Mistä aineesta koulussa on ollut sinulle ylivoimaisesti eniten hyötyä aikuisena?

Kielet.Matikkakin muuten,mutta koulussa opetetaan ihan vääriä asioita.

Englanti ja äidinkieli ovat olleet hyödyllisimmät. Matikasta olen pärjännyt ala-asteen tiedoilla. Matematiikkaan käytetty aika ja energia koulussa oli kohdallani täysin suhteetonta siihen, minkä verran olen sitä "oikeassa" elämässä tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

Minä listaan:

- konekirjoitus 90-luvun alussa yläasteella, jolloin edes nettiä ei ollut keksitty. Silloin harjoiteltiin vanhoilla 60-luvun kirjoituskoneilla.

Tästä kymmensormijärjestelmän täydellisestä osaamisesta (osaan kirjoittaa nopeasti näppäimistöön katsomatta,) on ollut hyötyä minulle joka päivä koko elämäni niin töissä kuin vapaa-ajalla, olen nyt 40-vuotias. Enpä tiennyt, että siitä taidosta on oikeasti hyötyä joka päivä.

- Englanti. Olen tarvinnut sitä viikottain.

Samat ja matikka.

Äidinkielen tunteja en olisi ehkä edes tarvinnut, koska luen paljon.

Englanti ja matematiikka varmaankin.

Ihmettelen täällä äidinkieltä vastauksena, kun itse en koe saaneeni siitä juuri mitään. Lukea ja kirjoittaa osasin jo ennen koulua ja lukemista ja kirjoittamista harrastin koulun ulkopuolella, enkä koe äidinkielen tunneilla oppineeni mitään uutta tai tarpeellista. Jos nyt kaikkia oikeinkirjoitussääntöjä ei tarkalleen tunne niin se ei ole elämässäni haitannut. Vaikka virallista tekstiä joudun itsekin työssäni kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko ihan matematiikka ja äidinkieli.

Tulin toteamaan ihan samaa. Miettikää nyt, yksikään ei kirjoittaisi tänne palstalle mitään ilman että koulussa olisi opetettu äidinkieltä.

Opin kirjoittelemaan kuule jo ennen koulua. Ja hesarista ja Aku Ankasta lukemalla olen oppinut suomea kirjoittamaan. En muista ala-asteen äidinkielen lukukirjasta edes nimeä, oli sen verran tylsiä juttuja.

Eikö äikkä ole tähän ainoa mahdollinen vastaus?

Muita hyödyllisiä ovat olleet enkku, köksä, alakoulun matikka, konis ja hissa.

Aiemmin englanti, nykyisessä duunissa matematiikka, fysiikka ja kemia.

Kaikkein joutavin aine on ollut pakkohurri - ikää nyt 44 enkä ole ikinä tarvinnut sitä sanaakaan.

Hyvä äidinkielentaito. Auttaa muiden aineiden oppimisessa ja tarvitaan päivittäin vielä nykyäänkin.

Hah.

Eipä kestänyt kommenttini poistaminen kauaakaan...

Yritetään uudestaan.

Hyödyllisiä: edellisessä duunissa englanti, nykyisessä matematiikka, fysiikka ja kemia.

Joutavin on aina ollut "toinen kotimainen".

Noh, mode - kelpaako tuo termi? Kun se, jolla sitä kaikki kutsuvat, johti sensuuriin...

Englanti, matikka ja tietikonetunnit mitä lie olivatkaan nimeltään.

Turhimmat oli ruotsi, kuvis ja liikunta

Ruotsi! Ruotsinkielen taidon ansiosta pääsin Norjaan töihin, palkkani on täällä tuplat siihen verrattuna mitä Suomessa saisin

Äidinkieli, englanti, kuvaamataito, historia

Lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen ei ole ainoa äidinkielen tavoite. Äidinkielessä opitaan ilmaisemaan itseään niin suullisesti kuin kirjallisestikin, luetaan ja analysoidaan erilaisia tekstejä ja opetellaan itse kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.

Minä osasin lukea ja kirjoittaa, kun menin kouluun ja ala-asteella luin klassikoita kuten Tuulen viemää, Kurjat, Papillon jne. Äidinkielen tunneilla osasin helposti kieliopin, se vain sujahti lukemisen ansiosta päähäni ihan opettelematta. Mutta eri kirjoitustyylit, työhakemuksen, raportin , referaatin, esseen jne. opin tasan tarkkaan äidinkielen tunneilla. Lisäksi tunnit houkuttelivat lukemaan hiukan oman mukavuusalueen ulkopuolisiakin kirjoja ja niiden ansiosta olen kirjojen suhteen nykyään kaikkiruokainen. Monia asioita voi oppia itse, mutta ei se koskaan korvaa täysin sitä opetusta, mitä annetaan, vaikka näin voisi tuntuakin. Koulun oppiaineet on rakennettu niin, että kerros kerrokselta opitaan hyvät perustaidot, ja itse opiskelemalla jotain jää väkisinkin välistä.

