Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Appivanhemmat kyllä ihan oikeesti alkaa olla alkoholisoituneita - vaikka tästähän ei tietenkään voi mitään puhua
14.08.2017 |
Tässä olen toistakymmentä vuotta avioliitossani seurannut, miten appivanhemmat jatkaa sitä "kosteaa vapaa-ajan viettoaan" , vaikka ikää on jo yli 70 vuotta, eikä kunto enää sama kuin nuorempana.
Minun appivanhempani ovat sellaisia menestyviä ja aktiivisia eläkeläisiä. Vielä on ukolla joku firma toiminnassa että voi vähän bisnestä pyöritellä. (Ja laittaa kuluja firman piikkiin...).
Heillä on näiden bisnesten kautta paljon tapaamisia ja laaja tuttavapiiri, jonka kanssa sitten aikaa vietetään. Joka tapahtumaan ja tapaamiseen liittyy alkoholi.
Käydään hiihtämässä Lapissa (=vedetään kännit joka ilta, tiedän, kun olen ollut mukana). Mennään Espanjaan lomalle (=vedetään viiniä ja brandyä jo puoleltapäivin). Mikäli heille soittaa klo 19. -21 välillä, ovat he molemmat yleensä pienessä hiprakassa vähintään, nykyään yhä useammin selvästi humalassa. Nukkumaan mennäänkin sitten jo 21.00. Tällöin voi pokkana herätä 6.30 ja alkaa touhuumaan omiaan sekä ihmetellä, miten toiset ne nukkuu niin pitkään.
Eniten tässä huolestuttaa appiukon auton käyttö ja sen kunto. En oikein usko että hän on välttis ihan ajokunnossa kuitenkaan vaikka itse näin ajattelee.
Mistään juomiseen vivahtavastakaan ei saa mainita. Mies ei tietenkään sano, sillä hän tietää perheen sisäiset tabu-aiheet. Minä taas olen ulkopuolisena tehnyt käyttäytymismokia kun olen ääneen sanonut, että onkos ukki vähän ottanut, tai että onpas tätä viiniä mennyt täällä hurjasti. (Anoppi oli aivan jähmettynyt, hän oli nimittäin sen tonkan lipittänyt). Asiasta ei saa puhua.
Useimmat juopot näyttää ulospäin suoraselkäisiltä työssäkäyviltä tai joltain urheilupukuisilta lenkkeilijöiltä. Lenkillä käydään vaan sen takia että on joko morkkis edellispäivästä tai että saadaan oikeutettua illan kestit 3 litran tonkan kanssa...
En väitä ollenkaan ettenkö minäkin joisi ja nimenomaan alkoholi on usein vapaa-ajalla mukana meilläkin. Minua vaan häiritsee tuo appivanhempien esittäminen ja täysin ryyppäämisen kieltäminen. Semmoista kuin krapula ei heillä ole olemassakaan, ollaan vaan "väsyneitä".
Kommentit (282)
Saa kai tuossa iässä jo ollakin vähän alkoholisoitunut. Mitä väliä jos eivät aiheuta harmia kellekkään ja itse nauttivat elämäntyylistään? Ehkä siihen on syynsä että asiasta ei puhuta, kun tietävät että jeesustelun ja tuomitsemisen kohteeksi joutuvat. Kuka sellaista haluaa jos eivät itse koe juomista ongelmaksi, ainoastaan muut kokevat. Anna heidän olla rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin vain ensimmäisen sivun, koska satojen yläpeukkujen määrästä päätellen loppuketju on suurin piirtein samaa.
Ei ihme, että miniöistä ei pidetä, jos he päästävät suustaan möläytyksiä kuten "onkos ukki vähän ottanut, tai että onpas tätä viiniä mennyt täällä hurjasti". Yhdenkään miniän vihjailu tai kettuilu ei saa appivanhempia muuttamaan tapojaan. Miniä on perheen ulkopuolinen ihminen, ja lähes puolet nykyminiöistä joka tapauksessa poistuu suvun piiristä avioerojen kautta. Appivanhempien asiat eivät kuulu miniälle ollenkaan, jos niitä ei tälle vapaaehtoisesti jaeta. Miniän ainoa tapa vaikuttaa asiaan on lasten tapaamisten säännöstely, ja tällä tavoin appivanhemmat saavat itse päättää, miten toimivat. Lakatkaa siis marisemasta.
Ja ei, minulla ei ole miniää, vävyä, appivanhempia eikä alkoholiongelmaa. Raivostuttaa vain tuo tungetteleva asenne.
Juu ei sinulla mitään miniää todellakaan ole ei...älä viitsi valehdella. Joku joka päivä koko päivän viiniä tissutteleva vanha kurppa siellä taas avautuu. Kukaan muu ei puhuisi miniöistä yhtään mitään paitsi vanha ämmä.
