*** HAAHUT VKO 14 ***

[color=darkgreen]KATRI: Niin sinähän se olitkin menossa sinne Marmarikseen. Minä olen ollut sielä joskus 10 v. sitten ja se oli joskus lokakuussa. Tais olla ihan lämmintä, aurinkoa otettiin rannalla, mutta kyllä satoikin välillä. Shoppailua en niin muista kun en sillon 15-vuotiaana ollut vielä kiinnostunut. Ja mekin käytiin jollain veneretkellä ja oli ihanaa kun sillon sattu olemaan hyvä ilmakin.



Kyllähän se tosiaan kannattaa nyt mennä jos harvon on mahollisuus. Millon lie minäkin pääsen... Yritin ehottaa ukolle aiemmin että nyt tämä keväänä ois menty kun alunperin meiän piti alottaa vauvan yritys vasta kesällä, mutta miehen mielestä meillä ei oo varaa...



TITI: Minä en ikinä oo ollu hyvä tunnistamaan ovista, mulla ei oo mitään erityisiä nippailuja. Ainoastaan olen huomannut että endokivut tulevat myös ovisaikoihin joskus.



LILIANE: Lähetän tädin karkotussäteitä ~~~ Toivottavasti ne menkat ei nyt sulla alakkaan vaan on tärpännyt!



HANNELE kp 22 - taas yksi päivä lähempänä yrityksen jatkamista

Just pari päivää sitten kun kirjoitin siitä kuinka miehet on muka tunteellisia ja tuntevia ihmisiä. Omani veti maton alta ja ilmoitti toissapäivänä yhtäkkiä illalla, että mikäli nyt en ole raskaana, ei halua enää jatkaa yrittämistä ainakaan vähään aikaan. Siis kertoi haluavansa tauon, ja keskittyä muuhun elämään. Ja joskus myöhemmin (?) sitten uudellen. Olipa mukava uutinen. Olen ollut lähes mykkänä tämän vuoksi kaksi päivää, ainakin fyysisesti jääpalikkaa lähinnä muistuttava. Täti sitten tulla tupsahti tänään kylään vaikka olin muka niissä aconeissa näkevinäni jotain värin häivää. Eli se siitä.



Kaikkein eniten sattuu se, että nyt kun uuden yritys on pantu jäihin, keskenmenon menetys korostuu ja haava aukeaa uudelleen. Ehkä joskus myöhemmin kun tomu on tämänkin asian päältä laskeutunut saan rauhan jossakin muodossa, joko ilman vauvaa tai vauvan kanssa. Onneksi minulla on kuitenkin nuo 2 lasta jo olemassa, ja kuopuskin vielä aika " vauva" vaikka niin iso poju (1,5v) jo onkin.



Toivon teille haahusisaret plussatuulia ja kauniita kevätpäiviä! Kiitos tästä tuesta mitä olen saanut ja ehkä palaan vielä takaisin joku päivä, mutta nyt tuntuu että haluan itsekkin irtaantua tästä asiasta jos yritys todellakin lakkaa.





Tippa silmässä vilkuttaa Pikkutiikeri

Menin myös ihan sanattomaksi. Niin se vain on, että tämä lapsiasiahan on kahden kauppa, eikä siitä oikein yhden ihmisen voimin mitään tule. Tuki molempien puolelta tässä on tärkeää ja jos toinen on päättänyt, että hommat laitetaan jäihin, niin voi pojat...aikas vaikea tilanne saada toisen pää kääntymään. Toivon, että saat tämän " tauon" aikana hieman tuohon keskenmenoosi etäisyyttä ja asiat selviämään. Toivotan kaikkea hyvää ja ennen kaikkea mukavaa kevään odotusta. Täällä me olemme, tulehan kurkkimaan kun on aika...ja toki muutenkin voit käydä meitä moikkimassa. *virtuaalihalii täältä kädet pitkällään* =)



Katri: Gran Canarialle ja sielä Puerto Ricoon ollaan menossa. Kone lähtee ylihuomenna (pe) klo 7:00 aamulla. =)



