HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä

Mielenkiintoiseksi tulee nyt amiksen väylä, sieltä kun pääsee ylioppilaita huomattavasti helpommin yliopistoon esim. kampaajana lukemaan englantia, jos ammattikoulun 2 opintopisteen englanninkurssista on saanut täydet pisteet eli hallitsee peruskoulun englannin kutakuinkin.

Vierailija kirjoitti:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html

Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.

Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.

Juuri näin. Tuli tosi surullinen olo kun luin tämän uutisen. Onneksi taideaineissa ei sentään voida vaatia tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.

No kansainvälisesti Suomen järjestelmää ihmetellään kyllä suuresti, ilmeisesti missään toisessa maassa ei ole Suomen kaltaista pääsykoerumbaa. Joten kyllä järjestelmä kaipaa korjaamista, mutta mikä olisi oikea tapa, niin sitä en osaa sanoa. Ehkä 1. opiskeluvuoden jälkeen tapahtuva karsinta olisi hyvä malli, tämä on ainakin Saksassa käytössä.

Vieläkö Ranskassa on käytäntö, jossa kuka tahansa pääsee sisään, mutta jos opinnot eivät suju eikä pärjää, tipahtaa automaattisesti matkasta? Sellainen olisi hyvä malli tännekin, eikä mikään lukiopänttäys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.

No kansainvälisesti Suomen järjestelmää ihmetellään kyllä suuresti, ilmeisesti missään toisessa maassa ei ole Suomen kaltaista pääsykoerumbaa. Joten kyllä järjestelmä kaipaa korjaamista, mutta mikä olisi oikea tapa, niin sitä en osaa sanoa. Ehkä 1. opiskeluvuoden jälkeen tapahtuva karsinta olisi hyvä malli, tämä on ainakin Saksassa käytössä.

Muissa maissa nuoret voi opiskella vuoden tai kaksi hukkaan eli viettää aikaansa yliopistossa. Sieltä kun putoaa, voi taas hakeutua uudelle alalle ja viettää vaikka 20 vuotta eri yliopistoissa. Suomalaiset järkyttyvät Saksan 600 opiskelijan luennoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html

Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.

Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.

Juuri näin. Tuli tosi surullinen olo kun luin tämän uutisen. Onneksi taideaineissa ei sentään voida vaatia tätä.

Miksi ei? Todistus ratkaisee ja tarvitaan ainoastaan lukion arvosana kuvataiteista, ei sen enempää harrastuneisuutta.

Hieno uudistus. Lukioon tulee korealainen systeemi eli maksuton opetus ja sen rinnalle maksullinen iltaopetus, jossa käydään läpi samoja asioita, mutta syvemmin. Nuoret keskittyvät entistä tiukemmin muutamaan reaaliaineeseen, mutta koska jossain aineessa pakollisia kursseja on vain yksi, niin siitä kannattaa saada todistukseen 10 vaikka väkisin. Lisäksi opettajien täytyy oppia antamaan parempia numeroita, koska ratkaisut tehdään yo-tutkinnon ja lukion päättötodistuksen pohjalta. Siksi seiskan oppilaan kannattaa saada todistukseen 9, että pääsy yliopistoon varmistuu.

Lukiossa olin keskenkasvuinen kakara enkä tajunnut että lukeakin olisi voinut, kun yo-kokeen pääsin aika pienillä panostuksilla keslinkertaisesti läpi. Nyt olen aikeissa taas opiskella, ja jos tämä menee läpi, mahikseni ovat nollassa vaikka lukuintoa ja taitoa olisi nyt vanhempana. Vai onko sitten niin että amiksen paperit rinnastetaan täysin yo-papereihin? Siinä tapauksessa haluan käydä amiksen alalta, josta minulta on jo amk-tutkinto ja 5v työkokemusta. Saattaisin jopa saada ne vitosen paperit..

Pääsykoekirjoissa ja pääsykokeissa on yleensä jo ko. alan keskeinen termistö sekä tutkimussuuntaukset mukana. Näin sisäänpäässeet eivät ole lähteneet aivan nollatiedoilla opiskelemaan.

