Ruotsin aikaistaminen kutoselle on romahduttanut ruotsin osaamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Ruotsi on Suomessa alkuperältään vieras kieli, se ei siis ole todellisuudessa kansalliskieli (laki on tältä osin virheellinen).

Saamen kielet ovat Suomessa alkuperäiskieliä, miksi niiden opiskelu ei ole pakollista?

Tämä on ollut käytössä nyt pari vuotta. Miten nyt voidaan sanoa, että ruotsin osaaminen on romahtanut? Ei kai sitä ensimmäisen vuoden jälkeen paljon mitään vielä osaakaan. Eiköhän tämä vertailu tule tehdä vasta sitten kun nämä oppilaat ovat esimerkiksi saamassa peruskoulun päättötodistusta tai lukiossa. 

Ruotsin laadukas opettaminen ei kiinnosta virkamiehiä vaan tosiaan kuka tahansa saa opettaa sillä paperilla mitä joskus opettajankoulutuslaitokselta on saanut. Pätevät aineenopettajat saa alkouluista lisätunteja silloin, jos alakoulun opettajat eivät tarvitse lisätunteja, joita tietysti hamuavat. Koko uudistus on täysin susi ja siitä on vastuussa opetusministeriö, opetusministeri ja virkamiehistö sekä maan hallitus. Tämä ns.uudistus on yksi esimerkki eliitin saneluvoimasta kansan etua vastaan!

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa. Minusta ruotsinkieli oli helppoa, kun aikoinaan sitä koulussa opiskelin. Pidin siitä. Pidin myös monista muista aineista, joita en ole tarvinnut työelämässäni. Olen kiinnostunut monenlaisista asioista ja matkusttellessa täytyy myöntää, että esim. Ruotsissa on helpompi matkustella (koska ymmärrän kieltä) kuin Ranskassa (ranskaa en osaa).

Nyt tuhlataan oppilaiden resursseja epäolennaiseen eli laitetaan oppilaat miettimään onko hyödyllistä opiskella, on pakollista opiskella. Paino pitäisi olla siinä, että uusia asioita opitaan ja opiskellaan intensiivisesti. Maailmassa on turhempiakin asioita kuin ruotsin kielen opiskelu. Suomessa, jossa alakoulun tuntimäärät ovat pieniä voisi mielestäni lisätä kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä. Onneksi nykyään alakoulun painotus kielen opiskelussa on siirtynyt siihen, että kieltä opetellaan käyttämään eli puhumaan.

Ehkä satuit tykkäämään sen opiskelusta koska se oli sinulle helppoa. Näin ei ole kaikille. Meidän perheessä olisi ranska tai saksa paljon parempi ja helpottaisi meidän matkustelua. Ruotsissa ei olla käyty kertaakaan ja ei tulla käymään missä taas muualla maailmassa reissataan ahkerasti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Yliopisto-opinnot edellyttävät englannin osaamista, koska iso osa oppimateriaaleista ja tieteellisistä julkaisuista on englanniksi. Täysin naurettavaa löpistä jostain turistina pärjäämisestä, kun kyseessä on käytännössä edellytys, jotta voi opiskella yliopistossa.

Silti englannin opiskelu ei ole lain mukaan pakollista, mutta ruotsin opiskelu on, vaikka ruotsia ei todellisuudessa tarvita missään (ns. virkamiesruotsi on keinotekoinen vaatimus, ei todelliseen tarpeeseen perustuva).

Yksi viikkotunti = kielitaito, se vähäinenkin taantuu.

Kaksi viikkotuntia = kielitaito pysyy yllä, mutta edistystä ei tapahdu.

Toisin sanoen vasta kolme viikkotuntia tai enemmän takaisi kehittymisen.

Tarkoituksena on romahduttaa hivuttamalla ruotsin osaaminen yläkoulun loppuun mennessä, joilloin ruotsista on pakko tehdä valinnainen lukioon. Tämä hivutustaktiikka on naurettava ja pää pensaassa luimistelua poliitikoilta, kun ruotsin kielen pakollisuutta tekohengitetään taloudellisen ja poliittisen eliitin takia jostain syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Yliopisto-opinnot edellyttävät englannin osaamista, koska iso osa oppimateriaaleista ja tieteellisistä julkaisuista on englanniksi. Täysin naurettavaa löpistä jostain turistina pärjäämisestä, kun kyseessä on käytännössä edellytys, jotta voi opiskella yliopistossa.

Silti englannin opiskelu ei ole lain mukaan pakollista, mutta ruotsin opiskelu on, vaikka ruotsia ei todellisuudessa tarvita missään (ns. virkamiesruotsi on keinotekoinen vaatimus, ei todelliseen tarpeeseen perustuva).

Tätä se on suomalainen kaksinaismoraali. Kun yliopistot olivat ruotsinkielisiä, se koettiin valtaisaksi vääryydeksi ja käytiin kova taisto, jotta suomalaiset voivat opiskella kaikilla asteilla omalla äidinkielellään.

Mutta nyt kun englanti on hivuttautunut yliopistoihin, siihen pitäisi vain nöyrästi sopeutua. Ei puhettakaan kielitaistelusta.

Pienten kielten, suomen ja ruotsin, puhujien pitäisi yhdistää voimansa ja vastustaa jättiläiskielen kaiken tuhoavaa ylivaltaa, sen sijaan että nahistelevat turhaan keskenään. Muuten lopputulos on kuin itänaapurissa, jossa venäjä on tukahduttanut suomensukuiset kielet yksi toisensa jälkeen. Siinä ei ole mitään ihannoitavaa.

