Lue keskustelun säännöt.
HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä
16.08.2017 |
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html
Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.
Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Mulla viiden ällän ja yli ysin keskiarvon paperit. Mitähän sitä alkais... Tosin paperit vähän jo kellastuneet :)
Hah, vanhat parrat tulee ottamaan suuren osan tulevista opiskelupaikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä tämä ilmiö on, että Koiviston ja Ahtisaaren aikaiset kuuden silloisen laudaturin ylioppilaat ilmoittavat sankoin joukoin marssivansa nyt oikikseen?
Lukio ei kiinnostanut 20v sitten ja kirjoitin B:n paperit. Nyt AMK:ssa motivaatio kohdallaan kun oikeasti kiinnostaa ja kaikista aineista vitonen (1-5). Eipä olisi noilla YO-papereilla ollut pääsyä AMK:hon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No otetaan vähän esimerkkiä. Itse lukion keskiarvo siinä kutosen hujakoilla (eipä paljoa napannut) ja kirjoituksista C:tä ja M:ää. Sitten päätin, että Helsingin oikis olisi hyvä jatkopaikka. Kirjoitusvuonna kävin kokeilemassa, minkälainen urakka homma on ja seuraavana kesänä sisään. Selvitin tutkinnon keskiarvolla 4.9 / 5.0 eli erinomaisesti.
Lukiomenestys ei siis lainkaan kyennyt ennustamaan menestystä yliopistossa. Kuitenkin ehdotetussa systeemissä esim. minulla ei olisi ollut mitään asiaa opiskelemään, sillä minut olisi leimattu ns. lahjattomaksi (evvk) lukion vuoksi. Pidän jo itseäni esimerkkinä siitä, miksi ehdotettu uudistus on järjetön.
Varmasti minunlaisia (usein varmaan poikia) on ollut lukuisia. Esim. Sauli Niinistöllä oli myös surkeat lukiopaperit. Lisäksi jos uudistus tulisi, niin monen opiskelupaikan sukupuolijakauma vinoutuisi pahasti. Esim. kun opiskelin oikiksessa, niin noin 70% oli tyttöjä. Jos väylä suljettaisiin tyystin minunlaisilta pojilta, joilla oli lukioaikana muutakin tekemistä kuin paahtaa arvosanoja, niin poikien osuudet esim. lääkiksessä ja oikiksessa laskisivat entisestään.
Tätäkö uudistuksessa tavoitellaan? Kyllä mielestänä jokaisen yliopiston tulisi saada täysin itsenäisesti päättää millä perusteelle opiskelijat valitaan. Onneksi nämä järjettömyydet eivät enää koske minua, mutta sääliksi käy jos tälläinen muutos tapahtuu.
Kauppiksen
Mistä tämä naisvihasi kumpuaa?
Niiden joidenkin poikien kannattaisi tehdä lukiossa muutakin kuin laiskotella, niin ei olisi jatko-opiskelupaikan saamisen suhteen ongelmia.
Laiskat eivät ansaitse päästä yliopistoon, sukupuolesta ja riippumatta.Taidat itse olla todellinen miesvihaaja. Näkeehän sen jo ennakkoasenteistasi ja erityisesti siitä, että et kestä oikeita faktoja.
Ja nimenomaan pääsykoehan ei sovellu laiskoille, sillä se on aika vaativa prosessi. Ne jotka eivät ole pääsykoetta selvittäneet eivät kyllä ansaitse jatko-opintoja. Lisäksi ulosantisi perusteelle, sinä et kyllä mitään vaativaa pääsykoetta ole varmasti koskaan selvittänyt.
Sinä olit lukiossa laiska, turha sitä on kiistää. Kertoo jotain sinusta ihmisenä. Etkä kestä sitä, ettet pärjää Naisille. Kyllä 7 aineen kirjoittaminen loistoarvosanoin minun mittapuullani oli vaativa prosessi, kuten myös kauppiksen pääsykoe. Terveisiä Aallosta.
Niin kertoo sen, että silloin kun jotain haluan, sen myös saan. Naiset ovat ihania (suurimmaksi osaksi) poislukien äärifeministit. Itse olen myös käynyt Aallon kauppiksen ja luin 3 viikkoa siihen rastiruutuun kokeeseen. Ei kyllä ollut mikään hääppönen rasti. Mutta tervetuloa vaan kokeilemaan oikiksen koetta.
