HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 5 laudaturia ja yksi eximia 15 vuoden takaa. Voinko jatkossa kävellä suoraan oikikseen tai lääkikseen sisään? Luin pitkän matematiikan (siitä eximia) ja reaalissa kirjoitin biologian, maantiedon ja kemian. Vai pääsevätköhän vain nykyisen reaalin kirjoittaneet suoraan sisään?

Et voi. Iso pyörä hanke ja uudistukset. Et olisi päässyt ennenkään. Vuosi taisi olla aikaraja noille papereille, että hyväksyttiin. Riippuen oppilaitoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieno homma. Olin lukioaikoina masentunut, koska hyvä ystäväni menehtyi ja mua kiusattiin, tai ehkä ennemminkin syrjittiin, koulussa. Kaiken lisäksi sairastuin noina aikoina syömishäiriöön. Keskiarvoksi tuli sitten sellainen noin 8 ja M:n paperit, ei huonot varmaan monenkaan mielestä, mutta itselleni todellinen rimanalitus, sillä en lukenut kokeisiin enkä etenkään kirjoituksiin juuri ollenkaan. Jos olisin edes hieman panostanut, olisin taatusti saanut paremmat arvosanat, sillä lukupäätä mulla on. Suurin energia vain noina aikoina meni siihen, että pääsin sängystä ylös ja pystyin olemaan itkemättä koulupäivän ajan.

Nykyään olen tervehtynyt ja opiskelen kolmatta vuotta humanistisella alalla. Nyt kuitenkin olen ruvennut kertailemaan lukion fysiikoita ja kemioita, lääkärihaave kolkuttelee taas takaraivossa. Tarkoitus oli, että haen tulevana keväänä ensimmäistä kertaa sille alalle, jolle huonoitsetuntoisena ja masentuneena aiemmin ajattelin olevani liian huono. Lääkikseen siis. Jos tällainen uudistus todella nyt tulisi, niin saisin näiden mun keskinkertaisten paperien takia unohtaa koko homman. Tokihan voin alkaa korotella kaikkia aineita, siitä tulee varmasti varsin mukava prosessi...

Ei tuollaista itkeskelevää, mielenterveysongelmaista vätystä ainakaan minun lääkärikseni, kiitos.

Lääkiksen pääsykokeessa kysytään kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Jos et osaa ko. aineita koskeviin kysymyksiin vastata yo-kokeessa, niin ei se sen paremmin suju pääsykokeessakaan.

Olipas retardi provoviesti. Että jos on teini-ikäisenä ollut masennusta niin ei sovellu lääkäriksi. Juuh.

ps. Jos olisit ikinä katsonut millainen lääkiksen pääsykoe on, niin tietäisit, ettei fysiikasta, kemiasta ja biologiasta ällien kirjoittaminen todellakaan takaa pääsykoemenestystä. Siinä vaaditaan todella paljon omaa opiskelua vielä päälle.

Nimenomaan. Jos ei edes ne lukion helpot ke/fy/bi suju, niin miksi paljon vaativamnat aineistot noissa aineissa sujuisivat sen paremmin. Eivät suju. Ymmärtäkää omat älylliset rajanne, ei kaikista voi tulla lääkäreitä, lähihoitajiakin tarvitaan.

"Jos ei edes ne lukion helpot fy/ke/bi suju"... Onko joku sanonut, ettei ne suju? Olen tuon alkuperäisen viestin kirjoittaja ja kerroin, että kirjoitin M:ää ja keskiarvo oli 8 eli siis niistä biologiasta, fysiikasta ja kemiastakin sain kasia ja ysiä eli hyviä numeroita siihen nähden, että elin elämäni siihen mennessä rankointa aikaa ja panostin enemmän muihin aineisiin, koska olin täysin pihalla siitä, mitä kannattaisi tehdä. En pienessä mielessänikään voinut kuvitella joskus hakevani lääkikseen, sillä opo ja äiti jankkasivat et mun paikka ois ehdottomasti kieliä lukemassa yliopistossa, kun kerran kielissä olin 10:n arvoinen. Sinne sitten päädyin ja vasta nyt on todellinen into ja panostus noita luonnontieteitä kohtaan herännyt, kun olen terve ja jaksan lukea ja laskea toisin kuin teini-iän sekavina aikoina. Olen ymmärtänyt, että mulla ihan oikeasti olisi rahkeet päästä sinne lääkikseenkin eikä enää kiinnosta äidin tai muidenkaan painostus.

Mun kaltaisia tapauksia on taatusti todella paljon. Lääkäri ja moni muukin ammatti, vaikka nyt esimerkiksi psykologi, opettaja jne., ovat sellaisia, että luullakseni suurin osa pärjäisi noilla aloilla paremmin hieman vanhempana ja elämää nähneenä kuin suoraan lukiosta tulleena.