Hannele: Toivottavasti mun kovat oviskivut ei vaan johdu mistään endosta. Onhan mulla ultrattu, mutta kun niitä ei taida silmämääräisesti nähdä ja olen kuitenkin raskaaksikin tullut...mulla nimittäin alkaa tuo juimuttaminen kovilla oviskivuilla (viime kuussa ei taas ollut juuri mitään kipuja) ja siitä ne jatkuvat sitten vähän vaimeampina tädin tuloon asti. =(





ON: Lähtölaskenta on täällä jo alkanut. Mies on ihan tärinöissään ja ihan lomafiiliksissa. Niin myös minä. Ihanaa kun saa viikon olla lämmössä, syödä ihansissa ravintoloissa, tai pysähytä katukahviloihin jätskille...ottaa aurinkoa ja tilata altaan reunalle ihan kylmän oluen, tepastella varpaat paljaina (ja lakattuina) sandaaleissa sekä kaupungilla ja meren rannalla ja nauttia siitä etelän iltalämmöstä kun iho kuumottaa päivän auringonoton jälkeen ja tilaat kivassa pikku ravintolassa jotain hyvää syötävää kurnivalle vatsallesi. On pimeetä ja ja paljon kauunita valoja lämmin tuuli.Yleensä olemme vielä miehen kanssa iltaelämän jälkeen rauhoittuneet istuen omalla terassilla tai parvekkeella ja juoneet lasillisen paikallisesta kaupasta ostettua " laadukasta" punaviiniä ennen nukkumaan menoa tai jotain muuta... ;-) Joko härnäsin teitä tarpeeksi. ;-)))



No hei onhan tää lumen määrä täällä ihan älytön. Toivottavasti aurinko olisi sulattanut viikossa suurimman osan kun tullaan takas. Muuten jäädään sinne. =)



Toivottavasti tää etelänmatka tuota harmistusta vähentää, että nyt jo jomottaa tuota vatsaa menkkamaisesti ja sellaista " ennen menkkoja" tulevaa tahmeaa valkovuotoa tulee taas samalla tavalla kun viime kerralla. Tässä vaan jännäilen ja toivon, että se tiputtelu ei alkais sielä lomalla. Nyt vaan näyttäis siltä et kun tota valkkista tulee nyt jo näin pian oviksen jälkeen, että myös sen valkkiksen väri muuttuu kohta vaaleanpunaiseksi tai ruskeaksi. Yritän pyyhkiä nuo pois mielestäni nyt.



titi75 (kp 17/ 28-30)

Pikkutiikeri: Täällä mentiin myös sanattomaksi. Miten voikin vain yhtäkkiä ilmoittaa tuolla lailla, että nyt sitten pidetään taukoa?? Meillä tuo tauko on nyt ihan yhteisestä sopimuksesta eikä kummallakaan ole pahaa mieltä. Se on ymmärrettävää, että sitä haluaa nyt samalla poistua takavasemmalle. Mutta sitten kun siltä tuntuu, niin tulehan moikkailemaan.



Titi: Vai Puerto Ricoon. Siellä en ole ennen käynytkään. Tai ei sen puoleen paljoa muuallakaan. Tasan yhden kerran ollaan miehen kanssa käyty etelässä ja se oli meidän kummankin eka kerta. Käytiin Kreetalla -94 ja se oli meidän häämatka.



Voi miten ihanalta kuulostikaan tuo teidän suunnitelma. Ainakin mun matkakuume kasvoi vain entisestään eikä millään malttais enää ootella 5 kk, että sinne Marmarikseen päästään. Haaveissa kanssa auringonotto, retket, hyvä ruoka sekä kylmä juoma, olutta tms. Slurps! ;)



Onneksi on n. vartin kävelymatkan päässä terassi ja meren rannalla. Siellä voi vaikka sitten kesällä " harjoitella" tuota matkaa varten. Jos vaikka söis pizzaa ja olutta kyytipojaksi. Ja sitten vielä siiderillekin joku kerta. Tässä lähellä on tosiaan aivan ihana terassipaikka, kun on suorat näkymät merelle ja näkee vielä suht kauaksikin. =)



ON: Muutama " myllerrys" on taas tullut jokin aika sitten tuolla masussa ja nyt sitten on nippaillut muutaman kerran siitä oikealta alhaalta. Saa nähdä milloin ne menkatkin sitten alkaa. Vai olisikohan tuo nippailu siihen viittaavaa merkkiä sitten...

titi75; Kuullostaa ihan siltä kuin siellä alkaisi jo matkakuume nousta huippulukemiin! ;). Hyvä niin, sillä muutenhan matkailu ei kai olisi niin ihanaa! Kunpa teille vain sattuisi nyt oikein kauniit kelit siellä!



