Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä
16.08.2017 |
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html
Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.
Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestäni järjestelmän uudistaminen on hyvä juttu. Se, että tahkoaa lukioaikana hyviä arvosanoja kertoo kyllä paljon enemmän asianomaisen etevyydestä kuin jonkin yksittäisen pääsykoesuoristuksen perusteella saatu arvio. Monilla vanhemmat kustantavat laajat valmennuskurssit, jotta vähemmän ahkerat purjopetterit pääsisisivät varmasti yliopistoon, vaikka ovat laiskotelleet koko lukioajan, tai etevyys ei ole huippuluokkaa.
Lukion arvosanat eivät kovinkaan hyvin korreloi etevyyden kanssa. Eivätkä lukion kokeet ole mitään vaativia ja oppikirjatkin ovat todella yksinkertaisia pintaraapaisuja. Niiden osaamisesta ei kannata vetää johtopäätöksiä yleisestä pätevyydestä.
Valmennuskurssit eivät ole mikään ratkaiseva tekijä ja kyllä aivan varmisti etevä hakija pääsee sisään ilman niitä. Niitä ei siis kannata sotkeä tähän keskusteluun.
Lisäksi, vaikka olisikin niin että lukio jotenkuten kuvaisi henkilön yleistä pätevyyttä (mitä en juuri usko), niin henkilön erityistä pätevyyttä tietylle alalle se ei kuvaa lainkaan. Tarvitsemme juuri erityisosaajia ja tätä potentiaalista erityisosaamista kohdennetut pääsykokeet pystyvät mittaamaan lukiota paljon tarkemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monella naispuolisella puhkeaa kaikenlaiset mt-ongelmat (masennus, ahditus, paniikkihäiriö kait yleisimpiä) tuossa 13-18 ikävuoden aikana, joita ei välttämättä edes hoideta oikein/ketään ei kiinnosta/jne. Tämän seurauksena ainakaan itse en kyennyt lukiossa täysipainoiseen suoritukseen, koska koulussa piti olla paikalla tai hylsyjä sateli. Toivottavasti nykyään etäopiskelu myös lukiossa on helpompaa.
Ahdistavaa lukea tällaista, muutenkin itseäni ja kavereita ahdistaa tulevaisuuden työmarkkinat jne.
T. lukion toisen juuri aloittanut
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma. Olin lukioaikoina masentunut, koska hyvä ystäväni menehtyi ja mua kiusattiin, tai ehkä ennemminkin syrjittiin, koulussa. Kaiken lisäksi sairastuin noina aikoina syömishäiriöön. Keskiarvoksi tuli sitten sellainen noin 8 ja M:n paperit, ei huonot varmaan monenkaan mielestä, mutta itselleni todellinen rimanalitus, sillä en lukenut kokeisiin enkä etenkään kirjoituksiin juuri ollenkaan. Jos olisin edes hieman panostanut, olisin taatusti saanut paremmat arvosanat, sillä lukupäätä mulla on. Suurin energia vain noina aikoina meni siihen, että pääsin sängystä ylös ja pystyin olemaan itkemättä koulupäivän ajan.
Nykyään olen tervehtynyt ja opiskelen kolmatta vuotta humanistisella alalla. Nyt kuitenkin olen ruvennut kertailemaan lukion fysiikoita ja kemioita, lääkärihaave kolkuttelee taas takaraivossa. Tarkoitus oli, että haen tulevana keväänä ensimmäistä kertaa sille alalle, jolle huonoitsetuntoisena ja masentuneena aiemmin ajattelin olevani liian huono. Lääkikseen siis. Jos tällainen uudistus todella nyt tulisi, niin saisin näiden mun keskinkertaisten paperien takia unohtaa koko homman. Tokihan voin alkaa korotella kaikkia aineita, siitä tulee varmasti varsin mukava prosessi...
Ei tuollaista itkeskelevää, mielenterveysongelmaista vätystä ainakaan minun lääkärikseni, kiitos.
Lääkiksen pääsykokeessa kysytään kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Jos et osaa ko. aineita koskeviin kysymyksiin vastata yo-kokeessa, niin ei se sen paremmin suju pääsykokeessakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.
Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.
Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.
Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.
Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.
Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.
Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.
Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.
