HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä

Minulla on E:n paperit, kaiken kaikkiaan kuusi eximiaa ja yksi laudatur. Olenko siis keskinkertainen? Eikö minun kuuluisikaan päästä hyvään opinahjoon, jos niin haluan? Ministeriö päättää onneksi puolestani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan vähän esimerkkiä. Itse lukion keskiarvo siinä kutosen hujakoilla (eipä paljoa napannut) ja kirjoituksista C:tä ja M:ää. Sitten päätin, että Helsingin oikis olisi hyvä jatkopaikka. Kirjoitusvuonna kävin kokeilemassa, minkälainen urakka homma on ja seuraavana kesänä sisään. Selvitin tutkinnon keskiarvolla 4.9 / 5.0 eli erinomaisesti.

Lukiomenestys ei siis lainkaan kyennyt ennustamaan menestystä yliopistossa. Kuitenkin ehdotetussa systeemissä esim. minulla ei olisi ollut mitään asiaa opiskelemään, sillä minut olisi leimattu ns. lahjattomaksi (evvk) lukion vuoksi. Pidän jo itseäni esimerkkinä siitä, miksi ehdotettu uudistus on järjetön.

Varmasti minunlaisia (usein varmaan poikia) on ollut lukuisia. Esim. Sauli Niinistöllä oli myös surkeat lukiopaperit. Lisäksi jos uudistus tulisi, niin monen opiskelupaikan sukupuolijakauma vinoutuisi pahasti. Esim. kun opiskelin oikiksessa, niin noin 70% oli tyttöjä. Jos väylä suljettaisiin tyystin minunlaisilta pojilta, joilla oli lukioaikana muutakin tekemistä kuin paahtaa arvosanoja, niin poikien osuudet esim. lääkiksessä ja oikiksessa laskisivat entisestään.

Tätäkö uudistuksessa tavoitellaan? Kyllä mielestänä jokaisen yliopiston tulisi saada täysin itsenäisesti päättää millä perusteelle opiskelijat valitaan. Onneksi nämä järjettömyydet eivät enää koske minua, mutta sääliksi käy jos tälläinen muutos tapahtuu.

Mistä tämä naisvihasi kumpuaa?

Niiden joidenkin poikien kannattaisi tehdä lukiossa muutakin kuin laiskotella, niin ei olisi jatko-opiskelupaikan saamisen suhteen ongelmia.

Laiskat eivät ansaitse päästä yliopistoon, sukupuolesta ja riippumatta.

Taidat itse olla todellinen miesvihaaja. Näkeehän sen jo ennakkoasenteistasi ja erityisesti siitä, että et kestä oikeita faktoja.

Ja nimenomaan pääsykoehan ei sovellu laiskoille, sillä se on aika vaativa prosessi. Ne jotka eivät ole pääsykoetta selvittäneet eivät kyllä ansaitse jatko-opintoja. Lisäksi ulosantisi perusteelle, sinä et kyllä mitään vaativaa pääsykoetta ole varmasti koskaan selvittänyt.

Sinä olit lukiossa laiska, turha sitä on kiistää. Kertoo jotain sinusta ihmisenä. Etkä kestä sitä, ettet pärjää Naisille. Kyllä 7 aineen kirjoittaminen loistoarvosanoin minun mittapuullani oli vaativa prosessi, kuten myös kauppiksen pääsykoe. Terveisiä Aallosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan vähän esimerkkiä. Itse lukion keskiarvo siinä kutosen hujakoilla (eipä paljoa napannut) ja kirjoituksista C:tä ja M:ää. Sitten päätin, että Helsingin oikis olisi hyvä jatkopaikka. Kirjoitusvuonna kävin kokeilemassa, minkälainen urakka homma on ja seuraavana kesänä sisään. Selvitin tutkinnon keskiarvolla 4.9 / 5.0 eli erinomaisesti.

