4-vuotias poikani on ilmeisesti heikkolahjainen - todella masentavaa :(
Itse olin koulussa aina kympin oppilas ja äo on testattu korkeaksi ja mieheni sai ainakin armeijan "palikkatestistä" parhaan tuloksen, jonka siinä voi saada. Pojalla ei ole tiettävästi mitään syndroomaa tai kehitysvammaa, mutta ilmeisesti autismin kirjon poikkeamaa, tosin sekin diagnoosi on epäselvä. Poika näyttää ihan normaalilta ja on jopa nätti, hymyileväinen lapsi. Vauvana hän oli ihan normaali myöskin ja kehittyi hyvin. Mitä ihmettä tässä voisi tehdä? Mikä on syynä? Omassa ja mieheni suvussa ei ole ketään kehitysvammaisia, tosin miehen äiti on jotenkin erikoinen, yksinkertaisen oloinen tapaus, samoin miehen kaksi setää ovat erikoisia peräkammarinpoikia. Mutta siis mieheni on akateemisesti koulutettu ja testiälykäs, samoin mä itsekin. Pojan ollessa aivan pieni perhedynamiikkamme oli kyllä tosi erikoinen, joten olen epäillyt sellaistakin, olisiko se voinut vaikuttaa (ex-mies käyttäytyi kuin kotidespootti sekä huusi mulle jatkuvasti). Lisäksi ex-mieheni pahoinpiteli mua lievästi pari kertaa, kun olin raskaana.
Voiko pojan älykkyyttä jotenkin kehittää? Pelottaa hänen tulevaisuutensa todella suuresti jo nyt. Voisinko pyytää joitain tutkimuksia? Onko mitään tehtävissä? Mikä voisi olla syynä? Tämä ei ole provo ja tosiaan pelottaa ja itkettää tämä tilanne. :/
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Ap, älä anna typerysten kommenttien vaikuttaa. Vammaisen lapsen vanhemmilla on oikeus surra sitä lasta, jota eivät saaneetkaan (=antaa haavelapsen kuolla pois) voidakseen sitten iloita siitä lapsesta, jonka saivat. Ja lukiessani tekstiäsi olen varma, että sinä nykyisestä huolestasi ja tuskastasi huolimatta hänestä myös iloitset ja myöhemmin, pahimman surun hälvettyä huomaat ilosi vain kasvavan seuratessasi jonkin ainutlaatuisen kukkaan puhkeamista.
Aspergen-lapsen äitinä ja muutenkin asiaan perehtyneenä olen vakuuttunut, että sinulla on poikkeuksellisen lahjakas As-lapsi. Miksi niin uskon? Testien vaikeimmista osista ei voi selvitä sattumalta, mutta helpoissa voi epäonnistua mielenkiinnon puutteen vuoksi tai siksi, että tehtävän antaja ei osaa tavoittaa lastasi. Aspergerille on myös tyypillistä suuret vaihtelut lahjakkuuden eri osa-alueiden välillä. Oma, ensi kevään abi poikani ei edelleenkään osaa solmia kengännauhoja, mutta on huippulahjakas fysiikassa ja kemiassa.
Jos sallit, neuvoisin sinua muutamassa asiassa. Ensinnä, pidä aina huoli, ettei poikaa kiusata koulussa tai muualla. Ei ihan helppo tehtävä. Varsinkin, kun kiusaaja voi olla myös kouluavustaja tai jopa opettaja. Me etsimme sadan kilometrin etäisyydellä mieheni työpaikasta eri vaihtoehtoja koulun alun lähestyessä. Olimme valmiit esimerkiksi muuttamaan jonkin pienen maaseutukoulun lähelle. Meidän ratkaisumme lopulta oli kristillinen koulu lähellä kotiamme isossa kaupungissa. Vaikka siellä ei osaaminen lapsen ongelmien suhteen ollut kovin korkealla, asenne oli upea. Poika sai viettää ihanat yhdeksän vuotta rakkaudellisessa ilmapiirissä. Kehotan näkemään vaivaa teille sopivan ratkaisun löytämiseksi.
Toisekseen panostakaa siihen, missä lapsi on lahjakas. Se tulee tarjoamaan hänelle elannon aikanaan. Mutta panostakaa myös siihen, missä hänellä on suurimmat vaikeudet, jotteivat ne tule esteeksi hänen tielleen. Loput antakaa mennä omalla painollaan.
