Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ruotsin aikaistaminen kutoselle on romahduttanut ruotsin osaamista
22.08.2017 |
Yläkoulujen ruotsinopettajat ovat havainneet että kutosella kaksi kurssia ruotsia lukeneet, eli nämä nyt seiskan aloittaneet, eivät osaa juuri mitään. Ja nuo kutosen kurssit ovat pois yläkoulun tunneista. Ei kuulemma ole mitään toivoa että seiskan keväällä osaisivat yhtä hyvin ruotsia kuin aiemmat vuosiluokat. Seiskalla on nyt vain yksi tunti ruotsia viikossa, siinä ei paljon puutteita paikkailla.
Eipä tuo heikko osaaminen ole mikään ihmekään koska todella harvassa alakoulussa on riittävästi päteviä ruotsinopettajia. Oman lapseni koulussa ruotsia opettaa oma luokanopettaja joka ei ole suorittanut kuin virkamiesruotsin, sekin jo joskus 80-luvulla.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Kyllä, kaikenlainen opiskelu kehittää... Malttaisit lukea loppuun asti mielipiteeni. Kirjoitin, että alakoulun tuntikehykseen lisää kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä.
Perheet ovat vastuussa lasten opiskelusta ja ohjaavat opiskeluasennetta viime kädessä.
Mitä järkeä on laittaa LISÄÄ kieliä? Ei määrä korvaa laatua. Ruotsin TILALLE muita kieliä. Silloin opiskelumotivaatio nousee ihan toiseksi. Nythän pakkoruotsin perustelu on se, että lapsesta kasvatetaan suomenruotsalaisten palvelija. Ketä sellainen motivoi opiskelemaan?
Lisää tuntimääräisesti. On se alakoulun toinen kieli mikä on. Ja hei, rauhoitu nyt hieman. Tuollaisesta ehdottomuudesta se ruotsinkielenpelko kumpuaa. Sitten kun pakkoruotsi saatu pois seuraavana listalla on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ruotsin opettajani yläasteella antoi todistukseen 7 kerta toisensa jälkeen vaikka jokaisessa kokeessa sain aina yli 9. Minun vain ei tarvinnut tehdä juurikaan minkään kielen eteen ja kaikki kielioppisäännöt tarttui päähäni hyvin. En vain ollut kädet ristissä istuva hellantelttu vaan kyseenalaistin asioita ja olin eri mieltä välillä joistain asioista jotka eivät mielestäni olleet loogisia. Hän rankaisi minua niin että laittoi minut luokan eteen lukemaan ääneen kirjasta tai esitelmöimään ruotsiksi jotain. Enemmän hän itse suuttui kuska usein sain luokan nauramaan ja suoriuduin aina moitteetta. Jälkeenpäin vituttas etten takunnut vaatia selvitystä todistusten numeroihin. Miten 50v nainen voi vajota niin alas että kiusaa jotain yläkoululaista? Kammottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?
Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.
Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Ja Jomalassa asuva voi hakea virkaa Jyväskylästä, vaikka ei olekaan opiskellut pakkosuomea?
Nimenomaan ei voi, koska Ahvenanmaalla ei ole pakollista toisen kotimaisen opetusta. Monet ahvenanmaalaiset nuoret joutuvatkin lähtemään työn perässä Ruotsiin.
Eli Ahvenanmaan pitäisi olla selvä, varoittava kauhuesimerkki, kuinka toisen kotimaisen osaamattomuus rampauttaa kansalaisen valinnanmahdollisuudet hänen omassa kotimaassaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ollut käytössä nyt pari vuotta. Miten nyt voidaan sanoa, että ruotsin osaaminen on romahtanut? Ei kai sitä ensimmäisen vuoden jälkeen paljon mitään vielä osaakaan. Eiköhän tämä vertailu tule tehdä vasta sitten kun nämä oppilaat ovat esimerkiksi saamassa peruskoulun päättötodistusta tai lukiossa.
No mitäpä luulet, tuleeko ruotsinkielen osaaminen olemaan huippua jos sitä on tunti viikossa? Siinä ajassa ei ensinnäkään opita juuri mitään ja sitten on taas viikon tauko eli unohdetaan se vähäinenkin opittu. Lisäks mun seiskaluokkalaisella näkyy olevan yksi jakso jossa ei ole ruotsia ollenkaan. Tyttären seiskan ruotsinopetus alkaa siis vasta lokakuussa kun kakkosjakso alkaa. Aika pitkä tauko välissä, eli ekat tunnit kerrataan kutosella opittua. Uutta päästään opiskelemaan ehkä vasta marraskuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Kyllä, kaikenlainen opiskelu kehittää... Malttaisit lukea loppuun asti mielipiteeni. Kirjoitin, että alakoulun tuntikehykseen lisää kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä.
Perheet ovat vastuussa lasten opiskelusta ja ohjaavat opiskeluasennetta viime kädessä.
Mitä järkeä on laittaa LISÄÄ kieliä? Ei määrä korvaa laatua. Ruotsin TILALLE muita kieliä. Silloin opiskelumotivaatio nousee ihan toiseksi. Nythän pakkoruotsin perustelu on se, että lapsesta kasvatetaan suomenruotsalaisten palvelija. Ketä sellainen motivoi opiskelemaan?