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa se toleranssi on kanssa kasvanut eikä horjahtele kännissä vaikka olisi kunnon määrä kulautettu päivän mittaan kurkusta alas.
Sama kuin huumeiden kanssa. Eihän sitä pitkällä kokemuksella ja isoilla määrillä päihdy vaan on lähinnä normaali.
Ei heillä mitään toleranssia ole. Ranskassa juodaan yksi, max 2 lasillista ruoan kanssa. En ole koskaan nähnyt ainoatakaan paikallista humalaista Ranskassa tai Italiassa, kaikki juovat sivistyneesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapasiteettia on.
Suomessa on noin 250 000 alkoholistia, joiden elämää alkoholi hallitsee jo täysin. Esittelehän nyt se kapasiteetti ja varat heidän hoitamisekseen.
Mistä tämä luku on?
Se olikin enemmän mitä muistin...
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/27/mita-alkoholiriippuvuus
"Alkoholisteja on Suomessa arviolta 400 000."
Järkyttävä luku! Melekin 10% väestöstä, sylivauvat mukaanlukien.
Minkä ikäisenä saa alkaa ottamaan vapaasti? Jos kerran vanhus saa pilata terveytensä rauhassa. Täytön kohta 60. Joka saa alkaa ryyppäämään rauhassa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole mammojen lukutaito ihan kohdillaan, näköjään kenelläkään!
Eihän tössä ole kysymys kuin siitä että miksi ei sanota suoraan ettäme juodaan, me ollaan humalassa, tänään on krapula jne! Kaikkea mikä alkoholismissa on ja näkyy.
Kaikki sen juomisen tietää kuitenkin. Joten ihan turha teeskennellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten taitaa miniöitä harmittaa, kun vanhukset nauttii elämästä, eikä hoida lapsenlapsia:)
Minua ei harmita kuin vaan siksi, että ihanat appivanhemmat eläisivät mahdollisimman pitkään. Anoppi tulee aina tarvittaessa hoitamaan lapsiamme - ikinä ei soittele turhaan eikä koskaan arvostele minua tai meidän tapaamme elää.
Hänellä on myös täysin nollatoleranssi, kun on lasten kanssa. Papan kanssa myös vievät sovittaessa pieniä johonkin elämysjuttuihin - se voi olla vaikka samassa kaupungissa iso leikkipuisto, jossa lapset eivät ole käyneet ja sinne otetaan eväät mukaan ja paistetaan makkaraa.
Missä sitten on ongelma? Ei toisen elämää voi hallita, he tekevät omat valintansa itse ja heillä on siihen oikeus. Oma isäni on alkoholisoitunut, mutta on silti ihana ihminen. Toki toivoisin hänelle toisenlaista vanhuutta, mutta kunnioitan täydestä sydämestäni hänen valintojaan.
Ongelma on siinä, että jos periaatteessa tahtoisi tavata ihmistä, mutta ei voi, koska se on aina päissään. Minä en ainakaan viitsi humalaisten länkytystä kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi elämä, näen unelmaminiän huomauttelemassa "viattomasti" että voivoi, onpa viiniä mennyt tai kyllä sun kannattais tehdä jotain tolle sun painolles, tai onkohan kukkapetteri kuitenkin syönyt kaksi muumikeksiä. Sitten tänne itkemään että paskat appivanhemmat ei halua olla tekemisissä.
Lopulta käy niin että aloholisti-isovanhempien kanssa ollaan tekemisissä mahdollisimman vähän. Se oikea ihminen ja luonne on hukkunut jonnekin alkoholin turtuneeseen sumuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa se toleranssi on kanssa kasvanut eikä horjahtele kännissä vaikka olisi kunnon määrä kulautettu päivän mittaan kurkusta alas.
Sama kuin huumeiden kanssa. Eihän sitä pitkällä kokemuksella ja isoilla määrillä päihdy vaan on lähinnä normaali.
Ei heillä mitään toleranssia ole. Ranskassa juodaan yksi, max 2 lasillista ruoan kanssa. En ole koskaan nähnyt ainoatakaan paikallista humalaista Ranskassa tai Italiassa, kaikki juovat sivistyneesti.
Maksakirroosi on noissakin maissa ongelma. Maksa ei kestä sivistynyttäkään jatkuvaa tissuttelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis.
Miehen kaksi läheistä ystävää on ihan selvästi oikeasti alkoholisoituneet. Tänä vuonna täyttävät 30. Siinä missä suurin osa alkaa vähentää opiskeluaikojen rälläämistä n. 25-vuotiaina, nämä jatkoivat. Keskenään. Miehet kun vielä on semmoisia, että ryypiskelevät jonkun kotona yleensä. Toinen on lihonut viidessä vuodessa varmaan 30 kiloa, toinen on tikkulaiha ja oksentelee usein... Ja jatkaa sitten taas, vaikka ihan selvästi vatsa on sanonut sopimuksen irti ajat sitten.
