Ruotsin aikaistaminen kutoselle on romahduttanut ruotsin osaamista

Pakkoruotsin aikaistus on myös vähentänyt A2-kielten opintoja, koska kolme vierasta kieltä ala-asteella koetaan liian raskaaksi.

RKP:n vaatimuksesta siis pakkoruotsi aikaistettiin ala-asteelle, minkä seurauksena:

- ruotsin osaaminen on heikentynyt

- muiden kielten opiskelu on vähentynyt

Miten RKP meni niinku omasta mielestä? 

Miksi tuollaisten itsekkäiden narsistipaskojen annetaan sotkea suomenkielisten kieliopinnot ???

Opiskelua voi ja pitää tukea kotona mikäli tuntuu että omalla lapsella ei tunnu menevän kielitaito eteenpäin. Lisäläksyjä, aamukeskustelua ruotsiksi, kalle ankan lukemista yhdessä. Siitä se tarttuu eikä parilla hassulla tunnilla koulussa :)

Vierailija kirjoitti:

Opiskelua voi ja pitää tukea kotona mikäli tuntuu että omalla lapsella ei tunnu menevän kielitaito eteenpäin. Lisäläksyjä, aamukeskustelua ruotsiksi, kalle ankan lukemista yhdessä. Siitä se tarttuu eikä parilla hassulla tunnilla koulussa :)

Ruotsin kielen tarve on täysin olematon, joten ihan älytöntä, että pitäisi ruveta keksimään jotain täysin keinotekoisia menetelmiä tukemaan ruotsin opiskelua!

Mitäpä jos otettaisiin järki käteen ja poistettaisiin pakkoruotsi? Tällöin perhe voisi valita sellaisen kielen, jonka opiskeluun löytyy kotoakin kiinnostusta ja motivaatiota.

RKP ajaa nimensä mukaisesti Ruotsin etua, joten suomalaisten kieliopintojen sabotointi on nimenomaan hyödyksi Ruotsille, joka kilpailee samoilla vientimarkkinoilla.

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa. Minusta ruotsinkieli oli helppoa, kun aikoinaan sitä koulussa opiskelin. Pidin siitä. Pidin myös monista muista aineista, joita en ole tarvinnut työelämässäni. Olen kiinnostunut monenlaisista asioista ja matkusttellessa täytyy myöntää, että esim. Ruotsissa on helpompi matkustella (koska ymmärrän kieltä) kuin Ranskassa (ranskaa en osaa).

Nyt tuhlataan oppilaiden resursseja epäolennaiseen eli laitetaan oppilaat miettimään onko hyödyllistä opiskella, on pakollista opiskella. Paino pitäisi olla siinä, että uusia asioita opitaan ja opiskellaan intensiivisesti. Maailmassa on turhempiakin asioita kuin ruotsin kielen opiskelu. Suomessa, jossa alakoulun tuntimäärät ovat pieniä voisi mielestäni lisätä kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä. Onneksi nykyään alakoulun painotus kielen opiskelussa on siirtynyt siihen, että kieltä opetellaan käyttämään eli puhumaan.

Ihan OT, jopa virkamiesruotsin taitaja osaa opettaa ne pienet alkeet, joita kutosella opetetaan. Mutta eihän nämä oppilaat edes halua oppia ruotsia, kun kaikkialla toitotetaan tästä pakkoruotsista.

Monesko aloitus ruotsin kielestä ap:lla tänään?

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Kyllä se ruotsin kielen opetus pitäisi aloittaa jo eskariss a. Meillä poika aloitti nelosella ja kirjoitti pitkänä. Ei ollut muuta kieltä valittavana nelosella.

Vierailija kirjoitti:

Ihan OT, jopa virkamiesruotsin taitaja osaa opettaa ne pienet alkeet, joita kutosella opetetaan. Mutta eihän nämä oppilaat edes halua oppia ruotsia, kun kaikkialla toitotetaan tästä pakkoruotsista.

No itsekin olen virkamiesruotsin suorittanut mutta en kyllä mitenkään olisi pätevä opettamaan ruotsia. Taidot onvat ruostuneet pahasti kun ei ole kahteen vuosikymmeneen ruotsia tarvinnut käyttää. Kyllä kahdessa ruotsin kurssissa jo aika pitkälle pitäisi päästä.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelua voi ja pitää tukea kotona mikäli tuntuu että omalla lapsella ei tunnu menevän kielitaito eteenpäin. Lisäläksyjä, aamukeskustelua ruotsiksi, kalle ankan lukemista yhdessä. Siitä se tarttuu eikä parilla hassulla tunnilla koulussa :)

Elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita, kuin opettaa lapselle epätoivoisesti kieltä, jota tämä tuskin tulee tarvitsemaan. Me emme elä täällä vain opiskellaksemme ruotsia.

