HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä

Esim lääkikseen jätetään paikkoja jotka pääsee pääsykokeitten kautta. Pääsykoe on typistetty. Näin ymmärsin .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hieno homma. Olin lukioaikoina masentunut, koska hyvä ystäväni menehtyi ja mua kiusattiin, tai ehkä ennemminkin syrjittiin, koulussa. Kaiken lisäksi sairastuin noina aikoina syömishäiriöön. Keskiarvoksi tuli sitten sellainen noin 8 ja M:n paperit, ei huonot varmaan monenkaan mielestä, mutta itselleni todellinen rimanalitus, sillä en lukenut kokeisiin enkä etenkään kirjoituksiin juuri ollenkaan. Jos olisin edes hieman panostanut, olisin taatusti saanut paremmat arvosanat, sillä lukupäätä mulla on. Suurin energia vain noina aikoina meni siihen, että pääsin sängystä ylös ja pystyin olemaan itkemättä koulupäivän ajan.

Nykyään olen tervehtynyt ja opiskelen kolmatta vuotta humanistisella alalla. Nyt kuitenkin olen ruvennut kertailemaan lukion fysiikoita ja kemioita, lääkärihaave kolkuttelee taas takaraivossa. Tarkoitus oli, että haen tulevana keväänä ensimmäistä kertaa sille alalle, jolle huonoitsetuntoisena ja masentuneena aiemmin ajattelin olevani liian huono. Lääkikseen siis. Jos tällainen uudistus todella nyt tulisi, niin saisin näiden mun keskinkertaisten paperien takia unohtaa koko homman. Tokihan voin alkaa korotella kaikkia aineita, siitä tulee varmasti varsin mukava prosessi...

Ei tuollaista itkeskelevää, mielenterveysongelmaista vätystä ainakaan minun lääkärikseni, kiitos.

Lääkiksen pääsykokeessa kysytään kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa. Jos et osaa ko. aineita koskeviin kysymyksiin vastata yo-kokeessa, niin ei se sen paremmin suju pääsykokeessakaan.

Olipas retardi provoviesti. Että jos on teini-ikäisenä ollut masennusta niin ei sovellu lääkäriksi. Juuh.

ps. Jos olisit ikinä katsonut millainen lääkiksen pääsykoe on, niin tietäisit, ettei fysiikasta, kemiasta ja biologiasta ällien kirjoittaminen todellakaan takaa pääsykoemenestystä. Siinä vaaditaan todella paljon omaa opiskelua vielä päälle.

Nimenomaan. Jos ei edes ne lukion helpot ke/fy/bi suju, niin miksi paljon vaativamnat aineistot noissa aineissa sujuisivat sen paremmin. Eivät suju. Ymmärtäkää omat älylliset rajanne, ei kaikista voi tulla lääkäreitä, lähihoitajiakin tarvitaan.

Juuh. Suurin osa syistä, miksi uudistus on idioottimainen on jo keskustelussa tullut. Lisäisin kuitenkin vielä, että tämä tulee todennäköisesti lisäämään huomattavasti korkeakouluopintojen keskeytysten määrää: lukion oppimäärästä saa harvoin kuvaa siitä, millaista minkäkin alan opiskelu (saati työ) tosiasiallisesti on. Pääsykoekirjoista saa edes jonkun kuvan. Jos pääsee hyvällä todistuksella suoraan oikikseen ja käsitys alasta perustuu lähinnä jenkkiläisiin oikeussalidraamoihin, niin voi tulla pieniä yllätyksiä vastaan jo ensimmäisten tenttien kohdalla...

Entäpä alanvaihdot: pääseekö kirjoittajien kerma kokeilemaan mielin määrin eri alojen opiskeluja (ensin lääkis, sitten oikis ja jos ei vieläkään tunnu omalta niin papereilla kauppikseen) ja viemään huonommin kirjoittaneiden opintopaikat?

Aivan järjetöntä laittaa ihmiset valitsemaan uransa siinä iässä kun heitä kiinnostaa kaikista vähiten oma uransa. Täysi-ikäisyys, ensimmäiset seksikokemukset jne. Aika hankalaa motivoitua opiskelemaan kun se ei tunnut tuossa elämän vaiheessa yhtään tärkeältä. 

