HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä

Yo-numeroitahan voi käydä korottamassa.

Miksi kirjoituksissa kerran mokannut ei voisi sitä tehdä, jos jatkossa pyritään ilman pääsykokeita opiskelemaan ja jos kyvyt kerran riittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No todnäk saadaan paljon korkeakoulujen opiskelijoiden keskeytyksiä aikaan. Eka mennään kympin papereilla lääkikseen, kunnes huomataan ettei ookaan yhtään oma juttu.

Tässä uudistuksessa on paljon ongelmia, ennen kaikkea myöhempään kypsyvien nuorten lahjakkuuspotentiaalin hukkaaminen.

Mutta se, että kympin oppilaat valitsisivat huolettomasti alansa ja sitten keskeyttäisivät opintonsa, ei ole ihan päällimmäinen uhkakuva. Tähänkin asti se olisi ollut mahdollista, mutta ennemmin jatkavat burn outiin.

No entäs varhaiskypsät? Nykysysteemi sortaa 5-vuotiaana lukemaan oppineita.

Just päinvastoin. Pari vuotta etumatkaa lukutaidossa on yksi tärkempiä koulumenestyksen tekijöitä, kunhan sitä etumatkaa pitää yllä lukemalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykoekirjoissa ja pääsykokeissa on yleensä jo ko. alan keskeinen termistö sekä tutkimussuuntaukset mukana. Näin sisäänpäässeet eivät ole lähteneet aivan nollatiedoilla opiskelemaan.

Pääsykokeet poistamalla menetetään kallisarvoista opintoaikaa, kun kaikki pitää alkuun vääntää rautalangasta. Opinnot venyvät ja siitäkös taas riemu syntyy.

Kukkua!

Kukaan ei nytkään valmistu yhtään sen nopeammin lakimieheksi tai lääkäriksi, vaikka olisi viisi vuotta päntännyt pääsykokeisiin. 

Kun opiskelemaan pääsee heti, säästetään vuosia nykyisin hukkaan heitettyä aikaa. 

Onhan se nyt ihme ja kumma, jos esim. USAssa yliopistoon pääsyyn riittää highschoolin käyminen, valtakunnallinen koe ja motivaatiokirje/haastattelu. 

Ei voi verrata Suomea muuhun maailmaan. MUUALLA KORKEAKOULUOPINNOT MAKSETAAN ITSE. Ero on siinä. Siellä ulkomailla ei kaikki edes voi opiskella korkeakoulututkintoa, koska ei ole rahhoo.

Mitä tulee korkeakoulutettujen määriin Suomessa, niin en ymmärrä, miksi heitä halutaan lisää. Eikö jo nyt ole liikaa työttöminä? 1900-luvun alussa vuodessa valmistui n. 1700 maisteria ja sitä pidettiin liiallisena, nyt 40 000. Vai palkkojako tällä halutaan polkea?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla lahjakkailla L/E:n ylioppilailla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja varaa lukea puolta vuotta lääkikseen/oikikseen/kauppikseen, joten miksi vanhempien tukemana puoli vuotta pääsykokeisiin valmistautuneen vähemmän lahjakkaan pitäisi päästä ennemmin sisälle?

Hyvä jos jatkossa Suomessakin nuoret menevät suoraan lukiosta opiskelemaan ja valmistuvat aiemmin työelämään.

Kun se E ei riitä mihinkään sitten, kun tämä uudistus laitetaan koskemaan myös haluttuja aloja. Ei riitä sitten millään. Sinulla pitää olla vähintään kolme tai jopa neljä L:ää tärkeimmistä aineista : äidinkieli, pitkä kieli, pitkä matematiikka ja reaali (joka sekin riippuu alasta, jolle pyrit).

Varmasti pääsee E:n papereilla jonnekin Kuopioon tai Rovaniemelle. Helsinkiin pääsevät sitten vain parhaat eli L:n ylioppilaat, niin sen kuuluukin olla.

