Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä
16.08.2017 |
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html
Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.
Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No otetaan vähän esimerkkiä. Itse lukion keskiarvo siinä kutosen hujakoilla (eipä paljoa napannut) ja kirjoituksista C:tä ja M:ää. Sitten päätin, että Helsingin oikis olisi hyvä jatkopaikka. Kirjoitusvuonna kävin kokeilemassa, minkälainen urakka homma on ja seuraavana kesänä sisään. Selvitin tutkinnon keskiarvolla 4.9 / 5.0 eli erinomaisesti.
Lukiomenestys ei siis lainkaan kyennyt ennustamaan menestystä yliopistossa. Kuitenkin ehdotetussa systeemissä esim. minulla ei olisi ollut mitään asiaa opiskelemään, sillä minut olisi leimattu ns. lahjattomaksi (evvk) lukion vuoksi. Pidän jo itseäni esimerkkinä siitä, miksi ehdotettu uudistus on järjetön.
Varmasti minunlaisia (usein varmaan poikia) on ollut lukuisia. Esim. Sauli Niinistöllä oli myös surkeat lukiopaperit. Lisäksi jos uudistus tulisi, niin monen opiskelupaikan sukupuolijakauma vinoutuisi pahasti. Esim. kun opiskelin oikiksessa, niin noin 70% oli tyttöjä. Jos väylä suljettaisiin tyystin minunlaisilta pojilta, joilla oli lukioaikana muutakin tekemistä kuin paahtaa arvosanoja, niin poikien osuudet esim. lääkiksessä ja oikiksessa laskisivat entisestään.
Tätäkö uudistuksessa tavoitellaan? Kyllä mielestänä jokaisen yliopiston tulisi saada täysin itsenäisesti päättää millä perusteelle opiskelijat valitaan. Onneksi nämä järjettömyydet eivät enää koske minua, mutta sääliksi käy jos tälläinen muutos tapahtuu.
Mistä tämä naisvihasi kumpuaa?
Niiden joidenkin poikien kannattaisi tehdä lukiossa muutakin kuin laiskotella, niin ei olisi jatko-opiskelupaikan saamisen suhteen ongelmia.
Laiskat eivät ansaitse päästä yliopistoon, sukupuolesta ja riippumatta.Taidat itse olla todellinen miesvihaaja. Näkeehän sen jo ennakkoasenteistasi ja erityisesti siitä, että et kestä oikeita faktoja.
Ja nimenomaan pääsykoehan ei sovellu laiskoille, sillä se on aika vaativa prosessi. Ne jotka eivät ole pääsykoetta selvittäneet eivät kyllä ansaitse jatko-opintoja. Lisäksi ulosantisi perusteelle, sinä et kyllä mitään vaativaa pääsykoetta ole varmasti koskaan selvittänyt.
Sinä olit lukiossa laiska, turha sitä on kiistää. Kertoo jotain sinusta ihmisenä. Etkä kestä sitä, ettet pärjää Naisille. Kyllä 7 aineen kirjoittaminen loistoarvosanoin minun mittapuullani oli vaativa prosessi, kuten myös kauppiksen pääsykoe. Terveisiä Aallosta.
Kauppiksen pääsykoe ei oo vaativa. Rasti ruutuun. Verrattuna moneen muuhun.
Vrt. vaikka kirjoita tiivistetty versio luetusta kirjasta. Ennen kuin on opetettu, miten se pitäisi tulkita toisten mukaan. Omia versioita ei saa esittää. Mikä oli toisen kirjan taulukon alakirjoitus? Muista sivu. Joko kelpaa tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tulee sähköiset yo-kokeet eaim matematiikkaan. Tälläkin hetkellä esim. Otaniemessä opiskelevilla on olemattomat tvt-taidot. Matematiikkaa kyllä osataan, mutta tietokoneiden ja ohjelmistojen käytön kanssa on ongelmia.
Nyt suunnataan matematiikan opetusta oikeaan suuntaan. Voi keskittyä oleelliseen, kun voi helpot perustehtävät tehdä suoraan ohjelmistoilla. Nyt on vain tärkeää oppia löytämään oikeat valikot ohjelmista ja tarvittavat syntaksit.
Hyvä suunta tietyille aloille, mutta kaikkeen ei sovi.