Naisethan tästä hyötyvät taas kun kehittyvät miehiä nopeammin ja ovat tunnollisempia opiskelijoita. 

Toisaalta pakkohan tämän seurauksena on lisätä mahdollisuuksia parantaa arvosanoja. Tämä taas tulee vaikeuttamaan laudaturin kirjoittamista kun tulostaso nousee. Tämän seurauksena kai lisätään kiintiöitä ja tästä taas seuraa, että "aikuispuolen" haussa vaaditaan ihan järjettömiä todistuksia, että päästään sisään. Mitä sitten kun kaikilla lääkikseen hakevilla on pelkkää ällää? Jo nyt suurella osalla on erittäin hyvät todistukset ja niiden perusteella erottelu voi olla hankalaa. 

Mielestäni parempi tapa olisi ollut luopua yo-kokeesta ja päättää lukio pääsykokeisiin, jotka ovat kaikille avoimet joka vuosi. Pääsykokeet tulisi tehdä pääasiassa lukion materiaalin pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli vaikea masennus lukioaikoina lapsuuden perheen ongelmista johtuen. Sijoitusperheeseen pääseminen pelasti elämäni ja mahdollisti lukion käymisen, mutta silti oireilin masennuksella. Terapia auttoi. Huolimatta vaikeuksista sain kirjoitettua c/m paperein ja keskiarvo oli keskitasoa. Saman kevään pääsykokeissa pääsin alle, jonne pääsi vain 3,7 % hakijoista. Pääsin pelkällä pääsykokeella, ois pitänyt olla pelkkiä L:ä, jos olisin halunnut papereilla ja pääsykokeella päästä. Olen valmistunut maisteriksi tavoiteajassa 5 vuodessa hyvin paperein. Opiskeluaikoina karttui työkokemusta oman alan töistä ja olen työllistynyt taantumasta huolimatta hyvin ja viihdyn ammatissani.

Tämä ei olisi ollut mahdollista kohdallani, jos ei olisi ollut pääsykokeita. Jos tuo tulee toteutumaan, se tulee vaikeuttamaan niiden teinien/nuorien opintoihin pääsemistä ja elämästä kiinnisaamiseen, joilla on lukioaikoina vaikeuksia. Sanni Grahnin ja joidenkin muiden on vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole samat lähtökohdat peruskoulua ja lukiota käydessä.

Pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Ne eivät kysy taustoja tai miten olet jaksanut aiemmin opiskella vaan sen hetkistä motivaatiota, voimaa päntätä ja kykyä omaksua uutta tietoa. Ja jos menee penkin alle, voi seuraavana vuonna yrittää uudelleen.

Millä tavalla peruskoulu ja lukio eivät muka ole tasa-arvoisia? Toiset vain kykenevät oppimaan asioita helpommin kuin toiset.

Toiset on ahkeria ja valmiita näkemään vaivaa lukion eteen ja toiset haluaisivat vain laiskotella monta vuotta ja sitten kiilata ohituskaistaa yliopistoon.

Lukio ja peruskoulu nimenomaan ovat tasa-arvoisia, pääsykokeet kalliine valmennuskursseineen parempien perheiden lapsille eivät ole.

Myöhäisherännäisenä motivaationsa löytäneet voivat jatkossa käydä korottamassa yo-arvosanoja siinä missä nyt he aloittavat lukemisen vasta pääsykokeita varten.

En ole tuo, jolle vastasit, mutta pääsykokeen etu on se, että sitä voi muokata vastaamaan alalla tarvittavia tietoja ja taitoja. Tällöin pääsykoekokelas osoittaa paitsi motivaationsa, myös potentiaalinsa juuri kyseiselle alalle. Ylioppilaskokeissa ei mitenkään voida mitata tällaista, aloja on valtavasti. Parhaiten se onnistuisi, jos ala on tismalleen sama kuin lukiossa opetettava aine. Kuten biologia tai psykologia. Tuolloinkin tulisi ongelmaksi, millaisia kysymyksiä ylioppilaskokeeseen laitettaisiin. Tällä hetkellä ylioppilaskokeet mittaavat lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista. Uudessa systeemissä ne mittaisivat paitsi lukion oppimäärän soveltavaa hallitsemista, myös mahdollisesti soveltuvuutta alalle, johon suurin osa ei edes pyri. Tämä on järjetöntä. Alalle soveltuvuutta on nimittäin pakko mitata jotenkin. Lääketieteen pääsykokeessa ei mitata vain, osaatko lukion tiedot. Kaikki kyseisessä kokeessa käyneet tietävät tämän. Siinä mitataan hyvin montaa kykyä.