Lisää tuntimääräisesti. On se alakoulun toinen kieli mikä on. Ja hei, rauhoitu nyt hieman. Tuollaisesta ehdottomuudesta se ruotsinkielenpelko kumpuaa. Sitten kun pakkoruotsi saatu pois seuraavana listalla on?
Ahvenanmaa pois pakkosuomen kaikista kouluistaan jo monta vuotta sitten. Mitä siellä on tapahtunut "seuraavaksi" ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?
Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.
Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.
Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?
Olet epäisänmaallinen putinisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Englantiko pelkkä turistikieli? Ilman englantia et tänä päivänä pysty opiskelemaan edes korkeakoulututkintoa, monet oppikirjat ovat englanninkielisiä, osa luennoistakin. Ja silti, englanti on koulussa vapaaehtoinen, ruotsi ei.
Kuvaavaa on se, että kaikki opetusalan ammattilaiset vastustivat pakkoruotsin aikaistamista. Mutta päätös tehtiinkin täysin poliittisin perustein ohittaen kaikki asiantuntijoiden lausunnot ja ohittaen myös kansan enemmistön mielipide (75% suomalaisista haluaa pakkoruotsin kokonaan pois, siksi onkin aika puhdasta vi**uilua demokratialle, että se päätettinkiin aikaistaa ala-asteelle).
Tällainen demokratia se Suomi siis on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?
Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.
Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.
Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?
Olet epäisänmaallinen putinisti.
Ruotsissa on tuo malli, että on vain yksi virallinen kieli (vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä). Ruotsissa vähemmistökielillä on vähemmistökielen asema. Suomessakin saamella ja ruotsilla voisi olla keskenään rinnakkainen vähemmistökieliasema.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsin aikaistuksen peruste oli se, että ala-asteella lapsilla ei ole vielä "väärää asennetta". Eli lapset pyritään aivopesemään tähän RKP:läiseen poliittiseen ideologiaan, kun eivät vielä ymmärrä kritisoida sitä.
Mun tytär pitää ruotsia ihan turhana kielenä. On kuitenkin hyvä kielissä ja ruotsikin on kymppi. Mutta kyllähän fiksu lapsi tajuaa, ettei ruotsi ole se kieli jota tulevaisuudessa oikeasti tarvisi. Ja jos sitä joskus jostain syystä tarvitsisi niin sehän on helppo kieli opetella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Englantiko pelkkä turistikieli? Ilman englantia et tänä päivänä pysty opiskelemaan edes korkeakoulututkintoa, monet oppikirjat ovat englanninkielisiä, osa luennoistakin. Ja silti, englanti on koulussa vapaaehtoinen, ruotsi ei.
Ja kuten sanottu, tämä on vääryys johon ei tule alistua. Suomalaiset taistelivat lapsilleen oikeuden käydä kaikki kouluasteet omalla äidinkielellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?
Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.
Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.
Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?
Olet epäisänmaallinen putinisti.
Ruotsissa on tuo malli, että on vain yksi virallinen kieli (vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä). Ruotsissa vähemmistökielillä on vähemmistökielen asema. Suomessakin saamella ja ruotsilla voisi olla keskenään rinnakkainen vähemmistökieliasema.
Merkillistä, kuinka ns. pakkoruotsin vastustajat noin ihannoivat Ruotsin ja Venäjän kielipolitiikkaa, vaikka oma suomen kieli ja sen sukulaiset ovat joutuneet kärsimään valtavaa vahinkoa niiden takia. Mutta oma, upea suomalainen kielipolitiikkamme, joka kelpaisi malliksi niin Ruotsille, Venäjälle kuin muullekin maailmalle, sitä pitää vihata ja sen hävittäminen menee kaiken yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Englantiko pelkkä turistikieli? Ilman englantia et tänä päivänä pysty opiskelemaan edes korkeakoulututkintoa, monet oppikirjat ovat englanninkielisiä, osa luennoistakin. Ja silti, englanti on koulussa vapaaehtoinen, ruotsi ei.
Ja kuten sanottu, tämä on vääryys johon ei tule alistua. Suomalaiset taistelivat lapsilleen oikeuden käydä kaikki kouluasteet omalla äidinkielellään.
Joo, kannattaa tosiaan ruveta taistelemaan sen vuoksi, että kaikki maailman tieteelliset artikkelit julkaistaa jatkossa suomeksi...
Miksi teitä pakkoruotsittajia ottaa niin päähän se, että ruotsin kielen asema ei ole enää se, mitä se oli joskus kauan sitten? Maailma muuttuu ja siihen pitää sopeutua. Tällä hetkellä tieteen ja maailman yleiskieli on englanti. 50 vuoden kulutta se voi olla jokin muu. Ei englannin asemaa tulekaan juntata mihinkään perustuslakiin, vaan pitää pystyä joustavasti reagoimaan maailman muutoksiin. Ruotsin virheellisesti määritelty kansalliskieliasema on varoittava esimerkki siitä, että 100 vuoden takaista tilannetta ei pystytä kovin helposti nyt korjaamaan, koska siitä on tehty "ikuinen totuus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Englantiko pelkkä turistikieli? Ilman englantia et tänä päivänä pysty opiskelemaan edes korkeakoulututkintoa, monet oppikirjat ovat englanninkielisiä, osa luennoistakin. Ja silti, englanti on koulussa vapaaehtoinen, ruotsi ei.
