Ruotsin aikaistaminen kutoselle on romahduttanut ruotsin osaamista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?

Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.

Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.

Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?

Olet epäisänmaallinen putinisti.

Ruotsissa on tuo malli, että on vain yksi virallinen kieli (vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä). Ruotsissa vähemmistökielillä on vähemmistökielen asema. Suomessakin saamella ja ruotsilla voisi olla keskenään rinnakkainen vähemmistökieliasema.

Merkillistä, kuinka ns. pakkoruotsin vastustajat noin ihannoivat Ruotsin ja Venäjän kielipolitiikkaa, vaikka oma suomen kieli ja sen sukulaiset ovat joutuneet kärsimään valtavaa vahinkoa niiden takia. Mutta oma, upea suomalainen kielipolitiikkamme, joka kelpaisi malliksi niin Ruotsille, Venäjälle kuin muullekin maailmalle, sitä pitää vihata ja sen hävittäminen menee kaiken yli.

Kaikkialla muualla valtio tai osavaltio on pääsääntöisesti yksikielinen. Suomen kaltainen keinotekoinen kaksikielisyys on epätavallinen poikkeus.

Äidinkielessä ei ole mitään keinotekoista ja se, että oma yhteiskuntamme tukee sen elinvoimaisuutta, ei missään tapauksessa ole huonoa tai väärää politiikkaa. Vaikka Suomi onkin loistava poikkeus tässä heikompia sortavassa maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?

Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.

Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.

Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?

Olet epäisänmaallinen putinisti.

Ruotsissa on tuo malli, että on vain yksi virallinen kieli (vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä). Ruotsissa vähemmistökielillä on vähemmistökielen asema. Suomessakin saamella ja ruotsilla voisi olla keskenään rinnakkainen vähemmistökieliasema.

Merkillistä, kuinka ns. pakkoruotsin vastustajat noin ihannoivat Ruotsin ja Venäjän kielipolitiikkaa, vaikka oma suomen kieli ja sen sukulaiset ovat joutuneet kärsimään valtavaa vahinkoa niiden takia. Mutta oma, upea suomalainen kielipolitiikkamme, joka kelpaisi malliksi niin Ruotsille, Venäjälle kuin muullekin maailmalle, sitä pitää vihata ja sen hävittäminen menee kaiken yli.

Kaikkialla muualla valtio tai osavaltio on pääsääntöisesti yksikielinen. Suomen kaltainen keinotekoinen kaksikielisyys on epätavallinen poikkeus.

Äidinkielessä ei ole mitään keinotekoista ja se, että oma yhteiskuntamme tukee sen elinvoimaisuutta, ei missään tapauksessa ole huonoa tai väärää politiikkaa. Vaikka Suomi onkin loistava poikkeus tässä heikompia sortavassa maailmassa.

Miten liittyy tähän asiaan? Kielivähemmistöille kuuluu oma asemansa, mutta ei pienen vähemmistön takia tule maasta tehdä kaksikielistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?

Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.

Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.

Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?

Olet epäisänmaallinen putinisti.

Ruotsissa on tuo malli, että on vain yksi virallinen kieli (vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä). Ruotsissa vähemmistökielillä on vähemmistökielen asema. Suomessakin saamella ja ruotsilla voisi olla keskenään rinnakkainen vähemmistökieliasema.

Merkillistä, kuinka ns. pakkoruotsin vastustajat noin ihannoivat Ruotsin ja Venäjän kielipolitiikkaa, vaikka oma suomen kieli ja sen sukulaiset ovat joutuneet kärsimään valtavaa vahinkoa niiden takia. Mutta oma, upea suomalainen kielipolitiikkamme, joka kelpaisi malliksi niin Ruotsille, Venäjälle kuin muullekin maailmalle, sitä pitää vihata ja sen hävittäminen menee kaiken yli.

Kaikkialla muualla valtio tai osavaltio on pääsääntöisesti yksikielinen. Suomen kaltainen keinotekoinen kaksikielisyys on epätavallinen poikkeus.

Äidinkielessä ei ole mitään keinotekoista ja se, että oma yhteiskuntamme tukee sen elinvoimaisuutta, ei missään tapauksessa ole huonoa tai väärää politiikkaa. Vaikka Suomi onkin loistava poikkeus tässä heikompia sortavassa maailmassa.

