Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka ovat vaurioituneet mielialalääkkeiden takia pysyvästi?
11.08.2017 |
Tuntuu että sisältäni on kadonnut jokin tärkeä, ihmisyyden esanssi tai tekijä. Tätä olotilaa on todella vaikeaa lähteä kuvailemaan sanoin mutta yritän jotenkin selittää tämän teille, että ymmärrätte mitä haen takaa. Tämä masennus näiden lääkkeiden käytön jäljiltä ei ole sellainen tyypillinen masentuneisuuteen kuuluva alakuloisuus tai surumielisuus, joka saattaa vaihdella riippuen päivästä. Se ei ole sellainen tyhjyyden tunne tai saamattomuus, vaan sellainen olotila, että ikäänkuin persoonasi ja sielusi olisi kadonnut ihan jäljettömiin. Mikään ei tunnu enää miltään, et kykene saamaan nautintoa asioista, joita ennen rakastit sydämesi kyllyydestä ja joita kohtaan tunsit palavaa intohimoa. Minun masennuskauteni ennen lääkkeiden käyttöä eivät olleet tällä tavalla kroonistuneita, kuin ne ovat nykyään. Silloin minulla oli vielä kokonainen ja ehjä tunne-elämä, en ollut kuin elävä kuollut. Oli hyviä jaksoja ja sitten niitä huonompia, joskus käytiin pohjallakin mutta aina sieltä noustiin ylös. Nykyään tuntuu siltä kuin olisin pudonnut pohjattomaan mustaan kuiluun tai kuin minut olisi imaistu mustaan aukkoon, josta ei ole ulospääsyä. Olen täysin anhedoninen, väsyn helposti jopa pienistäkin fyysisistä ja henkisistä ponnisteluista, olen rättiväsynyt vaikka nukkuisin 10-12 tuntia putkeen. En saa sellaista aitoa ilon tunnetta yhtään mistään, mikään ei tunnu miltään. Kuin elämästäni olisi kadonnut päävärit, kaikki on muuttunut samaksi harmaaksi, merkityksettömäksi ja tasapaksuksi massaksi, josta mikään ei erotu tai nouse ylitse muiden. Olen myös hitaamman ja tyhmemmän oloinen kuin ennen, en ymmärrä vitsejä yhtä nopeasti, uusien asioiden oppiminen tuottaa suuria vaikeuksia, mikään ei yksinkertaisesti jää mieleen, ei vaikka sen toistaisi kuinka monta kertaa. Olen aina ollut hieman hajamielinen, mutta nykyään muistini on äärettömän huono, unohtelen ihan yksinkertaisiakin asioita. Jopa muutamassa minuutissa saataan unohtaa, että minne laitoin jonkin esineen.
Jatkuu...
Kommentit (328)
Itselle ainakin yks terapeutti sanoi et liika vertaistukikaan ei tee välttämättä hyvää masentuneelle. Selväähän tuo on. Joskus olis hyvä edes yrittää ajatella ihan muuta kun sitä sairauttaan ja maanisesti analysoida itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin olla masentunut, jos haukkuu ilkeästi toista empatiakyvyttömäksi.
Et ole tosissasi? Anteeksi vain mutta on olemassa ihmisiä, joilla ei ole myötäelämisen kykyä mitä tulee muiden ihmisten tuntemaan tuskaan. Jos todella luulet, että olemalla rehellinen, on aloittajan kärsimys ansaittua, olet totaalisen pihalla asioista. Viestisi on eittämättä ketjun yksi naurettavimpia vailla minkäänlaista logiikkaa.
Rehellinen? Sinä et kuule tiedä mun myötäelämisen taidoista tai yhtään mistään muustakaan mun ajatuksista yhtään mitään, mut tuolla tavalla jos hyökit toisten silmille irlkin, niin en yhtään ihmettele et masentaa. Kyllä tunsin myötätuntoa, enää en tiedä.
Olisi tärkeä opetella sitä sisälukutaitoa. Tässä viitattiinkin ketjun aiempiin kommentteihin, joista mm. yhdessä todettiin kuinka on aloittajan vika että hän on tuossa tilanteessa kuin nyt on. Tuo jos mikä on tahallista ilkeyttä. Mitä sinä tähän ketjun tulit uhriutumaan? Jos aihe ei kiinnosta, ole hyvä ja poistu. Sulje kone ja tee jotain muuta. Ei täällä ole pakko olla, ja yrittää itsekkäästi kääntää huomiota omaan itseensä ja sanoa toiselle ihmiselle, jota ei edes tunne että kuinka heidän tulisi elää, ajatella ja tuntea. Lue ketju läpi, täällä osa kommentoijista on ihan helvetin törkeitä aloittajaa kohtaan. Nyt järki käteen, aikuiset ihmiset. T:eri.
Niimpä, ole hyvä ja poistu. Tottakai minä tiedän, miten kuuluu elää ja ajatella ettei masennu. Olenhan itsekin ollut masentunut. Ensimmäiseks olis hyvä lopettaa hanuri homeessa netissä istuminen, koska täällä ne vastaukset voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Siitä on turhaa loukkaantua. Täällä kirjoittelee alkoholistitenu ja sieniensyöjärepa. Turhaa sinne terapiankaan on mennä, jos ei kestä sitä mitä siellä sanotaan, eli ihan samoja asioita kun täälläkin on sanottu. Ei masennukseen ole mitään valmista vastausta räätälöitynä juuri sinulle. Se vastaus on kaikille lähes sama. Se, mikä sitä aiheuttaa, se sun täytyy itse selvittää, terapiassakin. Elämä on kovaa, tsemppiä.
Mahdatkohan olla sama tyyppi eräästä masennusketjusta, joka patsasteli omalla parantumisellaan ja nyt kun oli niin parantunut niin tiesi heti kaikki oikeat vastaukset jokaisen mielenterveysongelmaisen tilanteeseen. Ja luonnollisestikin syyllisti muita sairaita että oma vika. Koska sellaiselta sinä kuulostat. Todellisuudessa olen varma että et tiedä mikä auttoi sinua paranemaan (mutta toisaalta jätti vittumaisuutesi ja huonon itsetunnon). Se voi olla aika, oikean ihmisen tapaaminen tai ylipäätään monen asian sattuma. Ihmisille on niin tärkeää kokea hallitsevansa omaa elämäänsä että näiden olemassa olo unohdetaan lähes tarkoituksella. Siksi aina puhutaan "omista valinnoista" kun puhutaan siitä miten on elänyt elämäänsä.
Miksi haukut minua jonkun toisen kirjoitusten perusteella? En ole koskaan tajunnut tätä "oletko se sama". Miksi olisin ja mitä sitten vaikka olisin. En ole. Voisitko sinä kertoa, mitä tuolla vainoharhaisella nivomisella haetaan, kun se ei mulle aukea? Elätkö sä täällä netissä vai mitä ihmettä. En todellakaan ole istunu hanuri homeessa jossain netissä viikosta toiseen. Itse olet paha ihminen, kun haukut muita.
Minäkö paha kun itse haukut sairaita "hanuri homeessa istumisesta". Olen entinen koulukiusattu ja jopa puolustin toisia kiusattuja vaikka jouduin pahaan pinteeseen. Sen vuoksi niskakarvani aina nousevat pystyy sellaisista ihmisistä jotka syyllistävät ihmisiä, joilla on jo paha olla ja olo on muutenkin eksynyt. Toisekseen: miksi sinä nyt loukkaannut siitä mitä minä sanoin kun itsekin sanoit että vastaukset täällä voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja siitä on turha loukkaantua? Et taida pysyä itsekään sanomisiesi perässä. PS. otin esimerkin siksi koska et ole ainoa joka parantumisen myötä muuttuu kaikkitietäväksi.
