HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä

Vierailija kirjoitti:

Tämä uudistus olisi tieteenkin tekemisen näkökulmasta aika katastrofi. Tiede kehittyy, kun alalle päätyy erilaisia, motivoituneita ihmisiä myös sellaisilla taustoilla, jotka eivät ole niitä tyypillimpiä. Kympin tytöt ja pojat voivat olla ahkeria suorittajia, mutta laatikon ulkopuolelta ajatteleviakin ihmisiä tarvitaan. Paras tutkija on luova ja rohkea, ei pelkästään älykäs ja ahkera.

Mistä päättelet, että nämä ns. kympin suorittajat olisivat älykkäitä? Lukion arvosanat eivät juurikaan riipu älykkyydestä, sillä asiat ovat pääosin yksinkertaista ulkoaopettelua, joka ei suuria älynlahjoja vaadi.

Pidän yliopistojen pääsykokeita hyvänä asiana, koska niiden avulla sisään pääsee varmasti, jos vain osaa asiansa ja on motivaatiota. Meneeköhän tämä nyt ammattikorkeakoulumaiseen mielivaltavalintaan vai pelkästään lukiomenestykseen.

Minusta uudistus on hyvä. Sen ansiosta suosituimmille ja rahakkaimmille aloille ei enää tarvita muuta karsintaa kuin vanhempien tulot, koska jos haluaa lapsensa lukemaan oikeustiedettä, niin pelkkä hyvä lukiomenestys riittää. Ja sen saavuttaa henkilökohtaisella sparraajalla, omilla opettajilla, motivaatiolla ja hyvillä geeneillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykoekirjoissa ja pääsykokeissa on yleensä jo ko. alan keskeinen termistö sekä tutkimussuuntaukset mukana. Näin sisäänpäässeet eivät ole lähteneet aivan nollatiedoilla opiskelemaan.

Pääsykokeet poistamalla menetetään kallisarvoista opintoaikaa, kun kaikki pitää alkuun vääntää rautalangasta. Opinnot venyvät ja siitäkös taas riemu syntyy.

Kukkua!

Kukaan ei nytkään valmistu yhtään sen nopeammin lakimieheksi tai lääkäriksi, vaikka olisi viisi vuotta päntännyt pääsykokeisiin. 

Kun opiskelemaan pääsee heti, säästetään vuosia nykyisin hukkaan heitettyä aikaa. 

Onhan se nyt ihme ja kumma, jos esim. USAssa yliopistoon pääsyyn riittää highschoolin käyminen, valtakunnallinen koe ja motivaatiokirje/haastattelu. 

Itse asiassa lukiohan on se turha paikka, joka tuhlaa kansantaloudellisia resursseja. Jospa pudotettaisiin se kokonaan pois, jolloin heti peruskoulun jälkeen voisi hakea yliopistoon opiskelemaan oikeita asioita.

Lisäksi jos valinnat tehtäisiin ainoastaaan lukion perusteella, niin tämä heikentäisi poikien asemaa entisestään, sillä he pärjäävät lukiossa tyttöjä keskimääräisesti huonommin. Tämän vuoksi tarvittaisiin sukupuolikiintiöt poikien hyväksi vastaavalla tavalla kuin naisille on työelämässä kiintiöitä.

Tunnetusti naisen L vastaa miehen E:tä (aivan vastaavasti kuin naisen euro on 80 senttiä).

Höpö höpö. Lukio ei ole turha paikka. Ei muuallakaan yliopistoihin mennä 15-16-vuotiaina.  Eivätkä pojat mitään kiintiöitä tarvitse, ei niitä muuallakaan ole.