Nonna-80; kiitos peukutuksesta! Toivottavasti myös te saatte hyviä uutisia eikä tarvisi mitään lääkkeitä kummempia hoitoja käyttää!!!! bd bd bd bd bd bd bd



Liliane; Tsemppiä piinailuun! Oletko milloin ajatellut testiä tehdä, jos se täti ymmärtää pysyä muualla?



katri72; Toivottavasti menkat alkaa pian, ettei kierto venyisi ihan älyttömän pitkäksi!



Hannele-81; toivottavasti myös teille täti löytää pian, että pääsette jatkamaan yritystä!



pikkutiikeri76; Voi itku! Toivottavasti tauko olisi vain lyhyt ja pääsisitte pian takaisin jatkamaan yritystä! *hali*



ON: Soitin sinne lääkärille ja saimme luvan jatkaa yritystä!!!! Kyllä meinasi itku päästä puhelun jälkeen! Nyt täytyy vielä odottaa (n. viikko?) että menkat alkaa...

Onnea kovasti luvan saamisesta!!Mä oon täällä käynyt vaklailemassa haahujen kuulumisia tasaseen tahtiin ja nyt jännäsin kädet märkänä heltiskö teille lupa =)Toivottavasti ei tarvi pitkään riutua enää vauvakuumeessa,teillä kun on nyt jo niin pitkä " piina" takana bd



Sari kera pikkupirpanan 18+6

Verikokeiden tulokset ok, miehen simpat erinomaisia, joku kromosomipoikkeavuus 2, mutta lääkäri väitti, ettei pitäis vaikuttaa asiaan. Vika siis mussa. Kuten arvelinkin liian aikaista oli...ens maanantaina uudestaan ja aukiolotutkimus ens kierrosta.



Katrille: on se tosi hyvää, melkein parempaa kuin rasvaversio.



Pikkutiikeri: Meillä keskenmenon jälkeen sama juttu, mutta kesti noin 3 kk. Sit mies pehmeni...meillä varsinkin kova juttu, kun miehen äiti meni samaan aikaan ja esikoista odotettiin...Toisaalta hyvä, et ne keskenmenon tunteet ehti käsitellä ja mieskin toipui. Odotus kannatti. Nyt miehestä apua enemmän kuin koskaan. Tsemppiä! Toivottavasti pian teet paluun kuumeilupalstalle!



Nonna

[color=darkgreen]MARIA onnea kovasti luvan saamisesta! Nyt kaikki peliin! =o) Ihanaa, kauan te ootte joutuneet oottamaankin!



PIKKUTIIKERILLE teki mies " ilkeästi" , on se vauvailu niin turhauttavaa että päätti sitten mies pitää tauon. Itse olen ukon taholta tottunut jo jos jonkinmoisiin ylläreihin. Tilanne on sinänsä hyvin tuttu kun tosi pitkään kerkesin itse kuumeilla ennen kuin mies antoi luvan.



Mulla vauvakuume senkun nousi nousemistaan ja mieheltä vaan ei lupaa heltynyt. Se oli toella kamalaa aikaa, kuumeilla yksin, ja aiheuttipa tuo monenmoista kränää parisuhteeseenkin. Sitten saatiin (molempien mielenrauhan takaamiseksi) sovittua yhteinen aikataulu että yritys alkaa ens kesänä. Sitten mies yllättikin yhtäkkiä ilmottamalla (joulukuussa) että nyt on kuukausi aikaa yrittää ja jos ei tärppää niin sitten ootetaan kesään (syynä se ettei halunnu vauvan syntyvän loppu/alkuvuodesta eli liian lähellä joulua) Mulle tuli hirveät paineet onnistua yhessä kuukauessa - jolloin mies lupas venyttää sitä kuukautta niin että saahaan sentään kaks ovista mahtumaan yritykseen. Ja toisesta tärppäs! Muuten olisin (ehkä) joutunut oottamaan kesään!