Lukiomenestys ei siis lainkaan kyennyt ennustamaan menestystä yliopistossa. Kuitenkin ehdotetussa systeemissä esim. minulla ei olisi ollut mitään asiaa opiskelemään, sillä minut olisi leimattu ns. lahjattomaksi (evvk) lukion vuoksi. Pidän jo itseäni esimerkkinä siitä, miksi ehdotettu uudistus on järjetön.

Varmasti minunlaisia (usein varmaan poikia) on ollut lukuisia. Esim. Sauli Niinistöllä oli myös surkeat lukiopaperit. Lisäksi jos uudistus tulisi, niin monen opiskelupaikan sukupuolijakauma vinoutuisi pahasti. Esim. kun opiskelin oikiksessa, niin noin 70% oli tyttöjä. Jos väylä suljettaisiin tyystin minunlaisilta pojilta, joilla oli lukioaikana muutakin tekemistä kuin paahtaa arvosanoja, niin poikien osuudet esim. lääkiksessä ja oikiksessa laskisivat entisestään.

Tätäkö uudistuksessa tavoitellaan? Kyllä mielestänä jokaisen yliopiston tulisi saada täysin itsenäisesti päättää millä perusteelle opiskelijat valitaan. Onneksi nämä järjettömyydet eivät enää koske minua, mutta sääliksi käy jos tälläinen muutos tapahtuu.

Sinä oletkin niitä ihmisiä, joilla halutessaan olisi ollut kykyjä kirjoittaa paremmatkin paperit, mutta et viitsinyt panostaa.

Suurin osa täällä itkevistä on kuitenkin niitä, jotka eivät kyvyillään kovalla yritykselläkään saisi hyviä yo-papereita ja siksi uudistus on heille kauhistus. Varsinkin jos ei saa montaa kertaa käydä korottamassa arvosanoja, vaikka tuskin sekään heitä auttaisi.

No oikeustieteellisen keskiarvo 4.9/5 on kyllä aika hyvä paperi. Vai ovatko lukion todistukset ainoat "oikeat" paperit.

Ja joo ehkä olisin voinut saada paremmat lukiopaperit jos olisin halunnut, mutta olennainen kysymys on se miksi minun olisi pitänyt hiestä märkänä päntätä sellaisia lukionkursseja, jotka eivät minua pätkääkään kiinnostaneet? Pääsykokeeseen sain kerrankin opiskella aihetta, joka minua aidosti kiinnosti ja tulokset olivat sen mukaisia.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on E:n paperit, kaiken kaikkiaan kuusi eximiaa ja yksi laudatur. Olenko siis keskinkertainen? Eikö minun kuuluisikaan päästä hyvään opinahjoon, jos niin haluan? Ministeriö päättää onneksi puolestani.

kyllä sinä pääset yliopistoon tuolla kokoonpanolla, eihän kaikki laudaturit menee vain pariin kolmeen paikkaan. Sulla on mahikset nostaa ällään osa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan vähän esimerkkiä. Itse lukion keskiarvo siinä kutosen hujakoilla (eipä paljoa napannut) ja kirjoituksista C:tä ja M:ää. Sitten päätin, että Helsingin oikis olisi hyvä jatkopaikka. Kirjoitusvuonna kävin kokeilemassa, minkälainen urakka homma on ja seuraavana kesänä sisään. Selvitin tutkinnon keskiarvolla 4.9 / 5.0 eli erinomaisesti.

Lukiomenestys ei siis lainkaan kyennyt ennustamaan menestystä yliopistossa. Kuitenkin ehdotetussa systeemissä esim. minulla ei olisi ollut mitään asiaa opiskelemään, sillä minut olisi leimattu ns. lahjattomaksi (evvk) lukion vuoksi. Pidän jo itseäni esimerkkinä siitä, miksi ehdotettu uudistus on järjetön.