Suomenruotsalaiset eivät ole, eivätkä koskaan ole olleet, suomenkielisiä heikommassa asemassa. He ovat koulutetumpia, varakkaampia, terveempiä ja elävät pidempään. He ovat eliittiväkeä, eivät mitään syrjittyä vähemmistöä. Osittain heidän parempi asemansa johtuu nimenomaan siitä että heillä on suomenkielisiä enemmän oikeuksia, mm. suhteessa enemmän korkeakoulupaikkoja ja siten helpompi pääsy hyväpalkkaisiin töihin.

Ihme, että jotkut jaksaa tästä pakkoruotsista jankata loputtomiin.

Onhan siellä koulussa kaikenlaista muutakin pakkoa.

Miksi ette kyseenalaista koko peruskoulun ajan pakollista uskonnonopetusta? Satukirjaan perustuvaa diipadaapaa tuputetaan joka muksulle, toisille sitten vaan on keksitty jotain elämänkatsomushässäkkää siihen rinnalle.

Yläasteella jotain fysiikkaa. Voi elämän kevät, kun murrosikäistä kiinnostaa opetella jotain kaavoja ulkoa ja kaiken huipuksi niistä ei tule ensimmäistäkään tarvitsemaan loppuelämänsä aikana.

Näitä esimerkkejä on loputtomiin. Pakko siellä on opiskella kaikenlaista, suurimman osan niistä voi kyseenalaistaa, jos haluaa.

Ruotsi sentään on naapurimaa, lisäksi tässä meidänkin maassamme asuu jengiä, jotka puhuu etupäässä sitä ruotsia. Ei se nyt ihan heittämällä turhin aine meidän peruskoulujärjestelmässämme ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

EU on meidän nykyinen kotimaa ja yhteinen työssäkäyntialue. Miksi ihmeessä lapset pitäisi valmistaa menemään töihin johonkin Närpiöön, kun paljon todennäköisemmin työtä löytyisi vaikkapa Saksasta?

Taitaapa kuitenkin olla turhaa toivoa saksan tai ranskan tulevan yliopistoihin, vaikka niilläkin kielillä tehdään huomattavan paljon tiedettä. Englannin ylivalta jyrää kaiken alleen, brexitistä huolimatta. Ja suomalaisuuden vihaajat hurraavat, kun oma hieno kaksikielinen järjestelmämme luhistuu anglofonisen internationaalin alle.

Keinotekoinen kaksikielinen järjestelmä tulee korvata siten, että suomesta tehdään maan ainoa virallinen kieli, jonka osaamista edellytetään kaikilta. Tämä tekee kansasta yhtenäisemmän. Kun maalla on vahva oma yhteinen kieli, ei vieraiden käyttökielten (englanti, saksa, jne) opiskelu ole sille uhaksi.

Ihannoit siis Venäjän mallia, jossa pienet suomensukuiset vähemmistökielet katoavat?

Olet epäisänmaallinen putinisti.

Ruotsissa on tuo malli, että on vain yksi virallinen kieli (vaikka suomenkielisiä on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa ruotsinkielisiä). Ruotsissa vähemmistökielillä on vähemmistökielen asema. Suomessakin saamella ja ruotsilla voisi olla keskenään rinnakkainen vähemmistökieliasema.

Merkillistä, kuinka ns. pakkoruotsin vastustajat noin ihannoivat Ruotsin ja Venäjän kielipolitiikkaa, vaikka oma suomen kieli ja sen sukulaiset ovat joutuneet kärsimään valtavaa vahinkoa niiden takia. Mutta oma, upea suomalainen kielipolitiikkamme, joka kelpaisi malliksi niin Ruotsille, Venäjälle kuin muullekin maailmalle, sitä pitää vihata ja sen hävittäminen menee kaiken yli.

Kaikkialla muualla valtio tai osavaltio on pääsääntöisesti yksikielinen. Suomen kaltainen keinotekoinen kaksikielisyys on epätavallinen poikkeus.

Äidinkielessä ei ole mitään keinotekoista ja se, että oma yhteiskuntamme tukee sen elinvoimaisuutta, ei missään tapauksessa ole huonoa tai väärää politiikkaa. Vaikka Suomi onkin loistava poikkeus tässä heikompia sortavassa maailmassa.

Suomenruotsalaiset eivät ole, eivätkä koskaan ole olleet, suomenkielisiä heikommassa asemassa. He ovat koulutetumpia, varakkaampia, terveempiä ja elävät pidempään. He ovat eliittiväkeä, eivät mitään syrjittyä vähemmistöä. Osittain heidän parempi asemansa johtuu nimenomaan siitä että heillä on suomenkielisiä enemmän oikeuksia, mm. suhteessa enemmän korkeakoulupaikkoja ja siten helpompi pääsy hyväpalkkaisiin töihin.