Keskenmenon jälkeen jos mies ois ilmottanut että nyt pitää sitten oottaa kesään niin oisin murtunut täysin. Onneksi mies on nyt niin pehmyt (verrattuna aiempaan) että tuntuu tosiaan välillä että hän on tässä se joka jaksaa siitä seuraavan yrityksestä intoilla. Itsellä kun vielä mieltä painaa edellisen menetys. Kerkes varmasti 12 raskausviikon aikana mieskin vauvaa sen verran ajatella että hänen osaltaan varmasti se vauvanhaluaminen muuttui konkreettisemmaksi kun aiemmin sitä niin kauheasti mietti ja pähkäs että uskaltaako vai eikö uskalla...



Laskeskelin että jos tämä kaavinnan jälkeinen kierto ois sama 32pv kun ennen niin LA ois JOULUAATTONA. Sen kun kerroin miehelle niin mies on ollut tiukkana ehkäisyn kans ;o) Toki itselläkin oli ajatus että odotetaan ne ensimmäiset kuukautiset mutta en nyt ihan nuin tiukkaa linjaa ajatellu. Tuntuu niin hullulta että yhtäkkiä monen kuukauen jälkeen aletaan ehkästä.



Jokatapauksessa on tosiaan ymmärrettävää että PIKKUTIIKERIKIN haluat irtautua kokonaan vauva-ajatuksista kun toinen osapuoli sen tauon haluaa pitää. Yksin haluaminen on rankkaa ja vie voimia.



Olempa itsekin siitä onnellisessa asemassa että enää ei tartte miestä " suostutella" ! Ihan itku tulee kun ajattelee kuinka pitkä matka mekin ollaan tähän pisteeseen kuljettu. Loputtoman pitkältä se aika tuntui silloinkin kun piti vain yksin oottaa koska mies suostuu. Nyt on ihan toista. Kuitenkin molemmat halutaan ja mies puhuu paljon Vilpertistä ja jaksaa lohduttaa mua sillä miten kohta on taas siemen masussa kasvamassa...



Vähän mieli apeana jäin tänne kun mies lähti Kärppien peliin, oisin niin kovasti halunnu itse mukaan mutta meni pomonsa kans pomonsa lipuilla... Taian lähteä pitkästä aikaa uimahalliin.



Heippa hei!

Meillä kävin samallalailla kahden km:n jälkeisen yrityskierron jälkeen. Mies halusi tauon " yrittämistä" ja olin todella pettynyt sekä kävin taas km:n läpi omalla tavallani.



Kuitenkin mies halusi " yrittää" , mutta ilman yrittämisen makua ja ihan spontaanista seksistä nauttien..No, pari viikkoa meni ja ääni muuttui taas kellossa. Nyt taas ihan mukana vauvajutuissa, mutta kellon kanssa ei suostu pupuileen. Tämä sopii mulle ja sovittiin, että ei stressata oviksista ym., mutta vauva on enemmän kuin tervetullut.



Turkin matka häämöttää kuukauden päästä, mutta sen jälkeen taas voin vähän lämmitellä miestä oviksen aikoihin:) Kun se kertakin riittää..



Mielestäni miehen yrityshaluihin vaikutti oma pettymykseni ja kuumeiluni joka kuukausi. Se näki kuinka raskasta se henkisesti oli..



Toivotaan, että miehesi innostuu uudelleen,

Jumppis

Maria: Paljon onnea luvan saamisesta!! Kauanpa tekin jouduitte odottamaan. Toivotaan pikaista tärppionnea! =)



Jumppakärpänen: Minne päin Turkkia olette matkalla? Me lähdetään syyskuussa Marmarikseen.



Yksin kuumeilusta: Meillä oli vähän sama juttu, mutta siitä on jo aikaa. Mä aloitin kuumeilun jo 25-v, mutta miestä ei silloin kiinnostanut vauvat. Sanoi, että ehtiihän sitä vielä myöhemminkin ja eikä ole oikein varaakaan?? En tiedä miten ne tulot silloin erosivat nykyiseen, ei varmaan paljoa mitenkään. Miehellä oli silloin pienemmät tulot, mutta mulla paljon suuremmat kuin mitä nyt on. Apeana silloin katselin toisten pieniä vauvoja tai komeita vauvamahoja ja ajattelin, että olisinpa minäkin tuossa tilanteessa.