Typerä uudistus. Paremmin varmasti pääsykoemenestys mittaa opiskeluihin sopivuutta kuin ylioppilaskokeen arvosanat. Pitäisi päinvastoin heivata yo-kokeiden vaikutus kokonaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä uudistus olisi tieteenkin tekemisen näkökulmasta aika katastrofi. Tiede kehittyy, kun alalle päätyy erilaisia, motivoituneita ihmisiä myös sellaisilla taustoilla, jotka eivät ole niitä tyypillimpiä. Kympin tytöt ja pojat voivat olla ahkeria suorittajia, mutta laatikon ulkopuolelta ajatteleviakin ihmisiä tarvitaan. Paras tutkija on luova ja rohkea, ei pelkästään älykäs ja ahkera.

Mistä päättelet, että nämä ns. kympin suorittajat olisivat älykkäitä? Lukion arvosanat eivät juurikaan riipu älykkyydestä, sillä asiat ovat pääosin yksinkertaista ulkoaopettelua, joka ei suuria älynlahjoja vaadi.

No itse asiassa asioiden muistaminen ja luetun ymmärtäminen on tärkeä osa älykkyyttä ja usean L:n ylioppilaat ovat varmaan jonkin verran joutuneet tietoa myös soveltamaan. Pointtini kuitenkin oli, että tutkijalle on tärkeää olla myös luovalla tavalla älykäs ja tarpeeksi rohkea tuomaan uusia ajatuksia ja ideoita julkisuuteen myös asettaen itsensä arvostelulle alttiiksi. Veikkaisin, että tämä on monelle perfektionistiopiskelijalle vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä uudistus olisi tieteenkin tekemisen näkökulmasta aika katastrofi. Tiede kehittyy, kun alalle päätyy erilaisia, motivoituneita ihmisiä myös sellaisilla taustoilla, jotka eivät ole niitä tyypillimpiä. Kympin tytöt ja pojat voivat olla ahkeria suorittajia, mutta laatikon ulkopuolelta ajatteleviakin ihmisiä tarvitaan. Paras tutkija on luova ja rohkea, ei pelkästään älykäs ja ahkera.

Mistä päättelet, että nämä ns. kympin suorittajat olisivat älykkäitä? Lukion arvosanat eivät juurikaan riipu älykkyydestä, sillä asiat ovat pääosin yksinkertaista ulkoaopettelua, joka ei suuria älynlahjoja vaadi.

Sama pätee kyllä pääsykokeisiinkin suurelta osin. Aineisto ei ole niin vaativaa, etteikö sitä ihan raa'alla työllä ja hyvillä istumalihaksilla hanskaisi riittävästi, ilman keskivertoa kummempaa älykkyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi sallia sisäänpääsy melkein kaikilta ja pudottaa 1. vuoden aikana ne joilla ei ole edellytyksiä jatkaa. Näin siis Euroopassa yleisesti.

Meidän opiskelijamäärillä/väestöllä ei toimi. Isoissa maissa toimiva systeemi. Meillä räjähtäisi kustannukset pilviin tuolla.

Jatketaan pääsykokeilla, kiitos, niin alakohtaiset edellytykset selville. Niitä ei lukio/yo-todistus kerro.

Nimim. yliopistolla töissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiintiösysteemi on ihan hyvä, mutta sitä pitäisi jotenkin jatkokehittää. Tyyliin 33,3% pelkän lukioarvosanojen perusteella, 33,3% pääsykokeen ja 33,3% näiden yhteispisteiden perusteella. Nythän korkeakoulut voivat itse määritellä kiintiöt.

Lukioarvosanoihin ei valinta saa perustua. Kouluissa on hirveät pärstäkerroinerot. Hyvän koulun kasi voi vastata jonkun toisen koulun kymppiä. Ainoa oikea peruste on valtakunnallinen koe, kuten vaikka SAT on.

Eikö ylioppilaskirjoitukset olekaan enää valtakunnalliset?  :o

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä uudistus olisi tieteenkin tekemisen näkökulmasta aika katastrofi. Tiede kehittyy, kun alalle päätyy erilaisia, motivoituneita ihmisiä myös sellaisilla taustoilla, jotka eivät ole niitä tyypillimpiä. Kympin tytöt ja pojat voivat olla ahkeria suorittajia, mutta laatikon ulkopuolelta ajatteleviakin ihmisiä tarvitaan. Paras tutkija on luova ja rohkea, ei pelkästään älykäs ja ahkera.

