ei ole kokemuspohjaa mitä vaativa työ on ei voi myöskään käsittää miten sitovaa ja aikaa vievää se on ja miten ihmissuhteet voi muodostua lähinnä vapaa-ajan viihteeksi.
Ap pitää nyt vaan löytää mies, joka jakaa hänen arvonsa ja tavoitteensa elämässä. Kaikille, kun se ei ole perheen perustaminen tai parisuhde vaan ne tavoiteet ja kunnianhimo on siinä työssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaapa tutulta. Voit olla varma, että tyypillä on koko ajan tinder-tili vetämässä ja facebook ja ehkä instagram täynnä kivoja keskusteluita menossa muidenkin kanssa. Ja se sekunti kun sä et ehdi, sillä on treffit jonkjn toisen kanssa. Sulle se meno paljastuu vasta, kun joku toinen nainen lisää someen kuvan, johon se tägää tän miehen sydänhymiöiden saattelemana.
Hohhoijaa. Juu kyllä näitä mulkkuja on paljon, mutta on myös oikeasti niitäkin, joilla on töitä ja muita kiireitä, ettei mitkään parisuhteet ehdi kiinnostaa. Minäkin olen tällainen ja nainen. Ahdistuisin, jos äijä 2 viikon jälkeen on kyselemässä jotain "meidän tilannetta"!? Hei oikeesti... Kiirehtiminen ei kannata eikä toisen painostaminen. Jos et ap kestä sitä, ettet saa hänestä juuri nyt heti välittömästi sulle aviomiestä, niin anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille, ketkä väittää työn olevan tekosyy: jotkut ottaa uransa vakavammin ja haluavat menestyä. Kaikkien työ ei ole 8-16, vaan oma työni vie paljon aikaa myös iltaisin ja vaatii paljon suunnittelua, tiedon etsintää, ajatustyötä yms.
Haluan keskittyä kunnolla uraani, ja se menee tällä hetkellä kaiken ohi, en todellakaan ehdi (enkä halua) viettää treffailua 24/7. Myöhemmin sillekin on aikansa, kunhan nyt työkiireet tehdään pois alta.
Ehkä olette vaan liian erilaisia, en voisi tapailla henkilöä, joka ei ymmärrä miksi haluan panostaa uraani.
Mutta vaikka työ ja ura olisi ihmiselle hyvin tärkeitä, niin kyllä hän oikeasti rakastuessaan sanoo, että haluan sinusta vakavan suhteen, mutta toivottavasti ymmärrät, että aikani menee silti paljon työhön.
Ap:n mies oli sanonut, että hän ei halua mitään vakavaa työn takia.
Ura ei poissulje vakavaa parisuhdetta, jos vakavan parisuhteen haluaa.
Vain ääliö rakastuu kahdessa viikossa.
Mä ahdistuin jo ap:n ajatusmaailmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille, ketkä väittää työn olevan tekosyy: jotkut ottaa uransa vakavammin ja haluavat menestyä. Kaikkien työ ei ole 8-16, vaan oma työni vie paljon aikaa myös iltaisin ja vaatii paljon suunnittelua, tiedon etsintää, ajatustyötä yms.
Haluan keskittyä kunnolla uraani, ja se menee tällä hetkellä kaiken ohi, en todellakaan ehdi (enkä halua) viettää treffailua 24/7. Myöhemmin sillekin on aikansa, kunhan nyt työkiireet tehdään pois alta.
Ehkä olette vaan liian erilaisia, en voisi tapailla henkilöä, joka ei ymmärrä miksi haluan panostaa uraani.
Mutta vaikka työ ja ura olisi ihmiselle hyvin tärkeitä, niin kyllä hän oikeasti rakastuessaan sanoo, että haluan sinusta vakavan suhteen, mutta toivottavasti ymmärrät, että aikani menee silti paljon työhön.
Ap:n mies oli sanonut, että hän ei halua mitään vakavaa työn takia.
Ura ei poissulje vakavaa parisuhdetta, jos vakavan parisuhteen haluaa.