Nyt olen siis 33-v, ens kuussa 34-v ja mies antoi vauvayrityksille luvan helmikussa -03. Vähän yli 3 vuotta yritetty, eikä vieläkään vauvaa. Raskasta aikaa on tämäkin ollut. Pari pientä onnen hetkeä vähän aikaa, siinä kaikki. Onneksi sentään on koira seurana, muuten olisin kaiket päivää yksin kotona. Mutta ei sekään kyllä korvaa sitä tunnetta miten kiva olisi, jos olisi se oma lapsi.



Tämmöisiä mietteitä näin iltasella...

[color=darkgreen]Käväisin oikeen urheasti uimassa ensin 1 km ja sitten vielä olin vesijumpassa ½ tuntia.

Yksin kuumeilusta vielä: mää varmaan katkeroituisin tosi pahasti jos mies olis ootattanu vuosi tolkulla, ja hätäinen kun olen niin luultavasti ei ois pääkään kestänyt. Mutta senkin kokeneena voin siis olla toella kiitollinen nykyisestä tilanteesta. Ja ehkä mieskin on nyt km jälkeen muuttunut.

Yksinkuumeiluaikoina oli toella kova paikka aina nähä isoja mahoja, olin niin kateellinen. Nyt km jälkeen samat piirteet nostaa päätään. Uimahallissa oli toella paljon isomahaisia, ihan kun ne vainoaisivat mua aina vaan...

[color=darkviolet]

Minun pieni rakkauteni

en haluaisi enää menettää ketään

Sinä kyllä tiedät

-EUROOPPA 3: ÄLÄ UNOHDA MINUA-

Mies kävi äsken ilmoittamassa, että hän vie huomenna koneen kaverille korjattavaksi. Uspiporteissa jotain vikaa...ja kaveri korjaa sen sinä aikana kun ollaan sielä matkalla. Noh...minä siihen sitten miehelle, " niin mutta....milläs mä sit pääsen koneelle....ethän sä voi multa konetta viedä!!!" Iski kauhee paniikki, että vielä tulen kirjoittelemaan ja pakkaan sitten huomenna loput kun en kerran tännekkään pääse. Mies tosin oli niin ihana, että lupas tuoda töistä kannettavansa, " jos mä haluan vielä tulla vauva-sivuille surffaamaan" . Se kun tietää tän mun hulluuteni näihin sivuihin. =)



Joten vielä tänään ajattelin, että ehdin huomenna vielä viimeiset tervehdykset tulla laittamaan ennen reissuun lähtöä ja lukemaan teidän kuulumiset. Itseasiassa mun on pakko myöntää, että mun tulee teitä KAUHEE IKÄVÄ viikon aikana. Joo...mä tiedän, että tekee ihan hyvää taas tältä palstaltakin pieni vkon tauko, mutta miettikääpä kun itekseni pähkin ja pidän piinaviikkoa sielä reissussa. Miehelle en viitsi kauheesti mouhottaa mitään ja yritän itsekkin olla miettimättä mutta....noooh...tiiätte kyllä mitä se piinaviikko on! =) Tosin voipi olla, että se piinaus loppuu jo tiistain paikkeilla jos se normaali tuhruttelu alkaa. Pieni toivo on AINA, että jos vaikka täti ei sinne Kanarialle löytäiskään.



Eli näillä sanoilla mahdollisesti musta kuuluu sitten vasta reilun viikon päästä. Huomisen päivän olen työmatkalla vielä, joten en pääse edes töistä mitään raapustamaan. Pitäkäähän täällä toisistanne huolta ja voikaa hyvin. *rutistukset kaikille*



titi75



P.S. Mä lupaan tuodan auringon ja lämmön mukanani kun tullaan takas Suomeen. =)

Harmi, että se kone pitää viedä sitten korjattavaksi, mutta oikein kivaa matkaa teille ja pitäkäähän hauskaa! =)

Toivottavasti se tätikään ei löydä sinne, vaan eksyy matkalla.