Jos pääsykokeista luovuttaisiin, niin lukion koko opetus pitäisi muokata uudestaan. Saatavilla pitäisi olla esimerkiksi laaja kurssitarjonta mm. oikeus- ja taloustieteisiin liitttyvistä asioista. Eli siinä missä nykyään on voi kirjoittaa esim. fysiikan tai psykologian, pitäisi voida kirjoittaa myös esim. oikeustieteestä ja taloustieteestä jne.
On hölmöläisten hommaa jos esim. juristiksi haluava joutuu päntäämään jotain biologiaa tai fysiikkaa eikä "oman alan" opetusta ole lainkaan tarjolla. Ja vielä hölmömpää, että menestys jossain näissä alan kannalta aivan turhissa aineissa voisi ratkaisevasti vaikuttaa siihen pääseekö ylipäätään opiskelemaan haluamaansa alaa.
Kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että lukiomenestykselle annettaisiin ratkaseva merkitys opiskelijavalinnoissa on ajattelematon ja vahingollinen varsinkin jos koko lukiojärjestelmä ei perusteellisesti uudistu ennen tätä.
Lisäksi jos tämmöinen pakko tulee, niin sitten tietenkin kaikille tulisi antaa oikeus uusia ylioppilaskokeensa niin monta kertaa kuin haluaa. Vai haluatteko järjestelmän jossa yksi epäonnistuminen sulkee kaikki ovet loppuelämäksi?
Yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään oikeus- ja taloustiedettä.
Lahjakas pääsee kerrasta sisään tai saa ensiyrittämällä ne hyvät yo-numerot.
Näitä 7. kertaa lääkikseen/oikikseen pyrkiviä lähinnä surettaa katsella. Samat tyypit haluaisivat tietysti rajattomat uusintamahdollisuudet yo-kokeisiinkin jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä tuplamaisterit jatkossa? Jos kirjoitat L:n paperit, opiskelet 5 vuotta humanistiksi, olet pari vuotta töissä sen jälkeen ja haluatkin insinööriksi, niin pääseekö vanhoilla lukion papereilla, vaikka ei muista matemaattisista aineista enää mitään?
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavaa lukea tällaista, muutenkin itseäni ja kavereita ahdistaa tulevaisuuden työmarkkinat jne.
T. lukion toisen juuri aloittanut
Älä murehdi liikaa tulevaisuutta. Se ei kuitenkaan mene läheskään niin kuin olit kuvitellut. Jos murehtii etukäteen, suree joko turhaan tai kahdesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Yo-kirjoituksethat eivät toki ole yhtään työläät järjestää. Siinä ei ole yhtään mitään työlästä, että laitetaan koko Suomen kaikki lukiot yhtäaikaa samana päivänä pitämään 6 tunnin pituiset kokeet ja näitä kokeita on aina yhdellä kirjoituskerralla vielä monena, monena päivänä. Kielissä on vielä kuuntelukokeetkin ja äidinkielen koekin on kaksiosainen. Kaiken lisäksi tämä rumba järjestetään myös kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi sallia sisäänpääsy melkein kaikilta ja pudottaa 1. vuoden aikana ne joilla ei ole edellytyksiä jatkaa. Näin siis Euroopassa yleisesti.
Tuo on erittäin kallis tapa ja että kaikilla olisi silloin 1. vuoden aikana mahdollisuus tasapuoliseen opiskeluun, pitäisi yliopistojen ja korkeakoulujen nykyisiä resursseja vähintäänkin moninkertaistaa, ehkä jopa yli 10-kertaistaa. Kun esim. yliopistojen kirjastoissa ei kirjat riitä nykyiselläänkään läheskään kaikille opiskelijoille, niin miten ne ikipäivänä riittäisivät silloin paljon isommalle joukolle, ainakaan jos resursseja ei moninkertaisteta.
Tämä tapa toimii sitten, kun kaikille voidaan silloin 1. vuoden aikana taata resurssien puolesta täysin tasavertaiset mahdollisuudet opiskella. Muussa tapauksessa se ei toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.
Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.
Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.
Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.
Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.
Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.
Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.
Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.
Jos pääsykokeista luovuttaisiin, niin lukion koko opetus pitäisi muokata uudestaan. Saatavilla pitäisi olla esimerkiksi laaja kurssitarjonta mm. oikeus- ja taloustieteisiin liitttyvistä asioista. Eli siinä missä nykyään on voi kirjoittaa esim. fysiikan tai psykologian, pitäisi voida kirjoittaa myös esim. oikeustieteestä ja taloustieteestä jne.
