Ruotsin aikaistaminen kutoselle on romahduttanut ruotsin osaamista

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ollut käytössä nyt pari vuotta. Miten nyt voidaan sanoa, että ruotsin osaaminen on romahtanut? Ei kai sitä ensimmäisen vuoden jälkeen paljon mitään vielä osaakaan. Eiköhän tämä vertailu tule tehdä vasta sitten kun nämä oppilaat ovat esimerkiksi saamassa peruskoulun päättötodistusta tai lukiossa. 

Olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja, miksi tätä on alapeukutettu. 

Aineenopettajien opetusoikeus peruskoulun puolella on 6.-9. vuosiluokat. On ihan järjestelykysymys työnantajan taholta laittaa yläkoulun opettajat tekemään osan työviikostaan kutosten parissa.

En käytä ruotsia työssäni mutta vapaa-ajalla minulle on ollut siitä paljon iloa, samoin opiskeluaikana osa tenttikirjoista oli ruotsiksi, koska suomeksi ei ollut käännetty vastaavasta asiasta teoksia. Lisäksi usea kaverini on vuosien mittaan käynyt tekemässä työkeikkaa Ruotsin puolella, osa on sinne jäänytkin töihin. Pari hoitsua on taas lähdössä kun ei Suomesta töitä löydy. Yksi lähtee Norjaan, jonne riittää yhden skandinaavisen kielen osaaminen. Hän on ollut siellä ennenkin ja sanoi, että norjan omaksuminen ei ole ollenkaan vaikeaa, kun osaa ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Aineenopettajien opetusoikeus peruskoulun puolella on 6.-9. vuosiluokat. On ihan järjestelykysymys työnantajan taholta laittaa yläkoulun opettajat tekemään osan työviikostaan kutosten parissa.

En käytä ruotsia työssäni mutta vapaa-ajalla minulle on ollut siitä paljon iloa, samoin opiskeluaikana osa tenttikirjoista oli ruotsiksi, koska suomeksi ei ollut käännetty vastaavasta asiasta teoksia. Lisäksi usea kaverini on vuosien mittaan käynyt tekemässä työkeikkaa Ruotsin puolella, osa on sinne jäänytkin töihin. Pari hoitsua on taas lähdössä kun ei Suomesta töitä löydy. Yksi lähtee Norjaan, jonne riittää yhden skandinaavisen kielen osaaminen. Hän on ollut siellä ennenkin ja sanoi, että norjan omaksuminen ei ole ollenkaan vaikeaa, kun osaa ruotsia.

Olipas huonoja perusteluja pakkoruotsille. Ranska on virallinen kieli 25 maassa, Espanja vielä useamman.

Kukaan ei halua maailman tylsimpään maahan Ruotsiin jossa suomalaisia on sosiaalisesti hyväksyttävää nöyryyttää eikä kukaan ei halua Euroopan sateisimpaan maahan Norjaan jossa on yhtä kylmä kuin Suomessa.

Norjassa on kaksi virallista kieltä joita oman maan kansalaiset opiskelevat äidinkielen rinnalla.

Sinusta on ok että suomenkielisten pitää yrittää pärjätä Norjassa ruotsin kielellä vaikka siellä paikallisetkin joutuvat oikein opiskelemaan sitä toista norjan kielen muotoa. Miten suomenkielinen voi pärjätä vieraalla kielellä maassa jossa on kaksi kieltä joita ei edes voi opiskella Suomessa.

Suomenkielisten pitää siis antaa äidinkielenetu norjalaiselle ja yrittää selvitä ruotsin kielellä Norjassa jossa paikallisetkin opiskelevat molempia norjan kieliä.

Täytyy sanoa että norjalaiset ovat sössineet oman kielipolitiikkansa melkein yhtä hyvin kuin suomalaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aineenopettajien opetusoikeus peruskoulun puolella on 6.-9. vuosiluokat. On ihan järjestelykysymys työnantajan taholta laittaa yläkoulun opettajat tekemään osan työviikostaan kutosten parissa.

