Jos on luonnehäiriöisen vanhemman lapsi, niin miten oletatte, että se ei näkyisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja se kognitiivisen terapian tarkoitus ei ole etsiä uhria ja syyllistä, vaan opetella pääsemään asiassa eteenpäin. Eli miten SINÄ ongelmasta (oli sitten ahdistus, lapsuuden traumat, raiskaus, you name it) kärsivänä et jää vellomaan siihen pahaan oloon vaan opit itse päättämään elämäsi.

Vaan mitä ilmeisimmin haluaisit terapiaa, jossa yhdessä terapeutin kanssa naukkailisitte paukkuja, sättisitte yhdessä äitiä ja kehuisitte kuinka hyvä sä oot kun et anna perheesi hyppiä silmille. Vaan kun sellainen ei johtaisi mihinkään, siksi sellaista ei ole tarjolla.

Minulle ei nimetty kognitiivisessa terapiassani äitiäni luonnehäiriöiseksi. Ymmärrätkö? Jatkaminen siitä normaalisti olisi ollut sama, kuin myöntää, että ihan terve äitihän se oli, sinulla viiraa. Miksi olisin hyväksynyt sen? En minä itse pystynyt äitiäni sairaaksi nimeämään. Minulla on tasan yksi äidin malli, jos se on sairas minua kohtaan, niin joudun epäilemään, että se sairas olen minä. Siksihän tässä ON ongelma. Mitään ongelmaa ei olisikaan, jos olisin nähnyt mikä äitini on ilmankin terapeuttista apua.

ap

Yksikään eettisesti toimiva terapeutti ei ala diagnosoida asiakkaidensa läheisiä, vaikka kaikki merkit narsismista tms. asiakkaan kertomusten perusteella täyttyisivät. Sulla on ajatusvirhe jutussasi, haet oikeutusta omalle toiminnallesi, ja tarvitset siksi niin kipeästi terapeutin tunnustusta äitisi hulluudelle. Mutta tiedätkö mitä, kaikki me ollaan lopulta vastuussa itsestämme ja omasta toiminnastamme, riippumatta siitä, mitkä taustamme ovat. Se sulla on paljosta puheestasi huolimatta sisäistämättä.

Ja minusta muut ovat vastuussa minulle äitini todellisen luonteen tunnustamisessa. Ei yksikään ihminen ala väittää mulle, että oli oikein kiusata minua.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja se kognitiivisen terapian tarkoitus ei ole etsiä uhria ja syyllistä, vaan opetella pääsemään asiassa eteenpäin. Eli miten SINÄ ongelmasta (oli sitten ahdistus, lapsuuden traumat, raiskaus, you name it) kärsivänä et jää vellomaan siihen pahaan oloon vaan opit itse päättämään elämäsi.

Vaan mitä ilmeisimmin haluaisit terapiaa, jossa yhdessä terapeutin kanssa naukkailisitte paukkuja, sättisitte yhdessä äitiä ja kehuisitte kuinka hyvä sä oot kun et anna perheesi hyppiä silmille. Vaan kun sellainen ei johtaisi mihinkään, siksi sellaista ei ole tarjolla.

Minulle ei nimetty kognitiivisessa terapiassani äitiäni luonnehäiriöiseksi. Ymmärrätkö? Jatkaminen siitä normaalisti olisi ollut sama, kuin myöntää, että ihan terve äitihän se oli, sinulla viiraa. Miksi olisin hyväksynyt sen? En minä itse pystynyt äitiäni sairaaksi nimeämään. Minulla on tasan yksi äidin malli, jos se on sairas minua kohtaan, niin joudun epäilemään, että se sairas olen minä. Siksihän tässä ON ongelma. Mitään ongelmaa ei olisikaan, jos olisin nähnyt mikä äitini on ilmankin terapeuttista apua.

ap

Yksikään eettisesti toimiva terapeutti ei ala diagnosoida asiakkaidensa läheisiä, vaikka kaikki merkit narsismista tms. asiakkaan kertomusten perusteella täyttyisivät. Sulla on ajatusvirhe jutussasi, haet oikeutusta omalle toiminnallesi, ja tarvitset siksi niin kipeästi terapeutin tunnustusta äitisi hulluudelle. Mutta tiedätkö mitä, kaikki me ollaan lopulta vastuussa itsestämme ja omasta toiminnastamme, riippumatta siitä, mitkä taustamme ovat. Se sulla on paljosta puheestasi huolimatta sisäistämättä.

