Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä

Vierailija
16.08.2017 |

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html

Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.

Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.

Kommentit (280)

Vierailija
21/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opetusministerin tietäen, niin todennäköisesti pakkoruotsin arvosanan painoarvo sisäänpääsyssä tulee olemaan 95% joka alalle.

Vierailija
22/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.

Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."

Lipposen tytär laitettiin suhteilla eliittikouluun vaikka keskiarvoraja ei riittänyt. Vastaava ei VIELÄ ole ollut mahdollista yliopistoissa, mutta ehkä jatkossa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minä vielä 16-vuotiaana osannut ajatella, että jokainen päivä lukiossa pitäisi ottaa tosissaan, jos aikoo päästä unelmiensa kouluun. Eikä minua kiinnostanut kaikki, mitä lukiossa opiskeltiin. En myöskään ollut järin hyvä pitkässä matematiikassa, mutta kävin sen silti ja kirjoitinkin. Kielissä en myöskään ollut erityisen hyvä. Kemiassa, fysiikassa ja biologiassa pärjäsin ja niistä kirjoitinkin E:t jokaisesta, L oli kemiassa ja biologiassa hyvin lähellä, mutta jostain se piste tai kaksi jäi uupumaan. Pääsin silti ahkeralla opiskelulla lääkikseen kahden vuoden pyrkimisellä. Pelkällä todistuksella tuskin olisin päässyt koskaan sisään.

Vierailija
24/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.

Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."

Onhan tälläkin hetkellä ruotsinkielisille omat kiintiöt ja alemmat pisterajat yliopistoihin, joten ei nykyinenkään systeemi ole tasa-arvoinen.

Vierailija
25/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No todnäk saadaan paljon korkeakoulujen opiskelijoiden keskeytyksiä aikaan. Eka mennään kympin papereilla lääkikseen, kunnes huomataan ettei ookaan yhtään oma juttu.

Tässä uudistuksessa on paljon ongelmia, ennen kaikkea myöhempään kypsyvien nuorten lahjakkuuspotentiaalin hukkaaminen.

Mutta se, että kympin oppilaat valitsisivat huolettomasti alansa ja sitten keskeyttäisivät opintonsa, ei ole ihan päällimmäinen uhkakuva. Tähänkin asti se olisi ollut mahdollista, mutta ennemmin jatkavat burn outiin.

Vierailija
26/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sitten voikin miettiä, miksei käynyt vain amista. E:n papereilla lukiosta ei tee mitään, jos haluaa halutuimpiin kouluihin. Masentavaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aiotaanko tehdä jotain sille epätasa-arvolle jonka aiheuttaa Åbo yliopiston lähes 100% sisäänpääsymahdollisuudet vrt. suomenkieliset yliopistot joiden prosentit ovat luokkaa noin 3% pahimmillaan...

Vastaan omaan kysymykseeni: tuskin.

Vierailija
28/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.

Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."

Onhan tälläkin hetkellä ruotsinkielisille omat kiintiöt ja alemmat pisterajat yliopistoihin, joten ei nykyinenkään systeemi ole tasa-arvoinen.

Koulutusjärjestelmämme antaa jokaiselle mahdollisuuden opiskella ruotsia niin, että voi opiskella ruotsinkielisessä korkeakoulussa. Se kielikoe ei ole edes järin vaikea. Marinat pois ja kirja käteen! Lukuisia mahdollisuuksia harrastaa myös keskustelua ruotsiksi on tarjolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aiotaanko tehdä jotain sille epätasa-arvolle jonka aiheuttaa Åbo yliopiston lähes 100% sisäänpääsymahdollisuudet vrt. suomenkieliset yliopistot joiden prosentit ovat luokkaa noin 3% pahimmillaan...

Vastaan omaan kysymykseeni: tuskin.

Mitä epätasa-arvoa se on, kun kaikki voi opiskella sitä ruotsia koulussa ihan ilmaiseksi? Itsekin saavutin täysin kouluruotsin pohjalta sen verran hyvän kielitaidon, että on mahdollista pyrkiä Åbo Akademihin. Myös sukulaiseni on opiskellut siellä, vaikka on täysin suomenkielisestä perheestä.

Vierailija
30/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.

Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."

Onhan tälläkin hetkellä ruotsinkielisille omat kiintiöt ja alemmat pisterajat yliopistoihin, joten ei nykyinenkään systeemi ole tasa-arvoinen.

Koulutusjärjestelmämme antaa jokaiselle mahdollisuuden opiskella ruotsia niin, että voi opiskella ruotsinkielisessä korkeakoulussa. Se kielikoe ei ole edes järin vaikea. Marinat pois ja kirja käteen! Lukuisia mahdollisuuksia harrastaa myös keskustelua ruotsiksi on tarjolla.

Miksi ruotsinkielinen ei siis opiskele suomea ja hae suomenkielisiin yliopistoihin yhtäläisin kriteerein suomenkielisten kanssa? Miksi ylipäätään on ruotsinkielisiä yliopistoja, kun mielestäsi tämä "väärällä kielellä" opiskelu ei ole mikään ongelma?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.

Vierailija
32/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiotaanko tehdä jotain sille epätasa-arvolle jonka aiheuttaa Åbo yliopiston lähes 100% sisäänpääsymahdollisuudet vrt. suomenkieliset yliopistot joiden prosentit ovat luokkaa noin 3% pahimmillaan...

Vastaan omaan kysymykseeni: tuskin.