Mistä päättelet, että nämä ns. kympin suorittajat olisivat älykkäitä? Lukion arvosanat eivät juurikaan riipu älykkyydestä, sillä asiat ovat pääosin yksinkertaista ulkoaopettelua, joka ei suuria älynlahjoja vaadi.

No itse asiassa asioiden muistaminen ja luetun ymmärtäminen on tärkeä osa älykkyyttä ja usean L:n ylioppilaat ovat varmaan jonkin verran joutuneet tietoa myös soveltamaan. Pointtini kuitenkin oli, että tutkijalle on tärkeää olla myös luovalla tavalla älykäs ja tarpeeksi rohkea tuomaan uusia ajatuksia ja ideoita julkisuuteen myös asettaen itsensä arvostelulle alttiiksi. Veikkaisin, että tämä on monelle perfektionistiopiskelijalle vaikeaa.

Mulla olisikin tarjota hyvät paperit lukiosta ja maisterin paperit taidekoulusta. Pääsisikö niillä sitten suoraan jonnekin opiskelemaan kakkosammattia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä uudistus olisi tieteenkin tekemisen näkökulmasta aika katastrofi. Tiede kehittyy, kun alalle päätyy erilaisia, motivoituneita ihmisiä myös sellaisilla taustoilla, jotka eivät ole niitä tyypillimpiä. Kympin tytöt ja pojat voivat olla ahkeria suorittajia, mutta laatikon ulkopuolelta ajatteleviakin ihmisiä tarvitaan. Paras tutkija on luova ja rohkea, ei pelkästään älykäs ja ahkera.

Mistä päättelet, että nämä ns. kympin suorittajat olisivat älykkäitä? Lukion arvosanat eivät juurikaan riipu älykkyydestä, sillä asiat ovat pääosin yksinkertaista ulkoaopettelua, joka ei suuria älynlahjoja vaadi.

Sama pätee kyllä pääsykokeisiinkin suurelta osin. Aineisto ei ole niin vaativaa, etteikö sitä ihan raa'alla työllä ja hyvillä istumalihaksilla hanskaisi riittävästi, ilman keskivertoa kummempaa älykkyyttä. 

Onko joku väittänyt, että pääsykokeet mittaisivat älykkyyttä? Jos älykkyyttä halutaan mitata, niin siihen on olemassa ihan omia mittareita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykoekirjoissa ja pääsykokeissa on yleensä jo ko. alan keskeinen termistö sekä tutkimussuuntaukset mukana. Näin sisäänpäässeet eivät ole lähteneet aivan nollatiedoilla opiskelemaan.

Pääsykokeet poistamalla menetetään kallisarvoista opintoaikaa, kun kaikki pitää alkuun vääntää rautalangasta. Opinnot venyvät ja siitäkös taas riemu syntyy.

Kukkua!

Kukaan ei nytkään valmistu yhtään sen nopeammin lakimieheksi tai lääkäriksi, vaikka olisi viisi vuotta päntännyt pääsykokeisiin. 

Kun opiskelemaan pääsee heti, säästetään vuosia nykyisin hukkaan heitettyä aikaa. 

Onhan se nyt ihme ja kumma, jos esim. USAssa yliopistoon pääsyyn riittää highschoolin käyminen, valtakunnallinen koe ja motivaatiokirje/haastattelu. 

Itse asiassa lukiohan on se turha paikka, joka tuhlaa kansantaloudellisia resursseja. Jospa pudotettaisiin se kokonaan pois, jolloin heti peruskoulun jälkeen voisi hakea yliopistoon opiskelemaan oikeita asioita.