Osaat kyllä urputtaa ja länkyttää, mut mikäs sun ratkaisu sitten olis? Kerroppa nyt kun olet niin älykäs. Enkä todellakaan ole kaikkitietävä. Tiedän jotain, en kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Itselle ainakin yks terapeutti sanoi et liika vertaistukikaan ei tee välttämättä hyvää masentuneelle. Selväähän tuo on. Joskus olis hyvä edes yrittää ajatella ihan muuta kun sitä sairauttaan ja maanisesti analysoida itseään.
Minua ainakin olisi auttanut, jos edes joku terapeutti olisi sanonut, että kokemani tunteet ja oireet ovat normaaleja liittyen asiaan x tai y ja että ne helpottavat ajan myötä ja että monet muutkin ovat kokeneet samaan. Sen sijaan pitää lätistä monologia tunti toisensa perään omia asioitaan ja toinen vaan nyökkäilee eikä kerro yhtään, miten keskimäärin ihminen reagoi traumaan tai henkiseen väkivaltaan ja mitkä ovat toipumisen vaiheet ja ennuste.
Miksi uskoisit vasta sitten, kun terapeutti sanois ihan samat asiat. Miksei verrokki kelpaa kuitenkaan vertaistueksi. Onko itsetunnossa vika.
Te kinaajat: menkään väittelemään omaan ketjuunne. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle ainakin yks terapeutti sanoi et liika vertaistukikaan ei tee välttämättä hyvää masentuneelle. Selväähän tuo on. Joskus olis hyvä edes yrittää ajatella ihan muuta kun sitä sairauttaan ja maanisesti analysoida itseään.
Minua ainakin olisi auttanut, jos edes joku terapeutti olisi sanonut, että kokemani tunteet ja oireet ovat normaaleja liittyen asiaan x tai y ja että ne helpottavat ajan myötä ja että monet muutkin ovat kokeneet samaan. Sen sijaan pitää lätistä monologia tunti toisensa perään omia asioitaan ja toinen vaan nyökkäilee eikä kerro yhtään, miten keskimäärin ihminen reagoi traumaan tai henkiseen väkivaltaan ja mitkä ovat toipumisen vaiheet ja ennuste.
Jaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi uskoisit vasta sitten, kun terapeutti sanois ihan samat asiat. Miksei verrokki kelpaa kuitenkaan vertaistueksi. Onko itsetunnossa vika.
Jos tarkoitat tuota kommenttiani terapeutista niin kyllä olisi kelvannut vertaistukikin, en ole sellasista koskaan saanut, ainoastaan terapiaa.
Mutta siis tuo alkuperäinen kommentoija ei tainnut tajuta, että monesti ihmiset ovat oireineen jonkun ison asian äärellä - joku on kuollut, on koettu väkivaltaa, hylkäämistä, tapahtunut onnettomuus tms., joka horjuttaa ihmisen perusturvallisuutta ja mahdollisesti myös loppuelämää, koska siitä on saattanut hävitä henkilö/henkilöitä ja kokijan itsensäkin status muuttuu vaikka puolisosta leskeksi. Niin on ihan hyvä käyttää aikaa siihen, että ajatukset ja tuntemukset virtaavat eikä tukahduttaa niitä lääkkeillä tai sillä ajatuksella, ettei saa velloa. Vellominen on pahasta vasta sitten, jos siihen haluaa jäädä pysyvästi eikä pyri rakentumaan uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te kinaajat: menkään väittelemään omaan ketjuunne. Kiitos.
Minkäs minä sille voin, jos toinen riitauttaa itsensä minun kanssani. Itse lähden nyt pois. Olis ollut kiva keskustella yleisellä tasolla asiasta, mut kun joku otti henkilökohtaisesti.
Mielala lääkkeet ovat vahvoja ja ne poistuvat elimistöstä jollain terveellisellä jatkuvalla toistolla 1-2 vuodessa esim. 1-3kk käytön jälkeen. Suosittelen juomaan 2-3litraa vettä päivässä ja jotain rentoa liikuntaa esim. Saunominen kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin olla masentunut, jos haukkuu ilkeästi toista empatiakyvyttömäksi.
Et ole tosissasi? Anteeksi vain mutta on olemassa ihmisiä, joilla ei ole myötäelämisen kykyä mitä tulee muiden ihmisten tuntemaan tuskaan. Jos todella luulet, että olemalla rehellinen, on aloittajan kärsimys ansaittua, olet totaalisen pihalla asioista. Viestisi on eittämättä ketjun yksi naurettavimpia vailla minkäänlaista logiikkaa.
Rehellinen? Sinä et kuule tiedä mun myötäelämisen taidoista tai yhtään mistään muustakaan mun ajatuksista yhtään mitään, mut tuolla tavalla jos hyökit toisten silmille irlkin, niin en yhtään ihmettele et masentaa. Kyllä tunsin myötätuntoa, enää en tiedä.
Olisi tärkeä opetella sitä sisälukutaitoa. Tässä viitattiinkin ketjun aiempiin kommentteihin, joista mm. yhdessä todettiin kuinka on aloittajan vika että hän on tuossa tilanteessa kuin nyt on. Tuo jos mikä on tahallista ilkeyttä. Mitä sinä tähän ketjun tulit uhriutumaan? Jos aihe ei kiinnosta, ole hyvä ja poistu. Sulje kone ja tee jotain muuta. Ei täällä ole pakko olla, ja yrittää itsekkäästi kääntää huomiota omaan itseensä ja sanoa toiselle ihmiselle, jota ei edes tunne että kuinka heidän tulisi elää, ajatella ja tuntea. Lue ketju läpi, täällä osa kommentoijista on ihan helvetin törkeitä aloittajaa kohtaan. Nyt järki käteen, aikuiset ihmiset. T:eri.
Niimpä, ole hyvä ja poistu. Tottakai minä tiedän, miten kuuluu elää ja ajatella ettei masennu. Olenhan itsekin ollut masentunut. Ensimmäiseks olis hyvä lopettaa hanuri homeessa netissä istuminen, koska täällä ne vastaukset voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Siitä on turhaa loukkaantua. Täällä kirjoittelee alkoholistitenu ja sieniensyöjärepa. Turhaa sinne terapiankaan on mennä, jos ei kestä sitä mitä siellä sanotaan, eli ihan samoja asioita kun täälläkin on sanottu. Ei masennukseen ole mitään valmista vastausta räätälöitynä juuri sinulle. Se vastaus on kaikille lähes sama. Se, mikä sitä aiheuttaa, se sun täytyy itse selvittää, terapiassakin. Elämä on kovaa, tsemppiä.
Mahdatkohan olla sama tyyppi eräästä masennusketjusta, joka patsasteli omalla parantumisellaan ja nyt kun oli niin parantunut niin tiesi heti kaikki oikeat vastaukset jokaisen mielenterveysongelmaisen tilanteeseen. Ja luonnollisestikin syyllisti muita sairaita että oma vika. Koska sellaiselta sinä kuulostat. Todellisuudessa olen varma että et tiedä mikä auttoi sinua paranemaan (mutta toisaalta jätti vittumaisuutesi ja huonon itsetunnon). Se voi olla aika, oikean ihmisen tapaaminen tai ylipäätään monen asian sattuma. Ihmisille on niin tärkeää kokea hallitsevansa omaa elämäänsä että näiden olemassa olo unohdetaan lähes tarkoituksella. Siksi aina puhutaan "omista valinnoista" kun puhutaan siitä miten on elänyt elämäänsä.