Valmennuskurssit ovat huono argumentti. Uudessa systeemissäkin nimittäin rikkaat menisivät valmennuskurssille. Lukion valmennuskurssille.

Jos pääsykokeista luovuttaisiin, niin lukion koko opetus pitäisi muokata uudestaan. Saatavilla pitäisi olla esimerkiksi laaja kurssitarjonta mm. oikeus- ja taloustieteisiin liitttyvistä asioista. Eli siinä missä nykyään on voi kirjoittaa esim. fysiikan tai psykologian, pitäisi voida kirjoittaa myös esim. oikeustieteestä ja taloustieteestä jne.

On hölmöläisten hommaa jos esim. juristiksi haluava joutuu päntäämään jotain biologiaa tai fysiikkaa eikä "oman alan" opetusta ole lainkaan tarjolla. Ja vielä hölmömpää, että menestys jossain näissä alan kannalta aivan turhissa aineissa voisi ratkaisevasti vaikuttaa siihen pääseekö ylipäätään opiskelemaan haluamaansa alaa.

Kaiken kaikkiaan ajatus siitä, että lukiomenestykselle annettaisiin ratkaseva merkitys opiskelijavalinnoissa on ajattelematon ja vahingollinen varsinkin jos koko lukiojärjestelmä ei perusteellisesti uudistu ennen tätä.

Lisäksi jos tämmöinen pakko tulee, niin sitten tietenkin kaikille tulisi antaa oikeus uusia ylioppilaskokeensa niin monta kertaa kuin haluaa. Vai haluatteko järjestelmän jossa yksi epäonnistuminen sulkee kaikki ovet loppuelämäksi?

Yhteiskuntaopin kursseilla käsitellään oikeus- ja taloustiedettä.

Lahjakas pääsee kerrasta sisään tai saa ensiyrittämällä ne hyvät yo-numerot.

Näitä 7. kertaa lääkikseen/oikikseen pyrkiviä lähinnä surettaa katsella. Samat tyypit haluaisivat tietysti rajattomat uusintamahdollisuudet yo-kokeisiinkin jatkossa.

Jaha, ainakaan sinä et selvästi ole vilkaissut oikiksen pääsykirjoihin päinkään.

T. Lakitiedon kurssista kasi, oikikseen sisään ekalla. Siellä kurssilla opitaan korkeintaan asioita, joiden osaamista pääsykoekirjoissa pidetään jo itsestäänselvyyksinä.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistavaa lukea tällaista, muutenkin itseäni ja kavereita ahdistaa tulevaisuuden työmarkkinat jne.

T. lukion toisen juuri aloittanut

ota se lukio tosissasi. Sille ei voi mitään jos resursseja ei ole enempään. Ainakin jos yrittää tosissaan niin sittenhän sen näkee mihin se riittää. 

Vierailija kirjoitti:

No mitäs hittoa, millä minä pyrin sisään kun oma todistus kymmenen vuoden takaa on mitä on?

onhan sulla ollut 10 v aikaa opiskella

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on taas älynväläys! Jää moni älykäs rannalle. Ei olis meidänkään nuori todistuksellaan päässyt Aaltoon unelma-alalleen, ellei olisi ollut pääsykoetta, joka meni loistavasti. Yo-kirjoituksissa jännitti mahdottomasti ja vaikka onkin kympin oppilas ko. aineessa, niin sai e:n ja uusinnassa jäi pisteen päähän l:sta. Olisi kyllä päässyt sisään moneen muuhun yliopistoon, mutta Aalto oli hänen ykköstoiveensa, monestakin syystä. 

Seuraavaksi varmaan tulee esitys, että jos ei yo-todistus riitä, niin rahalla pääsee. En yhtään ihmettelisi, tämän hallituksen toimiksi olisi ihan normaalia. 