Heh... tähän pitää heittää omakohtainen vastaesimerkki. Pysähdyin kerran auttamaan ojaan ajanutta autoa. Kuski, hieman yksinkertaisen näköinen nuori mies, oli kuitenkin kunnossa ja sanoi soittaneensa jo isälleen. Hän tulikin pian, hänen autonsa takapenkillä oli toinen aikamiesveljes, ja hänelläkin selvästi jonkin asteinen kehitysvamma. Heput puhuivat keskenään ruotsia. Trio oli kuin suoraan jostakin Syvä joki -elokuvasta. Ilmeisesti suvun veri oli haluttu pitää puhtaana serkkuavioliitoilla.

Siinä hävisi suomenruotsalaisilta viimeinenkin glooria.

Vierailija kirjoitti:

Ihme, että jotkut jaksaa tästä pakkoruotsista jankata loputtomiin.

Onhan siellä koulussa kaikenlaista muutakin pakkoa.

Miksi ette kyseenalaista koko peruskoulun ajan pakollista uskonnonopetusta? Satukirjaan perustuvaa diipadaapaa tuputetaan joka muksulle, toisille sitten vaan on keksitty jotain elämänkatsomushässäkkää siihen rinnalle.

Yläasteella jotain fysiikkaa. Voi elämän kevät, kun murrosikäistä kiinnostaa opetella jotain kaavoja ulkoa ja kaiken huipuksi niistä ei tule ensimmäistäkään tarvitsemaan loppuelämänsä aikana.

Näitä esimerkkejä on loputtomiin. Pakko siellä on opiskella kaikenlaista, suurimman osan niistä voi kyseenalaistaa, jos haluaa.

Ruotsi sentään on naapurimaa, lisäksi tässä meidänkin maassamme asuu jengiä, jotka puhuu etupäässä sitä ruotsia. Ei se nyt ihan heittämällä turhin aine meidän peruskoulujärjestelmässämme ole.

Et taida olla mikään järjenjättiläinen, jos perustelet pakkoruotsia sillä, että fysiikkaakin pitää lukea... Ja noin ylipäätään pakkoruotsin kritiikki ei varsinaisesti lähde siitä, mikä murrosikäistä kiinnostaa tai ei kiinnosta, vaan siitä, että pakkoruotsi on suuri hukkainvestointi yhteiskunnallemme. Maan, jolle vienti on tärkeää, pitäisi panostaa monipuolisiin kieliopintoihin, eikä jumittautua opiskelemaan koko kansan voimin pientä ja tarpeetonta naapurimaan kieltä.

Kun ruotsia on koulussa tarjolla, ainoat syyt olla osaamatta ruotsia ovat:

a) Tyhmyys ja lahjattomuus, jotka eivät todennäköisesti rajoitu vain ruotsin, vaan myös muiden kielten ja taitojen oppimiseen. Yhteiskuntaan ja työelämään päästäkseen ihmisen tulee hallita kansalaisen perustaidot: hänen tulee osata pyyhkiä itse pyllynsä, napittaa itse takkinsa ja puhua valtakunnan molempia kansalliskieliä. 

b) Kiihkomielisyys ja fasistinen luonteenlaatu, joka irrationaalisen vastenmielisyyden takia estää oppimasta joitakin asioita. Järkevä työnantaja ajattelee ruotsia osaavasta insinööristä: "Ahaa, kaikesta tästä pakkoruotsipuputuksesta huolimatta hän osaa hyvin ruotsia. Hän on siis opinhaluinen ja fiksu ihminen, joka varmasti pärjää hyvin tässä elinikäisen oppimisen maailmassa." Kun taas ruotsia osaamattomasta hän toteaa: "Tiedä mitä muita oppimisen esteitä sillä on. Tuo toinen on ihan kyllin hyvä insinööri. Eivät nämä nörtit työyhteisössäkään pärjää. Ja jos hurrivihaaja tekee propagandaansa työpaikallakin niin ilmapiiri siinä menee pilalle. Menköön myyjäksi Jaskan Sähköön ja Tietsikkaan jos pääsee."