Varmasti minunlaisia (usein varmaan poikia) on ollut lukuisia. Esim. Sauli Niinistöllä oli myös surkeat lukiopaperit. Lisäksi jos uudistus tulisi, niin monen opiskelupaikan sukupuolijakauma vinoutuisi pahasti. Esim. kun opiskelin oikiksessa, niin noin 70% oli tyttöjä. Jos väylä suljettaisiin tyystin minunlaisilta pojilta, joilla oli lukioaikana muutakin tekemistä kuin paahtaa arvosanoja, niin poikien osuudet esim. lääkiksessä ja oikiksessa laskisivat entisestään.

Tätäkö uudistuksessa tavoitellaan? Kyllä mielestänä jokaisen yliopiston tulisi saada täysin itsenäisesti päättää millä perusteelle opiskelijat valitaan. Onneksi nämä järjettömyydet eivät enää koske minua, mutta sääliksi käy jos tälläinen muutos tapahtuu.

Mistä tämä naisvihasi kumpuaa?

Niiden joidenkin poikien kannattaisi tehdä lukiossa muutakin kuin laiskotella, niin ei olisi jatko-opiskelupaikan saamisen suhteen ongelmia.

Laiskat eivät ansaitse päästä yliopistoon, sukupuolesta ja riippumatta.

Taidat itse olla todellinen miesvihaaja. Näkeehän sen jo ennakkoasenteistasi ja erityisesti siitä, että et kestä oikeita faktoja.

Ja nimenomaan pääsykoehan ei sovellu laiskoille, sillä se on aika vaativa prosessi. Ne jotka eivät ole pääsykoetta selvittäneet eivät kyllä ansaitse jatko-opintoja. Lisäksi ulosantisi perusteelle, sinä et kyllä mitään vaativaa pääsykoetta ole varmasti koskaan selvittänyt.

Sinä olit lukiossa laiska, turha sitä on kiistää. Kertoo jotain sinusta ihmisenä. Etkä kestä sitä, ettet pärjää Naisille. Kyllä 7 aineen kirjoittaminen loistoarvosanoin minun mittapuullani oli vaativa prosessi, kuten myös kauppiksen pääsykoe. Terveisiä Aallosta.

Niin kertoo sen, että silloin kun jotain haluan, sen myös saan. Naiset ovat ihania (suurimmaksi osaksi) poislukien äärifeministit. Itse olen myös käynyt Aallon kauppiksen ja luin 3 viikkoa siihen rastiruutuun kokeeseen. Ei kyllä ollut mikään hääppönen rasti. Mutta tervetuloa vaan kokeilemaan oikiksen koetta.

Luen näitä vastauksia ja mietin että miksi kaiken pitää olla niin helppoa ja vapaata stressistä. Lukion ja YO-kokeet voi jo suorittaa just niin kuin itselle sopii ja kaikkea voi yrittää ja uusia niin kauan kunnes saa sellaiset tulokset joihin on tyytyväinen. Tämä vielä senkin jälkeen kun on saanut itse aikatauluttaa koko koulunkäyntinsä.

Minusta tämä on karhunpalvelus nuorille koska elämässä pitää pystyä toimimaan painekammiossa eikä yleensäkään saa valita vapaasti sitä mitä tekee ja millä tahdilla. Tätä olisi syytä oppia jo koulussa ettei se tule sitten yllätyksenä kun on jo aikuinen.

Vanhan jäärän silmin näyttää siltä että nuoret aikuiset voivat aika huonosti ja suuri osa ahdistuksesta johtuu siitä että yhtäkkiä on tilanteessa jossa kaikki ei menekään omilla ehdoilla - ei voi tehdä kaikkea mitä haluaa koska fyrkkaa on rajallisesti, pitää elää lasten ehdoilla, pitää asua vuokralla koska ei ole saanut säästettyä käsirahaa asuntoon, ei voi matkustella kun on vastuita, lomat täytyy pitää silloin kun ne on eikä silloin kuin saisi halvempia lomamatkoja, jne. - eikä kaikesta voikaan neuvotella.