Pääsykokeet poistamalla menetetään kallisarvoista opintoaikaa, kun kaikki pitää alkuun vääntää rautalangasta. Opinnot venyvät ja siitäkös taas riemu syntyy.

Mikä ihmeen harhakäsitys on vallalla siitä, että Saksassa jokainen pääsisi opiskelemaan ja 1. vuoden päästä tapahtuisi karsinta? Mitään tällaista "kaikki sisään" -systeemiä ei ole olemassakaan.

Lukion päättötodistuksen arvosanat sekä sikäläisten ylioppilaskirjoitusten arvosanat ovat monelle alalle tärkein sisäänpääsykriteeri. Toki on aloja, joille pääsee sisään myös heikommalla todistuksella, joka johtaa siihen, että luennot ovat aluksi tupaten täynnä. Karsintaa tietenkin tapahtuu ja syy on yleensä se, etteivät kaikki ole tarpeeksi fiksuja päästäkseen kokeista läpi, uusintakerrat on yleensä rajattu kahteen eri uusintaan. Osa toki jättää koulun kesken muuten vain tai vaihtaa alaa.

Halutuimmille aloille kuten lääketiede ja psykologia vaaditaan myös Saksassa laudaturin tasoinen todistus SEKÄ yli 9 keskiarvon päättötodistus lukiosta (Saksassa eri arvosanat). Nämä parhaat yksilöt pääsevät siis suoraan kouluun, lähes mihin kouluun tahansa (poislukien taidekoulut tms.).

Käytössä on myös kaksi muuta väylää: korkeakoulujen omat valintakriteerit, jotka voivat olla esimerkiksi pääsykokeita tai haastatteluja tai työkokemuksesta/harjoitteluista/aiemmasta koulutuksesta/tiettyjen lukioaineiden erityisosaamisesta saatavat lisäpisteet sekä odotusvuosien väylä, jossa huonolla todistuksella odotetaan jopa seitsemän vuotta opiskelupaikkaa. Odotuksen aikana saa tehdä töitä, ammattikoulutasoisia tutkintoja sekä opiskella ulkomailla. Kotimaisessa korkeakoulussa ei saa olla kirjoilla tai odotusvuodet eivät lisäänny. Yhden korkeakoulututkinnon opiskelleelle ei yleensä anneta mahdollisuutta opiskella enää toista korkeakoulututkintoa muuten kuin poikkeustapauksissa tai siinä tapauksessa, että ensimmäinen tutkinto on suoritettu ulkomailla.

Tiedän tämän, sillä olen opiskellut Saksassa lääketiedettä. Pääsin sisään suoraan lukiosta, tosin kävin saksalaisen koulun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html

Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.

Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.

Juuri näin. Tuli tosi surullinen olo kun luin tämän uutisen. Onneksi taideaineissa ei sentään voida vaatia tätä.

Miksi ei? Todistus ratkaisee ja tarvitaan ainoastaan lukion arvosana kuvataiteista, ei sen enempää harrastuneisuutta.

Joo todella.. taideaineet ovat vähän muutakin kuin "kuvaamataito" :´D

Vierailija kirjoitti:

Pääsykoekirjoissa ja pääsykokeissa on yleensä jo ko. alan keskeinen termistö sekä tutkimussuuntaukset mukana. Näin sisäänpäässeet eivät ole lähteneet aivan nollatiedoilla opiskelemaan.

Pääsykokeet poistamalla menetetään kallisarvoista opintoaikaa, kun kaikki pitää alkuun vääntää rautalangasta. Opinnot venyvät ja siitäkös taas riemu syntyy.

Kukkua!

Kukaan ei nytkään valmistu yhtään sen nopeammin lakimieheksi tai lääkäriksi, vaikka olisi viisi vuotta päntännyt pääsykokeisiin. 

Kun opiskelemaan pääsee heti, säästetään vuosia nykyisin hukkaan heitettyä aikaa. 

Onhan se nyt ihme ja kumma, jos esim. USAssa yliopistoon pääsyyn riittää highschoolin käyminen, valtakunnallinen koe ja motivaatiokirje/haastattelu. 

