Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Appivanhemmat kyllä ihan oikeesti alkaa olla alkoholisoituneita - vaikka tästähän ei tietenkään voi mitään puhua
14.08.2017 |
Tässä olen toistakymmentä vuotta avioliitossani seurannut, miten appivanhemmat jatkaa sitä "kosteaa vapaa-ajan viettoaan" , vaikka ikää on jo yli 70 vuotta, eikä kunto enää sama kuin nuorempana.
Minun appivanhempani ovat sellaisia menestyviä ja aktiivisia eläkeläisiä. Vielä on ukolla joku firma toiminnassa että voi vähän bisnestä pyöritellä. (Ja laittaa kuluja firman piikkiin...).
Heillä on näiden bisnesten kautta paljon tapaamisia ja laaja tuttavapiiri, jonka kanssa sitten aikaa vietetään. Joka tapahtumaan ja tapaamiseen liittyy alkoholi.
Käydään hiihtämässä Lapissa (=vedetään kännit joka ilta, tiedän, kun olen ollut mukana). Mennään Espanjaan lomalle (=vedetään viiniä ja brandyä jo puoleltapäivin). Mikäli heille soittaa klo 19. -21 välillä, ovat he molemmat yleensä pienessä hiprakassa vähintään, nykyään yhä useammin selvästi humalassa. Nukkumaan mennäänkin sitten jo 21.00. Tällöin voi pokkana herätä 6.30 ja alkaa touhuumaan omiaan sekä ihmetellä, miten toiset ne nukkuu niin pitkään.
Eniten tässä huolestuttaa appiukon auton käyttö ja sen kunto. En oikein usko että hän on välttis ihan ajokunnossa kuitenkaan vaikka itse näin ajattelee.
Mistään juomiseen vivahtavastakaan ei saa mainita. Mies ei tietenkään sano, sillä hän tietää perheen sisäiset tabu-aiheet. Minä taas olen ulkopuolisena tehnyt käyttäytymismokia kun olen ääneen sanonut, että onkos ukki vähän ottanut, tai että onpas tätä viiniä mennyt täällä hurjasti. (Anoppi oli aivan jähmettynyt, hän oli nimittäin sen tonkan lipittänyt). Asiasta ei saa puhua.
Useimmat juopot näyttää ulospäin suoraselkäisiltä työssäkäyviltä tai joltain urheilupukuisilta lenkkeilijöiltä. Lenkillä käydään vaan sen takia että on joko morkkis edellispäivästä tai että saadaan oikeutettua illan kestit 3 litran tonkan kanssa...
En väitä ollenkaan ettenkö minäkin joisi ja nimenomaan alkoholi on usein vapaa-ajalla mukana meilläkin. Minua vaan häiritsee tuo appivanhempien esittäminen ja täysin ryyppäämisen kieltäminen. Semmoista kuin krapula ei heillä ole olemassakaan, ollaan vaan "väsyneitä".
Kommentit (282)
Onhan niitä pariskuntiakin, jotka juovat, kun eivät siedä toisiaan. Silti on pakko kulissien vuoksi. Ei saa erota kasvatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.tehylehti.fi/fi/terveys/alkoholi-rappeuttaa-aivoja
Alkoholidementia uhkaa jopa alle 30-vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytöntä: puhutaan ihmisistä, jotka ovat tinkinsä tehneet, päivätyönsä päätökseen saaneet. Heidänkö nyt eläkepäivillään vielä pitäisi oikeasti miettiä isänmaan etua ja siirtää rentouttava viinilasillinen syrjään.
Keskustelussa käsitellään alkoholismia, joka on hyvin vakava ja kuolemaan johtava sairaus ja joka maksaa yhteiskunnalle useita miljardeja vuosittain. Keskustelussa ei ole kyse eläkeläisen viinilasillisesta. Onko jotenkin vaikea ymmärtää asiaa?
Osaatko lukea? Luitko aloituksen tai otsikon? Sinä toki jankkaat omaa asiaasi, aloittaja nimenomaan halusi keskustella eläkeläisten viinilasillisista.