Aaltoon pääsee suoraan eelläkin, paitsi ei tuotantotalouteen jonne on vaikeinta päästä, 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla lahjakkailla L/E:n ylioppilailla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja varaa lukea puolta vuotta lääkikseen/oikikseen/kauppikseen, joten miksi vanhempien tukemana puoli vuotta pääsykokeisiin valmistautuneen vähemmän lahjakkaan pitäisi päästä ennemmin sisälle?

Hyvä jos jatkossa Suomessakin nuoret menevät suoraan lukiosta opiskelemaan ja valmistuvat aiemmin työelämään.

Entäs minä? Haaveammattini on lääkäri, mutta lukiossa en vielä tiennyt, mitä haluaisin tehdä. Kirjoitin ihan väärät aineet, mutta niistä tuli ihan hyvät arvosanat, E:tä ja M:ää. Nyt yritän hakea lääkikseen. Jos tämä uudistus tulee voimaan suunnitellusti, voin heittää hyvästit lääkikselle. Lisäksi olen nyt tuhlannut pari vuotta kun olen ensin miettinyt mitä tekisin, tehnyt päätöksen, hakenut lääkikseen. Kiva näin parin vuoden jälkeen yrittää keksiä kokonaan uusi suunnitelma, puhumattakaan siitä, että joutuisin luopumaan unelmastani. Ne E:t ja M:t ovat aivan turhia lääkikseen hakiessa: enkusta, äikästä ja matikasta pitäisi olla L:t kirjoitettuna, että olisi mitään jakoa tuollaisessa ylioppilaskokeeseen painottuvassa haussa päästä lääkikseen. Jatkossa sinne pääsee vaan ne "kympin tytöt" ja miehet jäävät vähemmistöön, kuten jutussakin kerrottiin. Kaiken kaikkiaan täysin typerä päätös.

Sen ikävämpää miehille, jos fiksut naiset ovat parempia. Kiukuttaahan se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.

Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."

Lipposen tytär laitettiin suhteilla eliittikouluun vaikka keskiarvoraja ei riittänyt. Vastaava ei VIELÄ ole ollut mahdollista yliopistoissa, mutta ehkä jatkossa...

Päivin oma tyttö kävi sykin ja yhteiset lapset käy Kulosaaren yhteiskoulun lukiota< ka yli 9. Toinen tytöistä kirjoitti tänä vuonna ja aikoo ulkomaille yliopistoon oli kerran haastattelussa. Siis kouluun ka tänä vuonna oli 9,42 muistaakseni millä pääsi. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.

jotka pyrkii oikeustieteelliseen niin yli 80 % käy valmennnuskurssin ja lääkikseen oliko se 60 % koska lukiossa opiskellaan fykebi ja pitkä matematiikka auttaa taas fykessä. 

Ruotsissakin valitaan opiskelijat yliopistoihin ilman pääsykoerumbaa, joten luulisi onnistuvan meilläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.

No kansainvälisesti Suomen järjestelmää ihmetellään kyllä suuresti, ilmeisesti missään toisessa maassa ei ole Suomen kaltaista pääsykoerumbaa. Joten kyllä järjestelmä kaipaa korjaamista, mutta mikä olisi oikea tapa, niin sitä en osaa sanoa. Ehkä 1. opiskeluvuoden jälkeen tapahtuva karsinta olisi hyvä malli, tämä on ainakin Saksassa käytössä.

Vieläkö Ranskassa on käytäntö, jossa kuka tahansa pääsee sisään, mutta jos opinnot eivät suju eikä pärjää, tipahtaa automaattisesti matkasta? Sellainen olisi hyvä malli tännekin, eikä mikään lukiopänttäys.

ts baskat tippuu rattailta

Minusta myös ensikertalaiskiintiö pitäisi poistaa. Kaikki hakijat olisi oltava samalla viivalla ja sisään päästäisiin pääsykokeen avulla. Itsekin olin vähän hukassa lukiossa teini-iän vaikeuksien takia, ja kirjoitin luonnontieteistä vain biologian josta sain L. Ensikertalaiskiintiö on poistettava.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla lahjakkailla L/E:n ylioppilailla ei välttämättä ole mahdollisuutta ja varaa lukea puolta vuotta lääkikseen/oikikseen/kauppikseen, joten miksi vanhempien tukemana puoli vuotta pääsykokeisiin valmistautuneen vähemmän lahjakkaan pitäisi päästä ennemmin sisälle?