Joo, se auringonpaiste ja lämpö olisi tervetullut tännekin, joten mieluusti otetaan vastaan kaikki säteet mitä saat mukanasi tuotoa. ;)

Mä olen kanssa kaupassa huomannut saman, että tuntuu noita vauvamahaisia olevan joka puolella, samoin pieniä vauvoja. Mutta ehkä ne vain tiedostaa paremmin, kun itseä niin polttaa se vauvan kaipuu.

en tiedä muistaako minua edes,kun olen tuolla ensikoissa enemmän kirjotellut. tänään tein testin ja se näytti plussaa:) vielä aika epätodellinen olo. pelottaa, ettei vaan kän niinkun viimeks,mut silti yrittää alkaa nauttia tästä. toivon niin että kaikki menisi tällä kertaa hyvin:) nyt on vasta rv4+1, et ihan alussa..nyt pitää ainaki pitää vähän matalampaa profiilia,ku viimeks. mut voi,että oon onnellinen:)

Kiitos kaikille ihanista viesteistänne ja tuesta (tippa silmässä) Saatiin sovittua asiat ja mies jopa sanoi, että hän voi taipua jos se takaa minun onnellisuuteni. Kuitenkin itse ajattelin että en voi lähteä siltä pohjalta että vaan minä haluan ja toinen taipuu pakon edessä, eikä vähiten siksi että mulla on molemmat raskaudet olleet tosi rankkoja ja olen joutunut makaamaan kuukausia ensin (mies joutunut kotihommiin) ja sitten sairaalassa vielä ennen ja jälkeen synnytysten pai viikkoa molemmista lapsista. En halua mitään jälki katkeruuksia että minä vain halusin sen vauvan ja kaikki " kärsii" sen vuoksi. Ymmärtänette mitä tarkoitan.

No, meillä onneksi on vielä aikaa, minäkin just 30 vasta täytin. Ja onhan nuo aika pieniä vielä nuo olemassa olevat lapsetkin. Eli prosessoin asian siten että otan nyt tämän kevään itseni,lasten ja perheen kannalta ja yritän pudottaa painoa samalla kesää kohti. Mulla on n 10kg ylipainoa ja se varmasti vaikuttaa sekä raskaaksi tulemiseen että raskauden kulkuun, joten tervettä olisi päästä kiloista ainakin vähemmäksi. Kesällä sitten katsotaan mielialaa ja tehdään päätöksiä. odotan kuitenkin mieheltä aloitetta asiaan, ellei sitten mun kuume vie järkeä ennen sitä...



Käyn moikkailemassa, älyttömästi plussatuulia ja enkeleitä matkaan kaikille teille!

Huomenta!



Heti alkuun omaa napaa, kun eilen oli niin pikainen viesti. Kävin siis siellä kättärillä ekassa follikkeliultrassa ja niinkuin teille arvelinkin, oli käynti liian varhainen, näkyin vain yksi 7,5 kokoinen follikkeli. Lääkäri varasi uuden ajan ensi maanantaiksi. Tuli taas heitettyä 22 euroa kankkulan kaivoon. Varsinkin nyt se kirpaisee, kun olen sinne Saksaan lähdössä parin viikon päästä ja kaikki liikenevät rahat pitäis säästää sinne reissuun. Täytyy vissiin vinguttaa visaa ja maksaa sitten toukokuun palkasta...



Miehen tulokset oli myös tulleet, niissä siittiöiden määrä, laatu ja liikkuvuus erittäin hyvä (lääkäri ei kertonut mitään tarkkoja arvoja), kromosomipoikkeavuus lievästi koholla (arvo2). Lääkäri sanoi, ettei tuo vaikuta raskaaksi tulemisen vaikeuteen ja ettei ainakaan siittiöistä ole se homma kiinni.



Vika on siis minussa. Nyt tämä kierto seurataan ovuloinko ylipäätänsä ja ensi kierrosta tehdään se aukiolotutkumus heti kun kotiudun Saksasta mikäli menkat alkaa siellä ajallaan. Nyt täytyy vaan toivoa, ettei ne ala etuajassa. Ajattelin kuitenkin sieltä käsin varata sen ajan siihen tutkimukseen, ettei jää saamatta. Kesälomista eivät puhuneet mitään. Pelottaa kuitenkin ajatus siitä, että joudun jossain vaiheessa itseäni pistämään tms.