Mitä epätasa-arvoa se on, kun kaikki voi opiskella sitä ruotsia koulussa ihan ilmaiseksi? Itsekin saavutin täysin kouluruotsin pohjalta sen verran hyvän kielitaidon, että on mahdollista pyrkiä Åbo Akademihin. Myös sukulaiseni on opiskellut siellä, vaikka on täysin suomenkielisestä perheestä.

Miksi ruotsinkielisellä on oikeus päästä alemmilla pisteillä opiskelemaan yliopistoon äidinkielellään? Ja suomenkielisten pitäisi opiskella itselleen täysin vierasta kieltä päästäkseen hyötymään alemmista pisterajoista? Ja nimenomaan kaikkein halutuimmilla/rahakkaimmilla aloilla? Tämähän on ihan puhdasta rakenteellista syrjintää, joka ylläpitää ruotsinkielisten valta-valta yhteiskunnassa, koska heitä pääsee yliopistoon enemmän kuin väestöosuuden mukaan kuuluisi, VAIKKA on tutkimuksissakin todettu suomenkielisten olevan keskimäärin ruotsinkielisiä älykkäämpiä,

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinpä, miksi suomalaisten pitäisi opiskella ruotsiksi? Miksi?

Vierailija
34/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aiotaanko tehdä jotain sille epätasa-arvolle jonka aiheuttaa Åbo yliopiston lähes 100% sisäänpääsymahdollisuudet vrt. suomenkieliset yliopistot joiden prosentit ovat luokkaa noin 3% pahimmillaan...

Vastaan omaan kysymykseeni: tuskin.

Vaikka pääsyrajat tulisi yo-todistuksen mukaan, niin ruotsinkielisillähän on omat yo-kokeiden tarkastajat, joten sieltä saa arvosanat helpommin kuin suomenkielisistä lukioista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aiotaanko tehdä jotain sille epätasa-arvolle jonka aiheuttaa Åbo yliopiston lähes 100% sisäänpääsymahdollisuudet vrt. suomenkieliset yliopistot joiden prosentit ovat luokkaa noin 3% pahimmillaan...

Vastaan omaan kysymykseeni: tuskin.

Mitä epätasa-arvoa se on, kun kaikki voi opiskella sitä ruotsia koulussa ihan ilmaiseksi? Itsekin saavutin täysin kouluruotsin pohjalta sen verran hyvän kielitaidon, että on mahdollista pyrkiä Åbo Akademihin. Myös sukulaiseni on opiskellut siellä, vaikka on täysin suomenkielisestä perheestä.

En ymmärrä, mikä näiden ruotsinkielisten alempin pisterajojen puolustajien motiivi oikein on. Sinulle olisi siis varmaan ihan ok, jos esim. miehille olisi alemmat pisterajat kuin naisille? Ainahan voit mennä sukupuolenvaihtoleikkaukseen. Olisihan se helpompaa kuin korjata syrjivä järjestelmä oikeudenmukaiseksi, niinkö?

Vierailija
36/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väärä tapa mielestäni pelkästää yo-todistuksen perusteella valita. Paras tapa olisi sellainen että riittävän hyvällä yo-todistuksella pääsisi 1. vuodeksi opiskelemaan ja lopullinen karsinta sitten 1. vuoden opiskelumenestyksen perusteella.

Tai sitten pienempi erillinen pääsykoekiintiö jatkossakin ainakin oikikseen ja lääkikseen.

Myös nykyinen pääsykoerumba kaikille hakijoille on huono systeemi koska monille tulee vuoden viivästyminen vähintää opintojen aloittamiseen ja lisäksi pitää ostaa kalliita valmennuskursseja käytännössä tiettyihin paikkoihin melkein pakostakin.

Vierailija
37/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.

No kansainvälisesti Suomen järjestelmää ihmetellään kyllä suuresti, ilmeisesti missään toisessa maassa ei ole Suomen kaltaista pääsykoerumbaa. Joten kyllä järjestelmä kaipaa korjaamista, mutta mikä olisi oikea tapa, niin sitä en osaa sanoa. Ehkä 1. opiskeluvuoden jälkeen tapahtuva karsinta olisi hyvä malli, tämä on ainakin Saksassa käytössä.

Vierailija
38/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.

Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."

Lipposen tytär laitettiin suhteilla eliittikouluun vaikka keskiarvoraja ei riittänyt. Vastaava ei VIELÄ ole ollut mahdollista yliopistoissa, mutta ehkä jatkossa...

Hehee, se on sitten ihan faktuaalisestikin koulun tyhmin oppilas.  :)

Vierailija
39/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No todnäk saadaan paljon korkeakoulujen opiskelijoiden keskeytyksiä aikaan. Eka mennään kympin papereilla lääkikseen, kunnes huomataan ettei ookaan yhtään oma juttu.

Tässä uudistuksessa on paljon ongelmia, ennen kaikkea myöhempään kypsyvien nuorten lahjakkuuspotentiaalin hukkaaminen.

Mutta se, että kympin oppilaat valitsisivat huolettomasti alansa ja sitten keskeyttäisivät opintonsa, ei ole ihan päällimmäinen uhkakuva. Tähänkin asti se olisi ollut mahdollista, mutta ennemmin jatkavat burn outiin.

No entäs varhaiskypsät? Nykysysteemi sortaa 5-vuotiaana lukemaan oppineita.

Vierailija
40/280 |
16.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen jo vanha muija, mutta nuorten kannattaa suosiolla suunnata ulkomaille. Mitä täällä räpiköidä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme yksi