En käytä ruotsia työssäni mutta vapaa-ajalla minulle on ollut siitä paljon iloa, samoin opiskeluaikana osa tenttikirjoista oli ruotsiksi, koska suomeksi ei ollut käännetty vastaavasta asiasta teoksia. Lisäksi usea kaverini on vuosien mittaan käynyt tekemässä työkeikkaa Ruotsin puolella, osa on sinne jäänytkin töihin. Pari hoitsua on taas lähdössä kun ei Suomesta töitä löydy. Yksi lähtee Norjaan, jonne riittää yhden skandinaavisen kielen osaaminen. Hän on ollut siellä ennenkin ja sanoi, että norjan omaksuminen ei ole ollenkaan vaikeaa, kun osaa ruotsia.

Olipas huonoja perusteluja pakkoruotsille. Ranska on virallinen kieli 25 maassa, Espanja vielä useamman.

Kukaan ei halua maailman tylsimpään maahan Ruotsiin jossa suomalaisia on sosiaalisesti hyväksyttävää nöyryyttää eikä kukaan ei halua Euroopan sateisimpaan maahan Norjaan jossa on yhtä kylmä kuin Suomessa.

Norjassa on kaksi virallista kieltä joita oman maan kansalaiset opiskelevat äidinkielen rinnalla.

Sinusta on ok että suomenkielisten pitää yrittää pärjätä Norjassa ruotsin kielellä vaikka siellä paikallisetkin joutuvat oikein opiskelemaan sitä toista norjan kielen muotoa. Miten suomenkielinen voi pärjätä vieraalla kielellä maassa jossa on kaksi kieltä joita ei edes voi opiskella Suomessa.

Suomenkielisten pitää siis antaa äidinkielenetu norjalaiselle ja yrittää selvitä ruotsin kielellä Norjassa jossa paikallisetkin opiskelevat molempia norjan kieliä.

Täytyy sanoa että norjalaiset ovat sössineet oman kielipolitiikkansa melkein yhtä hyvin kuin suomalaiset.

Pakkoruotsi pois ja vapaaehtoinen kirjanorja tai uusnorja tilalle jos niin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aineenopettajien opetusoikeus peruskoulun puolella on 6.-9. vuosiluokat. On ihan järjestelykysymys työnantajan taholta laittaa yläkoulun opettajat tekemään osan työviikostaan kutosten parissa.

En käytä ruotsia työssäni mutta vapaa-ajalla minulle on ollut siitä paljon iloa, samoin opiskeluaikana osa tenttikirjoista oli ruotsiksi, koska suomeksi ei ollut käännetty vastaavasta asiasta teoksia. Lisäksi usea kaverini on vuosien mittaan käynyt tekemässä työkeikkaa Ruotsin puolella, osa on sinne jäänytkin töihin. Pari hoitsua on taas lähdössä kun ei Suomesta töitä löydy. Yksi lähtee Norjaan, jonne riittää yhden skandinaavisen kielen osaaminen. Hän on ollut siellä ennenkin ja sanoi, että norjan omaksuminen ei ole ollenkaan vaikeaa, kun osaa ruotsia.

Olipas huonoja perusteluja pakkoruotsille. Ranska on virallinen kieli 25 maassa, Espanja vielä useamman.

Nämä eivät olleet perusteluja pakkoruotsille vaan otsikkoon (miksi ruotsin osaamisen taso on parissa vuodessa laskenut). Ensimmäisenä vuonna opettaa alakoulun opettaja, joka ei ehkä ensinkään itse osaa ruotsia. Siinä ei paljon paikkailla tilannetta enää niiden harvojen yläkoulun tuntien aikana. Asia olisi ihan sama, jos kyseessä olisi espanja tai turkki tai suahili ja alakoulun opettaja laitettaisiin näiden alkeita tavaamaan kirjasta ja vasta yläkoulussa tulisi se oikea aineenopettaja. En ymmärrä, miksi se oikea, pätevä aineenopettaja ei voi opettaa koko oppimäärää, koska hänellä kuitenkin on siihen ammattinsa puolesta velvoitus. Työnantajat, haloo!