Lilianelle tsemppiä piinaviikkoon. Olispa mullakin jo...tää pitkäkiertolaisen elämä on vaan yhtä odottelua...ensin odotellaan ovista, joka on ehkä kp 22 kun muilla saattaa alkaa jo menkat ja sit odotellaan menkkoja ehkä tonne kp 33 asti. Mä olen kans tollainen omien fiilisten tutkailija. Ainoa kerta, kun oikeasti uskoin raskautuneeni oli silloin kun plussa tuli, vaikka oireita on ollut sen jälkeenkin.



Katri72: täällä kans odotetaan kovasti kevättä. Toivottavasti se Marmariksen lämpö edes korvaa jotain...Pelottaa vaan sun puolesta noi terroristijutut, mitä näkyy suomenkin lööpeissä sieltäpäin. Jos se ei muuten tule, haen sen sitten sieltä Saksasta ja tuon vaikka väkisin mukanani Suomeen. Ne mökit, joita me katsottiin on saman hintaisia kuin Suomen vastaavat. Me päädyttiin kuitenkin ottamaan osaa miehen duunin arpajaisiin, joiden kautta voi saada sellaisen luksusmökin. Jos sitä ei saada, täytyy sitten miettiä noita muita. Meillä on kuitenkin vain viikko yhteistä lomaa, kun mun lomat palaa tohon Saksan reissuun. Sulla on kans noi pitkät kierrot riesana... Mullakin on jatkuvasti oviksen jälkeen jos minkälaisia kolotuksia. Miten tiedät oviksen ajankohdan? Mun on pakko tikuttaa, sillä keskenmenon jälkeen noita oviskipuja on ollut vaikka kuinka paljon ennen ovistakin.



titi75: ihan mielettömän hauskaa ja antoisaa lomaa! Nauttikaa yhteisestä ajastanne! Olette varmasti sen ansainneet. Tuo meille mukanasi pala aurinkoa ja lämpöä ja pidä huoli itsestäsi. Nythän on hyvä aika sille koneen korjaajallekin tehdä hommansa, että pääset taas palstailemaan loman loputtua.



Maria80: Onnea hyvistä uutisista! uskon, että teillekin pian tulee se tärppi. Olette sen varmasti ansainneet!



pikkutiikerille tsemppihali. Mä uskon, et jos mies tosissaan haluaa vielä lapsia, sen pää kääntyy ihan itsestään, jos vaan annat sille muutaman kuukauden aikaa. Kuten taas tuli huomattua, melko monen mies on suhtautunut samalla tavalla. Mies tekee surutyönsä ilmeisesti aika usein siten ja meidän on vaan naisina hyväksyttävä se ja annettava aikaa.



Sartsulle terkkuja! Ihanan pitkällä säkin olet. Käyn päivittäin lukemassa teidän kuulumisia...Tuntuu kivalta, et siellä menee hyvin...paitsi tietty Hendellä...jo tonne lapsettomuuspuolelle hänelle kirjoittelinkin.



Hannele-81: mä muistan ton vaiheen. Tuntui, et itse kävi ihan kuumekierroksilla, itki suunnilleen kun näkikin jossain vauvan ja mies vaan sanoi ei. Meillä pillerit jäi siinä vaiheessa nurkkaan, kun tiesin, et valmistun seuraavana keväänä eikä vauva ainakaan synny ennen sitä...nyt siitä siis jo yli 2v aikaa.Mä kans laskin, et seuraava mahdollinen la olis 1.1.2007 Mulla näköjään noi kuun vaihteet kohtalona... :) Olis se kiva katsella raketteja nyytti sylissä... Ja päätyä Hesarin etusivulle. HAH! Hyvä, että olet tosta uimisesta löytänyt itsellesi tekemistä. Mä jäin silloin kotiin pakostakin keskenmenon jälkeen kun oli jos minkälaista tulehdusta... Ja yksin märehtiessä kaikki tuntui aina ihan hirveän kamalalle.



Laraleille vilkutus! Muistan sut hyvin. Onnea plussasta ja oikein paljon tarrasukkia ja vauvaliimaa, jotta pikkuinen pysyis kyydissä.





Nonna

Olipas ilmestynyt paljon tekstiä!



Ihan ekaksi onnittelut Marialle, että pääsette taas vauvantekopuuhiin!! Toivottavasti tärppää pian!! Niin, kyselit koska meinaan testailla. Ajattelin maanantaihin pitkittää, kun kierron pituus on viime aikoina vaihdellut..



titi75: Oikein ihanaa matkaa teille!! Ja toivottavasti pysyy menkat poissa häiritsemästä!



laralei: Tosi paljon onnea plussauksesta!!



