Lääkikseen 40v?

Jos järkesi ja muistisi toimivat loistokkaasti niin mene ihmeessä!

Eipä sinne niin vaan "mennä" ja siksi toivoisinkin vinkkejä maan ja taivaan väliltä niiltä jotka ovat vanhemmalla iällä heränneet todellisuuteen ja toteuttaneet unelmansa. :) Olen jo itse alalla, mutta se joka toteuttaa lääkärin antamia määräyksiä. Mutta kaihistuttaa tuo makefy-kokonaisuuden elvyttäminen tässä iässä. Miten ihmeessä siitä selviää? :)

T: Ap

Olet liian vanha siihen hommaan. Kun valmistut, olet jo n. 46-v.

46v iässä lääkärit ei ihan vielä jää eläkkeelle

Vierailija kirjoitti:

Olet liian vanha siihen hommaan. Kun valmistut, olet jo n. 46-v.

Ja kummankohan lääkärin valitisin jos voisin? Elämää nähneen ja kokeneen ja asioita/ihmisyyttä siltä pohjalta ymmärtävää vai vajaa 25-30-vuotiaan keltanokan?

Liian vanha? Ikä on numeroita ja vaikka olisin 50 kun valmistun olisi mulla silti reippaasti työvuosia jäljellä. Olipas pessimistinen inhorealistinen kommentti. Ei jatkoon! Mee lynkkaan jtn toista ketä kiinnostaa negatiivinen elämänasenne. :)

T: Ap

Olen 43-vuotias ja aloitan 3. vuoden lääkiksessä. Lääkikseen haku on kyllä ollut yksi parhaista päätöksistä elämässäni.

Minulla hakemiseen meni tosin useampi vuosi. Ensimmäinen hakukerta oli vähän niinkuin soitellen sotaan lähtö. Maaliskuussa sain idean ja hommasin pääsykoekirjan. Kuvittelin hallitsevani fysiikan ja kemian ja panostin lähinnä biologiaan. Eihän siitä mitään tullut. Takeltelin pääsykokeissa perus fyssan tehtävissä ja aika loppui totaalisesti kesken.

Seuraavana vuonna aloitin lukemisen jo syksyllä. Kävin ohessa täyspäiväisenä töissä ja hoidin perheen eli kovin montaa tuntia viikossa en ehtinyt kuitenkaan lukea. Pääsykokeissa osasin mielestäni asiat hyvin, mutta laskurutiini oli edelleen heikko ja aika loppui jälleen kesken. Raja kuitenkin läheni ja oli jo 5-6 pisteen päässä.

Tämän jälkeen hakeminen muuttui harrastamiseksi. Puudutti lukea samoja asioita uudelleen. Raja kuitenkin läheni koko ajan.

Minulle ratkaisevaa oli se, kun kuopus meni kouluun ja jäin osittaiselle hoitovapaalle. Ilmoittauduin avoimeen yliopistoon lukemaan bilsaa. Sain avoimen tenteissä rutiinia kirjoittamiseen ja samalla syvempää osaamista solubilsasta. Varsinaisia pääsykoekirjoja luin viimeisenä vuonna todella vähän.

Perheellisenä pääsykokeisiin hakeminen oli siis haastavaa. Luin max. 10 h viikossa, kun toiset lukivat 8 h päivässä ja kävivät valmennuskurssin + kirjoitus-ja laskurutiinit oli heillä hallussa lukion jälkeen. Mutta mahdollista se näköjään näin "harrastelemallakin" on päästä sisään.

Nyt siis kaksi vuotta takana. Käyn edelleen töissä osa-aikaisena, Tämä tarkoittaa sitä, ettei ylimääräistä aikaa yliopiston, työn ja lasten harrastusten jälkeen juuri ole. Toisaalta luen enemmän kuin moni nuoremmista. Ihan vaan siksi, että motivaatio on niin kova ymmärtää asiat juurta jaksaen. Nuoremmista suurin osa tekee vain välttämättömän ja ehtii kyllä touhuta kaikkea muutakin.

Upea suoritus, onneksi olkoon! Vau!

Itselläni juuri tuo matemattiinen puoli on suurin murhe. Olen myös miettinyt biologian preppausta yliopistolla. Ehkä tähän ideaan kannattaisi tarttua. Olen ymmärtänyt että pääsykokeet muuttuvat ensi vuonna? Onko tästä vielä tarkempaa tietoa? Saako kysyä, mitä teit aiemmin ammatiksesi?

-Ap

En ole nyt seurannut keskustelua ensi vuoden pääsykokeista.