Ja ennenkaikkea, antakaa hänen aina tietää olevansa arvokas, hyväksytty ja rakastettu. Vaalikaa hänen erityisyyttään kuin lahjaa.
Voimia tuleviin päiviisi.
Voi mulla tuli ihan kyyneleet silmiin tätä lukiessa. Oma lapsi on ihan normaali, mutta pyörii nörttiympyröissä ja sitä kautta näitä asseja on tullut vastaan. Olen oppinut arvostamaan heidän ainutlaatuisuuttaan, mutta myöskin nähnyt läheltä miten suuria ongelmia heillä voi olla joko sosiaalisessa kanssakäymisessä tai muissa käytännön asioissa. Olen auttanut maitotölkin avaamisessa poikaa, joka voitti lukiolaisten matematiikkakilpailun. Se jotenkin avasi silmät sille, että ylivertaisen lahjakkuuden kanssa tulee usein arkisia vaikeuksia.
Toivoisin kaikille assilapsille yhtä viisasta ja rakastavaa äitiä kuin tuon viestin kirjoittaja!
Autismi ja sen kirjoon kuuluva häiriö ei ole sama kuin älyllinen kehitysvammaisuus. Ihmetyttää, että miten on vieläkin ihmisiä, jotka eivät näe näiden kahden asian välillä mitään eroavaisuuksia?
Vierailija kirjoitti:
Minä olin surkea puhumisessa lapsena. Luulisin, että puhettani tajusi lähinnä oma äiti eikä aina hänkään. Lukemaan opin vasta koulussa, valtavan vaivan kanssa. Mutta kun opin, aloin imeä tietoa ja näkyi, että olen utelias. Nyt olen muita lahjakkaampi kielellisesti, jopa poikkeuksellisen lahjakas. Tämä alkoi näkyä vasta, kun opin kirjoittamaan. Ilmaisen yhä itseäni mieluummin kirjallisesti kuin suullisesti. Olin alle 1 kg painoinen keskonen, joten on tavallaan ymmärrettävää, että olin kehityksessä aina jäljessä muita. Kun oikea väylä löytyi, huomattiin, etten ollutkaan hidas älyltäni. En vain saanut sitä ulos puheena. Nyt opiskelen yliopistossa. Kerran olen saanut arvosanaksi 4, muuten pelkkiä vitosia. Joillakin meistä vain kestää vähän kauemmin kukoistaa.
Ihan kuin minä, en tosin ollut keskonen.
Asperger=neuropsykologinen kehityshäiriö
Olenkohan typerys. Älykäs mielestäni ja opiskelukin sujunut. Kun lapsi sai diagnoosin as ei tullut mieleenkään pohtia, miten meillä voi olla autistinen lapsi. Ei minua nolottanut eikä hävettänyt kuten ap: ta näköjään. Olin helpottunut ettei sen vakavampaa. Autismi ei muuten ole vamma eikä se tarkoita heikkolahjaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen poika sit on? Miten autismin kirjo hänessä näkyy?
Se autismin kirjon diagnoosi on vielä tavallaan epäselvä, vaikka se onkin kirjattu sinne. Ei siinä oikeastaan ollut muuta materiaalia kuin ne lukuisat tutkimukset, joissa löydettiin autismin kirjon piirteitä sen lisäksi, että lapsi suoriutui niistä päättelytesteistä ja tehtävistä huonosti. Tosin hän yllättäen osasi tehdä osassa ne vaikeammat tehtävät, kun taas helpommat eivät onnistuneet. Joskus hän myös jotenkin alkoi rakennella aivan omiaan, eikä jotenkin käsittänyt, että siinä pitäisi tehdä joku asia juuri tietyllä tavalla.
Hänellä on siis omia erittäin voimakkaita mielenkiinnon kohteita, joiden pariin hän voisi uppoutua vaikka tuntikausiksi ja ne kiinnostavat enemmän kuin ihmiset tai normaalit lasten lelut. Tosin tietyt muutamat harvat lasten lelutkin toki kiinnostavat. Hän toistelee lauseita, sanoja ja kysymyksiä yhä uudelleen ja uudelleen. Tuntemani autistipoika ainakin puhuu juuri samaan tapaan. Poika ei myöskään katso silmiin tai ilmaise itseään juurikaan elekielellä, eikä juurikaan osoita mitään tai välttämättä kiinnostu lainkaan, vaikka aikuinen yrittäisi osoittaa jotain. Hän menee helposti "omaan maailmaansa" ja siihen liittyy vain ne hänen kiinnostuksenkohteensa.