Kauppiksen pääsykoe kalpenee lääkiksen ja oikkikseen verrattuna siihen samaan kööriin myös psykologia vain 5 pros pääsee.
Taidealoille vasta onkin vaikea päästä sisäänottomääriä tarkasteltaessa. Vaativuuteen vaikuttaa lisäksi myös se, kuinka terävää opiskelija-ainesta kouluun pyrkii. Väitän, että Aallon kauppikseen kovatasoisempaa kuin esimerkiksi psykologiaan, joka tosin on äärimmäisen suosittu ala ja siksi vaikea päästä sisään.
Kauppikseen luetaan 4-5 kirjaa, monille muille aloille vain yksi. Jos ei itse ole ko. pääsykokeessa käynyt, niin ei tarvitse vähätellä siihen valmistautumisen vaativuutta.
Moni jo lukiossakin menestynyt kauppislainen pärjäisi oikiksenkin pääsykokeessa, mutta miksi hakea alalle, joka ei kiinnosta vain voidakseen osoittaa selättävänsä SENKIN pääsykokeen.
Minä en palkkaisi sellaista lakimiestä, joka menee aina sieltä, missä aita on matalin. Jo lukioaikoina. Ahkera ja lahjakas pärjää sekä yo-kokeissa että pääsykokeissa.
Ei hyvää päivää, jos tällainen uudistus tulee, niin yo arvosanoihin on saatava rajaton korotusmahdollisuus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvää päivää, jos tällainen uudistus tulee, niin yo arvosanoihin on saatava rajaton korotusmahdollisuus
Mikä ettei, saahan esim. SATinkin suorittaa miten monta kertaa vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvää päivää, jos tällainen uudistus tulee, niin yo arvosanoihin on saatava rajaton korotusmahdollisuus
Mikä ettei, saahan esim. SATinkin suorittaa miten monta kertaa vain.
Ei missään nimessä. Yo menee jo ekalla tai viimeistään tokalla yrityksellä hyvin jos on mennäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta onko joku jo huomauttanut, että YO-arvosanojen vetäminen Gaussin käyrälle lopetettiin jo jokunen vuosi sitten? Nykyään siis saa helpommin niitä Laudatureita kuin esim. 2007, jolloin itse kirjoitin.
Jos tuo on totta, niin se on todella epäreilua. Minäkin kirjoitin 2007 ja kilpailu oli kova. Ilman Gaussin käyrää se ei sitä tietenkään ole. Hyvä vastaus on hyvä vastaus ja jos koko koe on täynnä vain hyviä vastauksia niin siitä tulee L, vaikka näin olisi muillakin. Gaussin käyrällä voi aivan hyvin tulla myös E, koska jollakinhan ne erot täytyy saada näkyviin ja osa hyvistäkin vastauksista ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, aion kirjoittautua oikikseen. Sain aikanaan L:n paperit mutta menin opiskelemaan matikkaa kun pääsin sinne suoraan.
En tiedä, mikä on nykykäytäntö, mutta ennen matikkaa pääsivät lukemaan edes vähän kynnelle kykenevat varavaihtoehtona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Jatkossa siis kaikki 30% lukiolaisista, jotka haaveilevat oikiksesta, kauppiksesta ja lääkiksestä, jättävät ennemmin valmistumatta kuin ottavat e:n papereita ulos. Lukiota venytellään 4-5-vuoteen, koska se on ainoa keino mahdollistaa sen, että jokaiseen aineeseen ehtii valmistautua sen puoli vuotta kerrallaan. Virheisiin ei ole varaa, koska siinä ei kilpailla ainoastaan lähipitäjän hikipinkoja, vaan myös Espoon ja Helsingin hikipinkoja vastaan. Maaseudun oppilaiden puolella on tosin se, että pääkaupunkiseutulaiset eivät näe itseään asumassa muualla joten tunkua landeyliopistoihin on vähemmän...
Mutta täytyypähän sanoa, että olipahan uudistus. Lämmittää erityisesti tällaisen c-papereilla valmistuneen myöhäiskypsän mieltä, jonka arvosanat yliopistosta on kuitenkin olleet aina 4 tai 5 (asteikolla 1-5) ja gradu arvosteltu erinomaiseksi. Alanvaihto ei näköjään tule kyseeseen, vaikka työllistymismahdollisuudet nykytutkinnolla ovat olemattomat. Ellei sitten suorita amista parissa vuodessa ja yritä sitä kautta...