Masennukseni takia rämmin lukion läpi alisuoriutuen tasooni nähden. Nyt välivuosia kertynyt jo 4 ja yliopistoon pääsemistä vaikeutetaan vielä entisestään!

Vierailija kirjoitti:

Yliopistossa on linjoja että ei kaikki ällät pyri sinne.

Joo. Vanhoja poistettu. Uusia tullut. Joku somalin tulkkaus esim. Uudet kaverit eivät vielä puhu suomea, mutta haluavat tänne silti. Veronmaksajat kustantavat senkin lystin. Ja tämä on taivahan tosi. Valitettavasti.

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään kaikki eivät voi saada ällää. Se yksikin E, jota et edes uusinnassa saanut korotettua L:ksi, voi pilata mahdollisuudet päästä ikinä haluamaasi kouluun.

Ilmeisesti tänne halutaankin lisää masentuneita fiksuja nuoria.

Yo-kokeessa peräti 5% saa L:n ja siinä on varaa tehdä paljon virheitä ja silti pisteet riittävät laudaturiin, mikä vastaa vain yhdeksikön arvoista normikoesuorituksen tasoa. Kahdeksikon tasoisella suorituksella 15% saa sen eximian. E ei siis todellakaan ole kovin kummoinen arvosana ja oikeasti hyvät mahtuvat kyllä 5% L:n kirjoittajien joukkoon, virheistä huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Masennukseni takia rämmin lukion läpi alisuoriutuen tasooni nähden. Nyt välivuosia kertynyt jo 4 ja yliopistoon pääsemistä vaikeutetaan vielä entisestään!

Kas kummaa, itselläkin oli masennusta ja silti napsahti ne ällät. Heikot sortuu elämän tiellä.

^oletpas ihanan empaattinen <3

Saisivat puuttua siihen, että kaikkien integroitujen kanssa joutuu yrittämään opiskelua seuraavan luokan koulukirjan kanssa. Samalla se väkivallan uhka takarivistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 5 laudaturia ja yksi eximia 15 vuoden takaa. Voinko jatkossa kävellä suoraan oikikseen tai lääkikseen sisään? Luin pitkän matematiikan (siitä eximia) ja reaalissa kirjoitin biologian, maantiedon ja kemian. Vai pääsevätköhän vain nykyisen reaalin kirjoittaneet suoraan sisään?

Et voi. Iso pyörä hanke ja uudistukset. Et olisi päässyt ennenkään. Vuosi taisi olla aikaraja noille papereille, että hyväksyttiin. Riippuen oppilaitoksesta.

Onhan tuo epäreilua. Minulla on laudatur vanhasta reaalista, jossa kirjoitettiin kaikki aineet samaan aikaan (uudessa voi keskittyä vain yhteen kerralla, mikä on helpompaa kokeeseen valmistumisen kannalta). Miten vanhat yo-arvosanat sijoittuvat uudessa vertailussa? Jos on esim. kuuden ällän ylioppilas 20 vuoden takaa, muttei silloin kirjoittanut esim. matematiikkaa lainkaan, niin miten arvosanat vertautuvat nykyisiin ylioppilaisiin? Kuusi tai seitsemän laudaturia oli pitkään paras mahdollinen yo-kirjoitusten tulos, ja vain reaali on muuttanut ratkaisevasti muotoaan noista ajoista (olisi kyllä mielenkiintoista mennä uusimaan yo-kokeet ja koittaa samalla uutta henk.koht. laudatur-ennatystä).

Vierailija kirjoitti:

^oletpas ihanan empaattinen <3

Jaxuhalit!

Missä apukoulussa on ollut, jos matematiikka ei tarvinnut suorittaa kirjoituksissa aikoinaankin? Reaalissa sai vapaasti valita, mihin aineeseen keskittyy. Omasta fiksuudesta kiinni, jos osasit yhdenkin riittävän hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään kaikki eivät voi saada ällää. Se yksikin E, jota et edes uusinnassa saanut korotettua L:ksi, voi pilata mahdollisuudet päästä ikinä haluamaasi kouluun.

Ilmeisesti tänne halutaankin lisää masentuneita fiksuja nuoria.

Yo-kokeessa peräti 5% saa L:n ja siinä on varaa tehdä paljon virheitä ja silti pisteet riittävät laudaturiin, mikä vastaa vain yhdeksikön arvoista normikoesuorituksen tasoa. Kahdeksikon tasoisella suorituksella 15% saa sen eximian. E ei siis todellakaan ole kovin kummoinen arvosana ja oikeasti hyvät mahtuvat kyllä 5% L:n kirjoittajien joukkoon, virheistä huolimatta.