Itse olen maisteri, pakkoruotsini ja virkamiesruotsin suorittanut. Kertaakaan en ole tämän 20v. työurani aikana ruotsia tarvinnut. Kertoo aika paljon siitä, kuinka tarpeellinen pakkoruotsi oikeasti on. Enkä ole mikään poikkeus, poikkeuksia ovat ne jotka ruotsia tarvitsevat. On sulaa hulluutta tuhlata pienen maan resursseja pakkoruotsiin.

Vierailija kirjoitti:

Monesko aloitus ruotsin kielestä ap:lla tänään?

On kuule ihan ensimmäinen jonka olen koskaan tehnyt. Toki sain kimmokeen tuosta toisesta etusivulla näkyneestä keskustelusta. Itse suhtaudun myönteisesti ruotsin opiskeluun sinänsä, mutta pakkoruotsi ei ole  se keino jolla ruotsin osaamista lisätään. Oman lapseni kohdalla olen huolissani nimenomaan siitä että ruotsia opettaa nyt täysin epäpätevä opettaja.  Ruotsin tunneilla lähinnä kuunneella ruotsinkielisiä lauluja ja katsotaan ruotsinkielisiä lastenohjelmia koska opettaja itse ei osaa kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Kyllä, kaikenlainen opiskelu kehittää... Malttaisit lukea loppuun asti mielipiteeni. Kirjoitin, että alakoulun tuntikehykseen lisää kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä.

Perheet ovat vastuussa lasten opiskelusta ja ohjaavat opiskeluasennetta viime kädessä.

Ei se tunneilla istuminen mitään oppimista takaa. Muistan lukion viimeisen englannintunnin, joka mentiin leppoisasti lauseita käännellen. Yksi hieman heikommin menestynyt sai tehtäväkseen kääntää "paljonko kello on." Pitkän miettimisen jälkeen hän, kymmenen vuotta englantia opiskellut, sai aikaiseksi lauseen "how much is the bell." Eikä edes vitsaillut, hiki päässä yritti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Kyllä, kaikenlainen opiskelu kehittää... Malttaisit lukea loppuun asti mielipiteeni. Kirjoitin, että alakoulun tuntikehykseen lisää kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä.

Perheet ovat vastuussa lasten opiskelusta ja ohjaavat opiskeluasennetta viime kädessä.

Mitä järkeä on laittaa LISÄÄ kieliä? Ei määrä korvaa laatua. Ruotsin TILALLE muita kieliä. Silloin opiskelumotivaatio nousee ihan toiseksi. Nythän pakkoruotsin perustelu on se, että lapsesta kasvatetaan suomenruotsalaisten palvelija. Ketä sellainen motivoi opiskelemaan?

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa. Minusta ruotsinkieli oli helppoa, kun aikoinaan sitä koulussa opiskelin. Pidin siitä. Pidin myös monista muista aineista, joita en ole tarvinnut työelämässäni. Olen kiinnostunut monenlaisista asioista ja matkusttellessa täytyy myöntää, että esim. Ruotsissa on helpompi matkustella (koska ymmärrän kieltä) kuin Ranskassa (ranskaa en osaa).

Nyt tuhlataan oppilaiden resursseja epäolennaiseen eli laitetaan oppilaat miettimään onko hyödyllistä opiskella, on pakollista opiskella. Paino pitäisi olla siinä, että uusia asioita opitaan ja opiskellaan intensiivisesti. Maailmassa on turhempiakin asioita kuin ruotsin kielen opiskelu. Suomessa, jossa alakoulun tuntimäärät ovat pieniä voisi mielestäni lisätä kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä. Onneksi nykyään alakoulun painotus kielen opiskelussa on siirtynyt siihen, että kieltä opetellaan käyttämään eli puhumaan.

Mä olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, aivan epäolennaista miettiä onko pakko opiskella ruotsia, miksi sitä on pakko opiskella jne. Mikäli lähdetään kotoa tai muualta kyseenalaistamaan joidenkin opintojen tarpeellisuutta on se aika loputonta. Varsinkin jos kyseenalaistaminen johtuu vanhempien negatiivisista asenteista tai siitä ettei lapsi vaan pidä kys. aineesta.