Ja miten sä luulet, että tietoisuus omasta vastuusta vielä parantaa luonnehäiriöisen uhrin? Ei se, vaikka sen tajuaisin kuinka anna mulle eväitä toimia kuten olisi oikein.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja se kognitiivisen terapian tarkoitus ei ole etsiä uhria ja syyllistä, vaan opetella pääsemään asiassa eteenpäin. Eli miten SINÄ ongelmasta (oli sitten ahdistus, lapsuuden traumat, raiskaus, you name it) kärsivänä et jää vellomaan siihen pahaan oloon vaan opit itse päättämään elämäsi.

Vaan mitä ilmeisimmin haluaisit terapiaa, jossa yhdessä terapeutin kanssa naukkailisitte paukkuja, sättisitte yhdessä äitiä ja kehuisitte kuinka hyvä sä oot kun et anna perheesi hyppiä silmille. Vaan kun sellainen ei johtaisi mihinkään, siksi sellaista ei ole tarjolla.

Minulle ei nimetty kognitiivisessa terapiassani äitiäni luonnehäiriöiseksi. Ymmärrätkö? Jatkaminen siitä normaalisti olisi ollut sama, kuin myöntää, että ihan terve äitihän se oli, sinulla viiraa. Miksi olisin hyväksynyt sen? En minä itse pystynyt äitiäni sairaaksi nimeämään. Minulla on tasan yksi äidin malli, jos se on sairas minua kohtaan, niin joudun epäilemään, että se sairas olen minä. Siksihän tässä ON ongelma. Mitään ongelmaa ei olisikaan, jos olisin nähnyt mikä äitini on ilmankin terapeuttista apua.

ap

Yksikään eettisesti toimiva terapeutti ei ala diagnosoida asiakkaidensa läheisiä, vaikka kaikki merkit narsismista tms. asiakkaan kertomusten perusteella täyttyisivät. Sulla on ajatusvirhe jutussasi, haet oikeutusta omalle toiminnallesi, ja tarvitset siksi niin kipeästi terapeutin tunnustusta äitisi hulluudelle. Mutta tiedätkö mitä, kaikki me ollaan lopulta vastuussa itsestämme ja omasta toiminnastamme, riippumatta siitä, mitkä taustamme ovat. Se sulla on paljosta puheestasi huolimatta sisäistämättä.

Ja minusta muut ovat vastuussa minulle äitini todellisen luonteen tunnustamisessa. Ei yksikään ihminen ala väittää mulle, että oli oikein kiusata minua.

ap

Ja silti ymmärrän, että kukaan ei ole vastuussa sen tiedon tuomisesta minulle, mutta jos ja kun minä olen alkanut päästä sen tiedon jäljille, niin hienostipa joku koittaa mitätöidä minut ja sanoa,,että äitini on ihan tavallinen 70-luvun äiti. No, ei ole, kyllä 70-luvullakin eli tervepäisiä epäluonnehäiriöisiä äitejä.

ap

Niin että kyllä minusta terapioissa pitäisi sen verran taitoa olla, että osataan havaita jos terapiaan tullut onkin luonnehäiriöisen uhri. Tai kun tarkemmin ajattelee, niin keitä muita niissä oikein käy?