Ap
Nykyään on trendi, että erikoistunutta osaamista arvostetaan enemmän kuin yleissivistystä. Mielestäni se on ikävää, mutta teille sanoisin että käyttäkää trendiä hyväksenne ja antakaa lapsen kehittyä pitkälle omissa vahvuuksissaan. Ei muutakaan osaamista kannata laiminlyödä, mutta joissain asioissa ehkä voi ottaa vähän rennommin.
Tuttavapiirissäni on kolme aikuista asberger-dg. saanutta. Jokainen heistä on pärjännyt elämässään hyvin valitsemallaan uralla. Aikataulu- ja laitefriikki on perheetön bussikuski, lapsena outo pilkunviilaaja on perheellinen lakimies, tilastoista/taulukoista pienestä pitäen kiinnostunut tekee niitä kauppatieteen maisterin koulutuksella työkseen.
En tietenkään voi kaikkea heidän elämästään tietää, en silti ymmärrä, miksei (kehitys ym.)vammaisista saa enää puhua oikeilla nimillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat niin sekavasti, että mars peilin ääreen, sieltä peilistä se heikkolahjaisuuden alkuperä näkyy.
Otan osaa ja tsemppiä loppuelämään.
Tuo on muuten erittäin loukkaavaa. :/ Voisitko eritellä tarkemmin tai laittaa jonkun esimerkin? Pahoittelen, jos kirjoitan epämuodolliseen nettikeskusteluun hieman laveasti tai epätarkasti.
Ap
Mitään pahoittelua kukaan kaipaa. Lopeta provojen rustaaminen, moukka!
No ei se älykkyystesti nyt kaikkea kerro.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta lapsen vertailu itseesi ja exääsi, siinä ei ole mitään mieltä. Opettajana tiedän, että monella pahoista oppimisvaikeuksista kärsivällä oppilaalla on lahjakkaat, koulutetut vanhemmat, se ei ole mikään epätavallinen tilanne. ...
Tutkimusten mukaan äly periytyy mutta tyhmyys ei niinkään. Neurologiset poikkeamat ovat usein sattumankauppaa. Niiden todennäköisyys lisääntyy äidin iän myötä.
Tämä oli juuri se, mistä minäkin tulin kommentoimaan. Eli äidin korkea ikä. Kuinka monen erityislapsen äiti on synnyttänyt kys. lapsen yli 30-vuotiaana? Yli 35-vuotiaana? Ja nyt kiinnostaisi nimenomaan nämä älykäs äiti + ns. "heikkolahjainen" lapsi - yhdistelmät.
Älykkäät vanhemmat ovat koulutus- ja urasuuntautuneita, joten lasten hankinta saattanee helposti venyä kolmenkymmenen "huonommalle" puolelle... Faktahan on se, että fysiologisesti naiselle paras ikä saada lapsia olisi 20+, ei suinkaan enää 30+...
Itselläni on kaksi lasta ja olen saanut heidät kummatkin alle 30-vuotiaana. Minulle ja miehelleni perhe ja lapset ovat uraa tärkeämpiä, eikä meitä kumpaakaan ole koulunkäynti kiinnostanut. Olemme panostaneet perheeseen, lapset hankittu heti ja työtä mietitty vasta sitten... ;) Ei lusmuilla kotona, eli töitä on löytynyt ja pystymme perheemme elättämään hyvinkin, mutta emme ole arvostaneet omalla kohdallamme koulutusta. Lapsemme ovat normaaleja, heillä ei ole mitään leimaavia erityispiirteitä, eivät ole ns. heikkolahjaisia.
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori, mutta lasta ei voi tilata kuin ravintolan ruokalistalta. Tulee mitä tulee. Sanot kuitenkin, että lapsi on kehittynyt aivan normaalisti ja on funktionaalinen, on vain omissa maailmoissaan, niin mikä tässä nyt niin itkettää? Kun ei ole yhtä mahtavan lahjakas kuin sinä?
Jos olisit oikeasti niin älykäs kuin hehkutat niin tietäisit, että älykkyysosamäärätestit ja "armeijan palikkatesti" antavat ERITTÄIN yksipuolisen ja vajaan kuvan älykkyydestä. Etkä myöskään väittäisi raskaana olevaa naistansa eli sinua hakannutta miestä älykkääksi. "Violence is the last refuge of the incompetent", terveisin Isaac Asimov.