Itse voisin näillä perusteilla kyseenalaistaa uskonnon opetuksen, mielestäni lapsi ei tarvitse koulussa uskonnon opetusta, sivistys mielessä uskonnon vaikutuksen yhteiskuntaamme, voisi tuoda esiin historian opettamisen yhteydessä. Vielä vähemmän on tarvetta esim isä meidän rukouksen opettamiseen ( tai sen sisällön avaamiseen 2 luokalla) jokainen vanhempi voi sen itse opettaa halutessaan lapselle/nuori sen oppii rippikoulussa. Uskonnollista opetusta/kasvatusta tarjotaan kirkon pyhäkoulussa, sinne voi halutessaan lapsen viedä.

Samoin käsityöt/kuvaamataidon opetuksen voisin kyseenalaistaa, kumpikaan pojistani ei näistä aineista ole ikinä pitänyt, eikä ole niissä saatuja oppeja koskaan missään käyttänyt. Tai tällä hetkellä lukion ekaluokkalainen poika ei filosofiasta pidä, ei koe sitä tarpeellisena eikä aio pakollisia kursseja enempää suorittaa.

Voisin toki " meuhkata" em aineiden turhuudesta jne. Mutta mä olen ottanut kasvatuksellisesti asenteen että ne kuuluvat opetussuunnitelmaan, joskus on pakko elämässä (myös aikanaan työelämässä) tehdä asioita jotka eivät tunnu mielenkiintoisilta/tarpeellisilta omasta mielestä, mutta niiden kanssa on tulta toimeen ja hommat on hoidettava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelua voi ja pitää tukea kotona mikäli tuntuu että omalla lapsella ei tunnu menevän kielitaito eteenpäin. Lisäläksyjä, aamukeskustelua ruotsiksi, kalle ankan lukemista yhdessä. Siitä se tarttuu eikä parilla hassulla tunnilla koulussa :)

Meillä käytetään tuota metodia, mutta "jostain syystä" kieli ei todellakaan ole ruotsi vaan saksa...

Pakkoruotsin aikastamisen ongelmat oli jo täysin tiedossa ennen kuin tämä uudistus tuli voimaan, mutta ketään ei kiinnostanut. RKP:n sana on laki, joten sen mukaan sitten mentiin, siis ideologia edellä ja järki jäässä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa. Minusta ruotsinkieli oli helppoa, kun aikoinaan sitä koulussa opiskelin. Pidin siitä. Pidin myös monista muista aineista, joita en ole tarvinnut työelämässäni. Olen kiinnostunut monenlaisista asioista ja matkusttellessa täytyy myöntää, että esim. Ruotsissa on helpompi matkustella (koska ymmärrän kieltä) kuin Ranskassa (ranskaa en osaa).

Nyt tuhlataan oppilaiden resursseja epäolennaiseen eli laitetaan oppilaat miettimään onko hyödyllistä opiskella, on pakollista opiskella. Paino pitäisi olla siinä, että uusia asioita opitaan ja opiskellaan intensiivisesti. Maailmassa on turhempiakin asioita kuin ruotsin kielen opiskelu. Suomessa, jossa alakoulun tuntimäärät ovat pieniä voisi mielestäni lisätä kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä. Onneksi nykyään alakoulun painotus kielen opiskelussa on siirtynyt siihen, että kieltä opetellaan käyttämään eli puhumaan.

Jos kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja, niin saman ajaa siis valinnainen kieli. Eli ruotsin sijasta voisi opiskella ranskaa, saksaa jne. Jolloin olisi myös helpompaa matkustaa Ranskassa tai Saksassa. Miksi sen kielen pitää olla nimenomaan ruotsi? Ruotsi josta 95%:lle ei ole mitään hyötyä? Miksei valinnainen kieli, josta voi saada sekä opiskeluhyödyn että ihan sen konkreettisen hyödyn työelämässä tai vapaa-ajalla? Miksi ihmeessä pitää jumiutua yhteen, todella pieneen ja hyödyttömään kieleen. Ruotsissakin ollaan jo tajuttu ja siellä opetetaan huomattavasti monipuolisemmin kieliä. Meillä vaan jankataan alle 10 miljoonan ihmisen puhumaa kieltä koko kansalle. Sekopäistä touhuahan tämä on.