Tarvittaisiin äkkiä laki, jolla asetetaan lukion suorittamiselle kolmen vuoden raja. Ei ole mitään järkeä siinä, että jotkut hoonaavat ylioppilastutkintoaan vuositolkulla pidempään kuin muut. Se ei ole mitään tehokkuutta. Jos halutaan pysyä nykyisellä tiellä, niin pidetään kolme peräkkäistä kokeiden suorituskertaa ja katsotaan, mitä sinä aikana saa aikaan.
Ihmiset ovat hulluja kuvitellessaan, että vuosien hinkkaaminen johtaisi muka parempaan lopputulokseen. Nykysysteemillä, jossa kirjoitellaan 15 ainetta ja vielä päntätään pääsykokeisiin, on vain yksi seuraus - kaikki joutuvat tekemään ennen varsinaisten opiskelujen alkamista vain mielettömästi duunia. Kuitenkin opiskelemaan pääsijät ovat 95% samoja, käytettiin mitä valintamenettelyä hyvänsä.
En haluaisi itseäni hoitamaan lääkäriä, jolta on kestänyt lääkärikouluun pääseminen pidempään kuin lisensiaatiksi valmistuminen.
Iso ongelma on myös niissä , jotka jotain tehdäkseen ovat menneet vaikkapa tekniikkaa opiskelemaan aikomattakaan valmistua sieltä, kunhan verestävät ja petraavat mafyke-taitojaan ja sitten muutaman vuoden päästä kun vihdoin onnistaa, jättävät opintonsa ja siirtyvät lekurikouluun. Lääketieteellisen pitäisi maksaa TKK:lle täysimääräisenä ko. opiskelijan aiheuttama hukkakustannus näiltä vuosilta.
Väärin. Aika ei riitä, jos opiskelee kielet, historiat, fysiikat, kemiat, psykologiat ja matiikat. Kyllä siinä menee ylimääräinen vuosi päntätessä. Osa tosin käytti sen fiilistelyyn ja pilven polttoon.
Työelämässä palkittiin myöhemmin.
Juuri näin
YO kirjoituksissa L annetaan 5%:lle ja E 15%:lle kirjoittaneista, siis / kirjoitukset.
Uusintamahdollisuutta tullaan nostamaan useammaksi, josta seuraa että kirjoituksissa on paljon hyvin motivoituneita ja kauan valmistautuneta M:n ja E:n korottajia, tästä seuraa että normaaliabilla on aina vaikeampaa saada E tai L joka vaaditaan käytännössä yliopistoon.
Lisäksi työmarkkinoilla on paljon L:n papereita, jotka tulevat kirjoittautumaan yliopistoon sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tämä käytännössä tarkoita sitä, että heikkolahjaiset lukiolaiset menevät ammattikorkeaan ja lahjakkaammat yliopistoon. Ja amikset sinne työelämään, minkä ovien avautumista niin kovasti huutavat lukio vs. amis keskusteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä käytännössä tarkoita sitä, että heikkolahjaiset lukiolaiset menevät ammattikorkeaan ja lahjakkaammat yliopistoon. Ja amikset sinne työelämään, minkä ovien avautumista niin kovasti huutavat lukio vs. amis keskusteluissa.
Minne menee tietyissä aineissa lahjakas (esim. fykebi), jos yleisarvosana kirjoituksista ei olekaan L? Ammattikorkeaan sairaanhoitajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä käytännössä tarkoita sitä, että heikkolahjaiset lukiolaiset menevät ammattikorkeaan ja lahjakkaammat yliopistoon. Ja amikset sinne työelämään, minkä ovien avautumista niin kovasti huutavat lukio vs. amis keskusteluissa.
Minne menee tietyissä aineissa lahjakas (esim. fykebi), jos yleisarvosana kirjoituksista ei olekaan L? Ammattikorkeaan sairaanhoitajaksi?
Ammattikorkeassa on myös noihin aineisiin liittyviä opintoja (esimerkiksi ne miljoona eri insinööritutkintoa).
En ole kyllä ymmärtänytkään, miksi amisten pitäisi päästä korkeakouluun. Eikös heillä ole jo käyttökelpoinen tutkinto? Lukioon mennään jos halutaan korkeakoulutus.
Vierailija kirjoitti:
En ole kyllä ymmärtänytkään, miksi amisten pitäisi päästä korkeakouluun. Eikös heillä ole jo käyttökelpoinen tutkinto? Lukioon mennään jos halutaan korkeakoulutus.