Miksi haukut minua jonkun toisen kirjoitusten perusteella? En ole koskaan tajunnut tätä "oletko se sama". Miksi olisin ja mitä sitten vaikka olisin. En ole. Voisitko sinä kertoa, mitä tuolla vainoharhaisella nivomisella haetaan, kun se ei mulle aukea? Elätkö sä täällä netissä vai mitä ihmettä. En todellakaan ole istunu hanuri homeessa jossain netissä viikosta toiseen. Itse olet paha ihminen, kun haukut muita.
Minäkö paha kun itse haukut sairaita "hanuri homeessa istumisesta". Olen entinen koulukiusattu ja jopa puolustin toisia kiusattuja vaikka jouduin pahaan pinteeseen. Sen vuoksi niskakarvani aina nousevat pystyy sellaisista ihmisistä jotka syyllistävät ihmisiä, joilla on jo paha olla ja olo on muutenkin eksynyt. Toisekseen: miksi sinä nyt loukkaannut siitä mitä minä sanoin kun itsekin sanoit että vastaukset täällä voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja siitä on turha loukkaantua? Et taida pysyä itsekään sanomisiesi perässä. PS. otin esimerkin siksi koska et ole ainoa joka parantumisen myötä muuttuu kaikkitietäväksi.
Osaat kyllä urputtaa ja länkyttää, mut mikäs sun ratkaisu sitten olis? Kerroppa nyt kun olet niin älykäs. Enkä todellakaan ole kaikkitietävä. Tiedän jotain, en kaikkea.
Ratkaisu mihin? Mielenterveysongelmiinko? Et kai sinä niitä kaikkia tässä ole yrittänyt vastauksellasi parantaa? Minä ainoastaan kiinnitin huomiota siihen että sinä aiheutit pahaa oloa kommentillasi. Eikä se ainakaan ole ratkaisu mihinkään. En huomannut kommentissasi mitään mitä masentuneet ym. eivät jo tietäisi tai ylipäätään mitään rakentavaa. Osasit vain sanoa kaikki itsestäänselvät asiat mahdollisimmat ikävästi. Minä en edes lähde yrittämään kertoa mitä kenenkin pitäisi tehdä parantuakseen jos sitä haluat. Se on niin monen tekijän summa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin olla masentunut, jos haukkuu ilkeästi toista empatiakyvyttömäksi.
Et ole tosissasi? Anteeksi vain mutta on olemassa ihmisiä, joilla ei ole myötäelämisen kykyä mitä tulee muiden ihmisten tuntemaan tuskaan. Jos todella luulet, että olemalla rehellinen, on aloittajan kärsimys ansaittua, olet totaalisen pihalla asioista. Viestisi on eittämättä ketjun yksi naurettavimpia vailla minkäänlaista logiikkaa.
Rehellinen? Sinä et kuule tiedä mun myötäelämisen taidoista tai yhtään mistään muustakaan mun ajatuksista yhtään mitään, mut tuolla tavalla jos hyökit toisten silmille irlkin, niin en yhtään ihmettele et masentaa. Kyllä tunsin myötätuntoa, enää en tiedä.
Olisi tärkeä opetella sitä sisälukutaitoa. Tässä viitattiinkin ketjun aiempiin kommentteihin, joista mm. yhdessä todettiin kuinka on aloittajan vika että hän on tuossa tilanteessa kuin nyt on. Tuo jos mikä on tahallista ilkeyttä. Mitä sinä tähän ketjun tulit uhriutumaan? Jos aihe ei kiinnosta, ole hyvä ja poistu. Sulje kone ja tee jotain muuta. Ei täällä ole pakko olla, ja yrittää itsekkäästi kääntää huomiota omaan itseensä ja sanoa toiselle ihmiselle, jota ei edes tunne että kuinka heidän tulisi elää, ajatella ja tuntea. Lue ketju läpi, täällä osa kommentoijista on ihan helvetin törkeitä aloittajaa kohtaan. Nyt järki käteen, aikuiset ihmiset. T:eri.
Niimpä, ole hyvä ja poistu. Tottakai minä tiedän, miten kuuluu elää ja ajatella ettei masennu. Olenhan itsekin ollut masentunut. Ensimmäiseks olis hyvä lopettaa hanuri homeessa netissä istuminen, koska täällä ne vastaukset voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Siitä on turhaa loukkaantua. Täällä kirjoittelee alkoholistitenu ja sieniensyöjärepa. Turhaa sinne terapiankaan on mennä, jos ei kestä sitä mitä siellä sanotaan, eli ihan samoja asioita kun täälläkin on sanottu. Ei masennukseen ole mitään valmista vastausta räätälöitynä juuri sinulle. Se vastaus on kaikille lähes sama. Se, mikä sitä aiheuttaa, se sun täytyy itse selvittää, terapiassakin. Elämä on kovaa, tsemppiä.
Mahdatkohan olla sama tyyppi eräästä masennusketjusta, joka patsasteli omalla parantumisellaan ja nyt kun oli niin parantunut niin tiesi heti kaikki oikeat vastaukset jokaisen mielenterveysongelmaisen tilanteeseen. Ja luonnollisestikin syyllisti muita sairaita että oma vika. Koska sellaiselta sinä kuulostat. Todellisuudessa olen varma että et tiedä mikä auttoi sinua paranemaan (mutta toisaalta jätti vittumaisuutesi ja huonon itsetunnon). Se voi olla aika, oikean ihmisen tapaaminen tai ylipäätään monen asian sattuma. Ihmisille on niin tärkeää kokea hallitsevansa omaa elämäänsä että näiden olemassa olo unohdetaan lähes tarkoituksella. Siksi aina puhutaan "omista valinnoista" kun puhutaan siitä miten on elänyt elämäänsä.
Miksi haukut minua jonkun toisen kirjoitusten perusteella? En ole koskaan tajunnut tätä "oletko se sama". Miksi olisin ja mitä sitten vaikka olisin. En ole. Voisitko sinä kertoa, mitä tuolla vainoharhaisella nivomisella haetaan, kun se ei mulle aukea? Elätkö sä täällä netissä vai mitä ihmettä. En todellakaan ole istunu hanuri homeessa jossain netissä viikosta toiseen. Itse olet paha ihminen, kun haukut muita.
Minäkö paha kun itse haukut sairaita "hanuri homeessa istumisesta". Olen entinen koulukiusattu ja jopa puolustin toisia kiusattuja vaikka jouduin pahaan pinteeseen. Sen vuoksi niskakarvani aina nousevat pystyy sellaisista ihmisistä jotka syyllistävät ihmisiä, joilla on jo paha olla ja olo on muutenkin eksynyt. Toisekseen: miksi sinä nyt loukkaannut siitä mitä minä sanoin kun itsekin sanoit että vastaukset täällä voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja siitä on turha loukkaantua? Et taida pysyä itsekään sanomisiesi perässä. PS. otin esimerkin siksi koska et ole ainoa joka parantumisen myötä muuttuu kaikkitietäväksi.
Osaat kyllä urputtaa ja länkyttää, mut mikäs sun ratkaisu sitten olis? Kerroppa nyt kun olet niin älykäs. Enkä todellakaan ole kaikkitietävä. Tiedän jotain, en kaikkea.
Ratkaisu mihin? Mielenterveysongelmiinko? Et kai sinä niitä kaikkia tässä ole yrittänyt vastauksellasi parantaa? Minä ainoastaan kiinnitin huomiota siihen että sinä aiheutit pahaa oloa kommentillasi. Eikä se ainakaan ole ratkaisu mihinkään. En huomannut kommentissasi mitään mitä masentuneet ym. eivät jo tietäisi tai ylipäätään mitään rakentavaa. Osasit vain sanoa kaikki itsestäänselvät asiat mahdollisimmat ikävästi. Minä en edes lähde yrittämään kertoa mitä kenenkin pitäisi tehdä parantuakseen jos sitä haluat. Se on niin monen tekijän summa.