Lisäksi jos valinnat tehtäisiin ainoastaaan lukion perusteella, niin tämä heikentäisi poikien asemaa entisestään, sillä he pärjäävät lukiossa tyttöjä keskimääräisesti huonommin. Tämän vuoksi tarvittaisiin sukupuolikiintiöt poikien hyväksi vastaavalla tavalla kuin naisille on työelämässä kiintiöitä.

Tunnetusti naisen L vastaa miehen E:tä (aivan vastaavasti kuin naisen euro on 80 senttiä).

Höpö höpö. Lukio ei ole turha paikka. Ei muuallakaan yliopistoihin mennä 15-16-vuotiaina.  Eivätkä pojat mitään kiintiöitä tarvitse, ei niitä muuallakaan ole.

Kyllä se lukio on varsin turhaa huttua. Olen sen käynyt sekä 2 yliopistotutkintoa (OTM ja KTM). Tällä kokemuksella puhun.

Jos lukio lopetettaisiin pakollisena välivaiheena, niin ei tämä tarkoittaisi, että 15-16 vuotiaana mentäisiin yliopistoihin, vaan että tämän ikäisenä voisi alkaa kilpailla sisäänpääsystä. Vain kaikista lahjakkaimmat pääsisivät heti 15-16 vuotiaina. Keskimäärin päästäisiin siinä 18-19 vuotiaana.

Kiintiöistä puheenollen, tarvitsevatko naiset mielestäsi kiintiöitä?

Jaahah, siihen se uraputki sitten tyssäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiintiösysteemi on ihan hyvä, mutta sitä pitäisi jotenkin jatkokehittää. Tyyliin 33,3% pelkän lukioarvosanojen perusteella, 33,3% pääsykokeen ja 33,3% näiden yhteispisteiden perusteella. Nythän korkeakoulut voivat itse määritellä kiintiöt.

Lukioarvosanoihin ei valinta saa perustua. Kouluissa on hirveät pärstäkerroinerot. Hyvän koulun kasi voi vastata jonkun toisen koulun kymppiä. Ainoa oikea peruste on valtakunnallinen koe, kuten vaikka SAT on.

Eikö ylioppilaskirjoitukset olekaan enää valtakunnalliset?  :o

Ovat, mutta gaussin käyrä vaikuttaa arvosanoihin. Esimerkiksi SATista tulee absoluuttiset pisteet niin että se näyttää osaamisen sellaisena kuin se on. 

Vierailija kirjoitti:

Lukiossa olin keskenkasvuinen kakara enkä tajunnut että lukeakin olisi voinut, kun yo-kokeen pääsin aika pienillä panostuksilla keslinkertaisesti läpi. Nyt olen aikeissa taas opiskella, ja jos tämä menee läpi, mahikseni ovat nollassa vaikka lukuintoa ja taitoa olisi nyt vanhempana. Vai onko sitten niin että amiksen paperit rinnastetaan täysin yo-papereihin? Siinä tapauksessa haluan käydä amiksen alalta, josta minulta on jo amk-tutkinto ja 5v työkokemusta. Saattaisin jopa saada ne vitosen paperit..

Mikset voi opiskella niitä yo-aineita korottaen? Miten se eroaa pääsykokeisiin lukemisesta muuten kuin, että voit samalla kokeella hakea läpi Suomen useisiin paikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiotaanko tehdä jotain sille epätasa-arvolle jonka aiheuttaa Åbo yliopiston lähes 100% sisäänpääsymahdollisuudet vrt. suomenkieliset yliopistot joiden prosentit ovat luokkaa noin 3% pahimmillaan...

Vastaan omaan kysymykseeni: tuskin.

Vaikka pääsyrajat tulisi yo-todistuksen mukaan, niin ruotsinkielisillähän on omat yo-kokeiden tarkastajat, joten sieltä saa arvosanat helpommin kuin suomenkielisistä lukioista.