Suosittelen joka tapauksessa että hankit terveen tärkeysjärjestyksen asioillesi. Lapsi ei kärsi, sinä vain "kärsit" kun hän ei ole arvoisesi supersuoriutuja. Minkä ikäinen lapsi olikaan kyseessä? Leikkii leluilla, eli ala-asteikäinen maksimissaan? Ja nyt jo pitäisi olla kympin oppilas? Tai sitten annat lapsesi olla lapsi...
Tämä viesti on osittain kyllä ihan täyttä p*skaa. Väkivaltainen ihminen voi todellakin olla älykäs, sitä ikävää tosiasiaa ei kieltäminen muuksi muuta. Älykkyys ei liity luonteenpiirteisiin tai väkivaltaisuuteen millään tavalla. Tekstistäsi huomaa, ettet itse ole kovin älykäs kun tuollaisia väität ja lisäksi vähättelet aika pahasti älykkyyden testaamista ja testien luotettavuutta. Nykyiset älykkyystestit ovat tieteen mukaan paras tapa testata älykkyyttä tällä hetkellä. Ja ne mittaavat sitä paitsi yleisälykkyyttä, joten ne antavat ihan kattavan kuvan älykkyydestä ja hyvinkin suuntaa antavia. Kannattaa lukea lisää älykkyydestä, jos ei edes ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. Netistä löytyy runsaasti tietoa.
Tsemppiä aloittajalle!
Noh.
Jos henkilö on älykäs ja samaan aikaan hänellä on herätteitä käyttää väkivaltaa, niin hänen ei tarvitse, sillä hän osaa hoitaa asiat tehokkaammin ilman sitä väkivaltaa.
Siis lähes poikkeuksetta väkivaltaisuus on selvä merkki älyn puutteesta.
Itse asiassa älykäs ihminen käyttää väkivaltaakin älykkäästi. Eli niihin avuttomimpiin uhreihin, joista ei kukaan koskaan kuule. Voi esimerkiksi olla kotona väkivaltainen, jos tietää, että saa sillä puolisoltaan haluamansa eikä joudu vastuuseen. Voi olla muka vahingossa tarpeettoman väkivaltainen laitoksessa asuvia kohtaan, joilla ei ole ääntä. Väkivallan käyttäjiäkin on monenlaisia. Olen toki tavannut sellaisia, joita sinä kuvaat. Väkivaltaa käytetään, kun sanat ja taidot loppuu kesken. Sitten olen tavannut todella taitavia henkisen ja fyysisen väkivallan käyttäjiä, joista ei kukaan uskoisi edes, vaikka omin silmin näkisi. Ihmisiä, joiden väkivallasta ei ilmoiteta, vaikka se tuijottaa suoraan silmiin. Päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta lapsen vertailu itseesi ja exääsi, siinä ei ole mitään mieltä. Opettajana tiedän, että monella pahoista oppimisvaikeuksista kärsivällä oppilaalla on lahjakkaat, koulutetut vanhemmat, se ei ole mikään epätavallinen tilanne. Hyvää siinä on, että vanhemmat osaavat paremmin tukea lasta. Riskinä on kuitenkin se, että osa fiksuista vanhemmista ei suostu hyväksymään sitä, että lapsi ei voi oppia kaikkea tai saada hyviä arvosanoja vaikka tehtäisiin mitä.
Tutkimusten mukaan äly periytyy mutta tyhmyys ei niinkään. Neurologiset poikkeamat ovat usein sattumankauppaa. Niiden todennäköisyys lisääntyy äidin iän myötä.
Näytä mulle yksikin oppimisVAIKEUKSINEN, joka ei opi? Kaikki oppii. Itselläni oli vaikeuksia oppia lukemaan kelloa ja muutamia muita vaikeuksia ja kyllä mä ne osaan... siinä missä muutkin. Vaikeus on vaikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fb:ssä on ulkomaalaisia ja suomalaisia ryhmiä, liity niihin. Voin yrittää etsiä myöhemmin sulle niiden nimiä. Googlailepa myös autismin yhteyttä suoliston terveyteen ja mm. probiootteihin. Juuri yksi päivä luin juttua, kuinka eräs tietty maitohappobakteerikanta on pahasta autisteille ja saa heidän oireilun pahenemaan. Oikeanlaiset kannat saa tervehtymään tai oireilun ainakin vähenemään.
Mitä nämä kannat ovat? Voitko laittaa linkkiä?