Mistäs minä sen voin tietää, mitä kukakin tietää. En mistään. Kerroinpa vaan omat kokemukseni ja sinä menit sitten henkilökohtaisuuksiin. En ihmettele jos olet yksinäinen, jos käyttäydyt irlkin noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tää on sun elämää ja laitteet liikkumaan on pantu sinua varten." Tai sitten ei. Masennus tekee itsekkääksi, mut muistaa vaan sen, että kukaan tuolla ulkona ei masentunutta tottele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin olla masentunut, jos haukkuu ilkeästi toista empatiakyvyttömäksi.
Et ole tosissasi? Anteeksi vain mutta on olemassa ihmisiä, joilla ei ole myötäelämisen kykyä mitä tulee muiden ihmisten tuntemaan tuskaan. Jos todella luulet, että olemalla rehellinen, on aloittajan kärsimys ansaittua, olet totaalisen pihalla asioista. Viestisi on eittämättä ketjun yksi naurettavimpia vailla minkäänlaista logiikkaa.
Rehellinen? Sinä et kuule tiedä mun myötäelämisen taidoista tai yhtään mistään muustakaan mun ajatuksista yhtään mitään, mut tuolla tavalla jos hyökit toisten silmille irlkin, niin en yhtään ihmettele et masentaa. Kyllä tunsin myötätuntoa, enää en tiedä.
Olisi tärkeä opetella sitä sisälukutaitoa. Tässä viitattiinkin ketjun aiempiin kommentteihin, joista mm. yhdessä todettiin kuinka on aloittajan vika että hän on tuossa tilanteessa kuin nyt on. Tuo jos mikä on tahallista ilkeyttä. Mitä sinä tähän ketjun tulit uhriutumaan? Jos aihe ei kiinnosta, ole hyvä ja poistu. Sulje kone ja tee jotain muuta. Ei täällä ole pakko olla, ja yrittää itsekkäästi kääntää huomiota omaan itseensä ja sanoa toiselle ihmiselle, jota ei edes tunne että kuinka heidän tulisi elää, ajatella ja tuntea. Lue ketju läpi, täällä osa kommentoijista on ihan helvetin törkeitä aloittajaa kohtaan. Nyt järki käteen, aikuiset ihmiset. T:eri.
Niimpä, ole hyvä ja poistu. Tottakai minä tiedän, miten kuuluu elää ja ajatella ettei masennu. Olenhan itsekin ollut masentunut. Ensimmäiseks olis hyvä lopettaa hanuri homeessa netissä istuminen, koska täällä ne vastaukset voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Siitä on turhaa loukkaantua. Täällä kirjoittelee alkoholistitenu ja sieniensyöjärepa. Turhaa sinne terapiankaan on mennä, jos ei kestä sitä mitä siellä sanotaan, eli ihan samoja asioita kun täälläkin on sanottu. Ei masennukseen ole mitään valmista vastausta räätälöitynä juuri sinulle. Se vastaus on kaikille lähes sama. Se, mikä sitä aiheuttaa, se sun täytyy itse selvittää, terapiassakin. Elämä on kovaa, tsemppiä.
Mahdatkohan olla sama tyyppi eräästä masennusketjusta, joka patsasteli omalla parantumisellaan ja nyt kun oli niin parantunut niin tiesi heti kaikki oikeat vastaukset jokaisen mielenterveysongelmaisen tilanteeseen. Ja luonnollisestikin syyllisti muita sairaita että oma vika. Koska sellaiselta sinä kuulostat. Todellisuudessa olen varma että et tiedä mikä auttoi sinua paranemaan (mutta toisaalta jätti vittumaisuutesi ja huonon itsetunnon). Se voi olla aika, oikean ihmisen tapaaminen tai ylipäätään monen asian sattuma. Ihmisille on niin tärkeää kokea hallitsevansa omaa elämäänsä että näiden olemassa olo unohdetaan lähes tarkoituksella. Siksi aina puhutaan "omista valinnoista" kun puhutaan siitä miten on elänyt elämäänsä.
Miksi haukut minua jonkun toisen kirjoitusten perusteella? En ole koskaan tajunnut tätä "oletko se sama". Miksi olisin ja mitä sitten vaikka olisin. En ole. Voisitko sinä kertoa, mitä tuolla vainoharhaisella nivomisella haetaan, kun se ei mulle aukea? Elätkö sä täällä netissä vai mitä ihmettä. En todellakaan ole istunu hanuri homeessa jossain netissä viikosta toiseen. Itse olet paha ihminen, kun haukut muita.
Minäkö paha kun itse haukut sairaita "hanuri homeessa istumisesta". Olen entinen koulukiusattu ja jopa puolustin toisia kiusattuja vaikka jouduin pahaan pinteeseen. Sen vuoksi niskakarvani aina nousevat pystyy sellaisista ihmisistä jotka syyllistävät ihmisiä, joilla on jo paha olla ja olo on muutenkin eksynyt. Toisekseen: miksi sinä nyt loukkaannut siitä mitä minä sanoin kun itsekin sanoit että vastaukset täällä voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja siitä on turha loukkaantua? Et taida pysyä itsekään sanomisiesi perässä. PS. otin esimerkin siksi koska et ole ainoa joka parantumisen myötä muuttuu kaikkitietäväksi.
Osaat kyllä urputtaa ja länkyttää, mut mikäs sun ratkaisu sitten olis? Kerroppa nyt kun olet niin älykäs. Enkä todellakaan ole kaikkitietävä. Tiedän jotain, en kaikkea.
Ratkaisu mihin? Mielenterveysongelmiinko? Et kai sinä niitä kaikkia tässä ole yrittänyt vastauksellasi parantaa? Minä ainoastaan kiinnitin huomiota siihen että sinä aiheutit pahaa oloa kommentillasi. Eikä se ainakaan ole ratkaisu mihinkään. En huomannut kommentissasi mitään mitä masentuneet ym. eivät jo tietäisi tai ylipäätään mitään rakentavaa. Osasit vain sanoa kaikki itsestäänselvät asiat mahdollisimmat ikävästi. Minä en edes lähde yrittämään kertoa mitä kenenkin pitäisi tehdä parantuakseen jos sitä haluat. Se on niin monen tekijän summa.
Mistäs minä sen voin tietää, mitä kukakin tietää. En mistään. Kerroinpa vaan omat kokemukseni ja sinä menit sitten henkilökohtaisuuksiin. En ihmettele jos olet yksinäinen, jos käyttäydyt irlkin noin.
Minä en missään kohtaan sanonut että olen yksinäinen. Toisaalta ehkäpä myös vakka löysi kantensa meissä kahdessa. Ilmoitin edellisen kommenttini asiattomaksi, koska se meni vähän pitkälle ja tunteisiin minullakin. Mutta en tiedä poistuuko. Pahoitteluni palstalaisille ja hyviä jatkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin olla masentunut, jos haukkuu ilkeästi toista empatiakyvyttömäksi.
Et ole tosissasi? Anteeksi vain mutta on olemassa ihmisiä, joilla ei ole myötäelämisen kykyä mitä tulee muiden ihmisten tuntemaan tuskaan. Jos todella luulet, että olemalla rehellinen, on aloittajan kärsimys ansaittua, olet totaalisen pihalla asioista. Viestisi on eittämättä ketjun yksi naurettavimpia vailla minkäänlaista logiikkaa.