Vierailija kirjoitti:

Heh... jaetaan gaussin käyrän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan. Tervetuloa ahmedit lääkäreiksi... ei hätää vaikka olikin yksilökohtainen opetussuunnitelma jossa matikassa vaadittiin lukiossa että osaa luvut 1-10. Nyt pääse opiskelemaan ihan minne vain koska sinulla on parhaat arvosanat :D

Yliopistoon haettaisiin ylioppilastutkinnon arvosanoilla, ei lukion päästötodistuksella. Lukion vaatimuksia ei myöskään lasketa oppilaan tason mukaan (ei edes mamuille, voitko kuvitella!). Ylioppilaskoe on sama kaikille, sen varmaan tiedätkin. Lukihäiriöiset saavat muutaman pisteen hyvitystä ja lisäaikaa kokeisiin, siinä se.

Se, että maahanmuuttajat hakeutuu lukioon ja korkeakouluihin on todella hyvä asia koko yhteiskunnan kannalta (ehkäisee syrjäytymistä ja luokkautumista). 

Oiskohan mulla saumaa lääkikseen tai oikikseen? Olen kirjoittanut 6L vuonna 1989 ja lukion kaikkien aineiden keskiarvo oli 9,7. Vai rinnastettaisiinko noi vanhat ällät eximioiksi, jolloin jäisin rannalle rukuttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Heh... jaetaan gaussin käyrän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan. Tervetuloa ahmedit lääkäreiksi... ei hätää vaikka olikin yksilökohtainen opetussuunnitelma jossa matikassa vaadittiin lukiossa että osaa luvut 1-10. Nyt pääse opiskelemaan ihan minne vain koska sinulla on parhaat arvosanat :D

Kyllähän se typerää ja aikansa elänyttä jo onkin, että vain osaajat pääsee.   Sittenhän voidaan tosiaan käyttää kaikkia muita kritteerjä, sisäänpääsyyn.

  Ja tosiaan onhan se pakko ottaa lukukausimaksukin käyttöön, kun onhan kaikissa sivistysvaltioissa kuten yhdysvalloissa. Esimerkiksi tuallanen 10k€  karsii ihan samallatavalla.

Ihan hyvinhän se ruotsinkielisyyskin toimii, melkeen aina kaikki opiskelupaikat täyttyy.

Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.

Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.

Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.

Tämä muutos suosii niitä oppilaita, jotka tietävät jo ennen lukiota, mitä aikovat opiskella lukion jälkeen. Heitä jotka ovat suunnitelleet koko uransa esimerkiksi vanhempien suosituksesta. Kävin lukion kymmenen vuotta sitten, jolloin olin kiinnostunut humanistisista aineista. Biologiasta, fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta luin vain pakolliset kurssit. Nekin kiinnostivat, mutta kaikesta kiinnostuneen tytön oli pakko valita. Lukion jälkeen menin Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan helposti, pääsykoepisteeni olivat kymmenen parhaan joukossa kaikista hakijoista. Yliopistossa tajusin kuitenkin, että haluan opiskella luonnontieteitä yliopistossa paremman työllistymisen ja heränneen kiinnostuksen vuoksi. Luin pääsykokeisiin ja pääsin. Uudella systeemillä olisin ikuisesti tuomittu humanistisiin aineisiin sen perusteella, mikä kiinnosti 15-vuotiasta lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaako tämä sitten sitä, että amiksen papereilla ei voi enää hakea yliopistoon ollenkaan vai sitä, että ne pisteytetään ihan samalla tavalla? Tällä hetkellähän ammattikoulun todistuksesta ei käsittääkseni ole mitään apua (paitsi tietenkin se, että on oikeus hakea korkeakouluun), mutta jos ei ole pääsykoettakaan niin jostain kai ne pisteet pitää raapia kasaan.