Mielenkiintoinen uudistus näin alaa vaihtamassa olevalle. Yli 20 v sitten epäonnistuin yo-kokeessa. Elämä oli silloin yhtä painajaista. No jo, ysin lukion keskiarvolla sain M-paperit. Pääsin pääsykokeilla sisään haluamaani tiedekuntaan. Valmistuin ja nyt työelämässä 17 vuotta. Mutta mä oon ihan väärällä alalla. Nyt urani huipulla, ilman koulutusta tätä samaa on edessä seuraavat 25 vuotta, jos eläkeikä joskus koittaa.

Viime keväänä keksin, mitä haluan lukea, luin pääsykokeisiin työnohessa 5 viikkoa. Lukion matikkakin piti kerrata. Jäin opiskelupaikasta pisteen ( ja monen sijan) päähän. Olin ajatellut hakea ens keväänä uudestaan. Mutta ei, taidan mennäkin iltalukioon ja yo-kirjoituksiin. En koskaan uskonut, että se painajaismainen vuosi vaikuttaa tänne asti.

Vierailija kirjoitti:

Eli ne, joilla on huono todistus masentuu ja syrjäytyy, kun mahdollisuuksia huononnetaan entisestään. Otetaan vaikka lukiossa M:n paperit kirjoittanut henkilö, joka haluaisi lääkikseen. Uudistuksen (sekä tulevan lääketieteellisen alan yhteisvalinnan) tuloksena sisään pääsee esimerkiksi 75 % pelkällä todistuksella ja loput valitaan jonkinnäköisellä valintakokeella. Jos paikkoja on sata, niin jäljelle jää 35 paikkaa, joista saattaa kisata tuhatkin hakijaa, E:n papereilla tai huonommilla.

Yo-kokeet voi onneksi uusia kerran, mutta mitä jos juuri se kerta menee yhden pisteen verran mönkään ja laudaturin sijasta saa eximian. Ei tunnu hyvältä. Eikä varmasti rohkaise edes yrittämään.

Aikanaan poika kirjoitti syksyllä kemiasta E muttei ollut tyytyväinen ja keväällä kirjoitti L.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan vähän esimerkkiä. Itse lukion keskiarvo siinä kutosen hujakoilla (eipä paljoa napannut) ja kirjoituksista C:tä ja M:ää. Sitten päätin, että Helsingin oikis olisi hyvä jatkopaikka. Kirjoitusvuonna kävin kokeilemassa, minkälainen urakka homma on ja seuraavana kesänä sisään. Selvitin tutkinnon keskiarvolla 4.9 / 5.0 eli erinomaisesti.

Lukiomenestys ei siis lainkaan kyennyt ennustamaan menestystä yliopistossa. Kuitenkin ehdotetussa systeemissä esim. minulla ei olisi ollut mitään asiaa opiskelemään, sillä minut olisi leimattu ns. lahjattomaksi (evvk) lukion vuoksi. Pidän jo itseäni esimerkkinä siitä, miksi ehdotettu uudistus on järjetön.

Varmasti minunlaisia (usein varmaan poikia) on ollut lukuisia. Esim. Sauli Niinistöllä oli myös surkeat lukiopaperit. Lisäksi jos uudistus tulisi, niin monen opiskelupaikan sukupuolijakauma vinoutuisi pahasti. Esim. kun opiskelin oikiksessa, niin noin 70% oli tyttöjä. Jos väylä suljettaisiin tyystin minunlaisilta pojilta, joilla oli lukioaikana muutakin tekemistä kuin paahtaa arvosanoja, niin poikien osuudet esim. lääkiksessä ja oikiksessa laskisivat entisestään.

Tätäkö uudistuksessa tavoitellaan? Kyllä mielestänä jokaisen yliopiston tulisi saada täysin itsenäisesti päättää millä perusteelle opiskelijat valitaan. Onneksi nämä järjettömyydet eivät enää koske minua, mutta sääliksi käy jos tälläinen muutos tapahtuu.