Monien eläkeläisten viinilasilliset johtavat lopulta alkoholismiin, mikä siis on ketjun olennainen asia, ja alkoholismi on erittäin vakava ja kuolemaan johtava sairaus. Alkoholi myös tuhoaa yhteiskuntaamme enemmän kuin mikään muu asia. Vuoden aikana alkoholihaittoihin menevillä rahoilla voisi ostaa ydinkäyttöisen lentotukialuksen lentokoneineen, tai antaa jokaiselle sotaveteraanille noin 300 000 euroa. Vaikka joka vuosi.
Tätini kuoli alle 60-vuotiaana kun 15 vuotta jatkunut "sivistynyt" viinin lipitys hajotti maksan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytöntä: puhutaan ihmisistä, jotka ovat tinkinsä tehneet, päivätyönsä päätökseen saaneet. Heidänkö nyt eläkepäivillään vielä pitäisi oikeasti miettiä isänmaan etua ja siirtää rentouttava viinilasillinen syrjään.
Keskustelussa käsitellään alkoholismia, joka on hyvin vakava ja kuolemaan johtava sairaus ja joka maksaa yhteiskunnalle useita miljardeja vuosittain. Keskustelussa ei ole kyse eläkeläisen viinilasillisesta. Onko jotenkin vaikea ymmärtää asiaa?
Osaatko lukea? Luitko aloituksen tai otsikon? Sinä toki jankkaat omaa asiaasi, aloittaja nimenomaan halusi keskustella eläkeläisten viinilasillisista.
Monien eläkeläisten viinilasilliset johtavat lopulta alkoholismiin, mikä siis on ketjun olennainen asia, ja alkoholismi on erittäin vakava ja kuolemaan johtava sairaus. Alkoholi myös tuhoaa yhteiskuntaamme enemmän kuin mikään muu asia. Vuoden aikana alkoholihaittoihin menevillä rahoilla voisi ostaa ydinkäyttöisen lentotukialuksen lentokoneineen, tai antaa jokaiselle sotaveteraanille noin 300 000 euroa. Vaikka joka vuosi.
Isoja on rahat mitä alkoholihuumeen haitat maksavat pienelle maalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, sä et kuitenkaan voi sille asialle mitään. Ne on jo sen ikäisiä, että kuolevat kohta joka tapauksessa kumminkin.
Anoppi tuli ensimmäistä kertaa kylään meidän uuteen kotiin. Kysyi ensimmäisenä ovesta astuttuaan, että "onko täällä kuoharitarjoilu". No, mieheni järjesti pikaisesti kuoharitarjoilun. Siinä se istui sitten sohvalla lipittämässä kuoharia eikä käynyt muissa huoneissa vaikka kysyin että haluaako nähdä meidän uutta asuntoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nopeammin tulevat perinnöt jakoon kun suuret ikäluokat juovat itsensä hautaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin vain ensimmäisen sivun, koska satojen yläpeukkujen määrästä päätellen loppuketju on suurin piirtein samaa.
Ei ihme, että miniöistä ei pidetä, jos he päästävät suustaan möläytyksiä kuten "onkos ukki vähän ottanut, tai että onpas tätä viiniä mennyt täällä hurjasti". Yhdenkään miniän vihjailu tai kettuilu ei saa appivanhempia muuttamaan tapojaan. Miniä on perheen ulkopuolinen ihminen, ja lähes puolet nykyminiöistä joka tapauksessa poistuu suvun piiristä avioerojen kautta. Appivanhempien asiat eivät kuulu miniälle ollenkaan, jos niitä ei tälle vapaaehtoisesti jaeta. Miniän ainoa tapa vaikuttaa asiaan on lasten tapaamisten säännöstely, ja tällä tavoin appivanhemmat saavat itse päättää, miten toimivat. Lakatkaa siis marisemasta.
Ja ei, minulla ei ole miniää, vävyä, appivanhempia eikä alkoholiongelmaa. Raivostuttaa vain tuo tungetteleva asenne.
Äitini joi itsensä hautaan, isäni yrittää sitä samaa. Juominen on kuitenkin maton alle lakaistu asia - mistä ei puhuta, sitä ei ole. Piilopulloja siellä täällä, pastillilla peitetään alkoholin hajuista hengitystä. Sammaltava puhe on vain allerginen reaktio vaikkapa nurmikonleikkuusta. Alkoholin takia valehdellaan ummet ja lammet.