Kaikki tietävät tämän. Kukaan ei ohjaa avun piiriin, Suomessa tämmöinen vaietaan kuoliaaksi. Ihan todella ahdistavaa.Olen niin onnellinen, että omassa kaveriporukassani ei ole yhtään alkkista. Tai no yksi naispuolinen juo hyvin humalahakuisesti, mutta nyt hänkin on alkanut pikku hiljaa himmata.
Meidän perheessä isä juo jonkun verran kaljaa, mutta ihan vain pari kerralla ja that's it. Sen sijaan appi ja anoppi juovat tosi paljon viiniä, anoppi joka ei polta ja on muutoin hoikka, hänellä on ihan viinistä harmaansinertävät hampaat. Karun näköistä kun muuten on ikäisekseen niin nätti.
Itse suoraan sanottuna en piittaa yhtään alkosta, missään muodossa. Olen tässä perinyt äitini, luojan kiitos.
Sun voi olla vaikea ymmärtää, mutta mitä jos anoppi ja appi puuttuisi sun painoon. Että kun ylipaino on merkittävämpi kansantaloudellinen tappaja (de fakto) kuin alkoholismi, niin että sut on nyt äkkiä saatava hoitoon. Sitten jokaista sun ottamaa suupalaa vahdittaisiin. Mitää ei välttämättä sanottaisi, mutta tuntisit katseet niskassasi. Anoppi soittelisi miehellesi, että "no miten se on Riitta pärjännyt? Vieläkö se syö?". Kun yrittäisit todistella että paino menee alaspäin ja kaikki on kontrollissa, niin sukulaiset katsoisivat väheksyen ja naureskelisivat, että "juu juu ja joo joo".
Mitä tahansa valittaisit, se olisi aina ylipainon syytä. "Ai kun tää polvi on kipeä", niin anoppi toitottaisi sitä miten ylipaino on merkittävin tuki ja liikuntaelinten sairausten aiheuttaja. Kun selittäisit ettei painoihanteita PIDÄ katsoa kuin piru raamattua, niin he toteaisivat hiljaa että läski aina kieltää olevansa läski. Rajat on mitä on. Miksei läski vain voisi ajatella perhettään ja laiduttaa?
Joka kerta kun tulisi sukujuhla; rippiäset tai häät, niin sulle sanottaisiin: "siellä on kyllä voileipäkakkua tarjolla, mutta nyt oikeasti otat vain ihan pienen palan. Sut viedään kotiin muuten". Ja kun yrittäisit sanoa jotain, sulle sanottaisiin: "sulla on se ongelma ton syömisen kanssa. Sä et osaa syödä. Jos nyt et tajua, niin jää kotiin".
Juhlissa ollessasi voileipäkakkulautanen kädessä serkkusi Jonna kävelee ohi ja toteaa: "no sulle se maistuu", sekä nauraa perään. Muutkin hörähtelevät. Sillä mikäänhän ei ole niin hauskaa kuin läskille nauraminen syödessä. Juhlan loputtua puolisosi kysyy, että "ethän sä nyt oikeasti hakenut mitään SALAA, että oothan nyt rehellinen syömisen suhteen?".
Muuuutta sehän on eri asia. Niinhän sitä sanotaan.
Siinä mielessä on tosiaan eri asia, että ilman ruokaa ei pärjää kukaan mutta ilman alkoholia pärjää mainiosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikuisia ihmisiä, anna kännätä.
Ihan samaa mieltä. Mitä se kenellekään kuuluu mitä aikuiset ihmiset viimeisinä päivinään tekee.
Ihmisen elämä on niin lyhyt, niin kyllä siinä on eläkkeellä jo viimeistään lupa ottaa ilo irti elämästä ja nauttia.
Lisää elämää päiviin, eikä mitään aneemista puritaania "lisää päiviä elämään", jos ne lisäpäivät on onnettomia, tylsiä ja pelkkää nipottamista täynnä.
Elämä on laadullinen kysymys, ei määrällinen. Kyllä te kontrollifriikit nipottajat sen sitten kypsemmällä iällä ymmärrätte itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole mammojen lukutaito ihan kohdillaan, näköjään kenelläkään!
Eihän tössä ole kysymys kuin siitä että miksi ei sanota suoraan ettäme juodaan, me ollaan humalassa, tänään on krapula jne! Kaikkea mikä alkoholismissa on ja näkyy.
Kaikki sen juomisen tietää kuitenkin. Joten ihan turha teeskennellä.
No ehkäpä siksi, kun kaikki pikkusieluiset paheksujat on moralisoimassa ja pöyristymässä heti jos vähän vaihdat viihteelle. Teidän mielestä kun ihmisellä ei saisi mitään iloja olla elämässä. Ei kaikki saa nautintoa hikiliikunnasta, pätemisestä, suorittamisesta ja pikku sormi pystyssä hienostelusta.