Hyvä niin pojatkin alkavat lukea läksyjä, jos enää kykenevät peli- ja pornoriippuvuksiltaan keskittymään.

Itse en ihan kauheesti innostu näistä suunnitelmista. Kävin lukiota osittan juurikin yleissivistävänä. En ollut erityisen hyvä matikassa. Luin sen silti pitkänä ja kirjoitin C:n. Opettaja oli äärimmäisen tiukka ja monilla kursseilla tehtiin juurikin niitä kirjan vaikeimpia tehtäviä eli lukion päättötodistuksessa matikan arvosana oli kutonen. Samoin äidinkielessä eri opettajien arvosteluissa oli yhden tai kahden kouluarvosanan ero. Toiselta sai hyviä numeroita helpommin. Eli laskelmoinniksi menisi. Luin lukiossa useampaa pitkää kieltä ja kävin muutaman yksittäisen kuvaamataidon kurssin, koska aiheet kiinnostivat. Nykykaavailujen mukaan olisin valinnut vain neljä ainetta, joissa olisin käynyt kaikki mahdolliset kurssit ja valintani olisivat olleet sellaisia, joissa muutenkin olen jo valmiiksi hyvä, ei sellaista, missä olen ihan okei ja kiinnostaa, että voisin kehittyä.

Tietyillä aloilla, kuten kielissä ja luonnontieteissä hyvät yo-arvosanat mielestäni ovat ihan okei mittari sisäänpääsylle, koska ala on melko samankaltainen kuin lukion opinnot. Tietysti myös kirjoituksissa epäonnistuneille ja amk-taustaisille pitäisi olla sisäänpääsymahdollisuus. Moni yliopiston ala on kuitenkin hyvin erilainen kuin se, mitä lukiossa opetetaan. Itse jouduin pääsykoemateriaaleja tutkaillessa aidosti miettimään, haluanko alalle ja onko tämä nyt sellaista, joka kiinnostaa tarpeeksi. Vuotta jälkeeni tulleilla opiskelijoilla pääsykokeita muutettiin yleispätevämmiksi ja enemmän lukion kursseihin keskittyviksi aiemman soveltavan tiedon sijaan. Sisään tulleilla ei ollut samanlaisia valmiuksia kuin meillä, opiskelijoilla oli harhaluuloja alasta ja puolet heistä keskeyttikin. Tuntuu olevan aika yleinen ongelma. Yksi ystäväni halusi lukemaan sosiologiaa. Pääsykoekirjaa selaillessa hänelle selvisi, että käsitys alasta on aivan virheellinen ja se ei todellakaan ole hänen juttunsa.

Pääsykoe on rankka ja karu karsinta. Siinä kuitenkin porukka on jotakuinkin samalla viivalla ja pääsykokeisiin valmistautuminen voi opettaa hakijoille aika paljon valitusta alasta.

No olin kyllä itse tosi tyytyväinen, kun pääsin Ruotsiin opiskelemaan haluttua alaa suoraan papereilla, ilman kamalaa pääsykoeluku-urakkaa, joka ei millään muotoa opiskelupaikka takaa. Nythän Suomessa ei ällän papereistakaan hyödy oikein mitään, ei sekään oikein ole! Ruotsissa homma toimii siten, että ne, keillä on heikommat paperit, voivat nostaa pisteitään suorittamalla ylimääräisen kokeen tms. Loistosysteemi!

Kiintiösysteemi on ihan hyvä, mutta sitä pitäisi jotenkin jatkokehittää. Tyyliin 33,3% pelkän lukioarvosanojen perusteella, 33,3% pääsykokeen ja 33,3% näiden yhteispisteiden perusteella. Nythän korkeakoulut voivat itse määritellä kiintiöt.