1. Kukaan ei rakastu kahdessa viikossa
2. Mies ei sanonut, että hän ei halua mitään vakavaa vaan että hän ei voi luvata mitään vakavaa.
3. Mies on sanonut, ettei hänellä ole tarvetta tavata muita -> on sitoutunut olemaan nyt vain ap:n kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vitsit mitä itselleen valehtelua moni nainen harrastaa.. Kyllä se on niin, että jos on toisesta kiinnostunut, muustakin kuin seksistä, järjestää sitä aikaa. Toi työhön vetoaminen, oli vain huono tekosyy sille, että mies ei halua sitoutua.
Voi pikkukanaset, kuulostatte joltain 15-vuotiailta. Aikuisten elämä ei katsokaa aina mene niin kuin haluaisi, pitää esimerkiksi tehdä niitä töitä.
Lopeta tuo typerä ylianalysointi ja anna mennä omalla painolla. Ei mitään suhdetta voi pakottaa etenkään noin lyhyessä ajassa.
Kohta sitten ketju näiltä isokanasilta että "huijattu olo, mies ei halunnutkaan sitoutua, nyyh" vaikka mies aikalailla jo alkuvaiheessa on sanonut että EI HALUA VAKAVAA SUHDETTA. Kyllähän nyt työssäkäyvät järkevät ihmiset ymmärtää toistensa menoja, ei se tarkoita etteikö voisi olla suhteessa.
t. realistinen aikuinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille, ketkä väittää työn olevan tekosyy: jotkut ottaa uransa vakavammin ja haluavat menestyä. Kaikkien työ ei ole 8-16, vaan oma työni vie paljon aikaa myös iltaisin ja vaatii paljon suunnittelua, tiedon etsintää, ajatustyötä yms.
Haluan keskittyä kunnolla uraani, ja se menee tällä hetkellä kaiken ohi, en todellakaan ehdi (enkä halua) viettää treffailua 24/7. Myöhemmin sillekin on aikansa, kunhan nyt työkiireet tehdään pois alta.
Ehkä olette vaan liian erilaisia, en voisi tapailla henkilöä, joka ei ymmärrä miksi haluan panostaa uraani.
Mutta vaikka työ ja ura olisi ihmiselle hyvin tärkeitä, niin kyllä hän oikeasti rakastuessaan sanoo, että haluan sinusta vakavan suhteen, mutta toivottavasti ymmärrät, että aikani menee silti paljon työhön.
Ap:n mies oli sanonut, että hän ei halua mitään vakavaa työn takia.
Ura ei poissulje vakavaa parisuhdetta, jos vakavan parisuhteen haluaa.
Itse näkisin tuon niin, että mies on vedonnut työkiireisiin, koska pelästyi ap:n kysymystä noin varhaisessa vaiheessa. Sen jälkeen onkin huomannut, että suhteesta voisi hyvinkin tulla vakava, mutta ei halua kuitenkaan rohkaista liikaa, koska on vielä epävarma.
En osaisi itsekään sanoa kahden viikon tapailemisen jälkeen mitään tuon kummempaa: jos kerran miehellä on niitä sovittuja töitä ei kai hän niitä nyt AP:n takia sitten ala perumaankaan?
Mies oli rehellinen työtilanteestaan ja koska hän kuitenkin ottaa yhteyttä aktiivisesti ja ehdotta tekemistä, niin minkälaista se sitten sen seurustelun pitäisi olla?
Nykyyän on liian paljon sitä, että melkein ensitreffeistä muutetaan yhteen ja aletaan olla yhdessä pariskuntina. Tai ainakin tosi tiiviisti ollaan yksissä.
Minä ainakin ahdistun liian nopeasta ja innokkaasta etenemisestä. Haluan tutustua toiseen ihmisenä ja hänen tapoihinsa jne. Myös sen seksin puolella, onko kemioita ja olemmeko samoilla aaltopituuksilla.
Olen siis nainen.
AP: Ota nyt päivä kerrallaan ja nauti kivasta ihmissuhteesta!
Vaikka kuinka tehtäsi niitä suunnitelmia ja sitoumuksia niin päivä kerrallaan siinäkin mentäisiin ja mitään ei voi kuitenkaan ennalta varmistella.