Ensin pitää laulaa kuorolaulua, ennen kuin pääsee ns. pätevänä kertomaan omia näkemyksiään. Sitten ne hyväksytään.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tulee sähköiset yo-kokeet eaim matematiikkaan. Tälläkin hetkellä esim. Otaniemessä opiskelevilla on olemattomat tvt-taidot. Matematiikkaa kyllä osataan, mutta tietokoneiden ja ohjelmistojen käytön kanssa on ongelmia.
Nyt suunnataan matematiikan opetusta oikeaan suuntaan. Voi keskittyä oleelliseen, kun voi helpot perustehtävät tehdä suoraan ohjelmistoilla. Nyt on vain tärkeää oppia löytämään oikeat valikot ohjelmista ja tarvittavat syntaksit.
Heh, heh...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.
No kansainvälisesti Suomen järjestelmää ihmetellään kyllä suuresti, ilmeisesti missään toisessa maassa ei ole Suomen kaltaista pääsykoerumbaa. Joten kyllä järjestelmä kaipaa korjaamista, mutta mikä olisi oikea tapa, niin sitä en osaa sanoa. Ehkä 1. opiskeluvuoden jälkeen tapahtuva karsinta olisi hyvä malli, tämä on ainakin Saksassa käytössä.
Muissa maissa nuoret voi opiskella vuoden tai kaksi hukkaan eli viettää aikaansa yliopistossa. Sieltä kun putoaa, voi taas hakeutua uudelle alalle ja viettää vaikka 20 vuotta eri yliopistoissa. Suomalaiset järkyttyvät Saksan 600 opiskelijan luennoista.
Ei se ole sen enempää hukkaan heitettyä aikaa kuin välivuosi joka pidetään kun ei pärjännytkään pääsykokeissa.
Siellä yliopistossa joka tapauksessa oppii enemmän kuin työttömänä maailman menoa itseksensä ihmetellessä.
Hassua sinänsä että nyt moni kokee että lukio muuttuisi stressaavammaksi.
Eikö se pääsykoe muka ole stressaava. Yhdestä kokeesta kiinni koko tulevaisuus.
Vuoden päästä voi yrittää uudestaan ja jos ei sittenkään onnistu niin taas on vuosi odotettava.
Ja ne helvetin pääsykoekirjat. Itse en onnistunut edes saamaan niitä kirjoja. Ei ollut varaa ostaa ja kirjastosta en ehtinyt saamaan. Ne jotka olivat ehtineet lainaamaan kirjat pitivät ne pääsykokeisiin asti. Kirjastossa eivät voineet kuin valitella että ei ole kirjoja palautettu useista kehotuksista huolimatta.
Niistä kirjoista oli pahempi kilpailu kuin hullujen päivien rajoitetuista suosikkituotteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä tässä kaadetaan nuoren niskaan liikaa vastuuta liian varhain. Käytännössä jo lukion alussa pitäisi tietää, jos haluaa niille aloille joille on vaikea päästä. Koko lukion oppimäärän pänttäys lukion viimeisenä vuotena ei ole enää realistista. Jo 15-16 vuotiaan pitäisi osata ottaa täysi vastuu tulevaisuudestaan ja rajoittaa kavereiden ja harrastuksien viemää aikaa jos mielii päästä myöhemmin elämässä eteenpäin. Tämä tulee suosimaan erityisesti tyttöjä ja vääristämään sukupuolijakaumaa entisestään.
On vietetty aikaa ulkomailla yliopistoilla. Järkytyin lähinnä systeemin brutaliteetista sen putoamisen suhteen. Melkoinen leikkuri. Toki Suomessakaan ei saa enää loputtomiin haahuilla korkeakouluissa elämäntapaopiskelijana, mutta olisi nostanut verenpainetta, jos olisi pitänyt jännittää jatkuvasti, meneekö seuraava koetentti läpi vai oliko se tässä? Mitäs sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Euroopassa on raaka pudotuspeli useammassa maassa. Opiskelupaikan kyllä saa, mutta sitten pitääkin pärjätä. Joku lääkäri tai opettaja voi saada lemput ihan loppuvaiheessa, eikä valmistu.