Luin artikkelin. Pakko nyt kommentoida, että en ymmärrä tätä Suomessa vallitsevaa mentaliteettia, että on kamalaa, jos jollakin on varaa sellaiseen, mihin kaikilla ei ole. Tässä tapauksessa valmennuskursseihin. Valmennuskurssi ei ole kenellekään keino ostaa opiskelupaikkaa, vaan se vaatii kurssista huolimatta paljon työtä nykysysteemissä. Lukio-opinnoista olen sitä mieltä, että lahjakas opiskelija selviää niistä kyllä hyvin arvosanoin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä valmennuskursseja. Ne, jotka eivät saavuta hyviä arvosanoja lukiossa ilman kalliita valmennuskursseja, ovat todennäköisesti niitä, joiden kannattaisikin suuntautua muualle kuin akateemisille aloille yliopistoon. 

Itse en edes pitänyt lukio-opintoja kovinkaan vaativina, puhumattakaan, että olisivat aiheuttaneet suurta stressiä. Arvosanani lienevät sellaiset, että suuresti hyötyisin artikkelissa kaavaillusta uudistuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Kiintiösysteemi on ihan hyvä, mutta sitä pitäisi jotenkin jatkokehittää. Tyyliin 33,3% pelkän lukioarvosanojen perusteella, 33,3% pääsykokeen ja 33,3% näiden yhteispisteiden perusteella. Nythän korkeakoulut voivat itse määritellä kiintiöt.

Lukioarvosanoihin ei valinta saa perustua. Kouluissa on hirveät pärstäkerroinerot. Hyvän koulun kasi voi vastata jonkun toisen koulun kymppiä. Ainoa oikea peruste on valtakunnallinen koe, kuten vaikka SAT on.

Tämä uudistus olisi tieteenkin tekemisen näkökulmasta aika katastrofi. Tiede kehittyy, kun alalle päätyy erilaisia, motivoituneita ihmisiä myös sellaisilla taustoilla, jotka eivät ole niitä tyypillimpiä. Kympin tytöt ja pojat voivat olla ahkeria suorittajia, mutta laatikon ulkopuolelta ajatteleviakin ihmisiä tarvitaan. Paras tutkija on luova ja rohkea, ei pelkästään älykäs ja ahkera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsykoekirjoissa ja pääsykokeissa on yleensä jo ko. alan keskeinen termistö sekä tutkimussuuntaukset mukana. Näin sisäänpäässeet eivät ole lähteneet aivan nollatiedoilla opiskelemaan.

Pääsykokeet poistamalla menetetään kallisarvoista opintoaikaa, kun kaikki pitää alkuun vääntää rautalangasta. Opinnot venyvät ja siitäkös taas riemu syntyy.

Kukkua!

Kukaan ei nytkään valmistu yhtään sen nopeammin lakimieheksi tai lääkäriksi, vaikka olisi viisi vuotta päntännyt pääsykokeisiin. 

Kun opiskelemaan pääsee heti, säästetään vuosia nykyisin hukkaan heitettyä aikaa. 

Onhan se nyt ihme ja kumma, jos esim. USAssa yliopistoon pääsyyn riittää highschoolin käyminen, valtakunnallinen koe ja motivaatiokirje/haastattelu. 

Itse asiassa lukiohan on se turha paikka, joka tuhlaa kansantaloudellisia resursseja. Jospa pudotettaisiin se kokonaan pois, jolloin heti peruskoulun jälkeen voisi hakea yliopistoon opiskelemaan oikeita asioita.

Lisäksi jos valinnat tehtäisiin ainoastaaan lukion perusteella, niin tämä heikentäisi poikien asemaa entisestään, sillä he pärjäävät lukiossa tyttöjä keskimääräisesti huonommin. Tämän vuoksi tarvittaisiin sukupuolikiintiöt poikien hyväksi vastaavalla tavalla kuin naisille on työelämässä kiintiöitä.

Tunnetusti naisen L vastaa miehen E:tä (aivan vastaavasti kuin naisen euro on 80 senttiä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html

Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.

Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.

Juuri näin. Tuli tosi surullinen olo kun luin tämän uutisen. Onneksi taideaineissa ei sentään voida vaatia tätä.

Miksi ei? Todistus ratkaisee ja tarvitaan ainoastaan lukion arvosana kuvataiteista, ei sen enempää harrastuneisuutta.

Joo todella.. taideaineet ovat vähän muutakin kuin "kuvaamataito" :´D

Ja missä ihmeessä kirjoitin taideaineet tai kuvaamataito?