No, voitte valaista minua, että keitä, mutta kai terapeutin ammattitaitoon kuuluu tunnistaa, milloin asiakkaan ongelmat ovat syntyisin läheisen henkilön häiriökäyttäytmisestä? Ja silloin mikä ongelma on nimetä terapiaan tulleen läheinen luonnehäiriöiseksi? Varsinkin jos se sopii terapiaan tulleen mielestä palapeliin ja hän alkaa saada voimia siipiensä alle? Kai terapeutit nyt opetetaan tuntemaan ne, jotka eivät ole narsistisen luonnehäiriön uhreja, vaan härskejä muidn määräilijöitä.

ap

Keitä muita siis terapioissa käy, kuin luonnehäiriöisten uhreja, nyt alkoi kiinnostaa.

ap

Mä en ymmärrä mitä sä näillä aloituksista haet? Huomiota? En keksi muuta syytä. Haluat kertoa miten sinua on kaltoin kohdeltu. Niin on monia muitakin, enkä yhtään vähättele kokemuksiasi, mutta koska niille ei kerta kaikkiaan voi mitään niin miksi vatvoa kaikkea vääryyttä? Muista että siihen mihin keskityt, se lisääntyy. Jos keskittyisit elämän pieniin hyviin asioihin ehkä ymmärtäisit lopulta että olet saanut äidiltäsi suurimman ja hienoimman lahjan, mitä kukaan pystyy ikinä antamaan, eli elämän lahjan. Sinun ei tarvitse ajatella äitistäsi muuta kun että hän oli elämän antaja.

Terv. narsistin ovimatto tytär, jo 10 vuotta analyyttista terapiaa takana.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä mitä sä näillä aloituksista haet? Huomiota? En keksi muuta syytä. Haluat kertoa miten sinua on kaltoin kohdeltu. Niin on monia muitakin, enkä yhtään vähättele kokemuksiasi, mutta koska niille ei kerta kaikkiaan voi mitään niin miksi vatvoa kaikkea vääryyttä? Muista että siihen mihin keskityt, se lisääntyy. Jos keskittyisit elämän pieniin hyviin asioihin ehkä ymmärtäisit lopulta että olet saanut äidiltäsi suurimman ja hienoimman lahjan, mitä kukaan pystyy ikinä antamaan, eli elämän lahjan. Sinun ei tarvitse ajatella äitistäsi muuta kun että hän oli elämän antaja.

Terv. narsistin ovimatto tytär, jo 10 vuotta analyyttista terapiaa takana.

No ei ole lisääntynyt. Luuletko, etten ole elämässäni kokenut kaikenlaista? Vain tyhmät keskittyy pieniin asioihin norsun piiskatessa selässä niin että melkein muserrut.

ap

Jos joku luonnehäiriöinen on saatana vittu pilannut min elämääni, niin mitä siinä auttaa koittaa keskittyä elämän pieniin iloisiin asioihin!? Koitan saada sen luonnehäiriöisen vaikutuksen pois ja se ei ole mitään kaunista katseltavaa! Diggin' in the dirt.

ap

Kyllä mä iloitsenkin pienistä asioista, mutta entä sitten? Ne ei mitenkään kumoa menetyksiäni luonnehäiriöisen vuoksi.

ap

Ja siis tää elämän lahja -ajattelu. Kärsisinkö mä, jos en ois saanut sitä lajhaa? Enpä usko.

ap

Että miksi olla siitä kiitollinen, kun en edes voinut asiaan mitenkään vaikuttaa??? Että synnynkö??!!

ap

Mä voin ottaa Ismon. Olen mukava, kiltti, sosiaalinen, kärsivällinen, pidän lapsista, harrastan mielelläni seksiä. Hoitasin ja kasvattaisin mielelläni sinun lapsesi. Jaksaisin puuhailla, leikkiä ja askarrella heidän kanssaan. Auttaisin läksyissä ja ostaisin vaatteita. Voitaisiin käydä museoissa, temppujumpissa ja puistoissa. Minulla on venekin, jolla voisimme purjehtia saaristossa. Olen hyvä ruoanlaittaja ja leipoa. Ompelen vaatteita ja kudon sukkia.

Oletko ajatellut ettei se Ismo jaksa ikuisesti. Joku päivä se löytää uuden ja paremman puolison. Ja sinä et saa lasten asumista.