Vierailija kirjoitti:

Kun ruotsia on koulussa tarjolla, ainoat syyt olla osaamatta ruotsia ovat:

a) Tyhmyys ja lahjattomuus, jotka eivät todennäköisesti rajoitu vain ruotsin, vaan myös muiden kielten ja taitojen oppimiseen. Yhteiskuntaan ja työelämään päästäkseen ihmisen tulee hallita kansalaisen perustaidot: hänen tulee osata pyyhkiä itse pyllynsä, napittaa itse takkinsa ja puhua valtakunnan molempia kansalliskieliä. 

b) Kiihkomielisyys ja fasistinen luonteenlaatu, joka irrationaalisen vastenmielisyyden takia estää oppimasta joitakin asioita. Järkevä työnantaja ajattelee ruotsia osaavasta insinööristä: "Ahaa, kaikesta tästä pakkoruotsipuputuksesta huolimatta hän osaa hyvin ruotsia. Hän on siis opinhaluinen ja fiksu ihminen, joka varmasti pärjää hyvin tässä elinikäisen oppimisen maailmassa." Kun taas ruotsia osaamattomasta hän toteaa: "Tiedä mitä muita oppimisen esteitä sillä on. Tuo toinen on ihan kyllin hyvä insinööri. Eivät nämä nörtit työyhteisössäkään pärjää. Ja jos hurrivihaaja tekee propagandaansa työpaikallakin niin ilmapiiri siinä menee pilalle. Menköön myyjäksi Jaskan Sähköön ja Tietsikkaan jos pääsee."

Ja tämä pätee myös ahvenanmaalaisiin, jotka eivät lue pakkosuomea?

Vierailija kirjoitti:

Kun ruotsia on koulussa tarjolla, ainoat syyt olla osaamatta ruotsia ovat:

a) Tyhmyys ja lahjattomuus, jotka eivät todennäköisesti rajoitu vain ruotsin, vaan myös muiden kielten ja taitojen oppimiseen. Yhteiskuntaan ja työelämään päästäkseen ihmisen tulee hallita kansalaisen perustaidot: hänen tulee osata pyyhkiä itse pyllynsä, napittaa itse takkinsa ja puhua valtakunnan molempia kansalliskieliä. 

b) Kiihkomielisyys ja fasistinen luonteenlaatu, joka irrationaalisen vastenmielisyyden takia estää oppimasta joitakin asioita. Järkevä työnantaja ajattelee ruotsia osaavasta insinööristä: "Ahaa, kaikesta tästä pakkoruotsipuputuksesta huolimatta hän osaa hyvin ruotsia. Hän on siis opinhaluinen ja fiksu ihminen, joka varmasti pärjää hyvin tässä elinikäisen oppimisen maailmassa." Kun taas ruotsia osaamattomasta hän toteaa: "Tiedä mitä muita oppimisen esteitä sillä on. Tuo toinen on ihan kyllin hyvä insinööri. Eivät nämä nörtit työyhteisössäkään pärjää. Ja jos hurrivihaaja tekee propagandaansa työpaikallakin niin ilmapiiri siinä menee pilalle. Menköön myyjäksi Jaskan Sähköön ja Tietsikkaan jos pääsee."

"Kansalliskieli"-käsite on poliittista propagandaa, eikä sillä ole mitään yhtymäkohtaa reaalimaailmaan.

Suomen todelliset kansalliskielet ovat saamen ja suomen kielet. Ruotsin kieli on naapurimaan kieli. Laki pitäisikin tältä osin korjata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ruotsia on koulussa tarjolla, ainoat syyt olla osaamatta ruotsia ovat:

a) Tyhmyys ja lahjattomuus, jotka eivät todennäköisesti rajoitu vain ruotsin, vaan myös muiden kielten ja taitojen oppimiseen. Yhteiskuntaan ja työelämään päästäkseen ihmisen tulee hallita kansalaisen perustaidot: hänen tulee osata pyyhkiä itse pyllynsä, napittaa itse takkinsa ja puhua valtakunnan molempia kansalliskieliä. 

b) Kiihkomielisyys ja fasistinen luonteenlaatu, joka irrationaalisen vastenmielisyyden takia estää oppimasta joitakin asioita. Järkevä työnantaja ajattelee ruotsia osaavasta insinööristä: "Ahaa, kaikesta tästä pakkoruotsipuputuksesta huolimatta hän osaa hyvin ruotsia. Hän on siis opinhaluinen ja fiksu ihminen, joka varmasti pärjää hyvin tässä elinikäisen oppimisen maailmassa." Kun taas ruotsia osaamattomasta hän toteaa: "Tiedä mitä muita oppimisen esteitä sillä on. Tuo toinen on ihan kyllin hyvä insinööri. Eivät nämä nörtit työyhteisössäkään pärjää. Ja jos hurrivihaaja tekee propagandaansa työpaikallakin niin ilmapiiri siinä menee pilalle. Menköön myyjäksi Jaskan Sähköön ja Tietsikkaan jos pääsee."