Paitsi yo-kirjoituksissa arvosanat määräytyvät gaussin käyrän perusteella. Toisen vuoden L on jonkun toisen vuoden E; täysin sama yo-aine voi saada eri arvosanan riippuen kaikkien ylioppilaaksi kirjoittaneiden yleisestä tasosta. Mitä kovempi taso, sitä tiukemmassa laudaturit.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on loistava uudistus, paristakin syystä:

1. polku: peruskoulu-lukio-korkeakouluopinnit saadaan mahdollisimman saumaattomaksi. Kansantalouden kannalta parasta on saada ihmiset opiskelemaan ilman mitään välivuosia. Tämä mahdollistaisi sen, että ihminen on koulutettuna työmarkkinoiden käytettävissä n. 25 vuotiaana. Tällöin n.40 vuoden työura on mahdollinen ja ja järkevä.

2. tämä motivoi ellei suorastaan pakota opiskelemaan lukiossa. Lukiossa ei enää voi hengailla kolmea vuotta, vaan on oikeasti tehtävä töitä tulevaisuuden eteen. Tämä on vain ja ainoastaan positviininen asia. 

No jos sinusta on vain ja ainoastaan positiivinen asia, että teini-iässä tehdyistä arviointivirheistä kärsitään loppuelämä, niin taidat olla melko yksinkertainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennukseni takia rämmin lukion läpi alisuoriutuen tasooni nähden. Nyt välivuosia kertynyt jo 4 ja yliopistoon pääsemistä vaikeutetaan vielä entisestään!

Kas kummaa, itselläkin oli masennusta ja silti napsahti ne ällät. Heikot sortuu elämän tiellä.

Taitaa olla vähän muutakin diagnoosia plakkarissa, jos maailmankuva on noin mustavalkoinen.

Kun korkeakouluun pääsi, niin huomasi, että sitten vasta luetaankin. Ei pelkästään ties mitäsataisia kirjoja, vaan artikkeleita, lehtiä, kerätään tietoa, osaa kielet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään kaikki eivät voi saada ällää. Se yksikin E, jota et edes uusinnassa saanut korotettua L:ksi, voi pilata mahdollisuudet päästä ikinä haluamaasi kouluun.

Ilmeisesti tänne halutaankin lisää masentuneita fiksuja nuoria.

Yo-kokeessa peräti 5% saa L:n ja siinä on varaa tehdä paljon virheitä ja silti pisteet riittävät laudaturiin, mikä vastaa vain yhdeksikön arvoista normikoesuorituksen tasoa. Kahdeksikon tasoisella suorituksella 15% saa sen eximian. E ei siis todellakaan ole kovin kummoinen arvosana ja oikeasti hyvät mahtuvat kyllä 5% L:n kirjoittajien joukkoon, virheistä huolimatta.

Paitsi yo-kirjoituksissa arvosanat määräytyvät gaussin käyrän perusteella. Toisen vuoden L on jonkun toisen vuoden E; täysin sama yo-aine voi saada eri arvosanan riippuen kaikkien ylioppilaaksi kirjoittaneiden yleisestä tasosta. Mitä kovempi taso, sitä tiukemmassa laudaturit.

Näinhän se menee näillä kiikunkaakuntason ihmisillä. Aidosti osaavat saavat laudaturinsa selkeällä marginaalilla oli vuosi mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennukseni takia rämmin lukion läpi alisuoriutuen tasooni nähden. Nyt välivuosia kertynyt jo 4 ja yliopistoon pääsemistä vaikeutetaan vielä entisestään!

Kas kummaa, itselläkin oli masennusta ja silti napsahti ne ällät. Heikot sortuu elämän tiellä.

Voi hyvää päivää. Masennustakin on vaikeaa ja sitten on lievää ja kaikkea siltä väliltä. Jollekin masennus voi tehdä sen, ettei pääse edes sängystä ylös tai suihkuun tai saa syötyä juuri mitään moneen päivään. Jos oletkin ollut masentunut, olet silti pysynyt toimintakykyisenä. Et voi tietää, kuinka vaikeaa  on ollut sellaisella henkilöllä, joka ei ole kyennyt masennuksen takia olemaan oppitunneilla välttämättä edes paikalla. Turha väittää, että olet maannut masentuneena kotona monen oppitunnin ajan ja silti kirjoittanut älliä. Ne tiedot ällän saamiseksi kun täytyy jollain tavalla kuitenkin hankkia. Olet siis ainakin ollut läsnä tunneilla ja kuunnellut, vaikkei lukemiseen olisikaan riittänyt energia. On olemassa niitäkin ihmisiä, jotka eivät masennuksen takia ole olleet oleellisilla tunneillakaan paikalla. Heidän on ollut täysi mahdottomuus repäistä älliä, vaikka älyllinen kapasiteetti olisi aivan sama kuin sinullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennukseni takia rämmin lukion läpi alisuoriutuen tasooni nähden. Nyt välivuosia kertynyt jo 4 ja yliopistoon pääsemistä vaikeutetaan vielä entisestään!