Sitten ihmetellään, kun en halua pitää yhteyttä. Miksiköhän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisen aikuisen alkoholinkäyttö on ongelma vain läheisriippuvaiselle. Terveet rajat sisäistänyt ihminen kun osaa esim jättää vierailut väliin, jos isäntäväki tekee jotain, jota ei itse hyväksy. Harmittaako se? Toki, mutta silti ei ole ongelma, jonka voisi itse ratkaista.
Todelliset ongelmat iskee sitten, kun alkoholisti on juonut itseltään toimintakyvyn, eikä enää pärjää itsenäisesti.
Silloin huudetaan apuun niitä läheisiä, joiden vuosikausia on sätitty "nipottavan parista kaljasta".
Kävin tämän läpi isäni kanssa. Vuosikausia viinaa kiskottiin kaksin käsin, ja kun tätä yritti ottaa puheeksi, niin suuttui ja haukkui täysin.
Kun lopulta oltiin siinä pisteessä, ettei enää pystynyt itse käymään kaupassa, laittamaan itselleen ruokaa tms, niin minulle soiteltiin päivittäin ja vaadittiin apuun. Ja pakko oli käydä, koska ei tuo olisi pärjännyt.
Nyt isä asuu asumisyksikössä, joka on tarkoitettu päihderiippuvaisille, jotka eivät enää voi asua itsenäisesti.
Otan muuten kantaa tähän "oma asia - juttuun.
Jos ihminen vetää lärvit juhlissa ja muissa, niin että horjumisellaan ja humalahuuteluillaan pilaa juhlat, niin kyse ei enää ole vain omasta asiasta.
Isäni pilasi tuolla tavalla siskoni ylppärit. Kauniit kutsut, joihin tehty urakalla hienot tarjottavat, vieraat sukulaisia ja muita, joita oli mukava nähdä pitkästä aikaa.
Ja sitten isä horjuu humalassa, haastaa riitaa vieraiden kanssa ja kertoo hauskoja "vitsejä", joilla tarkoitus nöyryyttää vuoroin ketäkin.
Siskoni häpesi ja itki pitkään pilattuja ylppäreitään.
Omat valmistujaiset pidin kotonani. Kun odotin vieraita, niin isäni soitti ja kertoi, että on tulossa. Puhe sammalsi ja kuuli, että oli jo aivan lärvit.
Pyysin, ettei tule paikalle ja muistutin, että olin erikseen pyytänyt, ettei juhliin tulla humalassa.
Tämä haukkui minut kaikella törkeällä tavalla, mitä vaan keksiä voi.
Puhelun jälkeen menikin sitten juhlameikit itkemisen takia uusiksi, ja kaikkiaan kivaksi päiväksi suunniteltu päivä oli pilalla.
Häihini ja sittemmin lapseni ristäisiin isäni ei saanut kutsua. Eikä myöskään siskoni kutsunut häntä omiin häihinsä ja omien lastensa ristiäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten taitaa miniöitä harmittaa, kun vanhukset nauttii elämästä, eikä hoida lapsenlapsia:)
Minua ei harmita kuin vaan siksi, että ihanat appivanhemmat eläisivät mahdollisimman pitkään. Anoppi tulee aina tarvittaessa hoitamaan lapsiamme - ikinä ei soittele turhaan eikä koskaan arvostele minua tai meidän tapaamme elää.
Hänellä on myös täysin nollatoleranssi, kun on lasten kanssa. Papan kanssa myös vievät sovittaessa pieniä johonkin elämysjuttuihin - se voi olla vaikka samassa kaupungissa iso leikkipuisto, jossa lapset eivät ole käyneet ja sinne otetaan eväät mukaan ja paistetaan makkaraa.
Missä sitten on ongelma? Ei toisen elämää voi hallita, he tekevät omat valintansa itse ja heillä on siihen oikeus. Oma isäni on alkoholisoitunut, mutta on silti ihana ihminen. Toki toivoisin hänelle toisenlaista vanhuutta, mutta kunnioitan täydestä sydämestäni hänen valintojaan.
Voi sen noinkin ajatella. Mutta mietipä vähän toisesta näkökulmasta: kannustaisitko syövän oireista kärsivää appivanhemmat hoitoon, vai toteaisitko vain, että oma on elämänsä?