Ja tämä pätee myös ahvenanmaalaisiin, jotka eivät lue pakkosuomea?

Tähän on jo vastattu, mutta lyhyesti: heille on tehty valtaisa karhunpalvelus riistämällä heiltä mahdollisuus työllistyä suuressa osassa omaa kotimaataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Kyllä, kaikenlainen opiskelu kehittää... Malttaisit lukea loppuun asti mielipiteeni. Kirjoitin, että alakoulun tuntikehykseen lisää kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä.

Perheet ovat vastuussa lasten opiskelusta ja ohjaavat opiskeluasennetta viime kädessä.

Mitä järkeä on laittaa LISÄÄ kieliä? Ei määrä korvaa laatua. Ruotsin TILALLE muita kieliä. Silloin opiskelumotivaatio nousee ihan toiseksi. Nythän pakkoruotsin perustelu on se, että lapsesta kasvatetaan suomenruotsalaisten palvelija. Ketä sellainen motivoi opiskelemaan?

 Joka ikinen niistä muista kielistä maksaa yhteiskunnalle yhtä paljon kuin ruotsin opetus. Luultavasti jopa enemmän, koska harvinaisempien kielten osaajat saavat muualta parempaa palkkaa kuin opettajina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ruotsia on koulussa tarjolla, ainoat syyt olla osaamatta ruotsia ovat:

a) Tyhmyys ja lahjattomuus, jotka eivät todennäköisesti rajoitu vain ruotsin, vaan myös muiden kielten ja taitojen oppimiseen. Yhteiskuntaan ja työelämään päästäkseen ihmisen tulee hallita kansalaisen perustaidot: hänen tulee osata pyyhkiä itse pyllynsä, napittaa itse takkinsa ja puhua valtakunnan molempia kansalliskieliä. 

b) Kiihkomielisyys ja fasistinen luonteenlaatu, joka irrationaalisen vastenmielisyyden takia estää oppimasta joitakin asioita. Järkevä työnantaja ajattelee ruotsia osaavasta insinööristä: "Ahaa, kaikesta tästä pakkoruotsipuputuksesta huolimatta hän osaa hyvin ruotsia. Hän on siis opinhaluinen ja fiksu ihminen, joka varmasti pärjää hyvin tässä elinikäisen oppimisen maailmassa." Kun taas ruotsia osaamattomasta hän toteaa: "Tiedä mitä muita oppimisen esteitä sillä on. Tuo toinen on ihan kyllin hyvä insinööri. Eivät nämä nörtit työyhteisössäkään pärjää. Ja jos hurrivihaaja tekee propagandaansa työpaikallakin niin ilmapiiri siinä menee pilalle. Menköön myyjäksi Jaskan Sähköön ja Tietsikkaan jos pääsee."

Ja tämä pätee myös ahvenanmaalaisiin, jotka eivät lue pakkosuomea?

Tähän on jo vastattu, mutta lyhyesti: heille on tehty valtaisa karhunpalvelus riistämällä heiltä mahdollisuus työllistyä suuressa osassa omaa kotimaataan.

Itse ovat ilmeisesti tyytyväisiä tilanteeseen.

Pakkoruotsin poisto ei käytännössä riistä keltään mitään. Ei ruotsia nytkään kukaan oikeasti osaa, vaikka muodollinen merkintä papereista löytyykin. Kuten Vaasan/Seinäjoen sairaalatapauksesta nähtiin, pakkoruotsia lukeneiden antama palvelu ei suomenruotsalaisille kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Kyllä, kaikenlainen opiskelu kehittää... Malttaisit lukea loppuun asti mielipiteeni. Kirjoitin, että alakoulun tuntikehykseen lisää kieliä, matematiikkaa ja äidinkieltä.

Perheet ovat vastuussa lasten opiskelusta ja ohjaavat opiskeluasennetta viime kädessä.

Mitä järkeä on laittaa LISÄÄ kieliä? Ei määrä korvaa laatua. Ruotsin TILALLE muita kieliä. Silloin opiskelumotivaatio nousee ihan toiseksi. Nythän pakkoruotsin perustelu on se, että lapsesta kasvatetaan suomenruotsalaisten palvelija. Ketä sellainen motivoi opiskelemaan?