Kas kummaa, itselläkin oli masennusta ja silti napsahti ne ällät. Heikot sortuu elämän tiellä.

Voi hyvää päivää. Masennustakin on vaikeaa ja sitten on lievää ja kaikkea siltä väliltä. Jollekin masennus voi tehdä sen, ettei pääse edes sängystä ylös tai suihkuun tai saa syötyä juuri mitään moneen päivään. Jos oletkin ollut masentunut, olet silti pysynyt toimintakykyisenä. Et voi tietää, kuinka vaikeaa  on ollut sellaisella henkilöllä, joka ei ole kyennyt masennuksen takia olemaan oppitunneilla välttämättä edes paikalla. Turha väittää, että olet maannut masentuneena kotona monen oppitunnin ajan ja silti kirjoittanut älliä. Ne tiedot ällän saamiseksi kun täytyy jollain tavalla kuitenkin hankkia. Olet siis ainakin ollut läsnä tunneilla ja kuunnellut, vaikkei lukemiseen olisikaan riittänyt energia. On olemassa niitäkin ihmisiä, jotka eivät masennuksen takia ole olleet oleellisilla tunneillakaan paikalla. Heidän on ollut täysi mahdottomuus repäistä älliä, vaikka älyllinen kapasiteetti olisi aivan sama kuin sinullakin.

Jos lukio ottaa noin tiukille, niin ei kannattaisi korkeakouluopinnoista haaveillakaan.

Se se vasta rankkaa, työlästä ja masentavaa onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennukseni takia rämmin lukion läpi alisuoriutuen tasooni nähden. Nyt välivuosia kertynyt jo 4 ja yliopistoon pääsemistä vaikeutetaan vielä entisestään!

Kas kummaa, itselläkin oli masennusta ja silti napsahti ne ällät. Heikot sortuu elämän tiellä.

Voi hyvää päivää. Masennustakin on vaikeaa ja sitten on lievää ja kaikkea siltä väliltä. Jollekin masennus voi tehdä sen, ettei pääse edes sängystä ylös tai suihkuun tai saa syötyä juuri mitään moneen päivään. Jos oletkin ollut masentunut, olet silti pysynyt toimintakykyisenä. Et voi tietää, kuinka vaikeaa  on ollut sellaisella henkilöllä, joka ei ole kyennyt masennuksen takia olemaan oppitunneilla välttämättä edes paikalla. Turha väittää, että olet maannut masentuneena kotona monen oppitunnin ajan ja silti kirjoittanut älliä. Ne tiedot ällän saamiseksi kun täytyy jollain tavalla kuitenkin hankkia. Olet siis ainakin ollut läsnä tunneilla ja kuunnellut, vaikkei lukemiseen olisikaan riittänyt energia. On olemassa niitäkin ihmisiä, jotka eivät masennuksen takia ole olleet oleellisilla tunneillakaan paikalla. Heidän on ollut täysi mahdottomuus repäistä älliä, vaikka älyllinen kapasiteetti olisi aivan sama kuin sinullakin.

Ihania tekosyitä älyllisen kapasiteetin ja yrityksen puutteelle.

Aina on vika muissa ja ympäristötekijät, olosuhteet yms...

Vierailija kirjoitti:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html

Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.

Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.

No osa näihin kolmeen "kovimpaan" tiedekuntaan eli lääkis, oikis ja kauppis valitaan edelleen pääsykokeiden mukaan, toki pääsykokeita muutetaan aiemmista. Lisäksi näihin valittavista opiskelijoista ovat aina olleet sieltä menestyvimmästä päästä, pääsykokeissa pärjääminen ainakin lääkiksen osalta on perustunut lukion fysiikan ja kemian rautaiseen osaamiseen. Toki kauppis ja oikis on ollut pitkälle eri asia, mutta vaatineet asioiden ymmärtämistä syvällisesti ja soveltamiskykyä eikä vain ulkoa osaamista kovalla lukemisen määrällä. Hankalampien asioiden ymmärtäminen on vielä eri asia kuin vain älykkyystestien päässälasku ja kuvioiden jatkaminen nopealla hahmotuskyvyllä jne.

Yo-kokeissakin entinen reaali on onneksi korvautunut ainereaalilla