Sen jälkeen oli omakohtainen kokemukseni kieliopintojen hyödyistä omassa ja ystäväpiirini elämässä. On helpompi lähteä tekemään keikkahommaa naapurimaahan, jos on kuitenkin koti ja perhe Suomessa (ja vaikkei olisikaan) ja jonne pääsee palaamaan helposti ja nopeasti viikonloppuisin duunaripalkallakin ja vaikka hätätilanteessa saman tien, kuin lähteä jonnekin kauemmas. Myös palkat ovat usein paremmat pohjoisessa kuin etelässä (ajatellaan vaikka jotain hoitajien tai kuljettajien töitä).

Vierailija kirjoitti:

Sinusta on ok että suomenkielisten pitää yrittää pärjätä Norjassa ruotsin kielellä vaikka siellä paikallisetkin joutuvat oikein opiskelemaan sitä toista norjan kielen muotoa.

Tämä ei ole minusta tai suomalaisista kiinni vaan Norjan työllistämispolitiikasta. Norjassa on työvoimapula. He ottavat töihin ammattilaisia mistä vain maista, ammattitaidon lisäksi pääsyvaatimus on osata jotain skandinaavista kieltä. Myös ruotsalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset ovat tervemenneitä sinne töihin omalla kielellään, samoin vaikka joku ammattitaitoinen mutta ruotsia opiskellut saksalainen, italialainen jne. Miksi suomalaiset eivät käyttäisi tilannetta hyväksi, mehän olemme opiskelleet ihan maksuttomasti peruskoulussa ruotsia vuosikaudet, samoin edelleen lukiossa ja ammattiopinnoissa.

Vierailija kirjoitti:

Aineenopettajien opetusoikeus peruskoulun puolella on 6.-9. vuosiluokat. On ihan järjestelykysymys työnantajan taholta laittaa yläkoulun opettajat tekemään osan työviikostaan kutosten parissa.

Yhtenäiskouluja on edelleen aika vähän. Alakoulut ja yläkoulut on fyysisesti usein kaukana toisisaan joten jo matkankin vuoksi tuo on aika vaikea toteuttaa. Esim. omassa kunnassani on 1 yläkoulu ja 6 alakoulua, ei tuolta yläkoulusta aineenopettaja millään ehtisi kaikkien alakoulujenkin ruotsia opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aineenopettajien opetusoikeus peruskoulun puolella on 6.-9. vuosiluokat. On ihan järjestelykysymys työnantajan taholta laittaa yläkoulun opettajat tekemään osan työviikostaan kutosten parissa.

Yhtenäiskouluja on edelleen aika vähän. Alakoulut ja yläkoulut on fyysisesti usein kaukana toisisaan joten jo matkankin vuoksi tuo on aika vaikea toteuttaa. Esim. omassa kunnassani on 1 yläkoulu ja 6 alakoulua, ei tuolta yläkoulusta aineenopettaja millään ehtisi kaikkien alakoulujenkin ruotsia opettaa.

Kielenopettajan opetusvelvollisuus on jotain 20 tuntia. Tunnit pystytään hyvin jakamaan seitsemänkin koulun kesken niin, että kahtena päivänä opettaja opettaa kahdessa koulussa, muina kolmena päivänä yhdessä. Toinen vaihtoehto on kuljettaa alakoulujen oppilaat esim. kerran viikossa yläkoululle, vaikkapa hyödyntää samalla keskustassa olevaa uimahallia tms. samana päivänä. Meidän kaupungissamme on 8 vaiko 9 yläkoulua ja osa opettajista opettaa useissa näistä. Lisäksi joillakin on tunteja vielä lukioidenkin puolella. Eri päivinä eri kouluissa, joskus vaihtavat taloa kesken päivän. Esimerkiksi musiikin opettajat kulkevat koulujen väliä, koska yhdestä koulusta ei saa päätoimisen verran tunteja enää nykyisin.