Mistä tämä naisvihasi kumpuaa?

Niiden joidenkin poikien kannattaisi tehdä lukiossa muutakin kuin laiskotella, niin ei olisi jatko-opiskelupaikan saamisen suhteen ongelmia.

Laiskat eivät ansaitse päästä yliopistoon, sukupuolesta ja riippumatta.

Taidat itse olla todellinen miesvihaaja. Näkeehän sen jo ennakkoasenteistasi ja erityisesti siitä, että et kestä oikeita faktoja.

Ja nimenomaan pääsykoehan ei sovellu laiskoille, sillä se on aika vaativa prosessi. Ne jotka eivät ole pääsykoetta selvittäneet eivät kyllä ansaitse jatko-opintoja. Lisäksi ulosantisi perusteelle, sinä et kyllä mitään vaativaa pääsykoetta ole varmasti koskaan selvittänyt.

Sinä olit lukiossa laiska, turha sitä on kiistää. Kertoo jotain sinusta ihmisenä. Etkä kestä sitä, ettet pärjää Naisille. Kyllä 7 aineen kirjoittaminen loistoarvosanoin minun mittapuullani oli vaativa prosessi, kuten myös kauppiksen pääsykoe. Terveisiä Aallosta.

Kauppiksen pääsykoe ei oo vaativa. Rasti ruutuun. Verrattuna moneen muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi sallia sisäänpääsy melkein kaikilta ja pudottaa 1. vuoden aikana ne joilla ei ole edellytyksiä jatkaa. Näin siis Euroopassa yleisesti.

Tätä hoetaan, muttei kukaan kerro, mitä niille pudonneille tapahtuu sen jälkeen. Lakkaavatko he olemasta olemassa? Vai otetaanko asenne, ettei haittaa vaikka syrjäytyvät tuon yhden opiskeluvuoden jälkeen, kun kerran olivat niin tyhmiä, etteivät pärjänneet? 

Ihan sama periaate toimii heidän pudottamisessaan kuin pääsykokeidenkin kautta, eli erot arvosanoissa revitään vaikka tuhannesosan mukaan.

Joku voi pärjätä huonosti pääsykokeissa stressin takia, joku toinen taas ensimmäisessä tentissä kouluun pääsyn jälkeen. Mitä eroa niillä loppujen lopuksi on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan järjetöntä laittaa ihmiset valitsemaan uransa siinä iässä kun heitä kiinnostaa kaikista vähiten oma uransa. Täysi-ikäisyys, ensimmäiset seksikokemukset jne. Aika hankalaa motivoitua opiskelemaan kun se ei tunnut tuossa elämän vaiheessa yhtään tärkeältä. 

Naisethan tästä hyötyvät taas kun kehittyvät miehiä nopeammin ja ovat tunnollisempia opiskelijoita. 

Toisaalta pakkohan tämän seurauksena on lisätä mahdollisuuksia parantaa arvosanoja. Tämä taas tulee vaikeuttamaan laudaturin kirjoittamista kun tulostaso nousee. Tämän seurauksena kai lisätään kiintiöitä ja tästä taas seuraa, että "aikuispuolen" haussa vaaditaan ihan järjettömiä todistuksia, että päästään sisään. Mitä sitten kun kaikilla lääkikseen hakevilla on pelkkää ällää? Jo nyt suurella osalla on erittäin hyvät todistukset ja niiden perusteella erottelu voi olla hankalaa. 

Mielestäni parempi tapa olisi ollut luopua yo-kokeesta ja päättää lukio pääsykokeisiin, jotka ovat kaikille avoimet joka vuosi. Pääsykokeet tulisi tehdä pääasiassa lukion materiaalin pohjalta.