Minulle äidinkieli antoi erinomaisen pohjan kielten opiskelulle. Kun muut ihmettelivät subjektia ja predikaattia ja hämmentyivät imperfektistä ja konditionaalista, oli minulle tuo kaikki itsestään selvää ja helppoa ihan ala-asteelta lähtien eikä tarvinnut kielten opiskelun ohessa opetella noita sanoja ja niiden merkitystä.

Äidinkieli on ajattelun perusta, joten en vähättelisi äidinkielen merkitystä.  

Matematiikan prosenttilaskuista on ollut paljon hyötyä, että osaa laskea alennukset.

Vierailija kirjoitti:

Minä listaan:

- konekirjoitus 90-luvun alussa yläasteella, jolloin edes nettiä ei ollut keksitty.

Muuten hyvä aloitus, mutta netti keksittiin 60-luvulla.

Englanti, alakoulun matikka. Lukemaan ja kirjoittamaan opin jo ennen kouluikää, toki äikäistä oli vähän hyötyä, mutta mulla on aina luonnostaan ollut laaja sanavarasto (kirjat, Aku Ankka, uutiset) ja ymmärrys kieliopista.

Koulun ulkopuolella opituista asioista eniten hyötyä, lähes päivittäistä, on ollut käyttäytymistieteistä. Ymmärtämällä erilaisten ihmisten käyttäytymistä ja itseään pystyy helposti verkostoitumaan ja saamaan muut tekemään haluamansa. Mikään ei elämässä vie niin pitkälle kuin laskelmoitu verkostoituminen ja sosialisointi.

Itselläni selkeästi ruotsi ja kaupalliset aineet. Osasin lukea ja kirjoittaa ennen kouluun menoa, harrastusten myötä opin englannin, matematiikasta olin kiinnostunut muuten vaan ja laskin vanhempien sisarusteni kirjoista tehtäviä, en siis koe oppineeni matematiikkaa koulussa juurikaan.

Sen sijaan ruotsia en osaisi ilman kouluopetusta, ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekemistä en varmasti olisi opetellut omin päin.

Vierailija kirjoitti:

Lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen ei ole ainoa äidinkielen tavoite. Äidinkielessä opitaan ilmaisemaan itseään niin suullisesti kuin kirjallisestikin, luetaan ja analysoidaan erilaisia tekstejä ja opetellaan itse kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.

Minä osasin lukea ja kirjoittaa, kun menin kouluun ja ala-asteella luin klassikoita kuten Tuulen viemää, Kurjat, Papillon jne. Äidinkielen tunneilla osasin helposti kieliopin, se vain sujahti lukemisen ansiosta päähäni ihan opettelematta. Mutta eri kirjoitustyylit, työhakemuksen, raportin , referaatin, esseen jne. opin tasan tarkkaan äidinkielen tunneilla. Lisäksi tunnit houkuttelivat lukemaan hiukan oman mukavuusalueen ulkopuolisiakin kirjoja ja niiden ansiosta olen kirjojen suhteen nykyään kaikkiruokainen. Monia asioita voi oppia itse, mutta ei se koskaan korvaa täysin sitä opetusta, mitä annetaan, vaikka näin voisi tuntuakin. Koulun oppiaineet on rakennettu niin, että kerros kerrokselta opitaan hyvät perustaidot, ja itse opiskelemalla jotain jää väkisinkin välistä.

Minulle äidinkieli antoi erinomaisen pohjan kielten opiskelulle. Kun muut ihmettelivät subjektia ja predikaattia ja hämmentyivät imperfektistä ja konditionaalista, oli minulle tuo kaikki itsestään selvää ja helppoa ihan ala-asteelta lähtien eikä tarvinnut kielten opiskelun ohessa opetella noita sanoja ja niiden merkitystä.

Äidinkieli on ajattelun perusta, joten en vähättelisi äidinkielen merkitystä.  [/quote

Kiitos tästä. On outoa, että tässäkin ketjussa vähätellään äikkää, koska on osattu lukea ja kirjoittaa ennen koulua. Mekaaninen lukutaitohan on vasta se, mistä aloitetaan. Akateeminen osaaminen on jo jotain ihan muuta, eikä sitä opita kotona itsekseen.

Koululiikunta! Sen ansiosta opin inhoamaan yhteiskuntaa ja tämän tunteen suosiollisella avustuksella olen saanut olla aika rauhassa kaikelta turhalta tuputukselta.

Alkoholista