Hyvä jos jatkossa Suomessakin nuoret menevät suoraan lukiosta opiskelemaan ja valmistuvat aiemmin työelämään.

voihan asua kotona ja kun lukee älyvuotoa niin siellä on neljäkin kertaa yrittäneitä lääkikseen ja osa voi päästä ja osa ei pääse vaikka lukisivat putkeen 10 v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No todnäk saadaan paljon korkeakoulujen opiskelijoiden keskeytyksiä aikaan. Eka mennään kympin papereilla lääkikseen, kunnes huomataan ettei ookaan yhtään oma juttu.

Tässä uudistuksessa on paljon ongelmia, ennen kaikkea myöhempään kypsyvien nuorten lahjakkuuspotentiaalin hukkaaminen.

Mutta se, että kympin oppilaat valitsisivat huolettomasti alansa ja sitten keskeyttäisivät opintonsa, ei ole ihan päällimmäinen uhkakuva. Tähänkin asti se olisi ollut mahdollista, mutta ennemmin jatkavat burn outiin.

No entäs varhaiskypsät? Nykysysteemi sortaa 5-vuotiaana lukemaan oppineita.

Just päinvastoin. Pari vuotta etumatkaa lukutaidossa on yksi tärkempiä koulumenestyksen tekijöitä, kunhan sitä etumatkaa pitää yllä lukemalla.

ei meidän poika osannut lukea kuusivuotiaanakaan silti kirjoitti äikästä Een, tosin luonnontieteet meni paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Entä tuplamaisterit jatkossa? Jos kirjoitat L:n paperit, opiskelet 5 vuotta humanistiksi, olet pari vuotta töissä sen jälkeen ja haluatkin insinööriksi, niin pääseekö vanhoilla lukion papereilla, vaikka ei muista matemaattisista aineista enää mitään?

 hmm mahtaako humanisti päästä insinööriksi ja varsinkin dippisellaiseksi. 

Nyt äkkiä valmennusfirmat sparraammaan yo-kokeisiin. Mites kun nyt tulee pitkiä lukioaikoja, siinä voi vierähtää kuusi vuotta ennen kuin saa numerot kohilleen.

Vierailija kirjoitti:

Aivan järjetöntä laittaa ihmiset valitsemaan uransa siinä iässä kun heitä kiinnostaa kaikista vähiten oma uransa. Täysi-ikäisyys, ensimmäiset seksikokemukset jne. Aika hankalaa motivoitua opiskelemaan kun se ei tunnut tuossa elämän vaiheessa yhtään tärkeältä. 

Naisethan tästä hyötyvät taas kun kehittyvät miehiä nopeammin ja ovat tunnollisempia opiskelijoita. 

Toisaalta pakkohan tämän seurauksena on lisätä mahdollisuuksia parantaa arvosanoja. Tämä taas tulee vaikeuttamaan laudaturin kirjoittamista kun tulostaso nousee. Tämän seurauksena kai lisätään kiintiöitä ja tästä taas seuraa, että "aikuispuolen" haussa vaaditaan ihan järjettömiä todistuksia, että päästään sisään. Mitä sitten kun kaikilla lääkikseen hakevilla on pelkkää ällää? Jo nyt suurella osalla on erittäin hyvät todistukset ja niiden perusteella erottelu voi olla hankalaa. 

Mielestäni parempi tapa olisi ollut luopua yo-kokeesta ja päättää lukio pääsykokeisiin, jotka ovat kaikille avoimet joka vuosi. Pääsykokeet tulisi tehdä pääasiassa lukion materiaalin pohjalta.

oikkikseen yhteiskuntaoppi, historia, englanti, ruotsi ja lukiossa kurssi oikeustieteelliseen liittyvää ja näistä kirjoitetaan, lääkikseen pitkä matematiikka, fykebi, äikkä , enkku ja ruotsinkieli. Tietenkin oikkikseen myös äikkä. 

 

Todella huono uudistus, jos tällainen tulee. Pääsykokeet myös mittaavat halua ja kykyä tuleviin opintoihin ja paikka pitää oikeasti ansaita. Lisäksi pääsykokeet antavat myös pojille uuden mahdollisuuden opiskeluihin.