Eikö se oo opintojen alussa niin että huonot tippuu alkuvaiheessa
Aikuisten aivot ovat keskimäärin kehittyneet täysikasvuiseksi 25-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Euroopassa on raaka pudotuspeli useammassa maassa. Opiskelupaikan kyllä saa, mutta sitten pitääkin pärjätä. Joku lääkäri tai opettaja voi saada lemput ihan loppuvaiheessa, eikä valmistu.
Eikö se oo opintojen alussa niin että huonot tippuu alkuvaiheessa
Osa kyllä, osa ei. Mutta niillä oli ihan valtava paine siellä. Vielä mietintä, oliko oikea ala vai ei.
Edelleenkään kaikki eivät voi saada ällää. Se yksikin E, jota et edes uusinnassa saanut korotettua L:ksi, voi pilata mahdollisuudet päästä ikinä haluamaasi kouluun.
Ilmeisesti tänne halutaankin lisää masentuneita fiksuja nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistossa on linjoja että ei kaikki ällät pyri sinne.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa lukematta kymppejä vedelleet lahjakkaat, korkean äo:n ihmiset ovat yleensä juuri niitä, jotka menevät heittämällä pääsykokeistakin sisään. Seiskan oppilaiden on vaikea hyväksyä tätä. Joten se on ihan sama valitaanko opiskelijat pääsykokeella vai yo-todistuksella, parhaat pääsevät kuitenkin.
No höpöhöpö. Oikeasti vain pieni osa lahjakkaistakaan saa enää lukiotasolla kymppejä täysin lukematta. Kyllä ne ällän ylioppilaat ovat lähes poikkeuksetta niitä jotka ovat tehneet opintomenestyksen eteen töitä. Sitten on se porukka joka on lahjakasta, mutta hurjimman teini-iän pyörityksessä pistää pari vuotta ranttaliksi kavereiden, harrastusten ja vastakkaisen sukupuolen parissa. Täysi-ikäisenä tulee sitten järkeä ja vastuuntuntoa päähän ja lukeminen alkaisi taas maistumaan. Näitä ei nyt sitten näemmä enää haluta korkeakouluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi omat nuoret ehti päästä opiskelemaan. Ei ole tuotakaan murhetta.
Tämä on loistava uudistus, paristakin syystä:
1. polku: peruskoulu-lukio-korkeakouluopinnit saadaan mahdollisimman saumaattomaksi. Kansantalouden kannalta parasta on saada ihmiset opiskelemaan ilman mitään välivuosia. Tämä mahdollistaisi sen, että ihminen on koulutettuna työmarkkinoiden käytettävissä n. 25 vuotiaana. Tällöin n.40 vuoden työura on mahdollinen ja ja järkevä.
2. tämä motivoi ellei suorastaan pakota opiskelemaan lukiossa. Lukiossa ei enää voi hengailla kolmea vuotta, vaan on oikeasti tehtävä töitä tulevaisuuden eteen. Tämä on vain ja ainoastaan positviininen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.
No kansainvälisesti Suomen järjestelmää ihmetellään kyllä suuresti, ilmeisesti missään toisessa maassa ei ole Suomen kaltaista pääsykoerumbaa. Joten kyllä järjestelmä kaipaa korjaamista, mutta mikä olisi oikea tapa, niin sitä en osaa sanoa. Ehkä 1. opiskeluvuoden jälkeen tapahtuva karsinta olisi hyvä malli, tämä on ainakin Saksassa käytössä.
Muissa maissa nuoret voi opiskella vuoden tai kaksi hukkaan eli viettää aikaansa yliopistossa. Sieltä kun putoaa, voi taas hakeutua uudelle alalle ja viettää vaikka 20 vuotta eri yliopistoissa. Suomalaiset järkyttyvät Saksan 600 opiskelijan luennoista.
Ei se ole sen enempää hukkaan heitettyä aikaa kuin välivuosi joka pidetään kun ei pärjännytkään pääsykokeissa.
Siellä yliopistossa joka tapauksessa oppii enemmän kuin työttömänä maailman menoa itseksensä ihmetellessä.Hassua sinänsä että nyt moni kokee että lukio muuttuisi stressaavammaksi.
Eikö se pääsykoe muka ole stressaava. Yhdestä kokeesta kiinni koko tulevaisuus.