On hölmöläisten hommaa jos esim. juristiksi haluava joutuu päntäämään jotain biologiaa tai fysiikkaa eikä "oman alan" opetusta ole lainkaan tarjolla. Ja vielä hölmömpää, että menestys jossain näissä alan kannalta aivan turhissa aineissa voisi ratkaisevasti vaikuttaa siihen pääseekö ylipäätään opiskelemaan haluamaansa alaa.
Kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että lukiomenestykselle annettaisiin ratkaseva merkitys opiskelijavalinnoissa on ajattelematon ja vahingollinen varsinkin jos koko lukiojärjestelmä ei perusteellisesti uudistu ennen tätä.
Lisäksi jos tämmöinen pakko tulee, niin sitten tietenkin kaikille tulisi antaa oikeus uusia ylioppilaskokeensa niin monta kertaa kuin haluaa. Vai haluatteko järjestelmän jossa yksi epäonnistuminen sulkee kaikki ovet loppuelämäksi?
Yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään oikeus- ja taloustiedettä.
Lahjakas pääsee kerrasta sisään tai saa ensiyrittämällä ne hyvät yo-numerot.
Näitä 7. kertaa lääkikseen/oikikseen pyrkiviä lähinnä surettaa katsella. Samat tyypit haluaisivat tietysti rajattomat uusintamahdollisuudet yo-kokeisiinkin jatkossa.
Oletko koskaan kuullut sellaisesta, kuin sairastuminen vaikka oksennustautiin kirjoitusten aikana tai loukkaantuminen sairaalakuntoon kirjoitusten aikana?
Joo-o, onneksi hain ja aloitin jo viime vuonna opiskelut.
Eipä ollut ketään aikuista ohjaamassa näissä radikaalisti loppuelämään (nykyään) vaikuttavissa päätöksissä, kuten toisen asteen opisekelupaikka. Äitiä ei ollut ja isä alkkis. Sitä seurasi kavereita sitten vaan kauppikseen ja nyt korkekouluopinnot aloitin pääsykoekiintiöstä. Älykkyydestä ei ole kiinni, vaan korteista jotka elämä jakeli nuorena, joten ei tiennyt lukion merkityksestä.
Uskon, että on monelle amikselle isku vasten kasvoja, jos ovat ajatelleet opiskelevansa lisää vanhempana ja tienata välissä. Lukioihin tarvitaan aloituspaikkoja jatkossa paljon lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lukio käyty vuonna 2010, yo-arvosanat C, C, C, M ja keskiarvo 8,16. amis käyty myös 2012, keskiarvo 2,23 (asteikolla 1-3). mihinkäs sitä hakis :D?
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi sallia sisäänpääsy melkein kaikilta ja pudottaa 1. vuoden aikana ne joilla ei ole edellytyksiä jatkaa. Näin siis Euroopassa yleisesti.
On ihan helkkarin kallis ja tehoton systeemi. Kaikki "eurooppalaiset" käytännöt eivät ole tavoiteltavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.
Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.
Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.
Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.
Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.
Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.
Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.
Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.
Jos pääsykokeista luovuttaisiin, niin lukion koko opetus pitäisi muokata uudestaan. Saatavilla pitäisi olla esimerkiksi laaja kurssitarjonta mm. oikeus- ja taloustieteisiin liitttyvistä asioista. Eli siinä missä nykyään on voi kirjoittaa esim. fysiikan tai psykologian, pitäisi voida kirjoittaa myös esim. oikeustieteestä ja taloustieteestä jne.
On hölmöläisten hommaa jos esim. juristiksi haluava joutuu päntäämään jotain biologiaa tai fysiikkaa eikä "oman alan" opetusta ole lainkaan tarjolla. Ja vielä hölmömpää, että menestys jossain näissä alan kannalta aivan turhissa aineissa voisi ratkaisevasti vaikuttaa siihen pääseekö ylipäätään opiskelemaan haluamaansa alaa.
Kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että lukiomenestykselle annettaisiin ratkaseva merkitys opiskelijavalinnoissa on ajattelematon ja vahingollinen varsinkin jos koko lukiojärjestelmä ei perusteellisesti uudistu ennen tätä.
Lisäksi jos tämmöinen pakko tulee, niin sitten tietenkin kaikille tulisi antaa oikeus uusia ylioppilaskokeensa niin monta kertaa kuin haluaa. Vai haluatteko järjestelmän jossa yksi epäonnistuminen sulkee kaikki ovet loppuelämäksi?
Yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään oikeus- ja taloustiedettä.
Lahjakas pääsee kerrasta sisään tai saa ensiyrittämällä ne hyvät yo-numerot.
Näitä 7. kertaa lääkikseen/oikikseen pyrkiviä lähinnä surettaa katsella. Samat tyypit haluaisivat tietysti rajattomat uusintamahdollisuudet yo-kokeisiinkin jatkossa.
Joo kyllä varmaan yhteiskuntaopin kursseillä "käsitellään" oikeus- ja taloustiedettä. Mutta mikään "käsittely" ei riitä, vaan saatavilla pitäisi olla lukuisia kursseja ko. aineista sekä mahdollisuus kirjoittaa ne. Näin ei ole tietojeni mukaan ole asianlaita, mutta korjaa vaan jos tiedät asiasta paremmin.
Jos kerran lahjakas pääsee kerralla sisään, niin mikä vika on nykyjärjestelmässä, jossa on valintakoe? Eihän tällöin lahjakkaille tule mitään välivuotta. Kerrasta sisään.
Entäs ne, jotka sattuvat kirjoittamaan huonosti? Onko sinusta järkevää katkaista heidän mahdollisuudet jatko-opiskeluun lopullisesti?
Saattaa tulla aikamoiset paineet + valtavasti mt-ongelmia, jos nuoren ja kehittyvän lapsen harteille sysätään tälläinen taakka. Jos siis epäonnistuu kirjoituksissa, niin sitten mahdollisuudet ovat nolla ja kannattaa varmaan päästää itsensä päiviltä vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla lahjakkailla L/E:n ylioppilailla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja varaa lukea puolta vuotta lääkikseen/oikikseen/kauppikseen, joten miksi vanhempien tukemana puoli vuotta pääsykokeisiin valmistautuneen vähemmän lahjakkaan pitäisi päästä ennemmin sisälle?
Hyvä jos jatkossa Suomessakin nuoret menevät suoraan lukiosta opiskelemaan ja valmistuvat aiemmin työelämään.
Entäs minä? Haaveammattini on lääkäri, mutta lukiossa en vielä tiennyt, mitä haluaisin tehdä. Kirjoitin ihan väärät aineet, mutta niistä tuli ihan hyvät arvosanat, E:tä ja M:ää. Nyt yritän hakea lääkikseen. Jos tämä uudistus tulee voimaan suunnitellusti, voin heittää hyvästit lääkikselle. Lisäksi olen nyt tuhlannut pari vuotta kun olen ensin miettinyt mitä tekisin, tehnyt päätöksen, hakenut lääkikseen. Kiva näin parin vuoden jälkeen yrittää keksiä kokonaan uusi suunnitelma, puhumattakaan siitä, että joutuisin luopumaan unelmastani. Ne E:t ja M:t ovat aivan turhia lääkikseen hakiessa: enkusta, äikästä ja matikasta pitäisi olla L:t kirjoitettuna, että olisi mitään jakoa tuollaisessa ylioppilaskokeeseen painottuvassa haussa päästä lääkikseen. Jatkossa sinne pääsee vaan ne "kympin tytöt" ja miehet jäävät vähemmistöön, kuten jutussakin kerrottiin. Kaiken kaikkiaan täysin typerä päätös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.
Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.
Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.
Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.
Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.
Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.
Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.
Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.
Jos pääsykokeista luovuttaisiin, niin lukion koko opetus pitäisi muokata uudestaan. Saatavilla pitäisi olla esimerkiksi laaja kurssitarjonta mm. oikeus- ja taloustieteisiin liitttyvistä asioista. Eli siinä missä nykyään on voi kirjoittaa esim. fysiikan tai psykologian, pitäisi voida kirjoittaa myös esim. oikeustieteestä ja taloustieteestä jne.
On hölmöläisten hommaa jos esim. juristiksi haluava joutuu päntäämään jotain biologiaa tai fysiikkaa eikä "oman alan" opetusta ole lainkaan tarjolla. Ja vielä hölmömpää, että menestys jossain näissä alan kannalta aivan turhissa aineissa voisi ratkaisevasti vaikuttaa siihen pääseekö ylipäätään opiskelemaan haluamaansa alaa.
Kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että lukiomenestykselle annettaisiin ratkaseva merkitys opiskelijavalinnoissa on ajattelematon ja vahingollinen varsinkin jos koko lukiojärjestelmä ei perusteellisesti uudistu ennen tätä.