Minulle matemaattiset aineet ovat kyllä olleet vahvoja jo lukiossa. Olin vaan ehtinyt unohtaa enemmän kuin kuvittelin. Pääsykokeissa ei ole aikaa pohdiskella ja miettiä vaan kaikki asiat pitää tulla selkärangasta. Minulla oli myös ihan perus funktiolaskin pääsykokeessa eli piti vääntää toisenasteen yhtälöt ja muut vastaavat kaavojen kautta. Tuohonkin tuhlaantui aikaa verrattuna niihin, joilla oli parempi laskin käytössä. Nyt tämä ei tosin ole enää ongelma, kun ainakin tänä vuonna ainoastaan nelilaskin oli pääsykokeissa sallittu.

Lääkiksessä sitten ei ma/ke/fy osaamista juuri tarvitakaan. Meillä on tainut olla yksi farmakologian harjoitus ja yksi tentti, jossa on tarvittu laskinta ja nekin laskut ovat olleet todella simppeleitä.

Olen DI ja tosiaan teen edelleen DI:n hommia.

27v aloittaessa ja kyllä siinä jo tunsi itsensä vanhaksi verrattuna kevään ylioppilaisiin.

Mutta on lääketieteellisen aloittanut muutama yli 40v-ikäisenäkin. Jos motivaatiota on ,niin ilman muuta pitää yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksessä sitten ei ma/ke/fy osaamista juuri tarvitakaan. Meillä on tainut olla yksi farmakologian harjoitus ja yksi tentti, jossa on tarvittu laskinta ja nekin laskut ovat olleet todella simppeleitä.

Olen DI ja tosiaan teen edelleen DI:n hommia.

Tämä juuri on se mitä en käsitä. :) Tietty jollain on jyvät akanoista eriteltävä, mutta ei sitten mitään muuta enemmän "lääketieteellistä" ole keksitty. Kuitenkin pääsykokeissa on osattava kaikki mahdollinen epäoleellisesta itse opintojen näkökulmasta. Myös ystäväni mainitsi että hän on yhden ainoan lääkiksen matikankurssin tähän mennessä suorittanut ja se on ainoa kurssi jonka hän koskaan on reputtanut.. :D

Meteorologi Liisa R. (?) eli bloggaaja Lisbeth E. taisi päästä lääkikseen vähän vajaa 40-vuotiaana. Blogissa tästä kirjoittanut. Mitenhän suunnitelmat luopua pääsykoejärjestelmästä vaikuttaa lääkikseen?

Mun haave olisi vaihtaa hyvinpalkattu, mutta kuluttava työ pörssiyhtiössä opettajan hommiin. Mutta aikaa ja energiaa uuteen tutkintoon ei ole.

Ap !

ja kun haet ja haluat TOSISSASI sisään haet sinne mistä pääsee läpi helpoiten eli luuultavasti Kuopio

Kuopiota tai Joensuuta olen harkinnut. Tietty olen itse syntyperäinen

helsinkiläinen, mutta olisin kyllä valmis tässä asiassa venymään :)

-Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkiksessä sitten ei ma/ke/fy osaamista juuri tarvitakaan. Meillä on tainut olla yksi farmakologian harjoitus ja yksi tentti, jossa on tarvittu laskinta ja nekin laskut ovat olleet todella simppeleitä.

Olen DI ja tosiaan teen edelleen DI:n hommia.

Tämä juuri on se mitä en käsitä. :) Tietty jollain on jyvät akanoista eriteltävä, mutta ei sitten mitään muuta enemmän "lääketieteellistä" ole keksitty. Kuitenkin pääsykokeissa on osattava kaikki mahdollinen epäoleellisesta itse opintojen näkökulmasta. Myös ystäväni mainitsi että hän on yhden ainoan lääkiksen matikankurssin tähän mennessä suorittanut ja se on ainoa kurssi jonka hän koskaan on reputtanut.. :D

Kyllähän se fysiikan ja kemian perusteiden osaaminen siellä taustalla auttaa ymmärtämään montaa lääketieteessä oleellista asiaa.

Esim. on hyvä tietää eri lipidien rakenteiden erot ja ominaisuudet, kun opettelee rasva-aineen vaihduntaa, farmalogiaa, endokrinologiaa yms. Ja ihmisen fysiologian ymmärtämiseen taas fysiikasta on apua.