Meidän kaupungissa kutoset siirretty yläkouluun 7,8 ja 9 kanssa... Johtuu kyllä siitä että alakoulut liian pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Perheet ovat vastuussa lasten opiskelusta ja ohjaavat opiskeluasennetta viime kädessä.

Perheeni asenne ruotsiin oli erittäin myönteinen ja olin itsekin aluksi innolla opettelemassa uutta kieltä. Into vain väkisinkin laantui kun tajusin miten turhaa oli opetella ruotsia, kun oli paljon kiinnostavampia ja hyödyllisempiäkin kieliä. Opettelin samaan aikaan paria muutakin kieltä, itsenäisesti ja koulussa, mutta kyllä opiskelulta vie resursseja se, että tietää yhden epäkiinnostavan kielen olevan pakollinen joka koulutusasteella ja läpi pitää päästä.

Ei perheen hyvä asenne auta jos on oma havainnointikyky jolla huomaa, ettei tässä nykymaailmassa ruotsilla ole meille enää merkitystä vaan tarvittaisiin isompia kieliä ja laajempaa kielitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinusta on ok että suomenkielisten pitää yrittää pärjätä Norjassa ruotsin kielellä vaikka siellä paikallisetkin joutuvat oikein opiskelemaan sitä toista norjan kielen muotoa.

Tämä ei ole minusta tai suomalaisista kiinni vaan Norjan työllistämispolitiikasta. Norjassa on työvoimapula. He ottavat töihin ammattilaisia mistä vain maista, ammattitaidon lisäksi pääsyvaatimus on osata jotain skandinaavista kieltä. Myös ruotsalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset ovat tervemenneitä sinne töihin omalla kielellään, samoin vaikka joku ammattitaitoinen mutta ruotsia opiskellut saksalainen, italialainen jne. Miksi suomalaiset eivät käyttäisi tilannetta hyväksi, mehän olemme opiskelleet ihan maksuttomasti peruskoulussa ruotsia vuosikaudet, samoin edelleen lukiossa ja ammattiopinnoissa.

Onko sinulla kristallipallo, joka kertoo, että Norjassa on töitä silloin, kun nyt pakkoruotsin opintonsa aloittavat siirtyvät työelämään ???

Mitä jos töitä onkin silloin tarjolla esim. Ranskassa. Miten siellä pärjää ruotsilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinusta on ok että suomenkielisten pitää yrittää pärjätä Norjassa ruotsin kielellä vaikka siellä paikallisetkin joutuvat oikein opiskelemaan sitä toista norjan kielen muotoa.

Tämä ei ole minusta tai suomalaisista kiinni vaan Norjan työllistämispolitiikasta. Norjassa on työvoimapula. He ottavat töihin ammattilaisia mistä vain maista, ammattitaidon lisäksi pääsyvaatimus on osata jotain skandinaavista kieltä. Myös ruotsalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset ovat tervemenneitä sinne töihin omalla kielellään, samoin vaikka joku ammattitaitoinen mutta ruotsia opiskellut saksalainen, italialainen jne. Miksi suomalaiset eivät käyttäisi tilannetta hyväksi, mehän olemme opiskelleet ihan maksuttomasti peruskoulussa ruotsia vuosikaudet, samoin edelleen lukiossa ja ammattiopinnoissa.

Onko sinulla kristallipallo, joka kertoo, että Norjassa on töitä silloin, kun nyt pakkoruotsin opintonsa aloittavat siirtyvät työelämään ???

Mitä jos töitä onkin silloin tarjolla esim. Ranskassa. Miten siellä pärjää ruotsilla?

Ylipäätään vieraiden maiden työvoimatilanteiden käyttäminen Suomessa opetettavien pakkokielien perusteena on täysin kestämätön. Suomen yhteiskunnan tehtävä EI OLE kouluttaa työvoimaa ja veronmaksajia muita maita varten.