Alkoholismi on sairaus. Huolehtiminen toisen hyvinvoinnista on välittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Eniten taitaa miniöitä harmittaa, kun vanhukset nauttii elämästä, eikä hoida lapsenlapsia:)
Alkoholisti ei nauti elämästään, eikä tunnusta edes itselleen olevansa alkoholisti.
Pää pitää pakolla pistää sekaisin, sisäinen tyhjyys ei täyty juomalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten taitaa miniöitä harmittaa, kun vanhukset nauttii elämästä, eikä hoida lapsenlapsia:)
Minua ei harmita kuin vaan siksi, että ihanat appivanhemmat eläisivät mahdollisimman pitkään. Anoppi tulee aina tarvittaessa hoitamaan lapsiamme - ikinä ei soittele turhaan eikä koskaan arvostele minua tai meidän tapaamme elää.
Hänellä on myös täysin nollatoleranssi, kun on lasten kanssa. Papan kanssa myös vievät sovittaessa pieniä johonkin elämysjuttuihin - se voi olla vaikka samassa kaupungissa iso leikkipuisto, jossa lapset eivät ole käyneet ja sinne otetaan eväät mukaan ja paistetaan makkaraa.
Missä sitten on ongelma? Ei toisen elämää voi hallita, he tekevät omat valintansa itse ja heillä on siihen oikeus. Oma isäni on alkoholisoitunut, mutta on silti ihana ihminen. Toki toivoisin hänelle toisenlaista vanhuutta, mutta kunnioitan täydestä sydämestäni hänen valintojaan.
Voi sen noinkin ajatella. Mutta mietipä vähän toisesta näkökulmasta: kannustaisitko syövän oireista kärsivää appivanhemmat hoitoon, vai toteaisitko vain, että oma on elämänsä?
Alkoholismi on sairaus. Huolehtiminen toisen hyvinvoinnista on välittämistä.
Jos alkoholisti ei itse tunnusta olevansa alkoholisti ja juovan liikaa, niin miten saat hoitoon?
Vierailija kirjoitti:
Luin vain ensimmäisen sivun, koska satojen yläpeukkujen määrästä päätellen loppuketju on suurin piirtein samaa.
Ei ihme, että miniöistä ei pidetä, jos he päästävät suustaan möläytyksiä kuten "onkos ukki vähän ottanut, tai että onpas tätä viiniä mennyt täällä hurjasti". Yhdenkään miniän vihjailu tai kettuilu ei saa appivanhempia muuttamaan tapojaan. Miniä on perheen ulkopuolinen ihminen, ja lähes puolet nykyminiöistä joka tapauksessa poistuu suvun piiristä avioerojen kautta. Appivanhempien asiat eivät kuulu miniälle ollenkaan, jos niitä ei tälle vapaaehtoisesti jaeta. Miniän ainoa tapa vaikuttaa asiaan on lasten tapaamisten säännöstely, ja tällä tavoin appivanhemmat saavat itse päättää, miten toimivat. Lakatkaa siis marisemasta.
Ja ei, minulla ei ole miniää, vävyä, appivanhempia eikä alkoholiongelmaa. Raivostuttaa vain tuo tungetteleva asenne.
Minä miniänä ollessani sanoin appivanhemmille, ettemme enää vieraile heillä, koska appi veti hirveet lärvit joka kerta käydessämme. Ilmeisesti veti muutenkin viinaa kaksin käsin. Oli vetänyt vuosia, mieheni lapsuudessa jo.
Tuon oman ukaasini jälkeen appiukko raitistui, ei ole juonut vuosiin mitään alkoholia sisältävää. Niin että kyllä saa ja kannattaa sanoa!
Alue: Aihe vapaa
Monien eläkeläisten viinilasilliset johtavat lopulta alkoholismiin, mikä siis on ketjun olennainen asia, ja alkoholismi on erittäin vakava ja kuolemaan johtava sairaus. Alkoholi myös tuhoaa yhteiskuntaamme enemmän kuin mikään muu asia. Vuoden aikana alkoholihaittoihin menevillä rahoilla voisi ostaa ydinkäyttöisen lentotukialuksen lentokoneineen, tai antaa jokaiselle sotaveteraanille noin 300 000 euroa. Vaikka joka vuosi.