Hän oli sinulle rehellinen ja nyt sinun pitää vaan tehdä omat valinnat, arviot ja päätökset asian suhteen haluatko elää tuollaista elämään. Mies on korttinsa pöytään lyönyt ja nyt on sinun vuorosi. Mitä sitten, jos vähän sattuu? Jokainen meidän elämässä oleva tai tuleva ihminen auttamatta satuttaa tai loukkaa tavalla tai toisella, eikä sitä voi mitenkään välttää.
Itse roikotin samoilla syillä yhtä miestä sen 3 kk. En ollut oikeasti kiinnostunut, vaikka mies oli lääpällään. Seksi oli loistavaa, siihen kelpasi. Sitten kyllästyin lopullisesti, ei riittänyt se seksikään enää, että olisin jaksanut tapailla...
...ja tämä jaksoi sitten vielä laitella viestejä perään useamman kuukauden. Huoh!
Jos olisin sinä ap, niin katsoisin ottaako yhteyttä ja kuinka usein. Jos vaan harvakseltaan kuuluu ja tapaamiset sisältää aina seksiä, niin en vaivautuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niille, ketkä väittää työn olevan tekosyy: jotkut ottaa uransa vakavammin ja haluavat menestyä. Kaikkien työ ei ole 8-16, vaan oma työni vie paljon aikaa myös iltaisin ja vaatii paljon suunnittelua, tiedon etsintää, ajatustyötä yms.
Haluan keskittyä kunnolla uraani, ja se menee tällä hetkellä kaiken ohi, en todellakaan ehdi (enkä halua) viettää treffailua 24/7. Myöhemmin sillekin on aikansa, kunhan nyt työkiireet tehdään pois alta.
Ehkä olette vaan liian erilaisia, en voisi tapailla henkilöä, joka ei ymmärrä miksi haluan panostaa uraani.
Mutta vaikka työ ja ura olisi ihmiselle hyvin tärkeitä, niin kyllä hän oikeasti rakastuessaan sanoo, että haluan sinusta vakavan suhteen, mutta toivottavasti ymmärrät, että aikani menee silti paljon työhön.
Ap:n mies oli sanonut, että hän ei halua mitään vakavaa työn takia.Ura ei poissulje vakavaa parisuhdetta, jos vakavan parisuhteen haluaa.
Itse näkisin tuon niin, että mies on vedonnut työkiireisiin, koska pelästyi ap:n kysymystä noin varhaisessa vaiheessa. Sen jälkeen onkin huomannut, että suhteesta voisi hyvinkin tulla vakava, mutta ei halua kuitenkaan rohkaista liikaa, koska on vielä epävarma.
Juuri näin! Jos joku mies kysyisi minulta noin varhaisessa vaiheessa, että mikä meidän tilanne, niin keksisin kyllä hyvin äkkiä jotain syitä miksi juuri nyt en halua mitään vakavaa. Mielestäni mies halusi olla ystävällinen ja kertoa realistisen syyn, koska pitää ap:sta. Ei kukaan normaalijärkinen tiedä vielä 2 viikon tuntemisen jälkeen haluaako jotain vakavaa. Tai ehkä sisimmissään voi tietää, jos sellainen fiilis on, mutta kyllä se pelästyttää, jos sellaista kysytään.
Minä olen tapaillut yhtä miestä muutaman kuukauden enkä oikeasti ole vieläkään ihan 100 varma onko hän se oikea. Pidän hänestä paljon, viihdytään yhdessä, paljon yhteisiä juttuja, eikä tapailla muita, mutta edetään hitaasti. Olen myös joissain suhteissa edennyt nopeasti ja siksi sitä kai sinkkuna ollaan :D
On kyllä ihan uskomaton tämä joidenkin vaatima tahti. Minulla ainakin karsiutuu heti tuollaiset hätähousut, jotka jo kahden viikon tuntemisen jälkeen ovat kyselemässä, mihin suhde on menossa. Tuntuu, että äkkiä vain halutaan joku suhteeseen eikä sillä tutustumisella ole mitään merkitystä. Olisi kiva tietää, millaisia suhteita näillä ihmisillä on takanaan. Johtaako tuollainen hätäily yleensä pitkiin parisuhteisiin?
Itse olen nainen ja harkitsen kyllä hyvin pitkään, keiden kanssa parisuhteeseen alan. Eikä minulla näitä parisuhteita takanani olekaan kuin kaksi (toinen kolme vuotta ja toinen 11 vuotta).