 Joka ikinen niistä muista kielistä maksaa yhteiskunnalle yhtä paljon kuin ruotsin opetus. Luultavasti jopa enemmän, koska harvinaisempien kielten osaajat saavat muualta parempaa palkkaa kuin opettajina.

Niin? Jos maksaa yhtä paljon, niin sittenhän se ei ole mistään pois, jos ruotsin lukee jotain toista kieltä.

Ja päinvastoin, se tuottaa yhteiskunnalle monipuolisemin kieltä osaavia kansalaisia, mikä tarkoittaa parempaa asemaa vientimarkkinoilla eli lisää rahaa yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Englanti mikään turistikieli ole.

Olen ruotsalaisessa firmassa töissä ja täällä businesskieli on englanti (en edes puhu ruotsia).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ruotsia on koulussa tarjolla, ainoat syyt olla osaamatta ruotsia ovat:

a) Tyhmyys ja lahjattomuus, jotka eivät todennäköisesti rajoitu vain ruotsin, vaan myös muiden kielten ja taitojen oppimiseen. Yhteiskuntaan ja työelämään päästäkseen ihmisen tulee hallita kansalaisen perustaidot: hänen tulee osata pyyhkiä itse pyllynsä, napittaa itse takkinsa ja puhua valtakunnan molempia kansalliskieliä. 

b) Kiihkomielisyys ja fasistinen luonteenlaatu, joka irrationaalisen vastenmielisyyden takia estää oppimasta joitakin asioita. Järkevä työnantaja ajattelee ruotsia osaavasta insinööristä: "Ahaa, kaikesta tästä pakkoruotsipuputuksesta huolimatta hän osaa hyvin ruotsia. Hän on siis opinhaluinen ja fiksu ihminen, joka varmasti pärjää hyvin tässä elinikäisen oppimisen maailmassa." Kun taas ruotsia osaamattomasta hän toteaa: "Tiedä mitä muita oppimisen esteitä sillä on. Tuo toinen on ihan kyllin hyvä insinööri. Eivät nämä nörtit työyhteisössäkään pärjää. Ja jos hurrivihaaja tekee propagandaansa työpaikallakin niin ilmapiiri siinä menee pilalle. Menköön myyjäksi Jaskan Sähköön ja Tietsikkaan jos pääsee."

"Kansalliskieli"-käsite on poliittista propagandaa, eikä sillä ole mitään yhtymäkohtaa reaalimaailmaan.

Suomen todelliset kansalliskielet ovat saamen ja suomen kielet. Ruotsin kieli on naapurimaan kieli. Laki pitäisikin tältä osin korjata.

Suomen kansalla on ollut monen monta tilaisuutta valita itselleen edustajat, jotka pakottaisivat kansan muuttamaan tuota perustuslain nimellä kulkevaa "poliittista propagandaa". Mutta eipä näy aatteenne saaneen kannatusta. Olette vähemmistö, vaikka ääntä pidätte kuin koko kansan suulla muka puhuisitte. Tyytykää siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmekös tuo, kun ilmapiiri on pakkoruotsivastainen. Kyllä se kutosluokkalainen aistii sen ilmapiirin, joka tulee kotoa, kavereilta ja mediasta. Kaikenlainen opiskelu kehittää aivoja ja opiskelutekniikkaa.

Miksi siis pitää olla nimenomaan ruotsi? Miksei saksa, ranska, venäjä tms?

Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Siis meillä ei käy turisteja joita olisi hyvä osata palvella omalla kielellään edes vähän? Emme käy kauppaa kenenkään kanssa? Yhteisin varoin tulee kouluttaa osaamaan jonkin verran juuri niitä kieliä mitä nyt tai tulevaisuudessa oikeasti tarvitaan, ja vähän epäilen olisiko ruotsi niitä kaikkein tärkeimpiä, tai varsinkaan ainoa jota tarvitaan.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.

On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti asuin- ja työpaikkansa, kuten perustuslain mukaan on oikeus? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tehtävä on antaa hänelle siihen muodolliset edellytykset, koska kuntatyönantajalla on velvollisuus vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Työelämässä on huutava pula esim. kiinan ja venäjän kielen taitajista. Omalla alallani olisi suurta hyötyä osata venäjää, arabiaa tai viroa. Jälkimmäistä olen opiskellut omaksi iloksi ja siitä on ollu työelämässä hyötyä. Ja olen ihan amiksen suorittanut perustyöläinen. Ruotsia en ole tarvinnut ikinä 25-vuotisella työurallani.