Mulla on kyllä ihan erinomaiset amispaperit ja haaveena opiskella yliopistossa, mutta ei mulla kyllä rahkeet (aika, raha jne) riitä lukea ensin ylioppilaaksi ennen kuin voin edes yrittää hakea mihinkään. Ja toisaalta taas tuntuisi epäreilulta jos amiksen todistuksesta saisi samalla lailla pisteitä kuin yo, koska eihän se nyt millään mittakaavalla ole vaatinut läheskään niin paljon kuin hyvä yo-todistus (yhtään siis ammattikoulua väheksymättä, mutta helppoahan se oli)

Hupsis, tuollahan se sanottiinkin että pääsykoe tulee säilymään kuitenkin esim. Ammatilliselta puolelta hakeville

Jahas, jatkossa lahjakkaat ja älykkäät menevät siis ammatilliselle puolelle eivätkä lukioon. Ylioppilaskokeet ovat arvaamattomammat kuin yksi pääsykoe.

Ei olisi hyvä uudistus missään nimessä. Moni ei tiedä vielä lukion alkuvaiheessa mitä lähtisi opiskelemaan, "vääriksi" osoittautuvien kurssivalintojen perusteella ovet monille aloille saattaa mennä kiinni pysyvästi. Lisäksi ylppäristressi tulee kasvamaan mielettömästi jos yksi koe voi määrätä aivan kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.

Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."

Onhan tälläkin hetkellä ruotsinkielisille omat kiintiöt ja alemmat pisterajat yliopistoihin, joten ei nykyinenkään systeemi ole tasa-arvoinen.

Koulutusjärjestelmämme antaa jokaiselle mahdollisuuden opiskella ruotsia niin, että voi opiskella ruotsinkielisessä korkeakoulussa. Se kielikoe ei ole edes järin vaikea. Marinat pois ja kirja käteen! Lukuisia mahdollisuuksia harrastaa myös keskustelua ruotsiksi on tarjolla.

Tuo perustelu vie tarpeen koko ruotsinkieliseltä koulutukselta. Kaikki voivat opetella suomea, hei!

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.

Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.

Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.

Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.

Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.

Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.

Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.

En tiedä mitä olisin tehnyt mikäli olisin vielä tulevana vuotena joutunut hakemaan Suomeen. Olen jo kerran käynyt korottamassa matematiikkaa eli korotusvaihtoehtoa minulla ei enää ole. En kuuna päivänä olisi käynyt korottamassa, jos olisin tiennyt, että tarvitsen L:n ihan hyvän M:n sijaan. Tulevaisuuteni on käytännössä kuopattu Suomessa. Olisi reilua, että kaikki jotka ovat käyneet korottamassa ennen tietoa tästä muutoksesta saisivat vielä yhden korotusmahdollisuuden. Epäreilua myös heille, joita ensikertalaisuuskiintiö koskee ilman että paikkaa vastaanotettaessa oli tiedossa ensikertalaiskiintiöiden suuruus.

Tulevaisuudessa huonoissa perheissä (alkoholismi, mielisairaudet, kiusaaminen, tuen puute lapsuuden läpi tms) elävillä ja talousongelmista kärsivillä tulee olemaan huomattavasti heikommat valmiudet hyviin opiskelupaikkoihin. Näin kärjistettynä hyvätuloisten lapset viettävät illat preppauskursseilla kun taas toiset tekevät töitä sen ajan. Pieni osa puolestaan kärsii kotona traumojensa kanssa ja yrittää selviytyä kouluun. Eriarvoisuus sen kuin lisääntyy. 

Oma ehdotukseni on säilyttää yksi kiintiö valintakokeella hakeville (ensikertalaisille ja ei-ensikertalaisille tasavertaiset mahdollisuudet). Toinen vaihtoehto on kolmas korotusmahdollisuus, mikäli on korottanut ennen tietoa tästä muutoksesta.

Mä en vaan ymmärrä tätä; "Toistaiseksi korkeakouluihin ei ole mahdollista päästä sisään ammattikoulun todistusarvosanojen perusteella, sillä ammattikoulujen kolmiportainen arvosana-asteikko ei tee tarpeeksi eroja hakijoiden välille." - no pitäisikö vaihtaa takaisin siihin viisiportaiseen arvosteluun? Tästä on kyllä tasa-arvoisuus kaukana, jos sinne ammattikorkeaan pääsee myös amistaustaiset niin silloin aloituspaikat pitää jakaa puoliksi amis/lukiopohjaisille ja samat valintaperusteet kummallekin ryhmälle. Jos lukiopohjaisilla arvosanat vaikuttaa niin miksi amispohjaiset ovat sitten pelkkien pääsykoepisteiden varassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.

Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.

Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.

Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.

Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.

Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.

Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.

Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.

Hieno homma. Olin lukioaikoina masentunut, koska hyvä ystäväni menehtyi ja mua kiusattiin, tai ehkä ennemminkin syrjittiin, koulussa. Kaiken lisäksi sairastuin noina aikoina syömishäiriöön. Keskiarvoksi tuli sitten sellainen noin 8 ja M:n paperit, ei huonot varmaan monenkaan mielestä, mutta itselleni todellinen rimanalitus, sillä en lukenut kokeisiin enkä etenkään kirjoituksiin juuri ollenkaan. Jos olisin edes hieman panostanut, olisin taatusti saanut paremmat arvosanat, sillä lukupäätä mulla on. Suurin energia vain noina aikoina meni siihen, että pääsin sängystä ylös ja pystyin olemaan itkemättä koulupäivän ajan.

Nykyään olen tervehtynyt ja opiskelen kolmatta vuotta humanistisella alalla. Nyt kuitenkin olen ruvennut kertailemaan lukion fysiikoita ja kemioita, lääkärihaave kolkuttelee taas takaraivossa. Tarkoitus oli, että haen tulevana keväänä ensimmäistä kertaa sille alalle, jolle huonoitsetuntoisena ja masentuneena aiemmin ajattelin olevani liian huono. Lääkikseen siis. Jos tällainen uudistus todella nyt tulisi, niin saisin näiden mun keskinkertaisten paperien takia unohtaa koko homman. Tokihan voin alkaa korotella kaikkia aineita, siitä tulee varmasti varsin mukava prosessi...

Kai tätä vastaan nyt edes joku kansalaisaloite kyhätään? Aivan järjetön ja epäoikeudenmukainen uudistus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.

Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.

Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.

Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.

Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.

Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.

Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.

Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.

Jos pääsykokeista luovuttaisiin, niin lukion koko opetus pitäisi muokata uudestaan. Saatavilla pitäisi olla esimerkiksi laaja kurssitarjonta mm. oikeus- ja taloustieteisiin liitttyvistä asioista. Eli siinä missä nykyään on voi kirjoittaa esim. fysiikan tai psykologian, pitäisi voida kirjoittaa myös esim. oikeustieteestä ja taloustieteestä jne.

On hölmöläisten hommaa jos esim. juristiksi haluava joutuu päntäämään jotain biologiaa tai fysiikkaa eikä "oman alan" opetusta ole lainkaan tarjolla. Ja vielä hölmömpää, että menestys jossain näissä alan kannalta aivan turhissa aineissa voisi ratkaisevasti vaikuttaa siihen pääseekö ylipäätään opiskelemaan haluamaansa alaa.

Kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että lukiomenestykselle annettaisiin ratkaseva merkitys opiskelijavalinnoissa on ajattelematon ja vahingollinen varsinkin jos koko lukiojärjestelmä ei perusteellisesti uudistu ennen tätä.

Lisäksi jos tämmöinen pakko tulee, niin sitten tietenkin kaikille tulisi antaa oikeus uusia ylioppilaskokeensa niin monta kertaa kuin haluaa. Vai haluatteko järjestelmän jossa yksi epäonnistuminen sulkee kaikki ovet loppuelämäksi?

Minun mielestäni järjestelmän uudistaminen on hyvä juttu. Se, että tahkoaa lukioaikana hyviä arvosanoja kertoo kyllä paljon enemmän asianomaisen etevyydestä kuin jonkin yksittäisen pääsykoesuoristuksen perusteella saatu arvio. Monilla vanhemmat kustantavat laajat valmennuskurssit, jotta vähemmän ahkerat purjopetterit pääsisisivät varmasti yliopistoon, vaikka ovat laiskotelleet koko lukioajan, tai etevyys ei ole huippuluokkaa.