Lisäksi jos tämmöinen pakko tulee, niin sitten tietenkin kaikille tulisi antaa oikeus uusia ylioppilaskokeensa niin monta kertaa kuin haluaa. Vai haluatteko järjestelmän jossa yksi epäonnistuminen sulkee kaikki ovet loppuelämäksi?
Yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään oikeus- ja taloustiedettä.
Lahjakas pääsee kerrasta sisään tai saa ensiyrittämällä ne hyvät yo-numerot.
Näitä 7. kertaa lääkikseen/oikikseen pyrkiviä lähinnä surettaa katsella. Samat tyypit haluaisivat tietysti rajattomat uusintamahdollisuudet yo-kokeisiinkin jatkossa.Joo kyllä varmaan yhteiskuntaopin kursseillä "käsitellään" oikeus- ja taloustiedettä. Mutta mikään "käsittely" ei riitä, vaan saatavilla pitäisi olla lukuisia kursseja ko. aineista sekä mahdollisuus kirjoittaa ne. Näin ei ole tietojeni mukaan ole asianlaita, mutta korjaa vaan jos tiedät asiasta paremmin.
Jos kerran lahjakas pääsee kerralla sisään, niin mikä vika on nykyjärjestelmässä, jossa on valintakoe? Eihän tällöin lahjakkaille tule mitään välivuotta. Kerrasta sisään.
Entäs ne, jotka sattuvat kirjoittamaan huonosti? Onko sinusta järkevää katkaista heidän mahdollisuudet jatko-opiskeluun lopullisesti?
Saattaa tulla aikamoiset paineet + valtavasti mt-ongelmia, jos nuoren ja kehittyvän lapsen harteille sysätään tälläinen taakka. Jos siis epäonnistuu kirjoituksissa, niin sitten mahdollisuudet ovat nolla ja kannattaa varmaan päästää itsensä päiviltä vai mitä?
Tämäpä hyvinkin. Eikä lahjakkuus takaa, että kirjoitukset menevät hyvin. Mitä enemmän paineita kirjoituksille asetetaan (esim. koko loppuelämä pilalla jos kirjoitat huonosti), sitä suuremmalla todennäköisyydellä lahjakkaatkin mokaavat jännityksen tai stressin takia. Tai voi olla haastava elämäntilanne. Mä olin ns. lahjakas lapsi, mutta lukio meni multa ihan penkin alle huonon elämäntilanteen takia. Tämän takia minulta olisi siis koko loppuelämäni ajan evätty pääsy yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieno homma. Olin lukioaikoina masentunut, koska hyvä ystäväni menehtyi ja mua kiusattiin, tai ehkä ennemminkin syrjittiin, koulussa. Kaiken lisäksi sairastuin noina aikoina syömishäiriöön. Keskiarvoksi tuli sitten sellainen noin 8 ja M:n paperit, ei huonot varmaan monenkaan mielestä, mutta itselleni todellinen rimanalitus, sillä en lukenut kokeisiin enkä etenkään kirjoituksiin juuri ollenkaan. Jos olisin edes hieman panostanut, olisin taatusti saanut paremmat arvosanat, sillä lukupäätä mulla on. Suurin energia vain noina aikoina meni siihen, että pääsin sängystä ylös ja pystyin olemaan itkemättä koulupäivän ajan.
Nykyään olen tervehtynyt ja opiskelen kolmatta vuotta humanistisella alalla. Nyt kuitenkin olen ruvennut kertailemaan lukion fysiikoita ja kemioita, lääkärihaave kolkuttelee taas takaraivossa. Tarkoitus oli, että haen tulevana keväänä ensimmäistä kertaa sille alalle, jolle huonoitsetuntoisena ja masentuneena aiemmin ajattelin olevani liian huono. Lääkikseen siis. Jos tällainen uudistus todella nyt tulisi, niin saisin näiden mun keskinkertaisten paperien takia unohtaa koko homman. Tokihan voin alkaa korotella kaikkia aineita, siitä tulee varmasti varsin mukava prosessi...
Ei tuollaista itkeskelevää, mielenterveysongelmaista vätystä ainakaan minun lääkärikseni, kiitos.
Lääkiksen pääsykokeessa kysytään kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Jos et osaa ko. aineita koskeviin kysymyksiin vastata yo-kokeessa, niin ei se sen paremmin suju pääsykokeessakaan.