Rehellinen? Sinä et kuule tiedä mun myötäelämisen taidoista tai yhtään mistään muustakaan mun ajatuksista yhtään mitään, mut tuolla tavalla jos hyökit toisten silmille irlkin, niin en yhtään ihmettele et masentaa. Kyllä tunsin myötätuntoa, enää en tiedä.
Olisi tärkeä opetella sitä sisälukutaitoa. Tässä viitattiinkin ketjun aiempiin kommentteihin, joista mm. yhdessä todettiin kuinka on aloittajan vika että hän on tuossa tilanteessa kuin nyt on. Tuo jos mikä on tahallista ilkeyttä. Mitä sinä tähän ketjun tulit uhriutumaan? Jos aihe ei kiinnosta, ole hyvä ja poistu. Sulje kone ja tee jotain muuta. Ei täällä ole pakko olla, ja yrittää itsekkäästi kääntää huomiota omaan itseensä ja sanoa toiselle ihmiselle, jota ei edes tunne että kuinka heidän tulisi elää, ajatella ja tuntea. Lue ketju läpi, täällä osa kommentoijista on ihan helvetin törkeitä aloittajaa kohtaan. Nyt järki käteen, aikuiset ihmiset. T:eri.
Niimpä, ole hyvä ja poistu. Tottakai minä tiedän, miten kuuluu elää ja ajatella ettei masennu. Olenhan itsekin ollut masentunut. Ensimmäiseks olis hyvä lopettaa hanuri homeessa netissä istuminen, koska täällä ne vastaukset voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Siitä on turhaa loukkaantua. Täällä kirjoittelee alkoholistitenu ja sieniensyöjärepa. Turhaa sinne terapiankaan on mennä, jos ei kestä sitä mitä siellä sanotaan, eli ihan samoja asioita kun täälläkin on sanottu. Ei masennukseen ole mitään valmista vastausta räätälöitynä juuri sinulle. Se vastaus on kaikille lähes sama. Se, mikä sitä aiheuttaa, se sun täytyy itse selvittää, terapiassakin. Elämä on kovaa, tsemppiä.
Mahdatkohan olla sama tyyppi eräästä masennusketjusta, joka patsasteli omalla parantumisellaan ja nyt kun oli niin parantunut niin tiesi heti kaikki oikeat vastaukset jokaisen mielenterveysongelmaisen tilanteeseen. Ja luonnollisestikin syyllisti muita sairaita että oma vika. Koska sellaiselta sinä kuulostat. Todellisuudessa olen varma että et tiedä mikä auttoi sinua paranemaan (mutta toisaalta jätti vittumaisuutesi ja huonon itsetunnon). Se voi olla aika, oikean ihmisen tapaaminen tai ylipäätään monen asian sattuma. Ihmisille on niin tärkeää kokea hallitsevansa omaa elämäänsä että näiden olemassa olo unohdetaan lähes tarkoituksella. Siksi aina puhutaan "omista valinnoista" kun puhutaan siitä miten on elänyt elämäänsä.
Miksi haukut minua jonkun toisen kirjoitusten perusteella? En ole koskaan tajunnut tätä "oletko se sama". Miksi olisin ja mitä sitten vaikka olisin. En ole. Voisitko sinä kertoa, mitä tuolla vainoharhaisella nivomisella haetaan, kun se ei mulle aukea? Elätkö sä täällä netissä vai mitä ihmettä. En todellakaan ole istunu hanuri homeessa jossain netissä viikosta toiseen. Itse olet paha ihminen, kun haukut muita.
Minäkö paha kun itse haukut sairaita "hanuri homeessa istumisesta". Olen entinen koulukiusattu ja jopa puolustin toisia kiusattuja vaikka jouduin pahaan pinteeseen. Sen vuoksi niskakarvani aina nousevat pystyy sellaisista ihmisistä jotka syyllistävät ihmisiä, joilla on jo paha olla ja olo on muutenkin eksynyt. Toisekseen: miksi sinä nyt loukkaannut siitä mitä minä sanoin kun itsekin sanoit että vastaukset täällä voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja siitä on turha loukkaantua? Et taida pysyä itsekään sanomisiesi perässä. PS. otin esimerkin siksi koska et ole ainoa joka parantumisen myötä muuttuu kaikkitietäväksi.
Osaat kyllä urputtaa ja länkyttää, mut mikäs sun ratkaisu sitten olis? Kerroppa nyt kun olet niin älykäs. Enkä todellakaan ole kaikkitietävä. Tiedän jotain, en kaikkea.
Ratkaisu mihin? Mielenterveysongelmiinko? Et kai sinä niitä kaikkia tässä ole yrittänyt vastauksellasi parantaa? Minä ainoastaan kiinnitin huomiota siihen että sinä aiheutit pahaa oloa kommentillasi. Eikä se ainakaan ole ratkaisu mihinkään. En huomannut kommentissasi mitään mitä masentuneet ym. eivät jo tietäisi tai ylipäätään mitään rakentavaa. Osasit vain sanoa kaikki itsestäänselvät asiat mahdollisimmat ikävästi. Minä en edes lähde yrittämään kertoa mitä kenenkin pitäisi tehdä parantuakseen jos sitä haluat. Se on niin monen tekijän summa.
Mistäs minä sen voin tietää, mitä kukakin tietää. En mistään. Kerroinpa vaan omat kokemukseni ja sinä menit sitten henkilökohtaisuuksiin. En ihmettele jos olet yksinäinen, jos käyttäydyt irlkin noin.
Minä en missään kohtaan sanonut että olen yksinäinen. Toisaalta ehkäpä myös vakka löysi kantensa meissä kahdessa. Ilmoitin edellisen kommenttini asiattomaksi, koska se meni vähän pitkälle ja tunteisiin minullakin. Mutta en tiedä poistuuko. Pahoitteluni palstalaisille ja hyviä jatkoja.
Mitä minä sillä tiedolla teen oletko vaiko et. Tuskin. Mulla ei mennyt, koska keskustelen yleisellä tasolla niin kun kuuluu.
Ratkaisua tilanteeseesi tietysti vai onko sitä. Joskus asiat täytyy vaan hyväksyä, kun ei ole vaihtoehtoja. Onko sinulla vaihtoehtoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin olla masentunut, jos haukkuu ilkeästi toista empatiakyvyttömäksi.
Et ole tosissasi? Anteeksi vain mutta on olemassa ihmisiä, joilla ei ole myötäelämisen kykyä mitä tulee muiden ihmisten tuntemaan tuskaan. Jos todella luulet, että olemalla rehellinen, on aloittajan kärsimys ansaittua, olet totaalisen pihalla asioista. Viestisi on eittämättä ketjun yksi naurettavimpia vailla minkäänlaista logiikkaa.
Rehellinen? Sinä et kuule tiedä mun myötäelämisen taidoista tai yhtään mistään muustakaan mun ajatuksista yhtään mitään, mut tuolla tavalla jos hyökit toisten silmille irlkin, niin en yhtään ihmettele et masentaa. Kyllä tunsin myötätuntoa, enää en tiedä.
Olisi tärkeä opetella sitä sisälukutaitoa. Tässä viitattiinkin ketjun aiempiin kommentteihin, joista mm. yhdessä todettiin kuinka on aloittajan vika että hän on tuossa tilanteessa kuin nyt on. Tuo jos mikä on tahallista ilkeyttä. Mitä sinä tähän ketjun tulit uhriutumaan? Jos aihe ei kiinnosta, ole hyvä ja poistu. Sulje kone ja tee jotain muuta. Ei täällä ole pakko olla, ja yrittää itsekkäästi kääntää huomiota omaan itseensä ja sanoa toiselle ihmiselle, jota ei edes tunne että kuinka heidän tulisi elää, ajatella ja tuntea. Lue ketju läpi, täällä osa kommentoijista on ihan helvetin törkeitä aloittajaa kohtaan. Nyt järki käteen, aikuiset ihmiset. T:eri.