Vuoden päästä voi yrittää uudestaan ja jos ei sittenkään onnistu niin taas on vuosi odotettava.Ja ne helvetin pääsykoekirjat. Itse en onnistunut edes saamaan niitä kirjoja. Ei ollut varaa ostaa ja kirjastosta en ehtinyt saamaan. Ne jotka olivat ehtineet lainaamaan kirjat pitivät ne pääsykokeisiin asti. Kirjastossa eivät voineet kuin valitella että ei ole kirjoja palautettu useista kehotuksista huolimatta.
Niistä kirjoista oli pahempi kilpailu kuin hullujen päivien rajoitetuista suosikkituotteista.
Minä ostin ne kirjat. Luin moneen kertaan. Merkkaustusseilla ja alleviivaten. Vaikka tulin viihteeltä kavereiden kanssa, luin taksissa. Ihmetteli kuskikin, miten jaksan olla niin ahkera. Pääsin sisään.
Minulla on 5 laudaturia ja yksi eximia 15 vuoden takaa. Voinko jatkossa kävellä suoraan oikikseen tai lääkikseen sisään? Luin pitkän matematiikan (siitä eximia) ja reaalissa kirjoitin biologian, maantiedon ja kemian. Vai pääsevätköhän vain nykyisen reaalin kirjoittaneet suoraan sisään?
Aikuiset yrittävät saada teinejä tekemään työtä. :D Osa osaa, osa ei, osa ei halua. Määrää siinä tuota laumaa syrjäytymään työttömyyskortistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa lukematta kymppejä vedelleet lahjakkaat, korkean äo:n ihmiset ovat yleensä juuri niitä, jotka menevät heittämällä pääsykokeistakin sisään. Seiskan oppilaiden on vaikea hyväksyä tätä. Joten se on ihan sama valitaanko opiskelijat pääsykokeella vai yo-todistuksella, parhaat pääsevät kuitenkin.
No höpöhöpö. Oikeasti vain pieni osa lahjakkaistakaan saa enää lukiotasolla kymppejä täysin lukematta. Kyllä ne ällän ylioppilaat ovat lähes poikkeuksetta niitä jotka ovat tehneet opintomenestyksen eteen töitä. Sitten on se porukka joka on lahjakasta, mutta hurjimman teini-iän pyörityksessä pistää pari vuotta ranttaliksi kavereiden, harrastusten ja vastakkaisen sukupuolen parissa. Täysi-ikäisenä tulee sitten järkeä ja vastuuntuntoa päähän ja lukeminen alkaisi taas maistumaan. Näitä ei nyt sitten näemmä enää haluta korkeakouluihin.
Juuri näin. Koko lukioajan olin olosuhteiden pakosta töissä illat ja viikonloput. Lukematta sain kursseista 8-10, mutta koska myös sen lukuloman olin töissä ennen kirjoituksia, en yltänyt kun muutamaan ällään. Ja ihan rehellisesti voin myöntää, että käsittelin myös pirstoutunutta lapsuutta tuon ajan. Tiesin kyllä melko varhain haluavani oikeustieteelliseen, mutta ei minulla olisi ollut henkisiä resurssejakaan panostaa lukio-opintoihin riittävän pitkäjänteisesti. Sisään pääsin henkisesti tasapainoisena toisella yrittämällä. Väliajat tein töitä ja opiskelin avoimessa. Jos tasa-arvoa haetaan niin pääsykokeiden poistaminen olis ihan vihoviimeinen tikki. Oikiksen suoritin muuten erinomaisin arvosanoin, joten minään heikompana aineksena en suostu itseäni pitämään.
Alue: Aihe vapaa
Onneksi tulee sähköiset yo-kokeet eaim matematiikkaan. Tälläkin hetkellä esim. Otaniemessä opiskelevilla on olemattomat tvt-taidot. Matematiikkaa kyllä osataan, mutta tietokoneiden ja ohjelmistojen käytön kanssa on ongelmia.
Nyt suunnataan matematiikan opetusta oikeaan suuntaan. Voi keskittyä oleelliseen, kun voi helpot perustehtävät tehdä suoraan ohjelmistoilla. Nyt on vain tärkeää oppia löytämään oikeat valikot ohjelmista ja tarvittavat syntaksit.