Miten muka arvosanat saa helpommin kuin suomenkielisestä lukiosta, kun käytössä on täsmälleen sama menetelmä, jossa vain murto-osa tulee saamaan laudaturin ja C on edelleenkin yleisin arvosana?

Opiskelen itse yliopistossa alaa, jota pääsee n. 80% opiskelemaan yo-papereilla. Kyllä, sisäänpääsyyn vaadittiin E:n keskiarvo, mutta yo-kirjoituksissa mokanneille on oma pieni väylänsä, jota pitkin voi päästä opiskelemaan. Meillä kaikki opiskelijat ovat motivoituneita, saavat hyviä arvosanoja ja keskeyttäneiden määrä on pieni. Pääsykokeiden poistamisen väitetään lisäävän alalle sopimattomien määrää, meillä sellaista ei kuitenkaan huomaa. Itse olen helpottunut, että panostin lukiossa ns. perusaineisiin (äidinkieli, englanti, lyhyt matematiikka, kolme reaalia, keskipitkä ruotsi), joista saa lähes kaikissa hakuprosesseissa hyvät pisteet, koska niiden turvin aukesi mahdollisuus oman alan opiskeluun.

2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi sallia sisäänpääsy melkein kaikilta ja pudottaa 1. vuoden aikana ne joilla ei ole edellytyksiä jatkaa. Näin siis Euroopassa yleisesti.

Meidän opiskelijamäärillä/väestöllä ei toimi. Isoissa maissa toimiva systeemi. Meillä räjähtäisi kustannukset pilviin tuolla.

Jatketaan pääsykokeilla, kiitos, niin alakohtaiset edellytykset selville. Niitä ei lukio/yo-todistus kerro.

Nimim. yliopistolla töissä

Sveitsissä tämä toimii. En tiedä luetko sen "isoksi maaksi". Lukio on tiukka ja se jo vaatii lukuintoa. Pudotuskilpailu alkaa sieltä. Lisäaineena voi lukea yliopistojen materiaalia, esim. fysiikka, oikeustiede ja ekonomia (näillä saa puolen vuoden etumatkan yliopistossa). Lisäaine on pakollinen ja painoarvoltaan tärkeä - siinä ei saa epäonnistua. Suhteutettuna alle 8 keskiarvolla siitä ei pääse läpi.

Oman tiedekuntani ensimmäisen karsintavuoden jälkeen noin 500 aloittajan  joukko supistuu puoleen. Uusia saa kerran, vaihtoehtona koko ensimmäisen vuoden uusinta. Luennoilla ollaan läsnä. Ne, joita ala oikeasti kiinnostaa, jatkavat.

Kaikilla lahjakkailla L/E:n ylioppilailla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja varaa lukea puolta vuotta lääkikseen/oikikseen/kauppikseen, joten miksi vanhempien tukemana puoli vuotta pääsykokeisiin valmistautuneen vähemmän lahjakkaan pitäisi päästä ennemmin sisälle?

Hyvä jos jatkossa Suomessakin nuoret menevät suoraan lukiosta opiskelemaan ja valmistuvat aiemmin työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla lahjakkailla L/E:n ylioppilailla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja varaa lukea puolta vuotta lääkikseen/oikikseen/kauppikseen, joten miksi vanhempien tukemana puoli vuotta pääsykokeisiin valmistautuneen vähemmän lahjakkaan pitäisi päästä ennemmin sisälle?

Hyvä jos jatkossa Suomessakin nuoret menevät suoraan lukiosta opiskelemaan ja valmistuvat aiemmin työelämään.

Kun se E ei riitä mihinkään sitten, kun tämä uudistus laitetaan koskemaan myös haluttuja aloja. Ei riitä sitten millään. Sinulla pitää olla vähintään kolme tai jopa neljä L:ää tärkeimmistä aineista : äidinkieli, pitkä kieli, pitkä matematiikka ja reaali (joka sekin riippuu alasta, jolle pyrit).