Niimpä, ole hyvä ja poistu. Tottakai minä tiedän, miten kuuluu elää ja ajatella ettei masennu. Olenhan itsekin ollut masentunut. Ensimmäiseks olis hyvä lopettaa hanuri homeessa netissä istuminen, koska täällä ne vastaukset voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Siitä on turhaa loukkaantua. Täällä kirjoittelee alkoholistitenu ja sieniensyöjärepa. Turhaa sinne terapiankaan on mennä, jos ei kestä sitä mitä siellä sanotaan, eli ihan samoja asioita kun täälläkin on sanottu. Ei masennukseen ole mitään valmista vastausta räätälöitynä juuri sinulle. Se vastaus on kaikille lähes sama. Se, mikä sitä aiheuttaa, se sun täytyy itse selvittää, terapiassakin. Elämä on kovaa, tsemppiä.
Mahdatkohan olla sama tyyppi eräästä masennusketjusta, joka patsasteli omalla parantumisellaan ja nyt kun oli niin parantunut niin tiesi heti kaikki oikeat vastaukset jokaisen mielenterveysongelmaisen tilanteeseen. Ja luonnollisestikin syyllisti muita sairaita että oma vika. Koska sellaiselta sinä kuulostat. Todellisuudessa olen varma että et tiedä mikä auttoi sinua paranemaan (mutta toisaalta jätti vittumaisuutesi ja huonon itsetunnon). Se voi olla aika, oikean ihmisen tapaaminen tai ylipäätään monen asian sattuma. Ihmisille on niin tärkeää kokea hallitsevansa omaa elämäänsä että näiden olemassa olo unohdetaan lähes tarkoituksella. Siksi aina puhutaan "omista valinnoista" kun puhutaan siitä miten on elänyt elämäänsä.
Miksi haukut minua jonkun toisen kirjoitusten perusteella? En ole koskaan tajunnut tätä "oletko se sama". Miksi olisin ja mitä sitten vaikka olisin. En ole. Voisitko sinä kertoa, mitä tuolla vainoharhaisella nivomisella haetaan, kun se ei mulle aukea? Elätkö sä täällä netissä vai mitä ihmettä. En todellakaan ole istunu hanuri homeessa jossain netissä viikosta toiseen. Itse olet paha ihminen, kun haukut muita.
Minäkö paha kun itse haukut sairaita "hanuri homeessa istumisesta". Olen entinen koulukiusattu ja jopa puolustin toisia kiusattuja vaikka jouduin pahaan pinteeseen. Sen vuoksi niskakarvani aina nousevat pystyy sellaisista ihmisistä jotka syyllistävät ihmisiä, joilla on jo paha olla ja olo on muutenkin eksynyt. Toisekseen: miksi sinä nyt loukkaannut siitä mitä minä sanoin kun itsekin sanoit että vastaukset täällä voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja siitä on turha loukkaantua? Et taida pysyä itsekään sanomisiesi perässä. PS. otin esimerkin siksi koska et ole ainoa joka parantumisen myötä muuttuu kaikkitietäväksi.
Osaat kyllä urputtaa ja länkyttää, mut mikäs sun ratkaisu sitten olis? Kerroppa nyt kun olet niin älykäs. Enkä todellakaan ole kaikkitietävä. Tiedän jotain, en kaikkea.
Ratkaisu mihin? Mielenterveysongelmiinko? Et kai sinä niitä kaikkia tässä ole yrittänyt vastauksellasi parantaa? Minä ainoastaan kiinnitin huomiota siihen että sinä aiheutit pahaa oloa kommentillasi. Eikä se ainakaan ole ratkaisu mihinkään. En huomannut kommentissasi mitään mitä masentuneet ym. eivät jo tietäisi tai ylipäätään mitään rakentavaa. Osasit vain sanoa kaikki itsestäänselvät asiat mahdollisimmat ikävästi. Minä en edes lähde yrittämään kertoa mitä kenenkin pitäisi tehdä parantuakseen jos sitä haluat. Se on niin monen tekijän summa.
Mistäs minä sen voin tietää, mitä kukakin tietää. En mistään. Kerroinpa vaan omat kokemukseni ja sinä menit sitten henkilökohtaisuuksiin. En ihmettele jos olet yksinäinen, jos käyttäydyt irlkin noin.
Minä en missään kohtaan sanonut että olen yksinäinen. Toisaalta ehkäpä myös vakka löysi kantensa meissä kahdessa. Ilmoitin edellisen kommenttini asiattomaksi, koska se meni vähän pitkälle ja tunteisiin minullakin. Mutta en tiedä poistuuko. Pahoitteluni palstalaisille ja hyviä jatkoja.
Mitä minä sillä tiedolla teen oletko vaiko et. Tuskin. Mulla ei mennyt, koska keskustelen yleisellä tasolla niin kun kuuluu.
No niin. Anteeksi, anteeksi. Lopetetaan tähän. Toivottavasti muut voivat jatkaa keskustelua. Tärkeä aihe kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sietääkin olla masentunut, jos haukkuu ilkeästi toista empatiakyvyttömäksi.
Et ole tosissasi? Anteeksi vain mutta on olemassa ihmisiä, joilla ei ole myötäelämisen kykyä mitä tulee muiden ihmisten tuntemaan tuskaan. Jos todella luulet, että olemalla rehellinen, on aloittajan kärsimys ansaittua, olet totaalisen pihalla asioista. Viestisi on eittämättä ketjun yksi naurettavimpia vailla minkäänlaista logiikkaa.
Rehellinen? Sinä et kuule tiedä mun myötäelämisen taidoista tai yhtään mistään muustakaan mun ajatuksista yhtään mitään, mut tuolla tavalla jos hyökit toisten silmille irlkin, niin en yhtään ihmettele et masentaa. Kyllä tunsin myötätuntoa, enää en tiedä.
Olisi tärkeä opetella sitä sisälukutaitoa. Tässä viitattiinkin ketjun aiempiin kommentteihin, joista mm. yhdessä todettiin kuinka on aloittajan vika että hän on tuossa tilanteessa kuin nyt on. Tuo jos mikä on tahallista ilkeyttä. Mitä sinä tähän ketjun tulit uhriutumaan? Jos aihe ei kiinnosta, ole hyvä ja poistu. Sulje kone ja tee jotain muuta. Ei täällä ole pakko olla, ja yrittää itsekkäästi kääntää huomiota omaan itseensä ja sanoa toiselle ihmiselle, jota ei edes tunne että kuinka heidän tulisi elää, ajatella ja tuntea. Lue ketju läpi, täällä osa kommentoijista on ihan helvetin törkeitä aloittajaa kohtaan. Nyt järki käteen, aikuiset ihmiset. T:eri.
Niimpä, ole hyvä ja poistu. Tottakai minä tiedän, miten kuuluu elää ja ajatella ettei masennu. Olenhan itsekin ollut masentunut. Ensimmäiseks olis hyvä lopettaa hanuri homeessa netissä istuminen, koska täällä ne vastaukset voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Siitä on turhaa loukkaantua. Täällä kirjoittelee alkoholistitenu ja sieniensyöjärepa. Turhaa sinne terapiankaan on mennä, jos ei kestä sitä mitä siellä sanotaan, eli ihan samoja asioita kun täälläkin on sanottu. Ei masennukseen ole mitään valmista vastausta räätälöitynä juuri sinulle. Se vastaus on kaikille lähes sama. Se, mikä sitä aiheuttaa, se sun täytyy itse selvittää, terapiassakin. Elämä on kovaa, tsemppiä.