Vierailija kirjoitti:

Oman pienen kielen asemasta huolissaan olevat käyvät surutta toista, vielä pienempää kieltä eli suomenruotsia vastaan. Kohkataan marginaalikielen asemasta tuhansien viestien verran, vaikka siitä ei ole minkäänlaista uhkaa suomen kielelle. Mikä kaikkein kauheinta, oikein toivomalla toivotaan todellisena uhkana olevan kielen, englannin, epäsuhtaisen valta-aseman vahvenemista. 

Englannilla on muutenkin jo ihan järjetön ylivalta. Monet Suomen vihaajat tuntuvat sitä ihannoivan ja olevan täysin sokeita sen omaan kieleen kohdistuvalle tuhoavalle vaikutukselle. Heidän mieleensä ei juolahdakaan puolustaa pieniä suomalaisia kansalliskieliä englantia vastaan. Ehei. He vaativat lisää englantia ruotsin tilalle, hyvä kun eivät vaadi sitä ensimmäiseksi viralliseksi kieleksi. 

Sille, joka johdonmukaisesti asettuu vahvemman puolelle pientä ja heikkoa vastaan, on monta nimeä, eikä yksikään ole kaunis. Pelkuri, nilkki ja perseennuolija ovat sieltä kauniimmasta päästä.

Miksi suomenkielisten yksilöiden pakkovelvollisuus on tukea ruotsin kieltä, mutta ei saamea? Mikä logiikka tässä muka on? Ruotsi ei ole millään tavalla uhanalainen kieli, mutta saamen kielet ovat. Suomenruotsi ei ole mikään kieli, vaan yksi ruotsin murre. Ruotsia puhuu n. 10 miljoonaa ihmistä.

Miksei ruotsalaisia pakoteta opiskelemaan suomea? Onhan suomi pienempi kieli, joten se tarvitsisi enemmän tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman pienen kielen asemasta huolissaan olevat käyvät surutta toista, vielä pienempää kieltä eli suomenruotsia vastaan. Kohkataan marginaalikielen asemasta tuhansien viestien verran, vaikka siitä ei ole minkäänlaista uhkaa suomen kielelle. Mikä kaikkein kauheinta, oikein toivomalla toivotaan todellisena uhkana olevan kielen, englannin, epäsuhtaisen valta-aseman vahvenemista. 

Englannilla on muutenkin jo ihan järjetön ylivalta. Monet Suomen vihaajat tuntuvat sitä ihannoivan ja olevan täysin sokeita sen omaan kieleen kohdistuvalle tuhoavalle vaikutukselle. Heidän mieleensä ei juolahdakaan puolustaa pieniä suomalaisia kansalliskieliä englantia vastaan. Ehei. He vaativat lisää englantia ruotsin tilalle, hyvä kun eivät vaadi sitä ensimmäiseksi viralliseksi kieleksi. 

Sille, joka johdonmukaisesti asettuu vahvemman puolelle pientä ja heikkoa vastaan, on monta nimeä, eikä yksikään ole kaunis. Pelkuri, nilkki ja perseennuolija ovat sieltä kauniimmasta päästä.

Miksi suomenkielisten yksilöiden pakkovelvollisuus on tukea ruotsin kieltä, mutta ei saamea? Mikä logiikka tässä muka on? Ruotsi ei ole millään tavalla uhanalainen kieli, mutta saamen kielet ovat. Suomenruotsi ei ole mikään kieli, vaan yksi ruotsin murre. Ruotsia puhuu n. 10 miljoonaa ihmistä.

Miksei ruotsalaisia pakoteta opiskelemaan suomea? Onhan suomi pienempi kieli, joten se tarvitsisi enemmän tukea.

Rakas isänmaani Suomi on hyvä maa, joka tekee parhaansa varmistaakseen kaikkien, niin enemmistön kuin vähemmistöjen, mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään ja tasavertaiseen kanssakäymiseen keskenään riippumatta siitä, ovatko sattuneet syntymään Jyväskylässä vai Närpiössä.