Olipas retardi provoviesti. Että jos on teini-ikäisenä ollut masennusta niin ei sovellu lääkäriksi. Juuh.
ps. Jos olisit ikinä katsonut millainen lääkiksen pääsykoe on, niin tietäisit, ettei fysiikasta, kemiasta ja biologiasta ällien kirjoittaminen todellakaan takaa pääsykoemenestystä. Siinä vaaditaan todella paljon omaa opiskelua vielä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Tässä menetetään nyt aika huikea määrä lahjakkuuspotentiaalia, miehistä varsinkin.
Oma mieheni ei ollut lukiossa kummoinen oppilas (murrosikä myöhään) mutta oltuaan pari vuotta hanttihommissa hän innostui lukuhommista, pääsi yliopistoon pääsykoekiintiössä ja teki lopulta kaksi tutkintoa ja gradut korkeimmin arvosanoin. En tiedä, mitä hänenlaisensa tulevaisuudessa tekivät. Kyseessä vielä sellainen ala/alat, joita ei voi opiskella amiksessa tai amkissa, joten sekään väylä ei olisi mahdollinen.
kai lääkiksessä otetaan huomioon ekana pitkä matematiikka, fyke niin pojat pääsee mutta jos otetaan kaikki aineet niin heikoilla ovat. Tosin mun poika pääsi ensimmäisellä kerralla ja ne aineet oli laudaturia jotka ovat tärkeimmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.
Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.
Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.
Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.
Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.
Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.
Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.
Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.
Jos pääsykokeista luovuttaisiin, niin lukion koko opetus pitäisi muokata uudestaan. Saatavilla pitäisi olla esimerkiksi laaja kurssitarjonta mm. oikeus- ja taloustieteisiin liitttyvistä asioista. Eli siinä missä nykyään on voi kirjoittaa esim. fysiikan tai psykologian, pitäisi voida kirjoittaa myös esim. oikeustieteestä ja taloustieteestä jne.
On hölmöläisten hommaa jos esim. juristiksi haluava joutuu päntäämään jotain biologiaa tai fysiikkaa eikä "oman alan" opetusta ole lainkaan tarjolla. Ja vielä hölmömpää, että menestys jossain näissä alan kannalta aivan turhissa aineissa voisi ratkaisevasti vaikuttaa siihen pääseekö ylipäätään opiskelemaan haluamaansa alaa.
Kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että lukiomenestykselle annettaisiin ratkaseva merkitys opiskelijavalinnoissa on ajattelematon ja vahingollinen varsinkin jos koko lukiojärjestelmä ei perusteellisesti uudistu ennen tätä.
Lisäksi jos tämmöinen pakko tulee, niin sitten tietenkin kaikille tulisi antaa oikeus uusia ylioppilaskokeensa niin monta kertaa kuin haluaa. Vai haluatteko järjestelmän jossa yksi epäonnistuminen sulkee kaikki ovet loppuelämäksi?
Yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään oikeus- ja taloustiedettä.
Lahjakas pääsee kerrasta sisään tai saa ensiyrittämällä ne hyvät yo-numerot.
Näitä 7. kertaa lääkikseen/oikikseen pyrkiviä lähinnä surettaa katsella. Samat tyypit haluaisivat tietysti rajattomat uusintamahdollisuudet yo-kokeisiinkin jatkossa.Oletko koskaan kuullut sellaisesta, kuin sairastuminen vaikka oksennustautiin kirjoitusten aikana tai loukkaantuminen sairaalakuntoon kirjoitusten aikana?
Olen. Sairaalaan joutuessasi saat uuden mahdollisuuden kirjoitusten kanssa myöhemmin.
T:Oksennustaudissa sekä yo:ssa että pääsykokeessa ja silti laudatur ja sisään yliopistoon
Alue: Aihe vapaa
Miksi sä kysyt multa? En ole väittänyt, että peruskoulu ja lukio eivät ole tasa-arvoisia.
Väkivalta/alkoholi/mt-ongelmaisten vanhempien lapset eivät samalla tavalla pysty opiskelemaan peruskoulussa/lukiossa kuin terveestä perheestä tulleet. Nämä lapset aikuistuessaan saattavat pystyä lukemaan pääsykokeisiin, kuten minä, kun elinolon ovat helpottuneet tai ovat saaneet apua (kuten minä sain apua). Ilman pääsykokeita syrjäytymisriski kasvaa vain entisestään.
Kannattaa lukea toisen teksti eikä vastailla päättömästi.