Ihan teidän "parempien" ihmisten takia pitää ihmisen hävetä, jos koittaa nauttia elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi asia ap sinua rassaa? Asutko samassa taloudessa heidän kanssa siipeillen?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka säälittävä on ihminen joka tarvitsee alkoholia elämästä nauttimiseen. Ihminen ei tarvitse alkoholia mihinkään, elämästä voi nauttia paljon enemmän selvänä. Alkoholisoitunut ihminen ei nauti elämästä ollenkaan, viina on heille välttämätön paha jotta päivästä edes selvitään. Juovan alkoholistin keskielinikä on 48 vuotta, tiedän monta jotka ovat kuolleet nuorempanakin, moni entisestä luokkakavereistani on työntänyt koiranputkea jo monta vuotta alkoholikuoleman vuoksi.
Kuinka säälittävä on ihminen, joka toisten vakavasta sairaudesta puhuu näin ja samalla tulee paljastaneeksi sen kuinka paljon parempana ihmisenä itseään pitää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten taitaa miniöitä harmittaa, kun vanhukset nauttii elämästä, eikä hoida lapsenlapsia:)
Minua ei harmita kuin vaan siksi, että ihanat appivanhemmat eläisivät mahdollisimman pitkään. Anoppi tulee aina tarvittaessa hoitamaan lapsiamme - ikinä ei soittele turhaan eikä koskaan arvostele minua tai meidän tapaamme elää.
Hänellä on myös täysin nollatoleranssi, kun on lasten kanssa. Papan kanssa myös vievät sovittaessa pieniä johonkin elämysjuttuihin - se voi olla vaikka samassa kaupungissa iso leikkipuisto, jossa lapset eivät ole käyneet ja sinne otetaan eväät mukaan ja paistetaan makkaraa.
Missä sitten on ongelma? Ei toisen elämää voi hallita, he tekevät omat valintansa itse ja heillä on siihen oikeus. Oma isäni on alkoholisoitunut, m
Tää on taas tätä. Tippakin kun on otettu, se on raivoraittiiden mielestä sen jälkeen humalaisten länkytystä. Tiedoksi, kaikista ei tule typeriä jankkaajia jonkin verran juotuaan. Ja jotkut ovat sellaisia ihan selvinpäinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No siis.
Miehen kaksi läheistä ystävää on ihan selvästi oikeasti alkoholisoituneet. Tänä vuonna täyttävät 30. Siinä missä suurin osa alkaa vähentää opiskeluaikojen rälläämistä n. 25-vuotiaina, nämä jatkoivat. Keskenään. Miehet kun vielä on semmoisia, että ryypiskelevät jonkun kotona yleensä. Toinen on lihonut viidessä vuodessa varmaan 30 kiloa, toinen on tikkulaiha ja oksentelee usein... Ja jatkaa sitten taas, vaikka ihan selvästi vatsa on sanonut sopimuksen irti ajat sitten.
Kaikki tietävät tämän. Kukaan ei ohjaa avun piiriin, Suomessa tämmöinen vaietaan kuoliaaksi. Ihan todella ahdistavaa.Olen niin onnellinen, että omassa kaveriporukassani ei ole yhtään alkkista. Tai no yksi naispuolinen juo hyvin humalahakuisesti, mutta nyt hänkin on alkanut pikku hiljaa himmata.
Meidän perheessä isä juo jonk
Mutta ei sitä voileipäkakkua ole silti pakko ottaa. Sikäli tuo edellisen vertaus syömisen kyttäämiseen on aivan osuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa se toleranssi on kanssa kasvanut eikä horjahtele kännissä vaikka olisi kunnon määrä kulautettu päivän mittaan kurkusta alas.
Sama kuin huumeiden kanssa. Eihän sitä pitkällä kokemuksella ja isoilla määrillä päihdy vaan on lähinnä normaali.
Ei heillä mitään toleranssia ole. Ranskassa juodaan yksi, max 2 lasillista ruoan kanssa. En ole koskaan nähnyt ainoatakaan paikallista humalaista Ranskassa tai Italiassa, kaikki juovat sivistyneesti.
Älä viitsi naurattaa........ suurin osa juo sivistyneesti mutta kyllä Italiassakin osataan juoda kunnolla sillä erolla että he eivät räyhää eikä riitele muiden ihmisten kanssa. Tv. italiassa asunut.
Alue: Aihe vapaa
Sinulta meni pointti ohi. Ei ap sitä juomista itsessään kritisoinut vaan hämmästeli ääneen, miksi aiheen ympärillä kierrellään. Jos se on päivänselvää että vuosia juotu päivittäin.