Nonna80: Hienoa, että tutkimukset teillä etenee!



pikkutiikeri76: Meillä kans mies aina välillä puhelee, että pidettäis taukoa yrittämisestä, en sit tiedä kuinka tosissaan kun kuitenkaan ei olla ehkäisyä käytetty. Tuo taitaa olla miehillä jokin puolustuskeino, itse tulkitsin sen niin, että pelkää myös jos uudestaan tulee keskenmeno, että kuinka rikki sitten olisin.. Voimia ja toivotaan että jonkin ajan kuluttua olisi taas valmis jatkamaan yritystä!!



(.) Eipä mitään kummallista, huomenna mennään Helsinkiin tytön kanssa ja ollaan siellä mun serkun luona yötä, joten poissa olen minäkin täältä viikonlopun. Jos on aihetta vielä maanantaina testailuun, niin tuun kertomaan kuinka kävi..



T: Liliane kp 26/28-34

Laralei: Minäkin muistan nikkisi. Onnea plussasta! Nyt vain paljon tarrasukkia ja vauvaliimaa matkaan. =)



Nonna: Hienoa, että tutkimukset etenee. Olen kanssa lukenut noista Turkin levottomuuksista. Istanbulissakin pommeja räjähdellyt. Täytyy nyt seurata miten tilanne siellä kehittyy. Ehtiihän tuon matkan vaihtaa siihen Cruziinkin, sillä ei olla mitään matkoja vielä varattu. Vasta paljon lähempänä, sillä en halua menkkoja sille reissulle kiusakseni. Että varmaan menee elokuulle ennenkuin mitään varaillaan.



Ovis on mulla ainakin toistaiseksi ollut hyvin havaittavissa. On niitä kipuja ja sitten tuota valkovuotoa tulee paljon runsaammin. Ainakin tähän mennessä näinä vuosina tuo on pitänyt paikkansa eli kun molempia tai vaikka vain valkovuotoakin, niin siitä on kestänyt aina tasan 14 päivää menkkojen alkamiseen. Tikuttanut en ole koskaan. Harmittaa vain nyt nämä pidentyneet kierrot. Tuon ekan km:n jälkeen oli tasaisesti 29-30 päivän ja nyt sitten viime kierto oli pisin eli 39 päivää. Saa nähdä milloin ne nyt alkavat.



Liliane: Tsemppiä piinailuun, toivottavasti tulee testailullekin tarvetta. ;)



ON: Täällä ei mitään uutta. Aamu alkoi lumisateena, mutta sitten alkoi pikku hiljaa kirkastua ja tällä hetkellä aurinko paistaa oikein kivasti. =) Tuntuu tosi valoisalta vaikka on aamua vielä.



Minä myös olen käynyt lukemassa ex-haahujen kuulumisia. Siellä kuitenkin sen verran paljon tuttuja nikkejä, että kiva on seurata miten raskaudet etenee. Monilla on jo mukavasti viikkoja takana, se on kiva. =)



Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!

TITILLE mukavaa reissua (vaikka et taia olla tätä enää lukemassa)



LARALEILLE onnea plussasta! Kovasti vauvaliimaa ja parempaa onnea tällä kertaa!



PIKKUTIIKERI: Voihan se olla hyväksikin tuo tauko. Ja hyvällä asenteella olet. Toivottavasti mies sitten ymmärtää itse ottaa asian taas puheeksi (piakkoin)! Hyvää jatkoa!



NONNA: Hyvä että tulokset oli hyvät. Ja toivottavasti nyt sitten sinun tutkimisesta on hyötyä! Minäkin olen pitkäkiertolainen, kierto ainakin ennen kaavintaa oli 32 pv. Mutta se johtunee siitä on mulla on monirakkulamunasarjat (eli PCO). Onhan tuo nytkin tuskallisen pitkä aika oottaa että sais jatkaa yritystä. Ensimmäiset on jo kyselleet joko on vauvan yrittämistä jatkettu! No ei herranen aika vielä piiiitkään aikaan. Toivottavasti ne menkat nyt tulee tässä sitten aikonaan että pääsee jatkamaan!



HANNELE kp 23