Täsmälleen samaa mieltä. Lisäksi kannatan sekä yläasteelle että lukioon samantyylisiä, valtakunnallisia kokeita (joku yleinen koepankki ja yhteinen arvosteluasteikko), että saadaan todistusten arvosanoja yhtenäistettyä. Siis kaikkien ei tarvitse tehdä täsmälleen samaa koetta, mutta että joka kurssista olisi olemassa tietynlainen koe, jonka kaikki sitten tekisivät ja se arvosteltaisiin samoilla perusteilla kaikkialla. Minusta oli todella järkyttävä uutinen tuo, että toisen koulun ysi voi olla toisen koulun kutonen, ja näillä todistuksilla sitten haetaan toisen asteen kouluihin.

ainoastaan mitä kirjoittaa ja nehän on kaikille samat siis arvostelut.. 

Nyt en kyllä ihan tajunnut sun viestiä? Selitätkö vähän paremmin?

yo kirjoitukset ratkaisisi ei todistusta mukaan.

Jo oman nuoruuden aikana sanottiin, että turha edes kuvitella parilla ällällä ja eximialla pääsevänsä haluttuun opinahjoon. Älliä olisi pitänyt olla kaikki aineet ja ne pääsykokeet.

Suomi on korkean koulutuksen maa. Sitten tänne tulee joku oman elämänsä sankari läpsytellen Arabiasta, joka kuvittelee pystyvänsä samaan omasta ties mistä koulutuksesta. Niillä on eroja. Poliitikot suhmuroivat, että nakkikioskin ja siivoajan hommiin vaan, vaikka luvataan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No otetaan vähän esimerkkiä. Itse lukion keskiarvo siinä kutosen hujakoilla (eipä paljoa napannut) ja kirjoituksista C:tä ja M:ää. Sitten päätin, että Helsingin oikis olisi hyvä jatkopaikka. Kirjoitusvuonna kävin kokeilemassa, minkälainen urakka homma on ja seuraavana kesänä sisään. Selvitin tutkinnon keskiarvolla 4.9 / 5.0 eli erinomaisesti.

Lukiomenestys ei siis lainkaan kyennyt ennustamaan menestystä yliopistossa. Kuitenkin ehdotetussa systeemissä esim. minulla ei olisi ollut mitään asiaa opiskelemään, sillä minut olisi leimattu ns. lahjattomaksi (evvk) lukion vuoksi. Pidän jo itseäni esimerkkinä siitä, miksi ehdotettu uudistus on järjetön.

Varmasti minunlaisia (usein varmaan poikia) on ollut lukuisia. Esim. Sauli Niinistöllä oli myös surkeat lukiopaperit. Lisäksi jos uudistus tulisi, niin monen opiskelupaikan sukupuolijakauma vinoutuisi pahasti. Esim. kun opiskelin oikiksessa, niin noin 70% oli tyttöjä. Jos väylä suljettaisiin tyystin minunlaisilta pojilta, joilla oli lukioaikana muutakin tekemistä kuin paahtaa arvosanoja, niin poikien osuudet esim. lääkiksessä ja oikiksessa laskisivat entisestään.

Tätäkö uudistuksessa tavoitellaan? Kyllä mielestänä jokaisen yliopiston tulisi saada täysin itsenäisesti päättää millä perusteelle opiskelijat valitaan. Onneksi nämä järjettömyydet eivät enää koske minua, mutta sääliksi käy jos tälläinen muutos tapahtuu.

Kauppiksen

Mistä tämä naisvihasi kumpuaa?

Niiden joidenkin poikien kannattaisi tehdä lukiossa muutakin kuin laiskotella, niin ei olisi jatko-opiskelupaikan saamisen suhteen ongelmia.

Laiskat eivät ansaitse päästä yliopistoon, sukupuolesta ja riippumatta.

Taidat itse olla todellinen miesvihaaja. Näkeehän sen jo ennakkoasenteistasi ja erityisesti siitä, että et kestä oikeita faktoja.