Niistä oli juttua yhdessä ulkomaalaisessa fb-ryhmässä just yks pv. En vaan nyt muista, että missä ryhmässä se oli. :-( Koitan etsiä. Tätä tuotetta siellä suosittelivat ja tän linkin otin talteen:
http://thinkingmomsrevolution.com/gutpro-probiotic-formulated-combat-pa…
En vaan tiedä onko tuo siis oikeasti luotettava tuote vai onko vain mainostusta. Täytyisi tutkia ja tutustua lisää.
Galaktinen Sankari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeijan palikkatesti ei ollut älykkyystesti, vaan psykploginen soveltuvuustutkinta, jolla etsittiin homoseksuaaleja. Koe kehitettiin usassa 40-luvulla sodan aikaan juuri homofiilien paikantamiseksi,koska näitä ei haluttu tiiviisiin taisteluyksiköihin aiheuttamaan draamaa. Miehesi voi olla älykäs,mutta armeijan soveltuvuustesti ei kerro oitista mitään,ainoastaan mikä on soveltuvin sijoituspaikka peruskoulutusvaiheen jälkeen.
P1 ja P2 testit olivat kylläkin erikseen.
Ei niistä tule varuskuntatoimistoon kuin yksi yhteinen numero.
Tuohon en osaa kommentoida, mutta itselleni kyllä kerrottiin molempien testien tulokset erikseen.
En tiedä miksi sitten näin.
Vierailija kirjoitti:
Asperger=neuropsykologinen kehityshäiriö
On korrektia puhua poikkeamasta.
Onko fragile x poissuljettu?
Mietin vain näiden sukulaisten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta lapsen vertailu itseesi ja exääsi, siinä ei ole mitään mieltä. Opettajana tiedän, että monella pahoista oppimisvaikeuksista kärsivällä oppilaalla on lahjakkaat, koulutetut vanhemmat, se ei ole mikään epätavallinen tilanne. Hyvää siinä on, että vanhemmat osaavat paremmin tukea lasta. Riskinä on kuitenkin se, että osa fiksuista vanhemmista ei suostu hyväksymään sitä, että lapsi ei voi oppia kaikkea tai saada hyviä arvosanoja vaikka tehtäisiin mitä.
Tutkimusten mukaan äly periytyy mutta tyhmyys ei niinkään. Neurologiset poikkeamat ovat usein sattumankauppaa. Niiden todennäköisyys lisääntyy äidin iän myötä.
Näytä mulle yksikin oppimisVAIKEUKSINEN, joka ei opi? Kaikki oppii. Itselläni oli vaikeuksia oppia lukemaan kelloa ja muutamia muita vaikeuksia ja kyllä mä ne osaan... siinä missä muutkin. Vaikeus on vaikeus.
Häh? Ei kukaan opi kaikkea. Joka ikiselle tulee raja vastaan. Osalle se tulee valitettavasti vastaan jo peruskoulun oppimäärässä. Et ole tainnut pitkälle opiskella. Esimerkiksi lähes kaikki maisterit voivat kertoa, että yliopistossa tuli vastaan teos, asia tai luento, joka meni huolella yli hilseen ja tajusi, että tuota en ole oppimassa. Ja maailmassa on paljon ihmisiä, jotka eivät opi sitä kelloakaan, osahan ei opi lukemaan tai edes puhumaan.
Osa näistä vaikeuksista on ihan tyhmyyttä, jota ei enää saa sanoa tyhmyydeksi. Mutta kaikki eivät ole älykkäitä. Nykyään se on vaan opettajan vika, jos oppilas ei opi yhtälöitä tms.
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan typerys. Älykäs mielestäni ja opiskelukin sujunut. Kun lapsi sai diagnoosin as ei tullut mieleenkään pohtia, miten meillä voi olla autistinen lapsi. Ei minua nolottanut eikä hävettänyt kuten ap: ta näköjään. Olin helpottunut ettei sen vakavampaa. Autismi ei muuten ole vamma eikä se tarkoita heikkolahjaisuutta.
Outo, passiivis-aggressiivinen asenne.
Vierailija kirjoitti:
No jos poika on tyhmä mutta kaunis, hänestä voi tulla malli. Tekee teininä hyvät rahat Milanossa.
Takavuosina asuttiin Kanarialla ja yhtena iltana ravintolassa oli uusi tarjoilija. Yksi kauneimmista miehista, jonka olen nahnyt, aivan uskomattoman hyvannakoinen. Aika pian kylla huomattiin, etta kauniin naaman takana oli ilmeisen tyhjaa. Saalitti.