Mahdatkohan olla sama tyyppi eräästä masennusketjusta, joka patsasteli omalla parantumisellaan ja nyt kun oli niin parantunut niin tiesi heti kaikki oikeat vastaukset jokaisen mielenterveysongelmaisen tilanteeseen. Ja luonnollisestikin syyllisti muita sairaita että oma vika. Koska sellaiselta sinä kuulostat. Todellisuudessa olen varma että et tiedä mikä auttoi sinua paranemaan (mutta toisaalta jätti vittumaisuutesi ja huonon itsetunnon). Se voi olla aika, oikean ihmisen tapaaminen tai ylipäätään monen asian sattuma. Ihmisille on niin tärkeää kokea hallitsevansa omaa elämäänsä että näiden olemassa olo unohdetaan lähes tarkoituksella. Siksi aina puhutaan "omista valinnoista" kun puhutaan siitä miten on elänyt elämäänsä.
Miksi haukut minua jonkun toisen kirjoitusten perusteella? En ole koskaan tajunnut tätä "oletko se sama". Miksi olisin ja mitä sitten vaikka olisin. En ole. Voisitko sinä kertoa, mitä tuolla vainoharhaisella nivomisella haetaan, kun se ei mulle aukea? Elätkö sä täällä netissä vai mitä ihmettä. En todellakaan ole istunu hanuri homeessa jossain netissä viikosta toiseen. Itse olet paha ihminen, kun haukut muita.
Minäkö paha kun itse haukut sairaita "hanuri homeessa istumisesta". Olen entinen koulukiusattu ja jopa puolustin toisia kiusattuja vaikka jouduin pahaan pinteeseen. Sen vuoksi niskakarvani aina nousevat pystyy sellaisista ihmisistä jotka syyllistävät ihmisiä, joilla on jo paha olla ja olo on muutenkin eksynyt. Toisekseen: miksi sinä nyt loukkaannut siitä mitä minä sanoin kun itsekin sanoit että vastaukset täällä voi olla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja siitä on turha loukkaantua? Et taida pysyä itsekään sanomisiesi perässä. PS. otin esimerkin siksi koska et ole ainoa joka parantumisen myötä muuttuu kaikkitietäväksi.
Osaat kyllä urputtaa ja länkyttää, mut mikäs sun ratkaisu sitten olis? Kerroppa nyt kun olet niin älykäs. Enkä todellakaan ole kaikkitietävä. Tiedän jotain, en kaikkea.
Ratkaisu mihin? Mielenterveysongelmiinko? Et kai sinä niitä kaikkia tässä ole yrittänyt vastauksellasi parantaa? Minä ainoastaan kiinnitin huomiota siihen että sinä aiheutit pahaa oloa kommentillasi. Eikä se ainakaan ole ratkaisu mihinkään. En huomannut kommentissasi mitään mitä masentuneet ym. eivät jo tietäisi tai ylipäätään mitään rakentavaa. Osasit vain sanoa kaikki itsestäänselvät asiat mahdollisimmat ikävästi. Minä en edes lähde yrittämään kertoa mitä kenenkin pitäisi tehdä parantuakseen jos sitä haluat. Se on niin monen tekijän summa.
Mistäs minä sen voin tietää, mitä kukakin tietää. En mistään. Kerroinpa vaan omat kokemukseni ja sinä menit sitten henkilökohtaisuuksiin. En ihmettele jos olet yksinäinen, jos käyttäydyt irlkin noin.
Minä en missään kohtaan sanonut että olen yksinäinen. Toisaalta ehkäpä myös vakka löysi kantensa meissä kahdessa. Ilmoitin edellisen kommenttini asiattomaksi, koska se meni vähän pitkälle ja tunteisiin minullakin. Mutta en tiedä poistuuko. Pahoitteluni palstalaisille ja hyviä jatkoja.
Mitä minä sillä tiedolla teen oletko vaiko et. Tuskin. Mulla ei mennyt, koska keskustelen yleisellä tasolla niin kun kuuluu.
No niin. Anteeksi, anteeksi. Lopetetaan tähän. Toivottavasti muut voivat jatkaa keskustelua. Tärkeä aihe kuitenkin.
Luovutit ja hävisit väittelyn. Pelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen muistisairaiden/monisairaiden vanhusten parissa. Se on auttanut minua ymmärtämään kuinka onnekas olen, kun minulla on terveet jalat (ei amputoitu diabeteksen takia), jalat kantavat alla (minua ei tarvitse siirrellä nostolaitteilla enkä tarvitse pyörätuolia alleni) pystyn puhumaan ja kommunikoimaan normaalisti muiden kanssa. En ole hiipumassa pois (pystyn syömään ja nielemään - taito joka muistisairailta katoaa) Koko maailma on avoinna ja auki. Maailmani ei rajoitu suljettuun osastoon, jossa harvoin pääsee edes ulos. Minulla ei ole fyysisiä tai sairauden aiheuttamia esteitä olla ja toteuttaa ihmisyyttäni sillä tavoin kuin haluan. Olen myös vapaa toimimaan itse enkä ole jatkuvasti riippuvainen muiden avusta.
Usein ihmisen pitää menettää jotain, ennen kuin tajuaa oman onnellisen tilanteensa. Valitettavaa mutta totta.
Oletko taas näitä ketkä viittaavat että ap:n ongelmat on pieniä ja hänen pitäisi olla kiitollinen mitä hänellä on jäljellä? En siis tiedä motiivia kirjoittamasti takana. Siis toki pitää olla aina kiitollinen kaikesta mitä on. Mutta.. Ensinnäkin a. Ihmisellä loppujenlopuksi ei ole kuin se mitä hänen päänsä sisällä on. Kaikki elämykset mitä ihmisen elämässä, hienot tapahtuvat tapahtuvat vain ja ainoastaan hänen päänsä sisällä
b. Jos lääkitys on leikannut ihmisen kykyä olla se ihminen kuka on ollut, kykyä bondata muiden kanssa, kykyä muistaa, kykyä tuntea, kykyä jopa toimia, kykyä muodostaa rakkautta ja parisuhteita, niin kyllä kyse voi olla hyvin vakavasta vammasta siinä missä aivovammakin voi olla jollekin rajoittava tila. Psyykenlääkkeillä ihmisestä voi tulla täysi zombi jolla ei ole mitään elämänlaatua ja joskus elämästä voi tulla täyttä kidutusta aineiden vaikutuksen takia. Toki itse mielen ongelmatkin voivat leikata ihmisen elinpiirin hyvin pieneen ja suppeuttaa aivotoiminnan jopa niin, että hän vain apaattisena kököttää maailman sammuessa hänen sisältään, siinä missä joku dementiapotilas on rappeutunut asteelle että vain makaa tuijottaen tyhjyyteen.
Kirjoitin kommentin siksi, että ap heräisi hieman tuosta itseensä käpertyneisyydestä ja ylidramaattisuudestaan. Hän kokee itsensä "vaurioituneeksi". No varmasti sitä onkin masennuspotilaana jollain tasolla. Mutta voi myös päättää näkeekö lasin puoleksi täytenä tai tyhjänä. Voi olla pettynyt omaan elämään sen suhteen, että kapasiteettia olisi ollut vaikka mihinkä, mutta lopputulos on paikallaan valittaminen ja surkuttelu siitä, mitä ei ole saanut tai saavuttanut. Silloin voi olla terveellistä mennä katsomaan niitä, jotka ovat lopullisesti menettäneet vielä enemmän ja tajuta, että hei minä voin ja ehdin tehdä vielä vaikka mitä, jos vain haluan.