Totta kai on kiva olla elossa, hyvinä päivinä tai hetkinä, odottaen, että huonoja ei enää ois, kuin joskus, mutta so what? En mä tänne kysynyt päästä, aivan sama, vaikken ois koskaan syntynytkään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mä voin ottaa Ismon. Olen mukava, kiltti, sosiaalinen, kärsivällinen, pidän lapsista, harrastan mielelläni seksiä. Hoitasin ja kasvattaisin mielelläni sinun lapsesi. Jaksaisin puuhailla, leikkiä ja askarrella heidän kanssaan. Auttaisin läksyissä ja ostaisin vaatteita. Voitaisiin käydä museoissa, temppujumpissa ja puistoissa. Minulla on venekin, jolla voisimme purjehtia saaristossa. Olen hyvä ruoanlaittaja ja leipoa. Ompelen vaatteita ja kudon sukkia.

Oletko ajatellut ettei se Ismo jaksa ikuisesti. Joku päivä se löytää uuden ja paremman puolison. Ja sinä et saa lasten asumista.

Miksi ihmeessä sulla on vene? Naisella? Osaatko nyt edes purjehtia. Missä saaristossa, Turunko?

ap

Eiköhän siihen veneeseen gasteja muualtakin löydy, vaikka lähibaarista.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voin ottaa Ismon. Olen mukava, kiltti, sosiaalinen, kärsivällinen, pidän lapsista, harrastan mielelläni seksiä. Hoitasin ja kasvattaisin mielelläni sinun lapsesi. Jaksaisin puuhailla, leikkiä ja askarrella heidän kanssaan. Auttaisin läksyissä ja ostaisin vaatteita. Voitaisiin käydä museoissa, temppujumpissa ja puistoissa. Minulla on venekin, jolla voisimme purjehtia saaristossa. Olen hyvä ruoanlaittaja ja leipoa. Ompelen vaatteita ja kudon sukkia.

Oletko ajatellut ettei se Ismo jaksa ikuisesti. Joku päivä se löytää uuden ja paremman puolison. Ja sinä et saa lasten asumista.

Miksi ihmeessä sulla on vene? Naisella? Osaatko nyt edes purjehtia. Missä saaristossa, Turunko?

ap

Miksei mulla olisi venettä?

Miksi ihmeessä lisäännyit? Jos kerran itse olet kärsinyt niin paljon? Nautitko siitä että saat kohdella lapsiasi niinkuin sinua on kohdeltu? Mitä elmältäsi ylipäätään haluat? Kuulostaa siltä että haluat vain pahaa. Mitkä on sinun arvojasi?

Sinä et ole tässä se uhri. Usko jo. Sinä erä ole uhri. Sinä tässä se sairas olet.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän siihen veneeseen gasteja muualtakin löydy, vaikka lähibaarista.

ap

Niin se vaan on että ellei perheestään välitä, kohta se on mennyttä. Onnea viikonloppuvanhemmuuteen. Sen voi iloksi ja voimaksi saada vaikka joku minun kaltaiseni rakkauteen kykenevä nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voin ottaa Ismon. Olen mukava, kiltti, sosiaalinen, kärsivällinen, pidän lapsista, harrastan mielelläni seksiä. Hoitasin ja kasvattaisin mielelläni sinun lapsesi. Jaksaisin puuhailla, leikkiä ja askarrella heidän kanssaan. Auttaisin läksyissä ja ostaisin vaatteita. Voitaisiin käydä museoissa, temppujumpissa ja puistoissa. Minulla on venekin, jolla voisimme purjehtia saaristossa. Olen hyvä ruoanlaittaja ja leipoa. Ompelen vaatteita ja kudon sukkia.

Oletko ajatellut ettei se Ismo jaksa ikuisesti. Joku päivä se löytää uuden ja paremman puolison. Ja sinä et saa lasten asumista.

Miksi ihmeessä sulla on vene? Naisella? Osaatko nyt edes purjehtia. Missä saaristossa, Turunko?

ap

Miksei mulla olisi venettä?

Partakin puuttuu.

ap