Ja nimenomaan pääsykoehan ei sovellu laiskoille, sillä se on aika vaativa prosessi. Ne jotka eivät ole pääsykoetta selvittäneet eivät kyllä ansaitse jatko-opintoja. Lisäksi ulosantisi perusteelle, sinä et kyllä mitään vaativaa pääsykoetta ole varmasti koskaan selvittänyt.

Sinä olit lukiossa laiska, turha sitä on kiistää. Kertoo jotain sinusta ihmisenä. Etkä kestä sitä, ettet pärjää Naisille. Kyllä 7 aineen kirjoittaminen loistoarvosanoin minun mittapuullani oli vaativa prosessi, kuten myös kauppiksen pääsykoe. Terveisiä Aallosta.

Niin kertoo sen, että silloin kun jotain haluan, sen myös saan. Naiset ovat ihania (suurimmaksi osaksi) poislukien äärifeministit. Itse olen myös käynyt Aallon kauppiksen ja luin 3 viikkoa siihen rastiruutuun kokeeseen. Ei kyllä ollut mikään hääppönen rasti. Mutta tervetuloa vaan kokeilemaan oikiksen koetta.

Kauppiksen pääsykoe kalpenee lääkiksen ja oikkikseen verrattuna siihen samaan kööriin myös psykologia vain 5 pros pääsee.

En jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta onko joku jo huomauttanut, että YO-arvosanojen vetäminen Gaussin käyrälle lopetettiin jo jokunen vuosi sitten? Nykyään siis saa helpommin niitä Laudatureita kuin esim. 2007, jolloin itse kirjoitin.

Useampi kaveri vaihtoi opintoalaa nuorempana, kun ei kokenut omakseen. Kaikki eivät kypsy samaan aikaan. Osa on kertonut myöhemmin, että sattumalta osui oikeaan.

Noita ulkkareiden CV:eitä lukiessa saa nauraa lähinnä, kun vertaa suomalaisiin hakijoihin. Olisivat opetelleet edes formaatin länsimaissa.

Tai voittehan te kokeilla onneanne. Osaan kaiken. :D

Ainakin Euroopassa on raaka pudotuspeli useammassa maassa. Opiskelupaikan kyllä saa, mutta sitten pitääkin pärjätä. Joku lääkäri tai opettaja voi saada lemput ihan loppuvaiheessa, eikä valmistu.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea koko kekustlua joten voi olla, että tämä on jo tässäkin keskustelussa todettu kun tsekin olen ääntä ptänyt parista tähän uudistukseeen liityvästä asiasta aiemminkin. Eli sanottakoon ne "taas" tässäkin. 1. Lukiot eivät Suomessa ole lähtökohtaisesti samantasosisia paikkoja, vaikka ylioppilaskokeet ovat kaikille samat. Mutta taloudellisilta resursseiltaan ja voimavaroiltaan lukiot eivät ole samantasoisia. -Toki voidaan sanoa, että nuori voi halutessaan valita ihan minkä hyvänsä lukion, jos vain on tarpeeksi etevä ja kyvykäs.

Totta. Mutta silloinkin mielestäni tasa-arvoisuus eri oppilaiden välillä järkkyy. On eri asia  jatkaa lukiossa (tai yhtälailla ammattikoulusssa) huoltajien valvovien silmien alla ja huolehtiessa arjen rullaamisesta, kuin joutua kantamaan 16 vuotiaasta lähtien vastuu kokonaan arjen sujumisesta ja tämän lisäksi vielä (lähes) kaikesta muustakin yksin. Varmasti moni nuori kyllä selviää ja aina ei ole realistisia vaihtoehtojakaan, mutta jos ja kun alleviivaan nyt tasa-arvoa ja lähtökohtia menestyä opinnoissa, niin luulen, että paremmat edellytykset pärjäämiselle on niillä nuorilla, jotka voivat keskittyä opintoihinsa ja mieluisiin harrastuksiinsa huoltajien vastatessa yleisesti arjen sujumisesta, kuten nyt vaikka siitä, että kotona on aina ruokaa, nuoren ei tarvitse välittää vuokran saati vesi tai  sähkölaskun maksamisesta. Oma arvonsa on silläkin, että nuorella on fyyssesti läsnä  joku jolle purkaa tuntemuksiaan luottamuksellisesti. Tietysti nuorella on myös oikeus omaan yksityisyyteen; kaikista asioista nuoren ei tarvitse ripittäytyä ja uskoutua vanhemmilleen,