Masentuneille on monenlaista kognitiivista terapiaa, jossa juuri pureudutaan siihen, että ajattelurakenteet ja puhe on vääristynyttä yltiödraamaa, negatiivista ja pessimismiin keskittyvää. Jos ajattelun tasolla (kuten ap) kieli keskittyy vain kaikkeen negatiiviseen, siihen mikä minulta puuttuu, mitä en osaa, miksi kaikki aina menee pielee jne. on hyvin vaikea lähteä toiminnan tasolla muuttamaan omia toiminta- ja ajattelumalleja. Masentuneen pitää ikään kuin oppia pois noista kielteisen ajattelun malleista, ennen kuin alkaa pääsemään ulos kierteestä. Yksi tärkeä ajattelun malli on esim. kiitollisuus. Mistä kaikista asioista voin olla elämässäni kiitollinen. Ap voi olla kiitollinen älystään ja kyvystään analysoida tilaansa yksityiskohtaisesti. Hän voi olla kiitollinen siitä, että hänellä on näkevät silmät, kuulevat korvat, toimivat jalat. Hän on riippumaton muiden avusta ym. Mutta jos kaikki tällaiset tärkeät asiat ottaa itsestäänselvyytenä, voi olla, että rypeminen itsesäälisessä kemiallisen vaurioitumisen tilassa antaa enemmän tyydytystä. Siihen sisältyy myös hivenen epärehellisyyttä ja vääristyneisyyttä. "Kaikki on kurjaa", "minulla ei koskaan mitään hyvää", "olen lopullisesti lääkkeiden vaurioittama" (= todennäköisesti ap mutuolettama, jonka on valinnut omaksi mantrakseen ja lopulliseksi totuudekseen.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen muistisairaiden/monisairaiden vanhusten parissa. Se on auttanut minua ymmärtämään kuinka onnekas olen, kun minulla on terveet jalat (ei amputoitu diabeteksen takia), jalat kantavat alla (minua ei tarvitse siirrellä nostolaitteilla enkä tarvitse pyörätuolia alleni) pystyn puhumaan ja kommunikoimaan normaalisti muiden kanssa. En ole hiipumassa pois (pystyn syömään ja nielemään - taito joka muistisairailta katoaa) Koko maailma on avoinna ja auki. Maailmani ei rajoitu suljettuun osastoon, jossa harvoin pääsee edes ulos. Minulla ei ole fyysisiä tai sairauden aiheuttamia esteitä olla ja toteuttaa ihmisyyttäni sillä tavoin kuin haluan. Olen myös vapaa toimimaan itse enkä ole jatkuvasti riippuvainen muiden avusta.
Usein ihmisen pitää menettää jotain, ennen kuin tajuaa oman onnellisen tilanteensa. Valitettavaa mutta totta.
Oletko taas näitä ketkä viittaavat että ap:n ongelmat on pieniä ja hänen pitäisi olla kiitollinen mitä hänellä on jäljellä? En siis tiedä motiivia kirjoittamasti takana. Siis toki pitää olla aina kiitollinen kaikesta mitä on. Mutta.. Ensinnäkin a. Ihmisellä loppujenlopuksi ei ole kuin se mitä hänen päänsä sisällä on. Kaikki elämykset mitä ihmisen elämässä, hienot tapahtuvat tapahtuvat vain ja ainoastaan hänen päänsä sisällä
b. Jos lääkitys on leikannut ihmisen kykyä olla se ihminen kuka on ollut, kykyä bondata muiden kanssa, kykyä muistaa, kykyä tuntea, kykyä jopa toimia, kykyä muodostaa rakkautta ja parisuhteita, niin kyllä kyse voi olla hyvin vakavasta vammasta siinä missä aivovammakin voi olla jollekin rajoittava tila. Psyykenlääkkeillä ihmisestä voi tulla täysi zombi jolla ei ole mitään elämänlaatua ja joskus elämästä voi tulla täyttä kidutusta aineiden vaikutuksen takia. Toki itse mielen ongelmatkin voivat leikata ihmisen elinpiirin hyvin pieneen ja suppeuttaa aivotoiminnan jopa niin, että hän vain apaattisena kököttää maailman sammuessa hänen sisältään, siinä missä joku dementiapotilas on rappeutunut asteelle että vain makaa tuijottaen tyhjyyteen.Kirjoitin kommentin siksi, että ap heräisi hieman tuosta itseensä käpertyneisyydestä ja ylidramaattisuudestaan. Hän kokee itsensä "vaurioituneeksi". No varmasti sitä onkin masennuspotilaana jollain tasolla. Mutta voi myös päättää näkeekö lasin puoleksi täytenä tai tyhjänä. Voi olla pettynyt omaan elämään sen suhteen, että kapasiteettia olisi ollut vaikka mihinkä, mutta lopputulos on paikallaan valittaminen ja surkuttelu siitä, mitä ei ole saanut tai saavuttanut. Silloin voi olla terveellistä mennä katsomaan niitä, jotka ovat lopullisesti menettäneet vielä enemmän ja tajuta, että hei minä voin ja ehdin tehdä vielä vaikka mitä, jos vain haluan.
Masentuneille on monenlaista kognitiivista terapiaa, jossa juuri pureudutaan siihen, että ajattelurakenteet ja puhe on vääristynyttä yltiödraamaa, negatiivista ja pessimismiin keskittyvää. Jos ajattelun tasolla (kuten ap) kieli keskittyy vain kaikkeen negatiiviseen, siihen mikä minulta puuttuu, mitä en osaa, miksi kaikki aina menee pielee jne. on hyvin vaikea lähteä toiminnan tasolla muuttamaan omia toiminta- ja ajattelumalleja. Masentuneen pitää ikään kuin oppia pois noista kielteisen ajattelun malleista, ennen kuin alkaa pääsemään ulos kierteestä. Yksi tärkeä ajattelun malli on esim. kiitollisuus. Mistä kaikista asioista voin olla elämässäni kiitollinen. Ap voi olla kiitollinen älystään ja kyvystään analysoida tilaansa yksityiskohtaisesti. Hän voi olla kiitollinen siitä, että hänellä on näkevät silmät, kuulevat korvat, toimivat jalat. Hän on riippumaton muiden avusta ym. Mutta jos kaikki tällaiset tärkeät asiat ottaa itsestäänselvyytenä, voi olla, että rypeminen itsesäälisessä kemiallisen vaurioitumisen tilassa antaa enemmän tyydytystä. Siihen sisältyy myös hivenen epärehellisyyttä ja vääristyneisyyttä. "Kaikki on kurjaa", "minulla ei koskaan mitään hyvää", "olen lopullisesti lääkkeiden vaurioittama" (= todennäköisesti ap mutuolettama, jonka on valinnut omaksi mantrakseen ja lopulliseksi totuudekseen.)
Minulla tuo asia kääntyy niin että kun minä huomaan mitä minulla on niin samalla myös tajua mitä tulen vielä menettämään :/ ja kyllä sellaisista esimerkeistä on apua, kun huomaa miten eri tavalla muilla ihmisillä on, mutta se ei oikeastaan pureudu siihen alkuperäiseen masennuksen syyhyn. Helpotus ja se tunne on siis hetkellinen. t.eri
Pitäiskö sitä hakeutua sitten johonkin vertaisryhmiin, jos masentaa niin kovasti et on ihan agressiivinen keskustelija. Ei ole kivaa keskustella tuollaisten kanssa, jotka hyökkii silmille.