Ja kuten sanottu, tämä on vääryys johon ei tule alistua. Suomalaiset taistelivat lapsilleen oikeuden käydä kaikki kouluasteet omalla äidinkielellään.
Vääryys? Minusta ainakin oli hienoa päästä yliopistossa vierailevan huippututkijan pitämälle kurssille. Tiede on kansainvälistä ja Suomi on pieni maa, huipputason opetusta ei ole mahdollista tarjota vain omin voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?
Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.
Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.
Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?
Olet epäisänmaallinen putinisti.
Ruotsissa on tuo malli, että on vain yksi virallinen kieli (vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä). Ruotsissa vähemmistökielillä on vähemmistökielen asema. Suomessakin saamella ja ruotsilla voisi olla keskenään rinnakkainen vähemmistökieliasema.
Merkillistä, kuinka ns. pakkoruotsin vastustajat noin ihannoivat Ruotsin ja Venäjän kielipolitiikkaa, vaikka oma suomen kieli ja sen sukulaiset ovat joutuneet kärsimään valtavaa vahinkoa niiden takia. Mutta oma, upea suomalainen kielipolitiikkamme, joka kelpaisi malliksi niin Ruotsille, Venäjälle kuin muullekin maailmalle, sitä pitää vihata ja sen hävittäminen menee kaiken yli.
Kaikkialla muualla valtio tai osavaltio on pääsääntöisesti yksikielinen. Suomen kaltainen keinotekoinen kaksikielisyys on epätavallinen poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Englantiko pelkkä turistikieli? Ilman englantia et tänä päivänä pysty opiskelemaan edes korkeakoulututkintoa, monet oppikirjat ovat englanninkielisiä, osa luennoistakin. Ja silti, englanti on koulussa vapaaehtoinen, ruotsi ei.
Ja kuten sanottu, tämä on vääryys johon ei tule alistua. Suomalaiset taistelivat lapsilleen oikeuden käydä kaikki kouluasteet omalla äidinkielellään.
Joo, kannattaa tosiaan ruveta taistelemaan sen vuoksi, että kaikki maailman tieteelliset artikkelit julkaistaa jatkossa suomeksi...
Miksi teitä pakkoruotsittajia ottaa niin päähän se, että ruotsin kielen asema ei ole enää se, mitä se oli joskus kauan sitten?
Suomen kielen asemasta omassa isänmaassamme tuossa oli kysymys. Ruotsin kieltä vastaan sopi käydä kielisotaa, mutta englantia vastaan ei voi, siihen pitää alistua hymyssä suin ja ottaa se vastaan lahjana?
Viimeksi olen puhunut ruotsia ylä-asteella 16 vuotta sitten. Eipä se silloinkaan sujunut vaan arvosana oli 5. Ehkä pari yksinkertaista lausetta ja jokunen numero on jäännyt päähän mitä osaa ruotsiksi sanoa mutta ei muuta. Koulun jälkeen en ole missään vaiheessa tarvinnut ruotsin kieltä, englantia kylläkin melko paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.
Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Englantiko pelkkä turistikieli? Ilman englantia et tänä päivänä pysty opiskelemaan edes korkeakoulututkintoa, monet oppikirjat ovat englanninkielisiä, osa luennoistakin. Ja silti, englanti on koulussa vapaaehtoinen, ruotsi ei.
Ja kuten sanottu, tämä on vääryys johon ei tule alistua. Suomalaiset taistelivat lapsilleen oikeuden käydä kaikki kouluasteet omalla äidinkielellään.
Joo, kannattaa tosiaan ruveta taistelemaan sen vuoksi, että kaikki maailman tieteelliset artikkelit julkaistaa jatkossa suomeksi...
Miksi teitä pakkoruotsittajia ottaa niin päähän se, että ruotsin kielen asema ei ole enää se, mitä se oli joskus kauan sitten?
Suomen kielen asemasta omassa isänmaassamme tuossa oli kysymys. Ruotsin kieltä vastaan sopi käydä kielisotaa, mutta englantia vastaan ei voi, siihen pitää alistua hymyssä suin ja ottaa se vastaan lahjana?
Ei englannille tulekaan antaa virallista asemaa. Mutta kieliopintojen pitää valmistaa lapset pärjäämään nykymaailmassa (ei 100 vuoden takaisessa), jossa englanti on tällä hetkellä tarpeellinen kieli (toisin kuin ruotsi).
Ei lapsille opetettu 50 vuotta sitten tietokoneiden käyttöä, mutta nykypäivänä opetetaan. Ihan samalla tavalla kieltenopiskelunkin pitää seurata aikaansa.
Alue: Aihe vapaa
Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.