Miksei mikään tutkiva journalismi tartu siihen, että kaikki pakkoruotsiin liittyvät asiat on tehty RKP:n vaatimuksesta?

- peruskouluun piti tulla vain englantin pakolliseksi, mutta RKP:n vaatimuksesta englannin sijaan ruotsista tehtiin pakollinen aine

- viimeisimmässä peruskoulu-uudistuksessa ei ollut tarkoitus aikaistaa pakkoruotsia, mutta RKP:n vaatimuksesta se aikaistettiin, vaikka tässäkin ketjussa mainitut aikaistukseen liittyvät ongelmat oli kaikkien tiedossa

- RKP:läinen opetusministeri toi yliopistoihin jokaiselle pakollisen virkamiespakkoruotsin, aiemmin se oli yliopisto-opinoista erillinen kielitutkinto, jonka virkamieheksi halunneet suorittavat erikseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Yliopisto-opinnot edellyttävät englannin osaamista, koska iso osa oppimateriaaleista ja tieteellisistä julkaisuista on englanniksi. Täysin naurettavaa löpistä jostain turistina pärjäämisestä, kun kyseessä on käytännössä edellytys, jotta voi opiskella yliopistossa.

Silti englannin opiskelu ei ole lain mukaan pakollista, mutta ruotsin opiskelu on, vaikka ruotsia ei todellisuudessa tarvita missään (ns. virkamiesruotsi on keinotekoinen vaatimus, ei todelliseen tarpeeseen perustuva).

Tätä se on suomalainen kaksinaismoraali. Kun yliopistot olivat ruotsinkielisiä, se koettiin valtaisaksi vääryydeksi ja käytiin kova taisto, jotta suomalaiset voivat opiskella kaikilla asteilla omalla äidinkielellään.

Mutta nyt kun englanti on hivuttautunut yliopistoihin, siihen pitäisi vain nöyrästi sopeutua. Ei puhettakaan kielitaistelusta.

Pienten kielten, suomen ja ruotsin, puhujien pitäisi yhdistää voimansa ja vastustaa jättiläiskielen kaiken tuhoavaa ylivaltaa, sen sijaan että nahistelevat turhaan keskenään. Muuten lopputulos on kuin itänaapurissa, jossa venäjä on tukahduttanut suomensukuiset kielet yksi toisensa jälkeen. Siinä ei ole mitään ihannoitavaa.

Tieteen kieli on englanti. Luuletko tosiaan, että Suomi pystyy tämän faktan muuksi muuttakaan ja koko muu maailma rupeaa julkaisemaan artikkeleitä ruotsiksi, jotta me voisimme jatkaa kaksikielisyyspelleilyä???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Peruskoulun tehtävä on valmentaa oppilaat elämää ja työelämää varten. Työelämässä tarvitaan kielitaitoa.  Myös elämässä tarvitaan kieliä, mm. matkustaessa. Ja nimenomaan niitä muita kieliä kuin ruotsi. Persukoulussa pitäisi opettaa aineita, joista on ihan aidosti hyötyä oppilaille heidän aikuistuttuaan. Peruskoulun tehtävänä ei voi olla yrittää keinotekoisesti ylläpitää ruotsinkieltä. Se tehtävä on ruotsinkielisillä itsellään. Se on heidän kielensä ja kulttuurinsa. Lisäksi voi kysyä, että miksei saamen kieltä ja kulttuuria tekohengitetä samalla innolla? Mikä tekee ruotsista erityiskielen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Pakkoruotsittajat ovatkin siis pahemman luokan nationalisteja ja impivaaralaisia. Opiskellaan vaan täällä näitä meidän "kansalliskieliä" ja suljetaan muu maailma pois, niinkö ???

Vierailija kirjoitti:

Ihan OT, jopa virkamiesruotsin taitaja osaa opettaa ne pienet alkeet, joita kutosella opetetaan. Mutta eihän nämä oppilaat edes halua oppia ruotsia, kun kaikkialla toitotetaan tästä pakkoruotsista.

Niin, mistähän se oikein johtuukaan ?

Eipä taida kovin laajoja kansalaispiirejä täällä Suomessa tuo pakollinen ruotsinkielen opiskelu niin hirveän  'sydämen asiana' innostaa...

Minä en kyllä ymmärrä miten voisikaan olla valtavan hyvä taito heti kuudennen luokan jälkeen. Ei kenenkään aivot ole mikään tietokone, johon tarttuu heti kaikki sanat kertalukemalla. Ja vaikka onkin vain yksi tunti seiskalla tai jaksomuotoisissa omalla tavallaan, niin kai siinä joku plääni on, mitä pitää ehtiä käydä läpi.

Pakkoruotsin aikaistuksen peruste oli se, että ala-asteella lapsilla ei ole vielä "väärää asennetta". Eli lapset pyritään aivopesemään tähän RKP:läiseen poliittiseen ideologiaan, kun eivät vielä ymmärrä kritisoida sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kuten Vaasan/Seinäjoen sairaalakiistassa itsekin näit, pakkoruotsia opiskellut ei kelpaa herrasväen palvelijaksi kuitenkaan.

Joten yritähän nyt keksiä jotain parempia perusteluita pakkoruotsille, tuo oli nimittäin jo aika epätoivoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Ja Jomalassa asuva voi hakea virkaa Jyväskylästä, vaikka ei olekaan opiskellut pakkosuomea?