Toisin kuin tuo suuresti ihannoimasi Ruotsi, jonka hallintoalamaisena elämisestä suomalaisilla on vuosisataiset muistot, eivätkä ne mitään hyviä muistoja ole. Kruunua kiinnosti saada Suomesta vain veroja ja hakkapeliittoja. Kansan kouluttaminen alkoi toden teolla vasta Ruotsin ikeestä pääsyn jälkeen.

Ruotsin apinoimisesta ei ole koskaan seurannut Suomelle mitään hyvää. Ollaan me vaihteeksi esimerkkejä heille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman pienen kielen asemasta huolissaan olevat käyvät surutta toista, vielä pienempää kieltä eli suomenruotsia vastaan. Kohkataan marginaalikielen asemasta tuhansien viestien verran, vaikka siitä ei ole minkäänlaista uhkaa suomen kielelle. Mikä kaikkein kauheinta, oikein toivomalla toivotaan todellisena uhkana olevan kielen, englannin, epäsuhtaisen valta-aseman vahvenemista. 

Englannilla on muutenkin jo ihan järjetön ylivalta. Monet Suomen vihaajat tuntuvat sitä ihannoivan ja olevan täysin sokeita sen omaan kieleen kohdistuvalle tuhoavalle vaikutukselle. Heidän mieleensä ei juolahdakaan puolustaa pieniä suomalaisia kansalliskieliä englantia vastaan. Ehei. He vaativat lisää englantia ruotsin tilalle, hyvä kun eivät vaadi sitä ensimmäiseksi viralliseksi kieleksi. 

Sille, joka johdonmukaisesti asettuu vahvemman puolelle pientä ja heikkoa vastaan, on monta nimeä, eikä yksikään ole kaunis. Pelkuri, nilkki ja perseennuolija ovat sieltä kauniimmasta päästä.

Miksi suomenkielisten yksilöiden pakkovelvollisuus on tukea ruotsin kieltä, mutta ei saamea? Mikä logiikka tässä muka on? Ruotsi ei ole millään tavalla uhanalainen kieli, mutta saamen kielet ovat. Suomenruotsi ei ole mikään kieli, vaan yksi ruotsin murre. Ruotsia puhuu n. 10 miljoonaa ihmistä.

Miksei ruotsalaisia pakoteta opiskelemaan suomea? Onhan suomi pienempi kieli, joten se tarvitsisi enemmän tukea.

Rakas isänmaani Suomi on hyvä maa, joka tekee parhaansa varmistaakseen kaikkien, niin enemmistön kuin vähemmistöjen, mahdollisuudet yhdenvertaiseen elämään ja tasavertaiseen kanssakäymiseen keskenään riippumatta siitä, ovatko sattuneet syntymään Jyväskylässä vai Närpiössä.

Toisin kuin tuo suuresti ihannoimasi Ruotsi, jonka hallintoalamaisena elämisestä suomalaisilla on vuosisataiset muistot, eivätkä ne mitään hyviä muistoja ole. Kruunua kiinnosti saada Suomesta vain veroja ja hakkapeliittoja. Kansan kouluttaminen alkoi toden teolla vasta Ruotsin ikeestä pääsyn jälkeen.

Ruotsin apinoimisesta ei ole koskaan seurannut Suomelle mitään hyvää. Ollaan me vaihteeksi esimerkkejä heille.

Miksi yksi vähemmistö on tasa-arvoisempi kuin toinen? Missä viipyy pakkosaame?

Vierailija kirjoitti:

Yläkoulujen ruotsinopettajat ovat havainneet että kutosella kaksi kurssia ruotsia lukeneet, eli nämä nyt seiskan aloittaneet, eivät osaa juuri mitään. Ja nuo kutosen kurssit ovat pois yläkoulun tunneista. Ei kuulemma ole mitään toivoa että seiskan keväällä osaisivat yhtä hyvin ruotsia kuin aiemmat vuosiluokat. Seiskalla on nyt vain yksi tunti ruotsia viikossa, siinä ei paljon puutteita paikkailla.

Eipä tuo heikko osaaminen ole mikään ihmekään koska todella harvassa alakoulussa on riittävästi päteviä ruotsinopettajia. Oman lapseni koulussa ruotsia opettaa oma luokanopettaja joka ei ole suorittanut kuin virkamiesruotsin, sekin jo joskus 80-luvulla.

Kyllähän sen varmaan kahdessa viikossa huomaakin, ettei mitään osata tai ainakaan enää muisteta. Kerratahan ei tietenkään voi. Tuntuu että nykyään opettajat valittavat ettei osata mutta eivät opeta vaan jaarittelevat itsekseen luokan edessä.