Eli vaikka lääkiksessa ei kemiaa ja fysiikkaa enää tankatakaan, niin kyllä niiden osaaminen oleellista on. Matemaattisten aineiden opiskelu kehittää myös loogista päättelykykyä, mikä on oleellista lääkärin työssä-

Toisena pointtina nykyisessä pääsykokeessa on se, että lääketiedettä opiskellaan yliopistossa ja yliopiston kannalta oleellista on tutkimus. Tutkimus on se mikä tuo rahaa ja arvostusta taloon. Tämän vuoksi pääsykokeissakin pyritään löytämään lähinnä ne tutkijatyypit. Ja, kun lähdetään tutkimaan solutason asioita, niin se kemia ja fysiikan osaaminen tarvitaan. Toki tavallinen terveyskeskuslääkäri tarvitsee kemian ja fysiikan osaamista harvoin, jos koskaan.

Lääketiede on myös yksi harvoista tieteenaloista Suomessa, jossa tutkimuksen tekemisestä oikeasti on hyötyä urakehitykselle ja jossa tutkimukseen edelleen panostetaan ja kannustetaan. Esim. ylilääkärin urasta on turha haaveilla ilman tohtorin tutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Kuopiota tai Joensuuta olen harkinnut. Tietty olen itse syntyperäinen

helsinkiläinen, mutta olisin kyllä valmis tässä asiassa venymään :)

-Ap

Joo älä hae kun et edes tiedä missä kaupungeissa voi lääkäriksi opiskella.

Hyvä käytännön ammatti

Vierailija kirjoitti:

Meteorologi Liisa R. (?) eli bloggaaja Lisbeth E. taisi päästä lääkikseen vähän vajaa 40-vuotiaana. Blogissa tästä kirjoittanut. Mitenhän suunnitelmat luopua pääsykoejärjestelmästä vaikuttaa lääkikseen?

Mun haave olisi vaihtaa hyvinpalkattu, mutta kuluttava työ pörssiyhtiössä opettajan hommiin. Mutta aikaa ja energiaa uuteen tutkintoon ei ole.

Ensin ap:lle: Hae ihmeessä! Et ole liian vanha :)

Sitten kommentti tälle toiselle alanvaihdosta haaveilevalle:

Mene opettamaan AMK-puolelle kaupallista alaa, johtamista tms., niin minun ystäväni teki siirtyessään yritysmaailmasta opetushommiin. Myös kauppakorkeassa ja varsinkin avoin puolella tarvitaan usein tuntiopettajia, joilta ei vaadita opettajan pätevyyttä vaan asiantuntemusta omalla alalla.

Ystäväni teki AMK-töitä monta vuotta ilman opettajan pätevyyttä. Lopulta hän suoritti vain ammatillisen opettajan pätevyyden, jonka hän sai muistaakseni vuodessa. Myös oma puolisoni, joka on DI, oli vuoden verran opettajana AMK:ssa insinööriopintojen puolella, kun ei heti saanut uutta työpaikkaa vanhan lähdettyä alta YT:issä.

Yliopistolla pedagogisen pätevyyden hankkineita opettajia on käytännössä lähinnä peruskoulussa ja lukiossa. Myös AMK:ssa esim. kielten opettajilta vaaditaan opettajan pätevyys, mutta monissa ammattiaineissa opettajan päteyttä ei vaadita muuta kuin vakituiseen virkaan. Peruskouluun ei sitä paitsi kannata mennä, työ on todella raskasta ja palkka huono. Lukioon kannattaisi tietysti, mutta niihin on nykyään vaikea päästä.

Asiaa on syytä ajatella realistisesti. Ensinnäkin harva pääsee lääkikseen kertalaakista. On hyvä ajatella realistisesti, että ensimmäiset 3 vuotta käytät hakemiseen ja pääsykokeissa ravaamiseen. Sen jälkeen 6 vuoden perusopinnot + kandikesä + 6 vuoden erikoistuminen. Eli voit ihan realistisesti ajatella, että edessä olisi sellainen 15 vuoden rutistus, mahdollisesti jopa pidempi. Jos 40-vuotias sitten on valmis uhraamaan 15 vuotta tästä eteenpäin päästäkseen lääkärin ammattiin, nii jäähän siinä sitten vielä 8 vuotta ennen eläkeelle jäämistä. Mieti onko se oikeasti järkevää.

Vierailija kirjoitti:

Kuopiota tai Joensuuta olen harkinnut. Tietty olen itse syntyperäinen

helsinkiläinen, mutta olisin kyllä valmis tässä asiassa venymään :)

-Ap

Jatka saivartelua. UEF:n alaisuudessa molemmat kaupungit, ja tosiaan fyysisesti opinnot on Kuopiossa. Oliko vielä jtn negatiivista tarjota yhden ajatus-sammakon vuoksi? :) Ihan sangen kartalla olen kyllä opiskelukaupungeista, kiitos vaan..

Voidaanko keskittyä oleelliseen? Lisää kokemuksia kiitos! :)

-Ap