Pääsykokeiden laajamittaisesta poistamisesta juhlinevat todennäköisesti vain erilaisia valmennus ja preppauskurseja järjestäjät. Koska jos aiemmin jäjestettiin lähinnä ykstittäsiä koulutusalojen pääsykokeita koskevia kursseja, niin tulevaisuudessa varmasti tullaan myymään entistä enemmän yksittäsiä l(ukio)aineita koskevia kursseja ja preppaus -toimintaa. Essimerkki jos ennen riitti, että kävi vaikka sitten lääkiksen valmennuskurssin. - niin tulevaisuudessa myydäään erilliset kurssit (mm.)  biologiasta, kemiasta, fysiiikasta matematiikasta.(..) , jotta saattaisi kirjoitaa näistä mahd. hyvät arvosanat. - Joilden perusteella sitten ratkaistaan se saako opiskelupaikkaa vai ei.  - - Ei kai kukaan tosissaan usko, että valmennuskurssitoiminta voitaisiin tehdä laittomaksi toiminnaksi.  

        

En usko että preppauskurssien järjestäjät juhlivat.

Lukiossa tuen saa opettajilta.

Nykysysteemissä pääsykokeikiisiin lukemiseen saa tukea vain niiltä kursseilta ja ne kenellä on vara ostaa kurssi saavat opiskelupaikan. Monella kurssilla on jopa rahat-takaisin-takuu. Jos ei saa opiskelupaikkaa niin kurssimaksun saa takaisin. Niillä kursseilla opetetaan mm.se miten kokeen kysymyksiin kannattaa vastata että saa paremmat pisteet. Silläkin niissä nimittäin on merkitystä että osaa kirjoittaa oikealla tavalla. Helpompi päästä sisään jos osaa kirjoittaa "akateemisella tavalla" (siitä olen joskus nähnyt tutkimuksiakin).

Näillä kursseilla varmistetaan hienosti että akateeminen ura aukeaa varakkaille ja akateemisten perheiden lapsille.

Osa pääsee toki myös ilman kursseja sisälle, mutta silti kursseilla on iso merkitys ja ne varmasti osaltaan selittävät miksi tässä hirveän tasa-arvoisessa maassa koulutustaso periytyy niin kovin vahvasti.

Köyhän duunariperheen lapsen tie yliopistoon on vaikeampi kuin varakkaan tai akateemisen perheen lapsen. Itse en päässyt lainkaan kun ei ollut varaa valmennuskursseihin. Koulukavereista pääsivät kaikki jotka olivat käyneet valmennuskurssit ja vain pieni osa niistä jotka eivät käyneet kursseja.

Yo-kokeet ovat valtakunnalliset ja kaikki halukkaat saavat ohjauksen niihin lukiossa opettajilta. Niitä ei arvostella pärstäkertoimella (sellaistakin joku epäili) ja ohjausta niihin saa ilman erikseen maksettavia kursseja.

Lukiossa lukematta kymppejä vedelleet lahjakkaat, korkean äo:n ihmiset ovat yleensä juuri niitä, jotka menevät heittämällä pääsykokeistakin sisään. Seiskan oppilaiden on vaikea hyväksyä tätä. Joten se on ihan sama valitaanko opiskelijat pääsykokeella vai yo-todistuksella, parhaat pääsevät kuitenkin.