Varmasti monestakin syystä. Yksi syy on esimerkiksi se, että osa saattaa olla hieman hukassa 14-15 kesäisenä siitä mihin jatkaa opintojaan. Vaikka ei murrosikä sinänsä ole mikään uusi juttu tuossa vaiheessa. Mutta se ei ainakaan helpota "järkevien" valintojen tekemistä tuossa vaiheessa.
Oma vahva vaikutuksensa on varmasti myös kaveripiirillä ja kodin arvoilla. Onhan tälläkin palstalta saanut havaita osan käsittämättömän halveksinnan ammattikoulun valinneita nuoria kohtaan. Ei ole voinut välttyä mielikuvalta, osan kokevan niin, että lukioihin haetaan ja pyritään kun taas ammattikouluihin lähinnä joudutaan tai ajaudutaan; ikäänkuin mikätahansa lukio olisi kenelle tahansa parempi ja kannatettavampi valinta kuin yksikään ammattikoulu(ala).
Kuitenkaan viime vuosina -tiedä sitten, miten tulevaiuudessa keskinkertaisella tai jopa alle keskinkertaisella ylioppilastutkinnolla ei ole juuri mitään arvoa (Suomessa). Ja on ollut täysin mahdollista, että jos tai kun odotettu, että oma tytär tai poika jatkaa sitten lukion jälkeen pian yliopistossa niin himoitun yliopisto-opiskelu paikan onkin napannut hänen ohitseen se ammattikoulun valinnut. Harvinaista, mutta kuten sanottu mahdollista.
Se miksi harvinaista ei suinkaan johtune aina siitä, etteikö ammattikoulun valinneilla olisi päätä ja korvien välissä tarpeeksi osaamista, jotta voisivat selvitä enempikin jatkamaan opintojaan, vaan luullakseni vakiintuneesta perustasetelmasta; ammattikoulun tehtävä on edelleen tuottaa "ammattilaisia" työelämään ja lukio on edelleen vain välivaihe, jonka tehtävä on valmistaa jatko-ointoihin sen polun valinneita.
Hieman provosoivasti voisi kenties myös väittää, että lukio antaa jonkin aikaa enempi aikaa miettiä, että mihin suuntaan haluaa elämässään lähteä toteuttaakseen itseään.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä käytännössä tarkoita sitä, että heikkolahjaiset lukiolaiset menevät ammattikorkeaan ja lahjakkaammat yliopistoon. Ja amikset sinne työelämään, minkä ovien avautumista niin kovasti huutavat lukio vs. amis keskusteluissa.
Ei, muutaman vuoden päästä on jo 9. luokkalaisilla tiedossa millaiset paperit vaaditaan mihinkin (todennäköisimmin AMK paikkoihinkin tulee olla vähintään M paperit ja yli 8 keskiarvo, laskin nopeasti kaikki korkeakoulupaikat/ valmistuneet YO:aat). Silloin on selvää, että ammattikouluihin hakijoiden määrä lisääntyy valtavasti koska 9. luokan todistus ennustaa todella hyvin tulevaa menestystä YO kirjoituksissa (siis keskimäärin, tämä on tutkittu lukiovertailuissa, lukionsisäänpääsyraja korreloi YO tulosten kanssa).
Suurta osaa ammattikoulu ei kiinnosta, koulun jättäminen peruskouluun tulee melko varmasti myös lisääntymään.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi sallia sisäänpääsy melkein kaikilta ja pudottaa 1. vuoden aikana ne joilla ei ole edellytyksiä jatkaa. Näin siis Euroopassa yleisesti.
Juuri näin! Päästäisiin myös eroon meistä epämotivoituneista ikiopiskelijoista
T. 7 vuotta yliopistolla
Eikö ylioppilaskirjoitukset olekaan enää valtakunnalliset? :o[/quote]
Ovat, mutta gaussin käyrä vaikuttaa arvosanoihin. Esimerkiksi SATista tulee absoluuttiset pisteet niin että se näyttää osaamisen sellaisena kuin se on. [/quote]
SAT (verbal/math) on myös arvioitu Gaussin käyrällä, keskiarvo 500 ja keskihajonta 100. Esim. minimipisteet kokeessa on 200 (ei-absoluuttinen, eli miinus jotain)..
Juuri näin